Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 29.01.2020/Pykälä 5

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

§ 5

29.01.2020

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:n ympäristöluvan lupamääräyksen 37 mukainen selvitys

 

603/11.02.00/2017

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 29.01.2020 § 5

 

Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 23.1.2020

 

ASIA

 

Päätös Energia- ja KierrätysParkki Oy:n ympäristöluvan 27.9.2016 § 54 lupamääräyksessä 37 edellytetystä selvityksestä.

 

HAKIJA

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy

PL 1

23801 Laitila

Y-tunnus: 2572626-2

Laitoksen sijainti ja yhteystiedot

Viestitie, 21100 Naantali

Kiinteistö: RN:o 529-6-1-17

 

VIREILLETULOTIEDOT

 

Asian vireilletulo

Asia on tullut vireille Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnassa 31.12.2018.

 

Asian käsittelyn peruste

 

Ympäristönsuojelulaki 90 §

 

Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunnan antaman päätöksen 27.9.2016 § 54 lupamääräys 37.

 

Toimivaltainen lupaviranomainen

 

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

 

Ympäristönsuojelulaki 34 § 2 momentti

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 2 §

 

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristö- ja rakennuslautakunta.

ASIAN KUVAUS

 

Ympäristölupa

 

Naantalin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan 27.9.2016 § 54 Energia- ja KierrätysParkki Oy:lle puun haketus- ja murskaustoiminnalle ja rakennusjätepuun vastaanotolle ja murskaukselle Viestitiellä Luolalan teollisuusalueella Naantalissa. Ympäristölupa kattaa myös neljän vuoden aikana tehtävän rakennettavalta toiminta-alueelta louhittavan kalliokiviaineksen murskauksen. Kiviaineksen murskausta ja käsittelyä saa tehdä 30.9.2020 asti.

 

Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen 26.9.2018, päätösnumero 18/0415/3, jossa hallinto-oikeus hylkäsi valituksen eikä muuttanut lupapäätöstä. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen 11.9.2019, Dnro 4978/1/18, jossa se hylkäsi valituslupahakemuksen. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös on näin ollen lainvoimainen.

 

Päätöksen lupamääräys 37 on seuraava:

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka

 

37. Toiminnanharjoittajan on 31.12.2018 mennessä toimitettava lupaviranomaiselle selvitys puun haketustoiminnan siirtämisestä sisätilaan viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Selvityksessä tulee erityisesti vertailla (esimerkiksi teknis-taloudellisesti) laitoksen toiminnan aiheuttamia nykytilanteen päästöjä tilanteeseen, jossa haketus ja murskaus suoritetaan sisätilassa. Selvityksen johdosta ympäristönsuojeluviranomainen voi täydentää ja muuttaa lupaa.

 

Lupamääräystä koskevat perustelut on päätöksessä esitetty seuraavasti: Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haittojen haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä muuttaa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on vuonna 2012 teettänyt selvityksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta kyseessä olevalle toimialalle. Selvitys ei ole velvoittava asiakirja, mutta sillä on tausta-aineistona periaatteellista merkitystä harkittaessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista toimialalla.

 

Ympäristönsuojelulain 54:n mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on tehtävä erityinen selvitys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen selvittämiseksi ja saadun selvityksen perusteella lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaisesti täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa.

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminta on laajamittaista ja pysyvää. Tästä syystä on tarpeen selvittää mahdollisuudet puun haketuksen sijoittamisesta sisätiloihin ja esittää toiminnan aiheuttamien ympäristöhaittojen tekniset rajoittamismahdollisuudet ja niistä aiheutuvat kustannukset. Määräaika selvitykselle toiminnan sijoittamisesta sisätilaan on annettu siten, että toiminnan ympäristövaikutuksista on tällöin melu- ja pölymittauksin todennettua tietoa.

 

Tarkkailusuunnitelmat

 

Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt bioenergiaterminaalin toiminnan aiheuttamaa melua koskevan tarkkailu- ja mittaussuunnitelman vuosille 2017 ja 2018 päätöksellään 26.1.2017 § 6.

 

Samoin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt 26.1.2017 § 7 hengitettävien hiukkasten tarkkailusuunnitelman vuosille 2017-2018.

 

Muutokset alueen kaavoituksessa

 

Ympäristölupapäätöksen jälkeen kaavoituksessa on tapahtunut muutoksia yleiskaavoituksen osalta, kun Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.1.2017 Manner-Naantalin osayleiskaavan ja kaava sai lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 4.10.2018. Oikeusvaikutteisessa kaavassa alue on varattu teollisuus- ja varastoalueeksi (T).

 

Yleiskuvaus toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöstä

Alueen koko on noin 11 hehtaaria ja se sijaitsee voimakkaasti teollistuneella alueella. Alueen etelä- ja itäpuolta rajaa Viestitie, josta on yhteys Turku-Naantali kantatielle 40. Viestitien eteläpuolella on Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n monipolttoainevoimalaitos. Eteläpuolella on lisäksi ExxonMobil Oy Ab:n voiteluainetehdas, Suomen Viljava Oy:n viljavarasto ja Naantalin Satama Oy.

 

Toiminta-alueen rajasta noin 100 metrin etäisyydellä pohjoissuunnassa sijaitsee lähin asuinkiinteistö. Alueen pohjoispuolella Armonlaaksontien (kantatie 40) läheisyydessä sijaitsevaan seuraavaan asuintaloon on noin 350 metriä toiminta-alueen rajasta. Luolalanjärven rannalla sijaitsevaan rakennukseen on toiminta-alueen rajasta matkaa noin 250 metriä. Yksi asuinkiinteistö sijaitsee Luolalan teollisuusalueella noin 300 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta. Raision suunnassa asutus sijaitsee lähes 800 metrin ja pääosin yli kilometrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta.

Alueen pintavedet ohjautuvat alueelta pohjois- ja eteläpuolelta ojia myöten Luolalanjärveen. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Luolalanjärvi sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä alueen länsipuolella. Alueella eikä sen lähistöllä ole luonnonsuojelu- tai muita suojelualueita. Luolalanjärveä kiertää luontopolku.

