|
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta |
§ 28 |
20.04.2017 |
Ympäristölupapäätös / Lajiteltujen ja puhtaiden massojen hyödyntäminen kiinteistöllä / Jarkko Raivonen
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 20.04.2017 § 28
Ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki 20.3.2017:
Asia
Ympäristölupapäätös Jarkko Raivosen ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koskee kiinteistölle läjitetyn betoni- ja tiilimurskeen, kiviaineksen ja pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntämistä maarakentamisessa samalla kiinteistöllä. Lupaa haetaan 31.12.2020 saakka käynnissä olevan työn loppuun suorittamiseksi ja 31.12.2021 saakka alueen maisemoimiseksi. Ympäristölupapäätös sisältää myös päätöksen aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.
Luvanhakija
Jarkko Raivonen
Rymättyläntie 317
21100 Naantali
Toiminta ja sijainti
Toimintaa harjoitetaan Naantalin Luonnonmaalla kiinteistöllä Lammenranta RN:o 529-422-1-28, osoitteessa Rymättyläntie 317, Naantali. Kiinteistöstä on 27.10.2015 myyty kaupalla määräala (529-422-1-28 M 602). Loput tilasta 529-422-1-28 omistaa Jarkko Raivonen.
Luvan hakemisen perusteet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 § 1 momentti sekä ympäristönsuojelulaki liite 1 luvanvaraiset toiminnat taulukko 2 Muut laitokset kohta 13 f (Muu kuin taulukon 2 kohdissa 13a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluva jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista)
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on hallintopakkopäätöksellään 28.5.2013 määrännyt Raivosen laittamaan vireille ympäristölupahakemuksen 30.11.2013 mennessä koskien niitä maa-aineksia, jotka voidaan mahdollisesti pysyttää kiinteistöllä. Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 3.3.2015 (kokous 26.2.2015 § 14) antanut ympäristölupapäätöksen, joka koskee lajiteltujen ja puhtaiden massojen hyödyntämistä kiinteistöllä Lammenranta RN:o 529-422-1-28/Jarkko Raivonen. Lupapäätös oli voimassa 30.10.2016 saakka.
Lupaviranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 § kohta 12 b. Toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Hakemuksen vireilletulo
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa 28.10.2016. Lupahakemusta on täydennetty 2.12.2016, 5.1.2017, 24.1.2017 ja 26.1.2017 toimitetuilla asiakirjoilla.
Toimintaa koskevat aiemmat selvitykset ja päätökset
Kiinteistölle Lammenranta on luvatta läjitetty maa- ja kiviaineksia sekä sekalaisia rakennus- ja purkujätteitä. Osa jätteistä on kuljetettu pois alueelta jätteitä alueelle tuoneen yrittäjän toimesta.
Alueen kunnostamiseksi on laadittu maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma: FCG Finnish Consulting Group Oy, 23.11.2011, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, kiinteistön Lammenranta RN:o 529-422-1-28 jätetäyttö.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on 9.5.2011 kehottanut Raivosta ryhtymään toimenpiteisiin kiinteistön Lammenranta RN:o 1:28 kunnostamiseksi laaditun kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan ja noudattamaan ELY-keskuksen kehotuksessaan antamia ohjeita.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on 28.5.2013 antanut hallintopakkopäätöksen (VARELY/867/07.00/2010), jossa Raivonen on määrätty kunnostamaan Lammenranta -kiinteistö laaditun kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan päätöksessä määrätyn kunnostuksen vaiheittaisuuden ja aikataulun mukaisesti.
Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 24.6.2014 (14/0386/5132) hylännyt Raivosen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 28.5.2013 antamasta päätöksestä tekemän valituksen. Hallinto-oikeus on antanut kiinteistön kunnostamiselle määräykset siten, että alue on hallinto-oikeuden päätöksessä asetettujen määräaikojen kuluessa vaiheittaisesti kunnostettu ja että alue on kokonaisuudessaan kunnostettu ja maisemoitu 31.7.2015 mennessä.
Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 3.3.2015 (kokous 26.2.2015 § 14) antanut ympäristölupapäätöksen, joka koskee lajiteltujen ja puhtaiden massojen hyödyntämistä kiinteistöllä Lammenranta RN:o 529-422-1-28/Jarkko Raivonen. Lupapäätös oli voimassa 30.10.2016 saakka.
