Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 22.11.2023/Pykälä 135

732/10.03.01/2019

Tekninen lautakunta 27.11.2019 § 103

Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström 19.11.2019:

Kaavoituksen käynnistys

Aloite asemakaavasta ja asemakaavan muuttamisesta on tullut maan­omis­ta­jan eli kaupungin esityksestä. Kaavahanke on kuulutettu vireille vuo­den 2019 kaavoituskatsauksessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksesta on laadittu osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­ma, suunnitelma on päivätty 18.11.2019.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen pe­rus­läh­tö­koh­dis­ta ja tavoitteista sekä niistä keinoista, joilla kaavan vai­ku­tuk­sia on tarkoitus arvioida. Suunnitelmassa luetellaan osalliset ja ker­ro­taan, miten kaava-asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osal­lis­tu­mis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään työn edetessä tarpeen mu­kaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oheistetaan.

LIITE A1, TEKLA 27.11.2019 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa)

Suunnittelun tavoite

Asemakaavan tavoitteina on lisätä ja monipuolistaa Naantalin asun­to­ra­ken­ta­mi­sen tonttitarjontaa sekä mahdollistaa Naantalin väestötavoitteen to­teu­tu­mis­ta. Asemakaavalla tutkitaan edellytyksiä kaupunki- ja yh­dys­kun­ta­ra­ken­teen tiivistämiseen sekä kehittämiseen Manner Naantalin osa­yleis­kaa­van tavoitteiden mukaisesti.

Nykyisen venesataman ja sen tukitoimintojen jatkuminen huomioidaan kaa­va­työs­sä ja kehitetään vapautuvan Taimonrannan venesäilytysalueen uut­ta käyttöä. Myös viljelypalsta-alueen korvaavaa toimintaa tutkitaan esi­mer­kik­si erilaisin kaupunkiviljelyratkaisuin. Samalla mietitään suun­nit­te­lu­alu­een liikenteellisiä ratkaisuja sekä kävely- ja pyöräilyreittejä, sekä ul­koi­lu­reit­te­jä. Tavoitteena on mahdollistaa yhtenäisen rantareitin jatkuminen Van­has­ta­kau­pun­gis­ta suunnittelualueen ranta-alueelta kohti kunnan poh­joi­sia alueita.

Aluerajaus, maanomistus ja maankäyttösopimus

Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 km päässä Naantalin keskustasta koil­li­seen Luikkion 19. kaupunginosassa. Suunnittelualuetta rajaa lännessä Luik­kion­lah­ti, pohjoisessa Nätkelmäkatu ja Rantaluikkion omakotialueen ete­lä­reu­na. Idässä Orvokkikatu ja Orvokkipolku rajaavat suun­nit­te­lu­aluet­ta. Osa Taimonrannan omakotialueesta rajaa suunnittelualuetta. Etelässä Pirt­ti­luo­don­tie on suunnittelualueen rajana.

Suunnittelualueen koko on noin 13,3 hehtaaria. Maankäyttö- ja ra­ken­nus­lain mukainen maankäyttösopimus tehdään tarvittaessa.

Alueen nykytilanne

Suunnittelualueelle on tehty vuosien 1976 - 2013 välisenä aikana 7 ase­ma­kaa­vaa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu ja alue on toteutunut kaikilta osin. Vuonna 2017 vahvistuneessa oi­keus­vai­kut­tei­ses­sa Manner-Naantalin osayleiskaavassa alueelle on osoitettu täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta.

Alueen maanpinnankorkeus vaihtelee +0,0 ja +10,0 m välillä ja suun­nit­te­lu­alu­een vieressä kalliolaet kohoavat +30 metrin korkeuteen. Suun­nit­te­lu­alu­eel­la liitytään olemassa oleviin vesihuoltojärjestelmiin. Alue on pääosin kau­pun­gin omistuksessa.

Lähialueen palveluista tärkeimmät ovat Taimon koulu, Taimon päiväkoti (suun­nit­te­lu­alu­een reunalla), päivittäistavarakauppa Ukko-Pekka (noin 1 km) sekä keskustan palvelut (noin 2,5 km).

Maisema

Suunnittelualue jäsentyy laaksomaisena alueena, jota rajaa pohjoisessa, idäs­sä ja etelässä kallioiset mäet ja lännessä Luikkionlahti.

Suunnittelualue liittyy maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, Naan­ta­lin aukko (Naantali - Masku).

"Luonnonpiirteet:

Aluetta hallitsevat kallioiset mäet ja niiden välissä olevat pienalaiset saviset maat, jotka on tarkasti käytetty hyväksi viljelymaana. Kallioselänteiden rin­teet ovat paikoitellen hyvinkin jyrkkiä. Naantalin Kuparivuori rajaa mai­se­maa kaakossa ja Maskun Härmälässä kohoaa mahtava Pakattulanvuori. Pa­kat­tu­lan­vuor­ta halkaisee mielenkiintoinen geologinen nähtävyys Här­mä­län rotkot.

Metsät ovat pääosin mäntyvaltaisia, mutta alueella on myös tuoreen kan­kaan kuusivaltaisempia metsiä sekä reheviä lehtolaikkuja. Maskussa Vaar­jo­en suistoalue on kosteaa rantaniittyä. (Ote Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, raportteja 75/2014)"

Luonnonympäristö

Suunnittelualueen itäosassa kohoaa kallioinen mäki, jolla kasvaa män­nik­köä. Pohjoisosassa on entistä peltoa, jolla kasvaa nykyisin rehevää niit­ty­kas­vis­toa. Merenrannan läheisyydessä on kosteaa suurruohoniittyä sekä ui­ma­ran­nan lähistöllä pieniä lehtipuuvaltaisia metsiköitä sekä mai­se­mal­li­ses­ti merkittäviä mäntyjä. Selvitysalueella on lisäksi viljelypalsta-alue ja hoi­det­tu­ja puistoja.