Ilmanlaatu

Lähin ilmanlaadun mittauspiste sijaitsee Asematorilla Naantalin keskustassa. Pisteessä mitataan rikkidioksidia, typen oksideja sekä hengitettäviä hiukkasia. Vuonna 2018 Naantalin ilmanlaatu oli indeksillä kuvattuna yleensä tyydyttävä. Heikoimmillaan ilmanlaatu luokiteltiin erittäin huonoksi kahtena ja huonoksi 12 vuorokautena. Suurimmat indeksiarvot johtuivat kohonneesta hengitettävien hiukkasten pitoisuudesta kevätpölyaikana.

 

Ääniympäristö

 

Eri ympäristöluvanvaraisten toimijoiden ja yleisen tieliikenteen yhteismeluvaikutuksia Naantalin satama-alueella on selvitetty viimeksi vuosina 2018-2019 (Promethor Oy, 14.8.2019: Yhteismeluselvitys, Naantalin satama-alue, PR4551-Y01). Meluselvitys sisälsi sekä laskennallisen mallinnuksen melun leviämisestä, että melumittauksia satama-alueen ympäristössä. Tarkastelussa mukana olevat toimijat olivat Turun Seudun Energiantuotanto Oy, Finnfeeds Finland Oy, ExxonMobil Finland Oy, Naantalin Satama Oy, Turun Korjaustelakka Oy, Neste Oyj, PQ Finland Oy (PQ), Energia- ja KierrätysParkki Oy (EKP) sekä Naantalin kaupunki. Melumallinnuksen tuloksien perusteella ohjearvotarkastelun kannalta merkittävin melulähde on yleinen tieliikenne. Melulle herkillä kohteilla päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 dB(A) ja yöajan keskiäänitaso ylittää 50 dB(A) vain Armonlaaksontien vaikutusalueella.

 

SELVITYKSEN SISÄLTÖ

 

Yleiskuvaus Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminnasta

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy ottaa toiminta-alueellaan vastaan metsäenergiapuuta sekä jätepuuta. Vuosittain alueella saa ympäristöluvan mukaan vastaanottaa rankapuuta 200 000 tonnia ja kantoja, risuja sekä olkea yhteensä 50 000 tonnia. Lisäksi alueella saa vuosittain vastaanottaa jätepuuta (rakennuspuuta ja puupakkauksia) 6 000 tonnia. Vastaanotettava materiaali tuodaan alueelle kuorma-autoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä. Materiaalit puretaan alueelle tiettyihin paikkoihin materiaalin tai sen omistajan mukaan. Vastaanotetut materiaalit säilytetään ulkotilassa. Vastaanotetut materiaalit haketetaan mobiililla hakemurskaimella tai hakettimella. Hakettimella jalostetaan rankapuuta ja hakemurskaimella jalostetaan jätepuuta sekä kantoja ja risuja. Haketin tai hakemurskain siirretään käsiteltävän raaka-ainemateriaalivaraston viereen ylimääräisen materiaalin kuljetustarpeen välttämiseksi. Tällä voidaan minimoida kuljetuksiin tarvittavien työkoneiden polttoprosessipäästöjä. Hakettamisen jälkeen valmis hake lastataan pyöräkuormaajalla suoraan kuljetusajoneuvoihin, joilla hake kuljetetaan pääasiassa viereiselle voimalaitokselle polttoaineeksi. Hake voidaan myös siirtää hakettimelta välivarastokasaan joko pyöräkuormaajalla tai kasakuljettimella.

 

Vastaanotettavan materiaalin ja haketuksen määrä

 

Alueelle on vuoden 2017 aikana vastaanotettu rankapuuta noin 54 200 tonnia. Risujen ja kantojen osuus on ollut vähän alle 3 000 tonnia. Määrä oli normaalitasoa suurempi Naantalin voimalaitoksen käynnistymisen vuoksi. Kokonaismäärästä on haketettu noin 14 000 tonnia.

 

Alueelle vastaanotettiin vuoden 2018 aikana rankapuuta vähän yli 30 000 tonnia. Risujen ja kantojen osuus on ollut vähän yli 10 000 tonnia. Rankapuun kokonaismäärästä (vuosina 2017 ja 2018 syntyneet varastot) on vuonna 2018 haketettu vähän yli 31 000 tonnia. Vuonna 2018 on haketettu alle 70 päivänä. Esimerkiksi marraskuussa haketettiin alle kymmenenä työpäivänä ja joulukuussa (17.12.2018 mennessä) kolmena työpäivänä.

 

Puuhakkeen markkinatilanne ja -näkymät ovat muuttuneet tilanteesta, jolloin toiminnalle haettiin ympäristölupaa ja toimintaa luvitettiin. Ympäristöluvan mukaan suurimmassa sallitussa rankapuun vastaanottomäärässä on huomioituna silloin suunnitelmissa ollut vastaanotto- ja haketusmäärän kasvu muutamien vuosien kuluessa toiminnan aloittamisesta. Luvittamisen aikaan ei ollut tiedossa, että haketta muun muassa aletaan kuljettamaan laivalla Baltiasta ja Venäjältä.

 

Tämänhetkisen tilanteen mukaan puuta vastaanotetaan ja haketetaan eniten noin 5.10 vuoden kuluttua. Tällöin rankapuun vastaanottomäärä tulee olemaan suurimmillaan noin puolet luvan sallimasta enimmäismäärästä ja haketettavan rankapuun määrä on enimmillään noin kolminkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Määrän kasvu on kuitenkin epävarmaa ja se on riippuvainen verotuksesta ja tukipolitiikasta.

 

Markkinatilanteen muuttumisen seurauksena toiminnanharjoittaja suunnittelee rankapuun enimmäisvastaanottomäärän pienentämistä. Jos alueella haketettaisiin nykyisin luvan sallima suurin vastaanotettavan rankapuun määrä, haketuspäiviä olisi yhdellä hakettimella haketettaessa noin 200 työpäivää ja vastaavasti 210 työpäivää, kun mukaan luetaan sekä jätepuu että metsäenergiapuu (rankapuu, kannot ja risut). Todellinen tämän hetken arvio vastaanotettavan rankapuun määrästä lähivuosina on noin puolet luvan mukaisesta enimmäismäärästä, jolloin myös haketuspäivien lukumäärä olisi noin puolet. Haketustoimintaa ei ole nyt, eikä sitä tule tulevaisuudessakaan olemaan ympäri vuoden kaikkina arkipäivinä maanantaista lauantaihin. Rankapuun vastaanottomäärien ollessa suunniteltua pienempiä toiminnanharjoittaja suunnittelee valmiiden polttoaineiden kesäaikaisen varastoinnin lisäämistä.