Alueen kaavoitustilanne
Alue on Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistuksessa (voimaan 31.8.2012) varattu pääosin maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ja osin työpaikka-alueeksi (TP), joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi.
Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö
Kiinteistö Lammenranta sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla haja-asutusalueella. Kiinteistön pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Kiinteistöllä on asuinrakennus pihapiireineen. Kiinteistön luoteisosa on kallioinen, kaakkoisosa on entistä peltoa. Kiinteistön kaakkoisosan pellolta otettua multaa käsitellään kiinteistön eteläosan mullan käsittelyalueella, joka rajautuu Rymättyläntiehen.
Kiinteistön pohjoisosassa on jätetäyttö, jonka paksuus vaihtelee kymmenistä senttimetreistä muutamaan metriin. Täyttö on sekalaista rakennusjätettä, betoni- ja tiilijätettä sekä kiveä, louhosta ja sekalaista maa-ainesta.
Kiinteistö rajautuu pohjoisessa ja koillisessa suurelta osin aukkohakattuun metsään, lännessä metsäisiin asuinkiinteistöihin ja etelässä Rymättyläntiehen.
Alueella sijaitseva varastohalli ympäristöineen on vuonna 2010 erotettu omaksi kiinteistökseen (RN:o 529-422-1-31). Kiinteistöstä on myyty kaupalla määräala (529-422-1-28 M 602) 27.10.2015. Loput tilasta 529-422-1-28 omistaa Jarkko Raivonen.
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä hankealueesta.
Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavettä esiintyy alueella syvällä savikerrosten alla ja kallioperän rakosysteemeissä. Kiinteistöllä on käytössä porakaivo, joka on noin 55-60 metriä syvä. Orsi- ja pohjaveden yleisen virtaussuunnan arvioidaan olevan kaakkoon.
Kiinteistön luoteiskärjessä, pohjoisreunassa ja keskiosissa on pintavettä kaivetuilla alueilla lampina. Pohjoisesta lammesta vesiä johdetaan pois putkella kaakkoisosan pellon läpi valtaojaan. Kaakkoisosan pelto on salaojitettu. Kiinteistön kaakkoisosasta Rymättyläntien varrelta johtaa valtaoja koilliseen.
Hakemuksen mukainen toiminta
Yleiskuvaus toiminnasta
Jätetäyttöalue kunnostetaan esitetyn maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman (FSG 23.2.2011) mukaisesti siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää ilman, että tapahtuneesta läjitystoiminnasta aiheutuu terveys- tai ympäristöhaittaa.
Massat kaivetaan kaivinkoneella ja esikäsitellään seulomalla sekä lajittelemalla. Kaivettavan täyttömassan joukossa olevat rakennus- ja muut jätteet, (mm. puu, metallit, muovit), betoni- ja tiilijäte sekä maa-aines ja louhe erotellaan toisistaan. Eri jätejakeet (mm. puu, metallit ja muovit) toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle käsittelylaitokselle.
Lajitellut massat (betoni- ja tiilimurske, maa-aines ja louhe) aumataan alueella. Aumatuista maamassoista otetaan näytteet maa-aineksen pilaantuneisuuden tarkistamiseksi. Betoni- ja tiilimurske tutkitaan mahdollisten haitta-aineiden osalta.
Maa-ainesnäytteiden analyysitulosten perusteella määritetään massojen sijoituspaikka. Haitta-ainepitoisuudeltaan kynnysarvot alittava maa-aines on pilaantumatonta ja voidaan hyödyntää kiinteistöllä. Myös haitta-ainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon alittava maa-ainekset voidaan hyödyntää kiinteistöllä. Lisäksi kiviaines ja louhe sekä pilaantumattomat betoni- ja tiilimurskeet voidaan hyödyntää kohteessa. Pilaantuneet massat kuljetetaan pois alueelta asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi.
Kohteessa hyödynnettäviä massoja esitetään käytettäviksi ensisijaisesti täyttöihin kiinteistön alueella. Hyödynnettävän kivi- ja maa-aineksen sekä betoni- ja tiilimurskeen kokonaismäärä on yhteensä noin 18 000 m3. Arvion mukaan massojen koostumus lajiteltuna ja seulottuna on seuraava: 70 % maa- ja kiviainesta, 20 % betonia ja tiiltä ja 10 % sekalaista jätettä.