Rakennettu ympäristö

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä on runsaasti oma­ko­ti­asu­tus­ta. Lisäksi alueen vieressä on Taimon koulu ja kenttä sekä Taimon päi­vä­ko­ti. Lisäksi suunnittelualueella on matonpesupaikka ja jä­te­ve­si­pump­paa­mo. Pienvenesataman talvisäilytysalueelle on rakennettu kaksi veneiden nos­to- ja laskupaikkaa sekä muita rantapengerrakenteita mm. laitureita var­ten. Kaava-, suunnittelu- ja toteutustyön pohjaksi pienvenesataman tal­vi­säi­ly­tys­alu­eel­le tehdään pilaantuneiden maiden tutkimus ja tarvittavat kun­nos­tus­suun­ni­tel­mat.

Luontoselvitys

Alueelle on valmistunut luontoselvitys 11.10.2019.

Luontoselvityksen yhteenvedon ja johtopäätösten mukaan:

"Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia koh­tei­ta eikä uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä tai valtakunnalliset Met­so-kri­tee­rit täyttäviä kohteita. Myöskään maisemallisesti merkittäviä koh­tei­ta ei löytynyt uimarannan viereisiä komeita mäntyjä lukuun ottamatta Alu­een itäosassa sijaitsee pieni rehevöitynyt kallioketo (luontotyyppikuvio 16), jol­la kasvaa yhä muutamia huomionarvoisia ketokasveja kuten ke­to­nei­lik­kaa. Tämä kuvio olisi hyvä säästää. Taimon koulun viereinen kal­lio­män­nik­kö (luontotyyppikuvio 17) ei ole kovin edustava mm. maaston ku­lu­nei­suu­den vuoksi.

Selvitysalueella ei tällä hetkellä esiinny liito-oravaa, eikä siellä ole sille eri­tyi­sen hyvin sopivia metsiä. Linnusto on tavanomaista ja alueen merkitys le­pa­koil­le on melko vähäinen. Itäosassa sijaitseva pieni jyrkänne olisi kui­ten­kin hyvä säästää, koska siinä on lepakoiden päiväpiiloiksi sopivia ra­ko­ja. Pienvenesataman viereinen ruovikko (luontotyyppikuvio 4) voisi sopia vii­ta­sam­ma­kon kutupaikaksi. Ruovikon viitasammakkotilanne olisi hyvä sel­vit­tää ennen kuin ruovikkoa esimerkiksi ruopataan."

Luontoselvitys oheistetaan.

LIITE A2, TEKLA 27.11.2019 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa)

Yleisötilaisuus

Asiasta järjestetään yleisötilaisuus Naantalin kaupunginkirjastossa 12.12.2019 kello 18.

TEKNINEN JOHTAJA:

Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi 18.11.2019 päivätyn Tai­mon­ran­nan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osal­lis­tu­mis- ja arviointisuunnitelman.

KOKOUSKÄSITTELY:

Heikki Lindgren esitti Janne Muikkulan kannattamana seu­raa­vaa lisäystä päätösehdotukseen: Pitää pyrkiä löytämään kor­vaa­via ratkaisuja pienveneiden talvisäilytykselle ja vil­je­ly­pals­ta-alu­eel­le.

TEKNINEN LAUTAKUNTA:

Teknisen johtajan esitys hyväksyttiin seuraavalla täy­den­nyk­sel­lä: lautakunta esittää, että pitää pyrkiä löytämään kor­vaa­via ratkaisuja pienveneiden talvisäilytykselle ja vil­je­ly­pals­ta-alu­eel­le

Tekninen lautakunta 06.04.2022 § 43     

Valmistelija Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström 31.3.2022

Taimonrannan asemakaavamuutosta on jatkettu pitämällä kaksi yleisötilaisuutta, joiden keskusteluita ja mielipiteitä on huomioitu jatkosuunnittelussa.

Hankkeen osallistumis- ja arviointi suunnitelmasta sekä asemakaavamuutoksen tavoitteista pidettiin 12.12.2019 ensimmäinen yleisötilaisuus Naantalin kirjastossa.

Alustavista asemakaavaluonnoksista järjestettiin 11.6.2020 toinen yleisötilaisuus Naantalin kaupungintalolla.

Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön asukkaiden kanssa on pidetty kuusi kaavakävelyä sekä erikseen järjestettyjä neuvotteluja kaupungintalolla.

Maanomistajien kanssa on käyty vuoropuhelua kaavoituksen aikana.

Yleisötilaisuuksien jälkeen alueelle on laadittu asemakaavaluonnos (päiväys 28.3.2022).

Suunnittelun lähtökohdat

Asemakaavan suunnittelun lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueenkäyttötavoitteet, Turun kaupunkiseudun maakuntakaava / Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava sekä Manner Naantalin osayleiskaava. Myös voimassa olevat asemakaavat ohjaavat asemakaavan muutosta; Suunnittelualueelle on tehty vuosien 1976 - 2013 välisenä aikana 7 asemakaavaa ja alue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu sekä toteutunut asemakaavojen mukaisesti kaikilta osin.

ks. asemakaavaselostus kohta 2.2 suunnittelutilanne.