 

Melu- ja pölymittaustulokset puun haketustoiminnan aikana

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:n haketustoiminnan aikana ympäristössä on tehty melun ja pölyn tarkkailumittauksia. Ympäristöluvan mukaisten määräysarvojen ylityksiä ei ole havaittu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

 

Toiminnanharjoittajan selvitykselle hakeman lisäajan tarkoituksena oli seurata toiminta-alueen ympäristöön aiheutuvia melu- ja pölypäästöjä mittauksin. Seurantamittauksia ei voitu lisäaikana tehdä, koska alueella ei haketettu kuin muutamana päivänä määräaikaan (31.8.2019) mennessä. Kyseiset haketuspäivät tulivat yllättäen, koska voimalaitokselle haketta tuova laiva oli myöhässä. Kesäaikana hakkeelle ei ole ollut käyttöä, eikä toiminnanharjoittaja voi hakettaa puuta turhaan, koska valmista haketta ei saa varastoida alueella yhtä kuukautta kauempaa. Tämän seurauksena lisäaikana suunniteltujen ympäristövaikutusten seuraaminen oli mahdotonta.

 

Teknistaloudellinen vertailu

 

Haketustoiminnan sijainti sisätilassa

Selvityksessä tarkastellaan haketustoiminnan sijoittamista sisätilaan eli haketustoimintaa varten rakennettavaan halliin. Sisätilaan sijoittamisen tarkoituksena on saada vähennettyä toiminnasta aiheutuvaa pölyä ja melua. Tarkastelussa on siten huomioitu sisätilaan sijoitettavista toiminnoista materiaalin syöttö hakettimeen, haketus, hakkeen lyhytaikainen varastointi sekä lastaus kuljetusajoneuvoihin. Selvityksessä esitetään kustannukset toiminnan siirtämisestä sisätilaan sekä vertailu toimintaedellytyksistä ja toiminnasta aiheutuvien päästöjen määrästä nykytilanteessa ja tilanteessa, jossa toiminta olisi sisätilassa.

 

Rankapuu

 

Sisätilaan voitaisiin käytännön syistä sijoittaa vain rankapuun hakettaminen. Rankapuu on mahdollista siirtää varastokasoista hallin ulkopuolella olevalle syöttöpöydälle, josta kuljetin kuljettaisi materiaalin edelleen hakettimeen hallin sisäpuolelle. Materiaalin siirtäminen varastokasasta haketettavaksi lisää kuitenkin sekä päästöjä että toimintakustannuksia.

 

Rankapuun hakettaminen aiheuttaa hyvin vähän pölyämistä, jolloin kyseisen materiaalin laittaminen sisätilaan ei juuri vaikuta ympäristöpäästöihin. Rankapuun hakettaminen sisätilassa vaimentaisi hakettamisesta ympäristöön aiheutuvaa melua.

 

Jätepuu ja metsätähde

 

Jätepuun ja metsätähteiden hakettaminen sisätiloissa vaatisi, että myös materiaalien vastaanotto ja välivarastointi tulisi järjestää sisätilaan. Kyseisiä materiaaleja ei voi siirtää ulkona olevista varastokasoista murskattavaksi esimerkiksi kahmarikaivinkoneella, koska aines ei koostumuksensa vuoksi pysy kauhassa. Materiaali tulisi ulkona sijaitsevassa vastaanottopaikassa lastata uudelleen kuorma-autoon, jolla se kuljetettaisiin syöttöpöydälle halliin vievän kuljettimen viereen. Lastaaminen ja alueen sisäinen siirtäminen tekee kyseisten materiaalien vastaanotto- ja jalostustoiminnasta taloudellisesti kannattamatonta.

 

Toinen vaihtoehto olisi vastaanottaa materiaalit suoraan sisätilaan. Metsätähteet kuivuvat välivarastokasassa ennen murskausta, minkä vuoksi välivarastointi alueella on suhteellisen pitkäaikaista ja tilaa vaativaa. Riittävän tilavan hallin rakentaminen on ympäristölupa-alueen koko ja rakentamiskustannukset huomioon ottaen mahdotonta. Lisäksi suuressa hallissa kysymykseen tulee taas tarve siirtää raaka-aine hakettimen sijaintipaikkaan.

 

Jätepuun ja metsätähteen murskaaminen on järjestettävissä ainoastaan siten, että hakemurskain viedään murskattavan materiaalikasan viereen. Edellä mainittuihin syihin perustuen jätepuun ja metsätähteiden murskaus kiinteärakenteisessa hallissa ei ole mahdollista ja niiden käsittely jäisi joka tapauksessa tehtäväksi ulkotilassa.

 

Bioenergiaterminaalissa käsiteltävistä materiaaleista jätepuun murskaaminen aiheuttaa eniten sellaista pölyämistä, jolla voisi teoriassa olla vaikutuksia ympäristölupa-alueen lähiympäristöön.

 

Pinta-alavaatimukset

 

Jotta toiminta voisi käytännössä sijaita sisätilassa, tulisi rakennettavan hallin olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m². Tällöin rakennuksen sivujen pituudet ovat 50 m x 60 m. Hakettimen pituus on noin 25.30 metriä. Hakettimen ympärille tarvitaan riittävästi tilaa syöttöä, hakkeen väliaikaista varastointia sekä kuljetusajoneuvojen lastaamista varten. Käytännössä toimivuuden varmistamiseksi hallin pinta-alan tulisi olla 5000 m2. Hakettimen huoltotoimenpiteiden onnistumisen vuoksi (mm. terien vaihto ja muu huolto) hallin korkeuden tulisi olla noin 10.15 metriä.

 

Rakennuksen tekniset vaatimukset

 

Melu

 

Hallirakennuksen tulisi olla kiinteärakenteinen, jotta sillä on melun leviämistä estävä vaikutus.