Vuonna 2013 on analysoitu haitta-aineet seulotusta 500 m3:n kasasta. Kasan maa-aines luokiteltiin pilaantumattomaksi, joten maa-aines voidaan käyttää kiinteistön täyttöihin. Lisäksi analysoitiin näytteet 30 m3:n kasasta. Kasan maa-aines luokiteltiin pilaantumattomaksi maa-ainekseksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maa-aines voidaan kunnostussuunnitelman perusteella käyttää kiinteistön täyttöihin.
3.3.2015 annetun ympäristöluvan nojalla on massoja käsitelty seuraavasti: Vuonna 2015 on puhtaita betoni- ja tiilimurskeita sekä maamassoja sijoitettu alueelle yhteensä noin 100 m3. Vuonna 2016 on maa-ainesta seulottu noin 2 000 m3. Maa-aineskasa on tarkoitus siirtää täyttöalueelle kesän 2017 aikana. Lisäksi kenttäalueella on aumoissa varastoituna pienempiä määriä seulottuja ja seulomattomia maa-aines- sekä betoni- ja tiilimurskekasoja.
Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja ympäristöhaittojen torjuminen
Kunnostus vastaa normaalia maarakennustyötä, josta kunnostussuunnitelman ja viranomaismääräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa eikä estä kiinteistön käyttöä kunnostuksen aikana.
Kunnostuksessa käytettävistä koneista sekä massoja pois vievän kuljetuskaluston liikkumisesta kiinteistöllä voi aiheutua melua. Meluisimmat työvaiheet ajoitetaan siten, että naapurustolle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöitä.
Massojen esikäsittelystä sekä kuljetuksista voi aiheutua pölyämistä. Tarvittaessa pölyämistä estetään kastelulla. Myös aumojen kattamiseen pölyämisen ja mahdollisten haitta-aineiden leviämisen estämiseksi varaudutaan.
Pohjaveteen kunnostuksella ei arvioida olevan vaikutuksia.
Jätteet ja niiden käsittely
Kaivettavat massat esikäsitellään lajittelemalla ennen niiden poiskuljetusta ja sijoittamista alueelle. Kaivettavan täyttömaan joukossa voi olla rakennusjätteitä yms. jätteitä (mm. puuta, metalleja, muoveja). Lajitellut jätteet toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jäteasemalle, jonka luvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto.
Tarkkailutoimenpiteet
Valvontaa tehdään ennakkotutkimuksien, kunnostussuunnitelman sekä ELY-keskuksen ja Naantalin ympäristönsuojeluviranomaisen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Pinta- ja pohjavesistä on 30.11.2016 ja 1.12.2016 otettu vesinäytteet. Näytteitä otettiin kiinteistön omasta porakaivosta ja kahden rajanaapurikiinteistön porakaivoista sekä kiinteistön lammesta ja kiinteistön kaakkoispuolella sijaitsevasta valtaojasta. Kaikissa kaivoissa vesi täytti tutkituilta osin talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Lammesta ja ojasta otetuissa näytteissä raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä ja alittivat esim. talousveden raja-arvot ja pohjaveden ympäristölaatunormit. Näytteissä ei havaittu PCB-yhdisteitä ja öljy-yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle menetelmän määritysrajan. Ojassa todettiin pieniä määriä PAH-yhdisteitä, mutta lammessa PAH-yhdisteitä ei havaittu.
Riskien ehkäisy
Kunnostussuunnitelman mukaan pilaantumattomien maa- ja kiviainesten hyödyntäminen alueella ei aiheuta terveys- eikä ympäristöriskejä. Mikäli käsiteltävässä aineksessa havaitaan haitta-aineita, jätemateriaalia tai muuta normaalisti poikkeavaa informoidaan välittömästi ympäristöviranomaisia ja neuvotellaan jatkotoimenpiteistä.
Raportointi
Urakoitsija pitää päivittäistä työmaapäiväkirjaa. Kirjanpito pidetään ajantasalla ja alueelle sijoitetuista massoista raportoidaan viranomaisen määräämällä tavalla.
Alueen tuleva käyttö
Alue kunnostetaan ja maisemoidaan hyödynnettävillä massoilla.