Asemakaavatyön tausta-aineistona alustavat kaavaluonnos L1 ja L2 (ks. liite 4).

Maisemarakenne

Selvitysalueen maisema on tyypillistä Varsinais-Suomalaista sisäsaaristoa ja mannerrantaa. Kallioiset mäet ovat entisiä saaria ja luotoja sekä laaksojen pellot, niityt ja puistot merenpohjan savikoita.

Kallioperä jakaa suunnittelualueeseen liittyvän maiseman muotoja. Maiseman perustaso muodostuu merestä ja kalliolakien väliin jäävään laaksomaiseen niittyalueeseen.

Luonnonympäristö

Alkuperäistä luontoa on selvitysalueella jäljellä vain vähän. Itäosassa kohoaa kallioinen mäki, jolla kasvaa hieman tavanomaista luonnontilaisempaa männikköä, mutta kallioiden laet ovat kuluneita. Pohjoisosassa on entistä peltoa, jolla kasvaa nykyisin rehevää niittykasvistoa. Merenrannan läheisyydessä on kosteaa suurruohoniittyä sekä uimarannan lähistöllä pieniä lehtipuuvaltaisia metsiköitä. Suunnittelualueella on lisäksi viljelypalstoja, puistoja, omakotitaloja ja pienvenesatama talvisäilytyspaikkoineen.

Rakennettu ympäristö

Suunnittelualueen tuntumassa rakennuskanta koostuu pääasiassa 1970-2000 luvun omakotitaloista sekä joistakin rivitaloista. Pirttiluodontien varrella on myös muutama 1990-luvun kerrostalo. Alueen rakennukset ovat rakentuneet eri vuosikymmeninä ja edustavat oman aikakautensa rakentamisen ihanteita.

Yhdyskuntarakenne

Suunnittelualueen halki kulkee kaksi merkittävää hulevesilinjaa. Hulevesiä kertyy laajalta osalta Manner Naantalin alueella. Vedenjakajana valuma-alueella etelässä on Aurinkotie idässä Nuhjalan ja Suopellon alueet sekä pohjoisessa Suovuoren ja Luikkion alueet.

Suunnittelualeen nykyisellä veneiden talvisäilytysalueella sijaitsee jäteveden runkolinja ja jätevedenpumppaamo.

Olemassa olevilla kaduilla ja teillä kulkee yhdyskuntatekniikan verkostoja.

Palvelut

Suunnittelualueen vieressä idässä 200m etäisyydellä sijaitsee Taimon koulu, jossa annetaan opetusta esiopetuksesta alkaen kuudenteen luokkaan asti. Koulussa opiskelee 320 oppilasta, jotka opiskelevat 13 eri perusopetusryhmässä sekä yhdessä esiopetusryhmässä. Taimon päiväkoti sijaitsee 300m:n etäisyydellä suunnittelualueelta itään. Lukio-opetus on järjestetty Naantalin lukiossa Maijamäessä 1,5 km:n päässä suunnittelualueelta.

Suunnittelualueella sijaitsee Naantalin kaupungin ylläpitämä venesatama sekä veneiden säilytyspaikka.

Taimon uimaranta on suunnittelualueen luoteiskulmassa.

Suunnittelualueella sijaitsee kaupungin järjestämä suosittu palstaviljelyalue sekä matonpesupaikka.

Alueella ei ole kaupallisia palveluita. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Taimontien - Aurinkotien kiertoliittymän eteläpuolella alle 1,0 km:n päässä. Keskustan palveluihin on matkaa noin 2km.

Virkistys

Suunnittelualueella on voimassa olevien asemakaavojen viher- / virkistysalueita, (lähivirkistysalue VL), (puistoalue VP), (uimaranta-alue VV), (palloilukenttä VU) ja (palstaviljelyalue RP). Alueella on venesatama-alue (LV-3). "Alueelle saadaan rakentaa veneiden laituripaikkoja ja talvisäilytyspaikkoja sekä niitä palvelevia rakennelmia. Alueelle saadaan rakentaa erikseen osoitetuille rakennusaloille alueen toimintaan liittyviä huolto- ja varastotiloja."

Alueen viher- ja virkistysalueet ovat alueen ja lähiseudun runsaasti käyttämiä paikkoja. Sisäiset kevyenliikenteen väylät sekä asuntokadut yhdistävät viheralueita toisiinsa. Maisemallisesti viheralueiden kasvillisuusrakenteet vaihtelevat puistometsästä hoidettuihin puistonurmialueisiin (Taimonrannanpuisto).

Alueita käytetään mm. ulkoiluun, koulu- ja työmatkapyöräilyyn. Pääosa puistokäytävistä ovat hyväkuntoisia ja ympäri vuoden huollettuja. Suunnittelualueen luoteiskulmassa on uimaranta-alue, joka on varsinkin kesäkuukausina suosittu uima- ja oleskelualue. Rannassa on myös avantouintimahdollisuus.

Liikennejärjestelyt

Suunnittelualueelle pääsee kahden kokoojakadun, Pirttiluodontien ja Orvokkikadun välityksellä. Suunnittelualueen olemassa olevat asuntokadut ovat pääsääntöisesti kevyenliikenteen väyliä joista tontille ajo on sallittua. Venesatama-alueen länsireunaan sijoittuu Taimonrannankatu, jolta on myös järjestetty pääsy uimaranta-alueelle.