 

Pöly

 

Pölyn leviäminen voitaisiin estää pressurakenteisella hallilla. Haketustoimintojen sijoittuminen sisätilaan aiheuttaa kuitenkin sekä räjähdys- että tulipalovaaran. Räjähdysvaaran vuoksi hallissa tulisi olla tehokas pölynpoistojärjestelmä. Tulipalovaaran vuoksi hallissa tulisi olla sprinklerijärjestelmä. Järjestelmien rakentaminen vaatii kiinteärakenteisen hallin.

 

Hallin rakentamiskustannukset

 

Kiinteärakenteisen hallin kustannukset ovat vähintään noin 1000 euroa/m². Hallin rakentamisen kokonaiskustannus pölynpoistojärjestelmän ja sprinkleröinnin kanssa on yhteensä noin 3,5-5 miljoonaa euroa hallin koosta riippuen. Nykyisellä toiminnan volyymillä hallin rakentamiskustannuksien kuolettumisaika olisi yli 80 vuotta.

 

 

Vertailu nykyisen toimintamuodon ja toiminnan sisätilaan sijoittamisen välillä

 

Haketustoiminnan ympäristövaikutuksia, teknisiä toimintaedellytyksiä sekä kustannusvaikutuksia on vertailtu taulukossa 1.

 

Taulukko 1. Vaihtoehtovertailu

 

Vaikutus	Kaikki toiminta ulkotiloissa	Runkopuun haketustoiminnan sijoittuminen sisätilaan
Vastaanotettavan materiaalin sijoittaminen alueelle	- Voidaan sijoittaa paikkaan, jossa materiaali voidaan myös käsitellä. - Siirtokuljetusten päästöjä ei aiheudu. - Siirtokuljetusten kustannuksia ei aiheudu.	- Haketettava materiaali tulee erikseen kuljettaa hakettimelle syötettäväksi. - Aiheuttaa lisäkustannuksia. - Aiheuttaa lisää päästöjä.
Haketuspaikan sijainti	- Mobiilin hakettimen liikuttaminen alueella on suhteellisen helppoa ja haketuspaikka on joustavasti valittavissa.	- Rankapuun hakettaminen tehdään aina samassa paikassa. - Toiminnan muunneltavuus on haastavaa.
Hakkeen varastokasojen sijainti	- Haketta voidaan välivarastoida ja lastata tarpeen mukaisissa paikoissa alueella.	- Hakkeen lastaus tehdään sisällä hallissa. - Hallin koko rajoittaa varastoitavan materiaalin määrää.
Ympäristöön aiheutuva melu	- Melua aiheutuu eniten lähimmälle asuinrakennukselle, jossa mitattu taso on ollut vähän alle 50 dB(A). - Ympäristöluvassa annetun melutason raja-arvon ei ole havaittu ylittyvän.	- Runkopuun haketustoiminnasta aiheutuvasta melusta saadaan vähennettyä arviolta noin 20 dB(A). - Jätepuun ja metsätähteiden murskauksesta aiheutuva melutaso ei pienene.
Haketettavan materiaalin määrä sekä haketuspäivien lukumäärä	- Mahdollisten melua aiheuttavien toimintapäivien lukumäärä on nykyisellä toimintavolyymillä suhteellisen pieni.	- Hallin rakentaminen voisi mahdollistaa ympärivuorokautisen hakettamisen. - Hallin rakentaminen ei kasvata haketettavan materiaalin määrää.
Ympäristöön aiheutuva pöly	- Haketustoiminta ulkotilassa ei juuri aiheuta pölyämistä. - Suurin pölyämisriski on jätepuun murskauksessa.	- Rankapuun haketustoiminnan sijoittamisella sisätilaan ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön leviävään pölyyn, koska rankapuun haketuksesta ei juuri aiheudu pölyämistä. - Suurimman pölyämisriskin aiheuttavaa jätepuun murskausta ei voida siirtää sisätilaan, koska sen järjestäminen on käytännössä ja taloudellisesti mahdotonta.

 

 

Vaikutus	Kaikki toiminta ulkotiloissa	Runkopuun haketustoiminnan sijoittuminen sisätilaan
Räjähdysvaara	- Räjähdysvaaraa ei ole.	- Räjähdysvaara on sisätilaan aiheutuvan pölykuorman takia suuri. - Räjähdysvaaraa voidaan pienentää ilmanvaihtojärjestelmällä ja suodatinlaitteistolla. - Järjestelmä kasvattaa hallin rakentamiskustannuksia.
Tulipaloriski	- Tulipaloriski ulkotilassa on pieni.	-Tulipaloriski sisätilassa on ulkotilaa suurempi. - Sprinklerijärjestelmä aiheuttaa lisäkustannuksia toiminnan sijoittamiselle halliin. - Sprinklerijärjestelmän vaatiman vesimäärän saaminen alueelle voi olla ongelmallista.
Toiminnan muunneltavuus kokonaisuudessaan ja kustannukset suhteessa mahdollisuuksiin pienentää toiminnan aiheuttamaa melua	- Toimintojen sijoittamisen joustavuus eri ajankohdan tarpeiden mukaan. - Toimintojen muunneltavuus mm. meluntorjunnan kannalta. Toimintojen järjestämisellä voidaan saada pienennettyä toiminnasta ympäristöön aiheutuvaa melua. - Toimintojen sijoittelu ei lisää meluntorjunnan kustannuksia.	- Halli sijoitetaan tiettyyn paikkaan. - Hallin sijainti vaikuttaa koko alueen toimintojen järjestelyyn. - Alue muodostuu ahtaaksi, jos sinne sijoitetaan kiinteä 3000-5000 m2 hallirakennus. - Hallin rakentamiskustannukset suhteessa melutason pienenemiseen ovat kohtuuttomat.
Kustannukset	- Ei lisäkustannuksia.	- 3,5-5 miljoonaa. - Hallin rakentaminen nykyisellä toimintavolyymillä on taloudellisesti mahdotonta.

 

 

Melun leviämisen estämiseksi tehdyt toimenpiteet

 

Toiminta-alueen reunalla olevan meluvallin korottaminen

 

Ympäristölupa-alueen länsireunalla olevaa Viestitien suuntaista meluvallia on korotettu heinäkuussa 2019 siten, että valli ovat tällä hetkellä noin 5 metriä korkeampi kuin ympäristölupahakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä on esitetty.