Lupahakemuksen käsittely
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu julkisella kuulutuksella Naantalin kaupungin ilmoitustaululla 9.2.-13.3.2017 sekä Rannikkoseutu-lehdessä 10.2.2017. Kiinteistön rajanaapureita sekä lähimpien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita on tiedotettu kirjeellä 8.2.2017 lupahakemuksen vireilläolosta. Asiakirja ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Naantalin kaupungintalon palvelupisteessä.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Raision kaupungin ympäristölautakunnan terveysvalvontajaostolta (Naantalin kaupungin terveysvalvontaviranomainen) sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.
Naantalin kaupungin terveystarkastaja Kirsi Puola toteaa 28.2.2017 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa:
"Toiminnan jatkamiselle ja ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Toiminnasta ei ole tullut valituksia tai huomautuksia terveysvalvontaan."
Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa 23.2.2017 saapuneessa lausunnossa seuraavaa:
"Varsinais-Suomen ELY-keskus toteaa lausuntonaan, että edellä mainittu toiminta on tarpeen saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti. Toiminnan jatkamista koskeva aikataulu maisemointi mukaan lukien olisi hyvä olla lyhyempi, jotta alueen kuntoon saattaminen toteutuisi nopeasti. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta tässä tilanteessa on myös perusteltua.
Tässä yhteydessä ELY-keskus kiinnittää lautakunnan huomiota myös tehokkaaseen valvontaan toiminnan loppuun saattamiseksi."
Muistutukset ja mielipiteet
Lupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan vastine annettuihin lausuntoihin
Jarkko Raivonen on vastineessaan 4.4.2017 esittänyt seuraavaa: "Resurssini ovat vähäiset ja märkä ja savinen maa vaatii paljon käsittelyä kuivuakseen ja seuloutuakseen."
Tarkastus
Kiinteistölle on tehty tarkastus 3.4.2017. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa.
Kartta, jossa esitetään hyödynnettävien massojen sijoituspaikka, on päätöksen liitteenä.
LIITE A4, KAAVYMP 20.4.2017
Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan ratkaisu
YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:
Kaavoitus- ja ympäristölautakunta myöntää Jarkko Raivoselle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan pilaantumattoman maa- ja kiviaineksen sekä betoni- ja tiilimurskeen hyödyntämiseen Naantalin kaupungin Pyölin kylässä kiinteistöllä Lammenranta RN:o 529-422-1-28 karttaliitteelle rajatulle alueelle.
Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä sekä 23.11.2011 päivättyä kunnostussuunnitelmaa.
Massojen hyödyntäminen kiinteistöllä
|
1. |
Tällä luvalla voidaan kiinteistöllä hyödyntää vain kiinteistön jätetäyttöalueelta kaivettuja pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia sekä betoni- ja tiilimursketta yhteensä enintään 18 000 m3 jäljempänä olevien lupamääräysten mukaisesti.
Vuosittain käsiteltävän maa- ja kiviaineksen sekä betoni- ja tiilijätteen määrän tulee olla vähintään 4 000 m3. |
|
2. |
Pilaantumatonta maa- ja kiviainesta sekä betoni- ja tiilimursketta voidaan hyödyntää ja sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevassa kartassa merkitylle alueelle. Hyödynnettävän aineksen tulee olla jäljempänä olevien määräysten mukaisesti tutkitutettua ja hyödyntämiseen soveltuvaa. Betoni- ja tiilimurskeen kappalekoko saa olla enintään 150 mm. Hyödynnettävät maa- ja kiviainekset sekä betoni- ja tiilimurskeet on pidettävä erillään ja läjitettävä erilleen. |
|
3. |
Vuosittain käsiteltävästä maa-aineksesta tulee ottaa näytteet. Noin 500 m3:n massamäärästä on otettava vähintään 3 kokoomanäytettä, joista analysoidaan laboratoriossa maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman mukaiset haitta-aineet: C10-C40 hiilivedyt, PAH-yhdisteet ja raskasmetallit (VNA 214/2007 mukainen lista). Lisäksi aina vähintään yhdestä kokoomanäytteestä analysoidaan myös C5-C10 -öljyhiilivetyjen, bentseenin, TEX-yhdisteiden, MTBE:n, ETBE:n ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet. Tarvittaessa tukena käytetään kenttätestejä. Analyysitulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. |
|
4. |
Hyödynnettävän maa-aineksen tulee olla pilaantumatonta. Maa-aineksen pilaantuneisuuden arviointiin käytetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ohjearvoja. Maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät joltain osin alemmat ohjearvot, ei saa sijoittaa kiinteistön alueelle. Alemmat ohjearvon ylittävät maamassat tulee toimittaa luvan omaavalle vastaanottajalle. |
|
5. |