Ympäristöhäiriöt

Taimonrannan alue on toiminut veneiden talvisäilytysalueena ja sen maaperässä on todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Tarkastelualueella tehtyjen maaperän haitta-ainetutkimusten perusteella veneiden talvihuollon (veneen pohjien puhdistus, hionta ja maalaus) yhteydessä alueen maaperään on päätynyt haitta-aineita (ks. asemakaavaselostuksen liite 10).

Maanomistus

Suunnittelualue on pääsääntöisesti kaupungin maanomistuksessa (vaalean ruskea alue). Asemakaavan valmisteluvaiheessa on mukana kolme yksityistä maanomistajaa.

Asemakaavaluonnos

Asemakaavaluonnoksessa osoitetaan uudisrakennuksille mahdollisimman sopeutuvia ratkaisuja maiseman, alueen maastonmuotojen ja olemassa olevan asutuksen suhteen. Uudisrakennukset sijoitetaan ja suunnataan siten, että olemassa olevilta rakennuksilta olisi mahdollisimman hyvät näkyvyydet olemassa olevaan maisemaan.

Kaavatyön tavoitteena on osoittaa lähivirkistysalue veneiden talvisäilytysalueen tilalle ja kunnostaa pilaantuneet maat. Ranta-aluetta kehitetään virkistyksen, pienvenesataman ja uimarannan osalta. Ranta-alue koko rantaviivan osalta osoitetaan yleiseen käyttöön ja se pidetään mahdollisimman avarana. Myös ranta-alueen monipuolinen käyttö on tavoitteena. Alueella olisi mahdollista pienveneiden vesillelasku /-nosto sekä veneiden ja mattojen peseminen alueella.

Palstaviljelyalue säilytetään ja samalla pyritään kehittämään esim. yhteisöllisiä kaupunkiviljelyratkaisuja laajemminkin suunnittelualueella.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on selkeyttää alueella liikkumista ja parantaa liikenneturvallisuutta.

Pirttiluodontien liikenneturvallisuuteen kiinnitetään huomiota kaavatyössä, ohjaamalla suunnittelualueelle suuntautuva liikenne katuliittymien kautta. Uusille kiinteistöille ei järjestetä liittymämahdollisuutta Pirttiluodontien kautta. Pirttiluodontien katualueelle varataan leveyttä siten, että ajoradan molemmille puolille voidaan järjestää jalkakäytävä ja kevyenliikenteen reitti. Kevyenliikenteen reitti kulkisi Pirttiluodontien länsi- / pohjoisreunassa. Samalla lisätään kadunvarsipysäköintiä.

Kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä on laadittu myös alustavat liikenne- ja vesihuollon yleissuunnitelmat.

Korttelialueet

Asemakaavassa alueelle on asumiseen osoitettuasuinkerrostalo (AK), asuinpientalojen (AP) ja erillispientalojen (AO) korttelialueita. Korttelialueiden mitoitus on esitetty liitteessä 1.

Alueille on annettu määräyksiä rakennusoikeuden ja kerrosluvun suhteen.

Tonteille on osoitettu alueita, joilla ympäristö tulee pääosin säilyttää (/s).

Autopaikkojen ja polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärästä on annettu määräyksiä.

Alueelle laaditaan asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheessa rakennustapaohje, joka tarkentaa kaavamääräyksiä ja antaa lisäohjeita rakennusten ulkoasuun sekä tontin järjestelyihin.

Asemakaavassa annetaan määräyksiä rakennusten ulkonäköön ja ulkomuotoon sekä pihajärjestelyihin.

Lähivirkistysalueet

Alueelle on osoitettu lähivirkistysalueita (VL) joille on esitetty kevyen liikenteen reittejä ja ulkoilureittejä sekä ohjeellisia käyttötapamerkintöjä, esimerkiksi hulevesialueita (hule).

Liikenne- ja katualueet

Alueen liikennejärjestely ja maankäytön sekä vesihuollon yleissuunnitelma on laadittu samaan aikaan asemakaavan kanssa. Selvitykset ovat tämän selostuksen liitteenä (liitteet 6-9).

Alueen asuntokatu ja kevyenliikenteen väylät ovat valtaosin olemassa olevia. Katualueista Pirttiluodontietä, Koivumäentietä ja Rantaluikkiontietä on paikoitellen levennetty.

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty edellytyksiä alueen yhdistymistä Rantaraitin reitistöön ja ulkoilureitistöihin varsinaisen kaava-alueen ulkopuolelle.

Venesatama-alue

Kaavatyön tavoitteena on osoittaa lähivirkistysalue veneiden talvisäilytysalueen tilalle ja kunnostaa pilaantuneet maat. Ranta-aluetta kehitetään virkistyksen, pienvenesataman ja uimarannan osalta. Ranta-alue koko rantaviivan osalta osoitetaan julkiseen käyttöön ja se pidetään mahdollisimman avarana. Myös ranta-alueen monipuolinen käyttö on tavoitteena. Alueella olisi mahdollista pienveneiden vesillelasku /-nosto sekä veneiden ja mattojen peseminen alueella. Veneenpesupaikka on esitetty Taimonrannanaukion eteläosaan slipin ja venenosturin viereen. Veneidenpesupaikka toteutetaan siten, ettei epäpuhtauksia pääse maaperään eikä mereen.

Katuaukio / tori

Asemakaavamuutoksessa on esitetty Taimonrannanukion kaupunkisuunnittelullinen / -tilallinen tavoite ns. jaetun tilan periaatteella toteutettavaksi. Aukio on sijainniltaan keskeisessä roolissa rannanalueen ja eri kadun ja aukion käyttäjien kesken.