 

Hakettimen kotelointi

 

Hakettimesta ympäristöön lähtevän melun leviämisen estämiseksi on kokeiltu hakettimen ympärille rakennettua kotelointia. Kotelo tehtiin metallikehikosta ja räjäytysmatoista ja se nostettiin konevoimin hakettimen (CBI 8400) päälle roottorin kohdalle. Kotelointi on tehty kumimattorakenteisena, jotta se on joustava ja irrotettavissa. Hakettimen tulee säilyä mobiilina ja olla huolettavissa. Kyseistä tai vastaavaa koteloa ei ole toiminnanharjoittajan tietojen mukaan kaupallisesti saatavilla. Kaupallinen saatavuus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT)

periaatteen toteutumisen edellytys.

 

Koteloinnilla ei ollut merkittävää vaikutusta hakettimesta mitattuun melupäästöön. Haketuksesta aiheutuvaa melua mitattiin myös toiminta-alueen ulkopuolella siten, että mittauspaikka sijaitsi myötätuulen suunnassa. Koteloinnin voitiin kuitenkin kuulohavainnoin havaita vaikuttavan haketuksen aiheuttamaan ääneen. Luolalan alueella olevien muiden toimintojen aiheuttaman taustamelun vuoksi tarkkaa vaikutusta desibeleinä on mahdotonta sanoa.

 

Hakettimen kotelointia on mahdollista kehittää edelleen CBI 8400-mallin hakettimeen. Kotelointi voidaan tehdä laajemmalle alueelle siten, että kotelo ylettyy maahan asti ja on roottorin joka sivustalla. CBI 8400-mallin hakettimessa moottori ja roottori sijaitsevat siten etäällä toisistaan, ettei kotelointi aiheuta palovaaraa. Koteloinnin käyttäminen haketettaessa voi estyä esimerkiksi 8400-malliin tulevan laiterikon vuoksi. Tällöin työtä täytyy tehdä toisella hakkurilla.

 

Toiminnan suunnittelu

 

Bioenergiaterminaalin ensimmäisten toimintavuosien aikainen toimintojen sijoittelu on ollut lähtöisin toiminnan alkuvaiheesta, jolloin rankapuupinojen varastoinnille ei ole ollut vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Kenttätilaa on saatu toiminta-alueen louhinnan ja rakentumisen myötä lisää. Tämän seurauksena syksyllä 2019 on mahdollista aloittaa seuraavaa lämmityskautta varten vastaanotettavan rankapuun sijoittaminen alueelle lähes itä-länsisuuntaisesti. Rankapuupinoja sijoitetaan alueen itäreunaan myös etelä-pohjoissuuntaisesti.

 

Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat bioenergiaterminaalin pohjoispuolella. Lähin asuinrakennus sijaitsee osoitteessa Prosessikatu 1b, joka sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä terminaalin rajasta. Toiseksi lähin asuinrakennus sijaitsee osoitteessa Emännänpolku 3, jonne etäisyys rajasta on noin 350 metriä. Etäisyydet haketuspaikkoihin ovat nykyisellään jonkin verran (noin 70.200 m) pidempiä. Muuta asutusta on terminaalin luoteis-, itä- ja koillispuolilla. Itä-länsisuuntaiset rankapinot vähentävät melun leviämistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pinon melua vähentävä vaikutus on suurin silloin, kun haketin sijoitetaan pinon välittömään läheisyyteen.

 

Rankapuupinojen sijoittelun lisäksi toiminnassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan haketusajankohdan sääolosuhteet hakettimen tarkempaa paikkaa valittaessa. Etelä-, länsi- ja lounaistuulella pyritään varmistamaan, että haketin sijaitsee tuulen suunnan mukaan asuinrakennuksista katsottuna rankapuupinojen tai muun esteen (esim. maavallin) takana sen välittömässä läheisyydessä. Alueen lounais-, etelä- ja kaakkoispuolilla ei ole melulle herkkiä kohteita.

 

Haketustoiminnan aikaista melua mitattiin koeluonteisesti toiminta-alueen ympäristössä 28.8.2019 etelä-kaakkoistuulella. Mittausten aikana haketin sijaitsi mittauspisteestä katsottuna rankapuupinon takana, pinon välittömässä läheisyydessä. Toisessa mittaustilanteessa haketin sijaitsi avoimella kentällä siten, ettei pino ollut estämässä melun leviämistä. Sijoituspaikka pinon suojassa vaikutti mitattuun melutasoon noin kymmenen desibeliä tasoa pienentävästi. Luolalan alueen muista toiminnoista aiheutuvan taustamelun takia tarkkaa lukuarvoa ei voida määrittää. Hakettimen sijaitessa pinon välittömässä läheisyydessä suojassa haketuksen ääni oli kuultavissa hyvin vaimeasti.

 

 

Toiminnanharjoittajan teettämät selvitykset

 

Kahden hakettimen yhteismelu

Toiminnanharjoittaja on täydentänyt selvitystä kahden hakettimen yhteismelua tarkastelevalla melumallinnusraportilla: "Promethor Oy, 12.11.2018, PR3781-Y11: Ympäristömeluselvitys, Bioenergiaterminaali, Viestitie, Naantali, Kahden hakettimen yhteismelu", jonka tulosten tarkastelussa todetaan seuraavaa:

 

Melun leviämisen tarkastelussa on sovellettu ympäristöluvan määräysarvoa, joka on asuinrakennusten piha-alueille päiväajan keskiäänitasona LAeq,7-22 = 55 dB(A). Melukartassa laskentatulokseen ei ole lisätty impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta johtuvaa korjausta, koska melun ei ole havaittu toiminta-alueen ympäristössä tehtyjen melumittausten perusteella olevan impulssimaista tai kapeakaistaista.

 

Kahden hakettimen toimiessa samanaikaisesti melutaso asuinrakennuksilla on suunnilleen samansuuruinen tai pienempi kuin laskentatulokset ympäristömeluselvityksessä PR3781-Y06 (päivätty 15.8.2016), jossa laskenta on tehty yhdellä hakettimella. Bioenergiaterminaalin reuna-alueille toteutuneet meluesteet ovat korkeampia kuin alun perin suunniteltiin ja mitä on käytetty selvityksessä PR3781-Y06. Korkeampien meluesteiden melun leviämistä estävä vaikutus on suunniteltuja valleja suurempi.