Hyödynnettävästä betoni- ja tiilimurskeesta tulee ottaa näytteet. Näytteenottotiheys tulee olla vähintään yksi näytteenottokerta alkavaa 1 700 m3:n murskemäärää kohti. Jokaisella näytteenottokerralla on otettava vähintään kolme rinnakkaisnäytettä. Betoni- ja tiilimurskeen pitoisuuksien tulee alittaa valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaiset haitallisten aineiden pitoisuuksien ja liukoisuuksien raja-arvot peitetylle rakenteelle. |
|
6. |
Betonijätettä ei saa sijoittaa siten, että se on kosketuksissa pinta- ja orsiveden kanssa. |
|
7. |
Ennen vuosittain hyödynnettävän massaerän sijoittamista alueelle, tulee hakijan tilata katselmus Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta massojen sijoituspaikan soveltuvuuden toteamiseksi. |
Melu ja pöly
|
8. |
Tämän päätöksen mukaista massojen hyödyntämistoimintaa voidaan harjoittaa päivittäin maanantaista perjantaihin klo 7-20 ja lauantaisin klo 8-18. Juhlapyhinä ja niiden aattoina melua aiheuttavaa toimintaa ei saa tehdä. |
|
9. |
Maa-aineksen hyödyntämisestä ja muusta kiinteistöllä tapahtuvasta melua aiheuttavasta toiminnasta syntyvä yhteismelu ei saa lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueilla ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyä ulkomelun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 dB. Iskumaisen tai kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava huomioon verrattaessa mittaus- tai laskentatulosta annettuun raja-arvoon.
Toiminnasta aiheutuva melutaso on tarvittaessa varmennettava mittauksin Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen erikseen määräämällä tavalla. |
|
10. |
Massojen käsittelystä aiheutuvaa ja työkoneiden aiheuttamaa pölyämistä tulee tarvittaessa torjua esimerkiksi kastelemalla. |
Jätteet
|
11. |
Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään ja varastoita tiivispohjaisessa kuivassa tilassa. Vaaralliset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Jätehuollossa ja vaarallisten jätteiden varastoinnissa on noudatettava Turun kaupunkiseudun jätehuoltomääräyksiä ja jätelainsäädäntöä. |
|
12. |
Vaarallisten jätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. |
Pohja- ja pintavesien tarkkailu
|
13. |
Kiinteistön porakaivosta, kiinteistön länsipuolella sijaitsevien vakituisesti asuttujen rajanaapurikiinteistöjen talousvesikaivoista, kiinteistön lammesta ja kiinteistön kaakkoispuolella sijaitsevasta valtaojasta tulee ottaa vesinäytteet viimeistään syksyllä 2018. Vesinäytteet tulee ottaa julkisen valvonnan alaisen tutkimuslaitoksen edustajan toimesta. Kiinteistön lammesta ja valtaojasta otettavista vesinäytteistä analysoidaan hiilivetyjen (C10-C40) sekä PAH-yhdisteiden, PCB-yhdisteiden ja raskasmetallien pitoisuudet. Kaivoista otettavista vesinäytteistä analysoidaan raskasmetallien pitoisuudet. Vesinäytteiden tulokset on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti tulosten valmistuttua. Vesinäytteiden analyysituloksista riippuen voidaan näytteenottoa määrätä laajennettavaksi ja alueelle asennettavaksi orsiveden tarkkailuputki. |
|
14. |
Noin vuoden kuluttua työn päättymisestä tulee ottaa lupamääräyksessä 13 esitetyistä näytepisteistä näytteet, joilla varmistetaan, ettei massojen sijoittamisesta aiheudu vaikutuksia pohja- tai pintavesiin. Vesinäytteiden tulokset on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti tulosten valmistuttua. Tulosten perusteella Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa määrätä jatkotutkimuksia. |
Poikkeukselliset tilanteet
|
15. |
Mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun ja ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. Toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. |
Kirjanpito ja raportointi
|
16. |
Luvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:
|
|
17. |
Toiminnanharjoittajan tulee lisäksi toimittaa vuosittain toukokuun loppuun mennessä toimintaa koskeva väliraportti. Väliraportista tulee ilmetä kuluvana vuonna käsitellyn maa- ja kiviaineksen sekä betoni- ja tiilijätteen määrä ja laatu sekä aikataulutettu suunnitelma aineksen käsittelystä ja laadunseurannasta kuluvan vuoden loppuun. Suunnitelmassa tulee myös karttapiirroksin esittää alueet, joista massoja kaivetaan ylös ja puhtaiden massojen sijoituspaikat. |
|
18. |
Työn valmistuttua on laadittava loppuraportti, jonka Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy. |
Toiminnan lopettaminen ja maisemointi
|
19. |
Alue on maisemoitava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sijoitettavat massat on tasoitettava ja pinta tasattava siten, ettei alueelle jää vaarallisia, jyrkkiä kohtia eikä vettä kerääviä painanteita. Täyttöalue tulee peittää puhtaalla maa-aineskerroksella.