Aukiolle on asemakaavamuutoksessa osoitettu edellä mainitut venesatama-alueen (LV) toimintojen lisäksi rantapaviljonki ja aukiota käytetään oleskeluun sekä erimuotoisiin kokoontumisiin. Aukion käytössä pyritään minimoimaan jaetun tilan periaatteilla käyttäjien eriytyminen autoilijoin jalankulkijoihin. Ajoneuvolla ajo pyritään rajaamaan turvalliseksi pintamateriaalein ja rakenneosilla ja samalla pitämällä alue visuaalisesti yhtenäisenä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rannan esteetön yhdenvertainen käyttö koko rantaviivan alueella.

Uimaranta-alue

Uimaranta-alueella sijaitsee jälleenrakennuskauden tyylinen vuonna 1957 rakennettu rapattu huvilarakennus kallioisessa rantamaisemassa. Asemakaavaluonnoksessa rakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä (sr-3) "Suojeltava rakennus. Historiallisesti tai ympäristökuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasun ominaispiirteitä saa muuttaa." Kaupungin omistamaa rakennusta käyttävät Naantalin partiolaiset kokoontumistilanaan. Rakennuksen kunto tutkitaan ja sille etsitään mahdollisesti lisäkäyttötarkoituksia. Rakennuksen esteettömyys saattaa muodostua haasteelliseksi (ks. liite 11). Huvilarakennuksen lähituntumaa noin +3,0 m N2000 korkeusjärjestelmässä on suunniteltu esteettömän rantasaunan rakennuspaikkaa. Rannan muodot ja sen korkeustasot mahdollistavat myös esteettömän rakennetun yhteyden laiturille. Tavoitteena olisi, että saunaa ja uimapaikkaa voitaisiin käyttää ympäri vuoden.

Palstaviljelyalue

Asemakaavamuutokseen on esitetty pastaviljelyalue nykyiselle paikalleen. Aluetta on typistetty lounaispäästä noin 30 m. Alueen kaakkoissivulle on lisätty laatikkoviljelyvyöhyke ja tilavaraus lähioleskeluun. Palstaviljelytoimintaa voidaan laajentaa Taimonrannan puistoon kaupunkiviljelyperiaatteilla. Puistosuunnitelma tehdään yhdyskuntatekniikan ja puistotoimen toimesta vuorovaikutteisesti.

Nimistö

Alueen nimistöä ei ole muutettu. Uusia nimiä on Taimonrannanaukio ja Nätkelmäpolku.

Kaavan vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Asemakaava lisää asuinrakentamista alueella.  Rakennusten, rakennelmien ja katujen lisäksi alueelle voidaan toteuttaa rantarakentamista yleiseen käyttöön.

Alueelle on osoitettu osaleiskaavan mukaisesti omakoti-, pientalo ja kerrostalo asumista. Toteutuessaan alueen rakennettu ympäristö tiivistyy ja ranta muodostuu viihtyisäksi ja avautuu yleiseen käyttöön.

Alueen rakennuskannassa uimarannan huvila on osoitettu suojeltavaksi merkinnällä sr-3 "Suojeltava rakennus. Historiallisesti tai ympäristökuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä sen ulkoasun ominaispiirteitä saa muuttaa" muutoin ei todettu erityisiä rakennussuojelua edellyttäviä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia.

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Alueelle rakentuvat rakennukset muuttavat jonkin verran luontoympäristöä suunnittelualueen pohjoisosassa. Myös Koivuniementien pohjoispuolella oleva rakennuspaikka muuttaa maisemaa jonkin verran. Asemakaavamääräyksissä on rakennuspaikan pohjoisosan kalliorinne rajattu /s alueen osalla:

"Luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa.

Alueella tulee maanpinta säilyttää nykyisellään, louhintoja ei saa tehdä, puusto tulee säilyttää ja pinnan muu kasvillisuus tulee pääosin säilyttää. Pienimuotoisia kattamattomia terasseja, kulkureittejä ja istutusalueita alueelle saa rakentaa. Rakennusalasta saa tehdä vähäisiä poikkeamia suojellulle alueelle. Alueelle ei saa rakentaa eikä istuttaa aitoja, jotka eivät liity esim. oleskelualueen pienimuotoiseen rajaamiseen."

Taimonrannanpuiston pohjoisreunaan poisjäävälle venepukkivarasto alueelle suunniteltu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) ja Pirttiluodontien varrelle suunniteltu asuinkerrostalojen korttelialueet eivät muuta luontoa eikä luontoympäristöä merkittävästi. Myöskään alueelle rakentuva yhdyskuntatekniikka muuta luontoympäristöä merkittävästi koska järjestelmät tullaan pääsääntöisesti asentamaan olemassa oleville katualueille.

Alueen hulevesi ja virkistysalueiden kehittäminen esimerkiksi kaupunkiviljelyperiaatteilla vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

Alueelle on laadittu luontoselvitys. Luontoselvitys on tämän selostuksen liitteenä (ks. liite 5). Luontoselvitystä tullaan päivittämään kaavan ehdotusvaiheeseen niiltä osin, kun asemakaavan suunnittelualueeseen tulee muutoksia.

Luontoselvityksessä esiintyvät huomioon otettavat luontoarvot on suunnittelussa huomioitu.