 

Kahden hakettimen toimiessa samanaikaisesti päiväajan keskiäänitaso on kaikkien asuinrakennusten piha-alueille alle 50 dB(A) eli selvästi ympäristöluvan määräysarvoa 55 dB(A) pienempi. Koska toiminnasta aiheutuu verrattuna aiempaan selvitykseen joko suunnilleen saman suuruinen tai hieman pienempi päiväajan keskiäänitaso, ei kahden hakettimen samanaikainen käyttö ylitä myöskään yhteismeluna alueen muiden laitosten kanssa ympäristöluvan määräysarvoa 55 dB(A).

 

Tulosten tarkastelussa tulee huomioida:

- Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa myötätuulisääolosuhteessa.

- Päivinä, jolloin sääolosuhteet eivät ole suotuisat melun leviämiselle toiminta-alueelta tarkastelupisteeseen, keskiäänitaso voi olla huomattavasti nyt esitettyä pienempi.

- Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee.

- Hakettimien läheisyydessä toiminta-alueella olevia puumateriaalin varastokasoja tai hakkeen varastokasoja ei ole huomioitu laskennassa. Varastokasoilla voi olla niiden sijaintipaikasta riippuen merkittävä melun leviämistä vähentävä vaikutus.

 

Kahden hakettimen samanaikaisella käyttämisellä on tarkoitus pystyä järjestelemään toiminta siten, että tietty määrä haketta saadaan tuotettua puolet nykyistä lyhyemmällä haketusajalla. Näin ollen toimittaessa kahdella hakettimella melua aiheutuu ympäristöön kokonaisuudessaan lyhyemmän aikaa.

 

Toiminnanharjoittaja on liittänyt selvitykseen lisäksi seuraavat ympäristöluvassa edellytetyt ympäristöselvitykset:

 

- Ympäristömeluselvitys, Haketerminaali, Viestitie, Naantali, Melutasojen laskennallinen mallinnus ennen toiminnan aloittamista, 15.8.2016, raportti PR3781-Y06

- Haketustoiminnan aiheuttaman ympäristömelun tarkkailuraportti, Viestitie 3, Naantali, 14.5.2018, PR3781-Y10

- Ilman hiukkaspitoisuuden tarkkailuraportti, Viestitie 3, Naantali, 3.7.2018, PR3781-P02

 

Ympäristömeluselvitys, Haketerminaali, Viestitie, Naantali, Melutasojen laskennallinen mallinnus ennen toiminnan aloittamista, 15.8.2016, raportti PR3781-Y06:

 

Tulosten tarkastelussa todetaan seuraavaa:

 

Melutasojen laskennallisen mallinnuksen perusteella suunnitellun haketerminaalin toiminnan aiheuttama melutaso alittaa eli täyttää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot kummassakin tarkastellussa toimintavaiheessa kaikkien ympäristön asuinrakennusten alueella. Melun leviämistä tulee estää alueen reunoille tehtävillä maavalleilla. Lisäksi meluntorjuntaa pohjoissuuntaan on suositeltavaa tehostaa tekemällä hakemurskaus pohjoissuunnasta katsottuna varastokasan tai muun meluesteen suojassa. Toiminnan aiheuttama melutaso asuinrakennuksilla on tällöin suurimmillaan noin 50 dB(A).

 

Toiminnan merkittävin melulähde on hakemurskain. Pyöräkuormaajan vaikutus melutasoon on pieni ja toiminnassa voidaan tarvittaessa käyttää useampaa pyöräkuormaajaa samanaikaisesti kokonaismelutason oleellisesti nousematta. Melulähteiden sijoittumisella on jonkin verran vaikutusta lähimpien asuinrakennusten melutasoon. Laskennan perusteella melutaso terminaalin pohjoispuolella eniten melulle altistuvilla asuinrakennuksilla on pienin, kun hakemurskaus suoritetaan terminaalin pohjois- ja keskiosissa, koska alueen pohjoisreunalla olevan maavallin suojaava vaikutus on suurin melulähteen ollessa lähellä vallia. Kun melun leviämistä pohjoissuuntaan torjutaan murskaimen läheisyyteen sijoitetun esteen (esim.

varastokasa) avulla, ei murskaimen sijoittumisella ole oleellista vaikutusta melutasoon lähimmillä asuinkiinteistöillä.

 

Maavallin korkeuden tulee olla alueen pohjoisosassa vähintään 10 m toimipisteen tasosta eli vallin yläreunan korkeusasema on +27.0 m (N2000). Mikäli höyryputken poistuessa on mahdollista, suositellaan valli jatkettavaksi länteen/lounaaseen niin, ettei louhoksen reunan ja vallin väliin jää avointa väliä, josta melu pääsee kulkeutumaan kaupungin suuntaan. Toimipisteen itäreunassa vallin korkeuden tulee olla vähintään 3 m nykyisestä maan pinnasta (noin +24.0.+26.0).

 

Muissa vastaavantyyppisissä kohteissa tehtyjen havaintojen perusteella haketerminaalissa käytettävät laitteet eivät aiheuta ympäristöön impulssimaista tai kapeakaistaista melua.

 

Haketustoiminnan aiheuttaman ympäristömelun tarkkailuraportti, Viestitie 3, Naantali, 14.5.2018, PR3781-Y10:

 

Tulosten tarkastelussa todetaan seuraavaa:

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:n rankapuun haketustoiminnasta aiheutui eri mittauspisteille mittausjakson aikainen keskiäänitaso LAeq,T <40.=48 dB(A). Energia- ja KierrätysParkki Oy:n rankapuun haketustoiminnasta yhdessä alueen ympäristön muiden laitosten kanssa aiheutui eri mittauspisteille mittausjakson aikainen keskiäänitaso LAeq,T <40.=49 dB(A).