Maisemointi tulee tehdä luvan voimassaoloaikana. |
Lausuntojen huomioon ottaminen
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon hankkeen toteuttamisen aikataulussa ja valvontaa koskevissa lupamääräyksissä sekä päätöksessä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Hakemuksen mukaisesta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräissä naapuruussuhteissa annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa.
Kiinteistön pohjoisosaan on läjitetty sekalaista rakennusjätettä, betoni- ja tiilijätettä sekä ylijäämämaata ja kivilouhetta. Jätemateriaalit ja puhtaat maa-ainekset ovat sekoittuneet läjitystoiminnassa. Massat seulotaan ja jätemateriaalit sekä pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan pois kiinteistöltä asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen. Puhtaiksi todetut maa- ja kiviainekset sekä betoni- ja tiilimurskeet voidaan hyödyntää kiinteistöllä tämän Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen antaman ympäristöluvan edellyttämällä tavalla.
Luvassa on edellytetty, että jätetäyttöalue kunnostetaan maaperän kunnostuksen yleissuunnitelman (FSG 23.2.2011) mukaisesti siten, että kunnostettavaa kohdetta voidaan kunnostuksen jälkeen käyttää ilman, että tapahtuneesta läjitystoiminnasta aiheutuu terveys- tai ympäristöhaittaa.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräykset 1-7:
Lupamääräyksillä varmistetaan, että kiinteistöllä hyödynnetään vain kiinteistöltä kaivettaessa syntyviä puhtaita massoja. Vuosittain käsiteltäväksi määrätyllä vähimmäismassamäärällä varmennetaan työn eteneminen aikataulun mukaisesti. Vuosittain käsiteltäväksi määrätty massamäärä on kohtuullinen ja mahdollista käsitellä.
Laboratoriossa analysoitavat näytteet on määrätty otettaviksi 500 m3:n kasoista kunnostussuunnitelman mukaisesti. Mikäli kasassa todettaisiin haitta-aineiden alemman ohjearvon ylityksiä, on 500 m3:n kasa kohtuullinen määrä poiskuljetettavaksi asianmukaiseen käsittelyyn.
Kohde kunnostetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (VNA maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista) mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin. Alemmat ohjearvotasot sopivat käytettäviksi kohteessa, koska maankäyttö on tavanomaista. Betoni- ja tiilimurske voidaan hyödyntää soveltaen valtioneuvoston asetusta 591/2006 (VNA eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa).
Betonijätteen pH on korkea (yli 12), joten betonia sisältävää jätettä ei saa sijoittaa siten, että jäte on kosketuksissa pinta- tai orsiveden kanssa.
Ympäristönsuojeluviranomaisen tekemällä katselmuksella varmistetaan, että pohjamaa on puhdistettu siten, että jätemateriaalia ei enää ole havaittavissa ja kohteeseen voidaan sijoittaa puhtaita massoja.
Lupamääräyksillä toteutetaan myös jätelain 120 §:n mukaista jätteen käsittelyn seurantaa.
Lupamääräykset 8-10:
Lupamääräykset on annettu toiminnasta ja siitä johtuvasta liikenteestä aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi ja lähiasutuksen suojaamiseksi aiheutuvilta haitoilta. Lupamääräyksen 9 mukaiset melutasot noudattavat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjearvoja.
Lupamääräykset 11 ja 12:
Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Jätelain mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja jätehuolto järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet ja kemikaalit voivat olla kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi vaarallisia terveydelle tai ympäristölle, mikä tulee ottaa huomioon niiden käsittelyssä ja varastoinnissa.
Jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa jätteistä on annettu jätteiden siirtoa ja luovutusta varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Menettely on myös valvonnan kannalta tarpeellinen.
Lupamääräykset 13 ja 14:
Ympäristönsuojelulain 52 § edellyttää tarpeellisia määräyksiä tarkkailusta toiminnan aikana sekä toiminnan lopettamisen jälkeen. Talousvesikaivoista ja pintavesistä otettavin vesinäyttein tarkkaillaan kunnostustyön aikana, ettei haitta-aineita leviä veden välityksellä ympäristöön. Kunnostustyön jälkeen otettavin vesinäyttein varmistetaan kunnostuksen onnistuminen. Mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Lupamääräyksillä toteutetaan myös jätelain 120 §:n mukaista jätteen käsittelyn ja jätteiden vaikutusten tarkkailua.
Lupamääräys 15:
Poikkeuksellisia tilanteita koskeva ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja välittömän vaaran torjumiseksi. Määräyksellä varmistetaan myös viranomaisten tiedon saanti valvontaa varten.
Lupamääräykset 16-18:
Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Raportointitietojen avulla valvontaviranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja ympäristöluvassa annettujen määräysten noudattamista. Viranomaisella on ympäristönsuojelulain ja jätelain perusteella oikeus saada säännösten ja määräysten valvontaa ja muiden tehtävien hoitoa varten tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalta.
Lupamääräys 19:
Alueen maisemoinnilla varmistetaan kunnostetun alueen sopeutuminen maastoon.
Päätöksen voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa 31.12.2020 saakka.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen lupa.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
Päätöksen täytäntöönpano
Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta.
Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta
Toiminta voidaan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.
Perustelu
Ympäristönsuojelulain mukaan lupaviranomainen voi luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Työtä on tehty aiemman lupapäätöksen mukaisesti ja alueen kuntoon saattaminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11-12, 14-17, 20, 27, 29, 34, 40, 42-44, 48-49, 52, 58, 62, 65-66, 83-85, 87, 94, 123, 133, 134, 170, 172, 190, 191, 199, 209 §, liite 1
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11-15 §
Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15-17, 29, 72, 118-122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 20, 24 §, liite 4
Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920, muutos 90/2000 (NaapL) 17 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992
Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, Naantalin kaupunginhallitus 20.10.2014 § 406
Päätöksen antaminen
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 26.4.2017.
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Maksu määräytyy Naantalin kaupunginhallituksen 20.10.2014 § 406 vahvistaman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti.
Taksan 3.1 §:n mukaan pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen tai pysyvän muun jätteen käsittelyä koskeva maksu on 2 860 euroa. Taksan 5.1 §:n mukaan "Mikäli asian käsittelyn vaatima työmäärä on merkittävästi keskimääräistä vähäisempi, voidaan käsittelymaksu määrätä 50 prosenttia 3 §:n mukaista maksua pienemmäksi". Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on päätöksellään 26.2.2015 hyväksynyt lajiteltujen ja puhtaiden massojen hyödyntämisen kiinteistöllä ja em. lupapäätöstä on sovellettu tämän luvan käsittelyssä.
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 430 euroa.
Lupapäätöksestä tiedottaminen
Päätös ja lasku:
Jarkko Raivonen
Jäljennös päätöksestä:
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Raision kaupungin ympäristölautakunnan terveysvalvontajaosto
Naantalin kaupunginhallitus
Ilmoitus päätöksestä:
Lupahakemuksesta erikseen tiedon saaneet
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla:
Naantalin kaupungin ilmoitustaulu
Ilmoitus päätöksen antamisesta:
Rannikkoseutu-lehti
Naantalin kaupungin Internet-sivut
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Muutoksenhakuohje on liitteenä.
Liitekartta ja valitusosoitus ovat päätöksen liitteenä.
KOKOUSKÄSITTELY:
Esittelijä täydensi ehdotustaan seuraavasti:
Lupamääräykseen seitsemän lisätään, että kunnan ympäristönsuojeluviranomainen varaa ELY-keskukselle tilaisuuden osallistua katselmukseen.
KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA:
Ympristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin seuraavalla täydennyksellä:
Lupamääräykseen seitsemän lisätään, että kunnan ympäristönsuojeluviranomainen varaa ELY-keskukselle tilaisuuden osallistua katselmukseen.