Vaikutukset maisemaan

Suunnittelualueen tavoiteltu rakentamiskorkeus jää maiseman silhuetin alapuolelle, joten merkittäviä vaikutuksia maisematilasta ei ole. Kauempaa katsottuna Naantali aukolta suunnittelualue jää Pirttiluodon ja Karjaluodon katveeseen, joten vaikutukset maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ovat vähäiset. Sen sijaan katsottaessa maisematilaan, merelle on Pirttiluodontien varrella olevalla rakentamisella näkyvyys vaikutusta. Suunnittelulla on pyritty minimoimaan haittavaikutuksia rakennusten väljällä sijoittelulla ja rakennusalan suuntauksella siten, että Pirttiluodontietä tultaessa on mahdollisimman hyvä näkyvyys rakennusten välistä merelle. Sama vaikutus on myös Pirttiluodontien etelän puoleisille asuinrakennuksille.

Liikenteelliset vaikutukset

Alueelle arvioidaan muuttavan noin 290 uutta asukasta. Uudet asukkaat lisäävät jonkin verran liikennemääriä alueen liikenneverkostolla. Pääpaino liikenteen kasvulla on Pirttiluodontiellä, jolta liitytään Taimonrannankadulle ja Taimonrannanpuiston pysäköintialueelle. Olemassa oleville asuntokaduille liikennemäärän kasvu on maltillisempaa.

Yritysvaikutukset

Lisääntynyt asukasmäärä mahdollistaa ja edesauttaa osaltaan Manner Naantalissa ja kaupunkiseudulla toimivien palvelujen kehittymistä.

Alueelle on osoitettu rakentamista yhteensä noin 15 000 k-m2. Mikäli alueen rakennusten rakentaminen maksaisi keskimäärin 2 000 euroa / m2 ja toteutusaste olisi 80%, synnyttäisi alueen rakentaminen noin 24 miljoonan euron talonrakentamiskokonaisuuden joka työllistää rakennusalan ihmisiä sekä luo rakennusvaiheessa alueelle taloudellista toimeliaisuutta. Rakentaminen ajoittuisi useamman vuoden ajalle. Lisäksi alueen kunnallistekniikan toteuttaminen luo yrityksille toimintamahdollisuuksia.

Liitteenä 28.3.2022 päivätyt Taimonrannan asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kaavakartta ja -selostus liitteineen.

Liitteet A9 - A10, TEKLA 6.4.2022 (Säilytetään erillisessä kaavakansiossa)

Kaupungin ja maanomistajan välille laaditaan tarvittaessa maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäyttösopimus.

Osallistumis- arviointisuunnitelmaa on päivitetty (päiväys 28.3.2022)

Asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuus. Yleisötilaisuuden aika ja paikka ilmoitetaan asemakaavan kuulutuksessa asianomaisille kirjeellä, Rannikkoseudussa ja Naantalin kaupungin kotisivuilla.

Esittelijä Vs. tekninen johtaja

Päätösehdotus Tekninen lautakunta päättää, että 28.3.2022 päivätystä Taimonrannan asemakaavamuutoksen valmisteluaineistosta varataan osallisille maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukainen tilaisuus mielipiteen esittämiseen.

Luonnoksesta pyydetään seuraavat lausunnot:
- Naantalin kaupungin ao. palvelualat
- Nimistötoimikunta
- Varsinais-Suomen liitto
- Varsinais-Suomen ELY-keskus
- Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo
- Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos
- Naantalin Energia Oy
- DNA Oyj

Kokouskäsittely  Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström oli asiantuntijana tämän pykälän ajan.

Päätös Vs. teknisen johtajan päätösehdotus hyväksyttiin.

Tekninen lautakunta 22.11.2023 § 135      

368/10.02.03/2022    

 

Valmistelija  Kaupunginarkkitehti Kaisa Äijö 14.11.2023

Taimonrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen asemakaavatyötä on jatkettu. Kaavaehdotuksen valmistelijana on toiminut arkkitehti Anna-Liisa Nisu.

Kaavan nimeä on tarkennettu seuraavaksi: Taimonrannan asemakaavan muutos ja laajennus (Ak-366). Alueelle on laadittu 14.11.2023 päivätty asemakaavaehdotus, joka käsittää kaavakartan sekä kaavaselostuksen liitteineen.

Kaavaehdotusta ehdotetaan nyt laitettavaksi julkisesti nähtäville. Tarkoitus on, että kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana järjestetään asukastilaisuus. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään kevään 2024 aikana.

Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden ja tavoitteiden tarkentumisen pohjalta kaavasuunnitelma on kehitelty asemakaavaehdotukseksi. Suunnittelualuetta on hieman laajennettu venesataman länsipuolella ja uimarannan pohjoispuolella ja voimassa olevan asemakaavan korttelin 20 tontit 4 ja 5 sekä kortteli 21 on sisällytetty kaava-alueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 14,09 ha.

Asemakaavan muutoksella tiivistetään yhdyskuntarakennetta yleiskaavan mukaisesti. Virkistykseen varatut alueet mahdollistavat monipuoliset virkistystoiminnot, viheralueet muodostavat toisiinsa liittyvinä pinta-alaltaan laajan alueen, joka luo ympäristöön vehreyttä ja mahdollistaa ekologisten yhteyksien säilymisen ja kehittymisen. Kevyen liikenteen verkosto on suunniteltu mahdollisimman ehjäksi ja kattavaksi ja ajoneuvoliikenneverkosto mahdollisimman taloudelliseksi. Pirttiluodontietä kehitetään kokoojakatuna. Kaavaehdotuksella muodostetaan monipuolisia asumismahdollisuuksia palvelujen lähellä.