 

Mittausajankohtana vallinneiden sääolosuhteiden, toiminnasta tehtyjen havaintojen, ympäristöluvassa sallittujen toiminta-aikojen sekä mittausjaksojen aikaisten keskiäänitasojen perusteella voidaan arvioida, ettei Energia- ja KierrätysParkki Oy:n rankapuun haketustoiminnasta mittauspisteille aiheutuva päiväajan keskiäänitaso pidemmälläkään aikajaksolla tarkasteltuna ylitä ympäristöluvassa annettua päiväajan keskiäänitason määräysarvoa LAeq,7-22 = 55 dB(A). Vastaavasti voidaan arvioida, ettei Energia- ja KierrätysParkki Oy:n haketustoiminnasta yhdessä alueen ympäristön muiden laitosten kanssa pidemmälläkään aikajaksolla aiheudu mittauspisteille ympäristöluvan päiväajan keskiäänitason määräysarvon LAeq,7-22 = 55dB(A) ylittävää melutasoa, jos muiden laitosten toiminta pysyy vastaavana kuin se oli mittausten aikana.

 

On mahdollista, että yksittäisinä hetkinä sääolosuhteet ovat erittäin suotuisat melun leviämiselle ja toiminnasta aiheutuva melutaso on nyt mitattua suurempi. Tällaisia olosuhteita on kuitenkin hyvin harvoin ja niiden kesto on usein vain suhteellisen lyhyitä aikoja, arviolta muutamia tunteja kerrallaan. Vastaavasti on tilanteita, jolloin sääolosuhteet, lähinnä tuulen suunta, ei ole suotuisa haketustoiminnan aiheuttaman melun leviämiselle tarkastelupisteeseen. Tällöin melutaso on selvästi alhaisempi kuin nyt mitatut tulokset osoittavat.

 

Melutasoa tarkkaillaan jatkossa, jos hakemurskaimen sijainti alueella muuttuu merkittävästi tai toiminnassa tapahtuu jokin muu ympäristömeluun vaikuttava olennainen muutos.

 

Ilman hiukkaspitoisuuden tarkkailuraportti, Viestitie 3, Naantali, 3.7.2018, PR3781-P02:

 

Mittausjaksot sisälsivät päiviä, jolloin kivenmurskaus oli käynnissä, haketus oli käynnissä tai nk. taustapitoisuuspäiviä, jolloin Energia- ja KierrätysParkki Oy:llä ei ollut lainkaan toimintaa. Tuloksia on arvioitu kivenmurskauksen ja haketuksen sekä taustapitoisuuspäivien osalta erikseen. Mittauspisteessä 1 toiminta-alueen luoteispuolella Laidunpolulla sijaitsevalla asuinrakennuksella hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti 26.3.-3.6.2018. Mittausjakson pituus oli 70 vuorokautta. Mittauspisteissä 2 ja 3 hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti 24.4.-3.6.2018. Mittauspiste 2 sijaitsi asuinrakennuksella tominta-alueen pohjoispuolella Emännänkadulla ja mittauspiste 3 teollisuusrakennuksella toiminta-alueen koillispuolella Aholankadulla. Mittausjakson pituus oli 41 vuorokautta.

 

Mittaustulosten mukaan mittauspisteessä 1 koko mittausjakson (58 toimintapäivää ja 12 taustapitoisuuspäivää) hengitettävien hiukkasten keskiarvopitoisuus 10 µg/m³ alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja-arvon 40 µg/m³. Kaikkien toimintapäivien keskiarvopitoisuus, kivenmurskauspäivien keskiarvopitoisuus ja haketuspäivien keskiarvopitoisuus olivat samansuuruisia eli 10 µg/m³. Kaikki mitatut vuorokausipitoisuudet alittivat vuorokausikeskiarvolle annetun raja-arvopitoisuuden 50 µg/m³. Mitatut pitoisuudet olivat pääosin alle puolet raja-arvopitoisuudesta.

 

Mittauspisteellä 2 koko mittausjakson (33 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) hengitettävien hiukkasten keskiarvopitoisuus 19 µg/m³ alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja-arvon 40 µg/m³. Kaikkien toimintapäivien keskiarvopitoisuus oli 21 µg/m³. Kivenmurskauspäivien keskiarvopitoisuus oli 25 µg/m³. Haketuspäivien keskiarvopitoisuus 9 µg/m³ oli selvästi pienempi kuin kivenmurskauspäivien aikana mitattu pitoisuus. Mitatut vuorokausipitoisuudet alittivat vuorokausikeskiarvolle annetun raja-arvopitoisuuden 50 µg/m³ lukuun ottamatta yhtä mittauspäivää. Vuorokausia, jolloin raja-arvo ylittyy, sallitaan 35 kappaletta vuodessa. Mitatut pitoisuudet olivat pääosin alle puolet raja-arvopitoisuudesta.

 

Mittauspisteellä 3 koko mittausjakson (33 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) hengitettävien hiukkasten keskiarvopitoisuus 19 µg/m³ alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja-arvon 40 µg/m³. Kaikkien toimintapäivien keskiarvopitoisuus oli 20 µg/m³. Kivenmurskauspäivien keskiarvopitoisuus oli 21 µg/m³. Haketuspäivien keskiarvopitoisuus 15 µg/m³ oli jonkin verran pienempi kuin kivenmurskauspäivien aikana mitattu pitoisuus. Kaikki mitatut vuorokausipitoisuudet alittivat vuorokausikeskiarvolle annetun raja-arvopitoisuuden 50 µg/m³. Mitatut pitoisuudet olivat pääosin alle puolet raja-arvopitoisuudesta.

 

Selvityksen yhteenveto ja toiminnanharjoittajan esitys toimenpiteiksi

 

Nykyinen haketusmäärä ei mahdollista hakettamisen siirtämistä halliin. Hallin rakentamiskustannukset tekevät toiminnasta taloudellisesti kannattamatonta seuraavien vuosikymmenien ajaksi ja toisaalta hallin investointikustannus on suhteettoman suuri toimintavolyymiin nähden. Lisäksi nykyisillä haketuspäivien lukumäärillä ja päivittäisen toiminta-ajan pituudella toiminnan siirtäminen ei ole tarpeellista. Aiemmin tehtyjen melumittausten perusteella haketustoiminta ei ylitä päiväajan keskiäänitasolle ympäristöluvassa annettua raja-arvoa. Luvassa annettu raja-arvo noudattaa Suomessa yleisesti noudatettavaa (VNp 993/1992) päiväajan keskiäänitason ohjearvoa 55 dB(A).