Suunnittelun aiemmat vaiheet ja vuorovaikutus

-          Kaavahanke on kuulutettu vireille vuoden 2019 kaavoituskatsauksessa (kaupunginhallitus 25.2.2019 § 59).

-          Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS käsiteltiin teknisessä lautakunnassa 27.11.2019 (§ 103).

-          Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavamuutoksen tavoitteista pidettiin 12.12.2019 1. yleisötilaisuus Naantalin kirjastossa.

-          Alustavista asemakaavaluonnoksista järjestettiin 11.6.2020 2. yleisötilaisuus Naantalin kaupungintalolla. Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön asukkaiden kanssa on pidetty kuusi kaavakävelyä ja erikseen järjestettyjä neuvotteluja kaupungintalolla.

-          Kaavahankkeesta järjestettiin viranomaisten työneuvottelu 6.4.2022.

-          3. yleisötilaisuus järjestettiin 26.4.2022. Maanomistajien kanssa on käyty vuoropuhelua sekä kaavaluonnos-, että kaavaehdotusvaiheessa.

-          Asemakaavaluonnos ja päivitetty OAS olivat teknisen lautakunnan käsittelyssä 6.4.2022 ja valmisteluaineisto oli nähtävillä 22.4.-23.5.2022. Kaavaluonnosvaiheessa jätettiin yhteensä 7 lausuntoa ja 21 mielipidettä.

Saatu palaute

Palautteiden keskeinen sisältö koski seuraavia aiheita:

-          Vuorovaikutus

-          Uudisrakentamisen luonne, väljyys, rakeisuus ja korkeus

-          Virkistys

-          Maisema ja näkymät

-          Liikenne ja paikoitus

-          Luontoarvot

-          Turvallisuus ja häiriöt

Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ja kaavaehdotukseen niiden johdosta tehdyt muutokset on koottu kaavaselostuksen liitteisiin 11 ja 11.1. (Asukaspalaute ja sen johdosta kaavaehdotukseen tehdyt muutokset).

Oheismateriaali: Lausunnot ja mielipiteet kokonaisuudessaan

Kaavaa varten laaditut selvitykset ja muut suunnitelmat

-          Manner-Naantalin osayleiskaavaa varten laaditut perusselvitykset

-          Kaavaluonnosvaiheessa laaditut:

• Liikenteen yleissuunnitelma
• Maankäytön yleissuunnitelma

• Kunnallistekniikan yleissuunnitelma

-          Luontoselvitys ja sen täydennys

-          Rakennettavuusselvitys

-          Pilaantuneiden maiden riskiarvio

-          Rakennusinventoinnin päivitys

-          Arkeologinen inventointi

Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja tavoitteiden tarkentuminen kaavaehdotusratkaisuksi

Alueen ja lähialueiden maanomistajien kanssa on käyty vuoropuhelua koko kaavoituksen ajan ja toiveita on pyritty huomioimaan asemakaavaehdo-tuksessa. Alueen maanomistajien kanssa on keskusteltu kaavan ratkaisuista. Maanomistajien kanssa laaditaan maankäyttösopimuksia tarvittaessa.

Kaavaluonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta kaavasuunnitelmaa on tarkistettu ehdotusvaiheessa nykyisiltä kiinteistöiltä avautuvien näkymien (uudisrakentamisen kerrosluku, sijoitus), palstaviljelyalueen laajuuden (osoitetaan nykyisessä laajuudessa) ja liikenneverkon (kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämisen vähentäminen) suhteen. Lisäksi rakennustehokkuutta on nostettu Orvokkipolun viereisessä korttelissa; uudisrakentaminen tukeutuu Yli-Taimonpuiston mäkialueeseen, eikä uudisrakentaminen nouse olemassa olevien kiinteistöjen näkymien tielle.

Asemakaavassa osoitetaan uudisrakennuksille mahdollisimman sopeutuvia ratkaisuja maiseman, alueen maastonmuotojen ja olemassa olevan asutuksen suhteen.

Uudisrakennukset sijoitetaan ja suunnataan siten, että olemassa olevilta rakennuksilta olisi mahdollisimman hyvät näkyvyydet olemassa olevaan maisemaan. Kaavaehdotuksessa uusia asumiseen varattuja korttelialueita on muodostettu pinta-alaltaan yleiskaavassa osoitettua pienialaisemmin.

Veneiden talvisäilytysalueen tilalle osoitetaan lähivirkistysalue ja pilaantuneet maat kunnostetaan. Ranta-aluetta kehitetään virkistyksen, pienvenesataman ja uimarannan osalta. Ranta-alue koko rantaviivan osalta osoitetaan yleiseen käyttöön ja se pidetään mahdollisimman avarana. Myös ranta-alueen monipuolinen käyttö on tavoitteena. Alueella olisi mahdollista pienveneiden vesillelasku /-nosto sekä veneiden ja mattojen peseminen. Kulkuyhteydet virkistystoimintojen välillä säilytetään/kehitetään turvallisina.

Palstaviljelyalue säilytetään ja samalla pyritään kehittämään esim. yhteisöllisiä kaupunkiviljelyratkaisuja laajemminkin suunnittelualueella. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna virkistykseen varattujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala pienenee 0,78 ha. Virkistysalueet ja palstaviljelyalue yhdessä muodostavat noin 35,3 % koko kaavaehdotusalueesta.

Asemakaavamuutoksella selkeytetään alueella liikkumista ja parannetaan liikenneturvallisuutta.

Pirttiluodontien liikenneturvallisuuteen kiinnitetään huomiota ohjaamalla suunnittelualueelle suuntautuva liikenne asuntokatuliittymien kautta. Uusille kiinteistöille ei järjestetä liittymämahdollisuutta Pirttiluodontien kautta. Pirttiluodontien katualueelle varataan leveyttä siten, että ajoradan eteläpuolelle voidaan järjestää jalkakäytävä ja pohjoispuolelle kevyenliikenteen alueellinen reitti. Samalla lisätään kadunvarsipysäköintiä pitkittäispaikkoina ja kadulle muodostetaan selkeä, yhtenäinen ilme.  Pirttiluodontien suunnittelua jatketaan yhdyskuntatekniikan toimesta. Tällöin tarkennetaan vesihuollon yleissuunnitelmaa ja laaditaan tarkemmat katusuunnitelmat.

Olemassa olevia asuntokatujen katualueita (Koivumäentietä ja Rantaluikkiontietä) levennetään siten, että kunnallistekniset toiminnot ovat katualueella. Molemmat asuntokadut ovat päättyviä, eikä niiltä pääse ajoneuvoilla alueelle laajemmin.

Olemassa olevat puistoreitit säilyvät pääosin paikoillaan. Taimonrannanpuiston matalimmilla osuuksilla, pilaantuneiden maiden kohdilla maanpintaa nostetaan tulvariskien ja maanpuhdistustarpeiden johdosta. Alueen halki kulkee kaksi merkittävää hulevesilinjaa, joilla hulevesiä ohjataan uudelleen ja avataan mm. maisemaa rikastavilla viivytysaltailla. Alueella tapahtuviin myrskytulviin haetaan ratkaisuja (mm. pumppaamo) ja huomioidaan alimman rakentamistason riskit.

Ranta-alueen pysäköinti tulee olla riittävä rannan eri toimintojen ja esimerkiksi alueella matkaajien pysäköintitarpeisiin nähden. Kaavatyössä ja katusuunnitelmissa huomioidaan eri liikkumismuodot, jalankulku, pyöräily ja ajoneuvoliikenne pysäköintitarpeineen.

Kaavaehdotukseen tehdyt keskeiset muutokset on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 3.7.

Mitoitus

Asemakaava-alueen pinta-ala on 14,09 hehtaaria. Kaavoitettavasta pinta-alasta on

-          asuinrakentamisen osuus noin 3,58 hehtaaria (noin 25,4 % kaava-alueesta)

-          virkistysalueita ja palstaviljelyaluetta on yhteensä noin 4,96 hehtaaria (noin 35,3 %)

-          Katualueita (kadut, pihakadut, aukio ja kevyelle liikenteelle varatut kadut) on yhteensä noin 2,63 hehtaaria (noin 18,7 %)

-          venesatama-alue noin 2,19 hehtaaria (noin 15,5 %)

-          vesialuetta 0,63 hehtaaria (noin 4,5 %)

-          erityisalueita (ET) noin 0,07 hehtaaria (noin 0,5 %)

Rakennusoikeutta asumiselle (AO, AP, AR ja AK) on osoitettu yhteensä 15 130 kerrosalaneliö-  metriä (k-m2).

Alueelle arvioidaan tulevan noin 262 uutta asukasta (laskentaperusteena 3,5 as. / omakotitalo, yhtiömuotoinen pientalo 2,1 as. / 100 k-m2 ja kerrostalo 1,6 as. / 80 k-m2).

Kaavan vaikutukset

Kaavan vaikutukset ml. ilmastovaikutukset on kuvattu selostuksen kohdassa 4.4.

Kaavatalous

Katujen ja kunnallistekniikan kustannuksiksi on arvioitu noin 4,3 miljoonaa euroa. Lisäksi kustannuksia muodostuu pilaantuneiden maa-ainesten kunnostamisesta ja maantäytöstä sekä puistojen toteuttamisesta. Laskelmassa ei ole huomioitu esimerkiksi kiinteistöveron kasvua, rahoituskuluja eikä alueen rakennusten toteuttamisvaiheen tuomaa taloudellista toimeliaisuutta. Kustannukset ovat etupainotteisia ja tulot muodostuvat pääosin tonttien luovutuksien myötä.

Kaavakartta ja kaavaselostus liitteineen ovat liitteinä.

Liitteet 1 - 8, TEKLA 22.11.2023

Esittelijä Tekninen johtaja

Päätösehdotus Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallituksen kehitys- ja henkilöstöjaostolle ja edelleen kaupunginhallitukselle, että 14.11.2023 päivätty Taimonrannan asemakaavan muutos- ja laajennus ehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville.

Samalla tekninen lautakunta esittää kaupunginhallituksen kehitys- ja henkilöstöjaostolle, että se valtuuttaa kaavanlaatijan tekemään teknisiä tarkennuksia asiakirjoihin ennen asian viemistä kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Julkisen nähtävilläolon yhteydessä pyydetään lausunnot seuraavilta viranomaisilta /toimijoilta:
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen liitto
Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos
Naantalin Energia Oy
Lounais-Suomen jätehuolto LSJH
Suomen Erillisverkot Oy
DNA Oyj
Telia Oyj
Elisa Oyj
Naantalin kaupungin ao. palvelualat

Päätös Teknisen johtajan päätösehdotus hyväksyttiin.