 

Haketettavista materiaaleista vain rankapuun hakettamistoiminta voidaan käytännössä sijoittaa sisätilaan. Tällöin toiminnoista ulkotilaan jää nykytilannetta vastaavasti jätepuun sekä kantojen ja risujen murskaus. Hallin rakentamisella voidaan siten vähentää vain rankapuun hakettamisesta aiheutuvaa meluhaittaa. Toiminnan siirtäminen halliin aiheuttaa muun muassa tulipaloriskin suljetussa tilassa olevan hakettimen kuumenemisen ja haketuksessa syntyvän hienon puuaineksen seurauksena. Riskin minimoiminen teknisin keinoin (mm. pölynpoisto, jäähdytys ja sprinklerijärjestelmä) nostaa hallin rakentamiskustannuksia siten, että muodostuvat kustannukset ovat kohtuuttomat toimintavolyymiin nähden.

 

Bioenergiaterminaalin haketustoimintaan liittyy kaiken kaikkiaan vain pieni pölyämisriski. Sen vuoksi toiminnassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisen periaatetta kannattaa keskittää pääasiassa haketustoiminnan melun leviämisen estämiseen.

 

Vaasan hallinto-oikeus on kirjoittanut päätöksessään, joka koskee Energia- ja KierrätysParkki Oy:n ympäristöluvasta tehtyä valitusta, että "lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa" (päätösnumero 18/0415/3, s. 25). Tällä perusteella toiminnanharjoittaja katsoo, ettei ympäristöluvan lupamääräyksen 37. mukaisessa asiassa voida vaatia toiminnan sijoittamista halliin. Toiminnasta aiheutuvan melutason on jo aiemmin tämän saman asian käsittelyyn liittyvissä asiakirjoissa esitetty alittavan ympäristöluvassa melulle annetun raja-arvon.

Ympäristölupa on asiakirja, joka on velvoittava myös toiminnanharjoittajan oikeusturvan kannalta. Luvan myöntämisen jälkeen ei ole havaittu yllättäviä melutasoja ja -vaikutuksia, jotka eivät olisi olleet tiedossa jo luvan käsittelyn aikana. Näin ollen luvan muuttamiselle ja toiminnan halliin sijoittamiselle ei ole juridisia perusteita. Vaatimus halliin sijoittamisesta ei täytä kyseessä olevassa toiminnassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan määritelmää, joista yksi osa on taloudellinen

toteuttamiskelpoisuus.

 

Vaikka luvassa annettu melutason raja-arvo alittuu, osa lähiympäristön asukkaista voi kokea melun häiritsevänä. Toiminnasta lähimpiin häiriintyviin kohteisiin aiheutuvaa melua voidaan olennaisesti pienentää. Tällä vähennetään erityisesti bioenergiaterminaalin pohjoispuolen asuinrakennuksilla koettua meluhaittaa. Melulle eniten altistuva kohde on ympäristölupa-alueen pohjoispuolella sijaitseva lähin asuinrakennus.

 

Kustannustehokkain tapa ympäristöön aiheutuvan melun leviämisen estämiseen on ympäristölupa-alueen toimintojen sijoittelu. Alueen toimintojen sijainnit ovat suunniteltavissa siten, että haketin voidaan lähes koko ajan pitää raaka-ainekasojen tai valmiin hakkeen kasojen suojassa. Sijoittelulla voidaan saada merkittäviä vaikutuksia ympäristöön aiheutuvaan melutasoon ilman lisäkustannuksia. Rankapuupinot sijoitetaan alueella edellä esitetyn mukaisesti itä-länsisuuntaisesti ja haketin sijoitetaan pinojen taakse suhteessa häiriintyviin kohteisiin. Hakettimen tarkkaa paikkaa valittaessa huomioidaan myös tuulen suunta.

 

Toimintojen halliin sijoittamisen sijaan voidaan haketuksesta ympäristöön aiheutuvan melun tasoa vähentää merkittävästi hakettimen ympärille rakennettavien siirrettävien meluseinäkkeiden avulla. Tällöin haketin on edelleen mobiili ja sen siirtäminen ympäristölupa-alueen sisällä on mahdollista. Lisäksi normaalit huoltotoimenpiteet ovat helposti tehtävissä. Meluseinäkkeiden valmistamisesta aiheutuu jonkin verran kustannuksia. Kustannukset ovat kuitenkin aivan eri luokkaa kuin koko toiminnan sisätilaan siirtämisestä aiheutuvat kustannukset.

 

Haketus kahdella hakettimella samanaikaisesti vähentää haketusajan noin puoleen, koska haketettavan materiaalin määrässä ei tapahdu muutoksia. Tällä toiminnan järjestelemisellä voidaan mahdollisia melua aiheuttavia toimintapäiviä vähentää noin puoleen. Lyhentämällä mahdollista meluhäiriötä tuottavaa aikaa ja sijoittamalla hakettimet alueella oikein voidaan toiminnasta aiheutuvaa melun häiritsevyyttä pienentää merkittävästi ilman hallin rakentamiskustannuksia.

 

Toiminnanharjoittaja on teknistaloudellisen selvityksen yhteydessä halliin sijoittamisen vaihtoehdoksi esittänyt, toteuttanut sekä suunnitellut edelleen kehitettäväksi erilaisia kustannustehokkaita toimenpiteitä. Esitetyt toimenpiteet ovat teknis-taloudellisesti halliin sijoittamisen vaihtoehtoa huomattavasti parempia.

 

Tehtyjä toimenpiteitä ovat:

 

. Idän suuntaan olevan maavallin korottaminen

. Alueella olevien rankapuupinojen sijoittelun muuttaminen melun leviämisen estämiseksi. Puun kierto alueella on pitkäkestoista, joten pinojen suunnan muuttaminen on mahdollista toteuttaa vaiheittain.

. Tuulen suunnan huomioiminen toiminnassa:

- haketin pyritään sijoittamaan rankapuupinon tai muun esteen (esim. maavallin) taakse suhteessa tuulen alapuolella olevaan häiriintyvään kohteeseen

- haketin pyritään sijoittamaan esteen välittömään läheisyyteen meluntorjunnan tehostamiseksi.

 

Teknis-taloudellisen selvityksen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottamiseksi toiminnanharjoittaja pyrkii edelleen kehittämään hakettimen melusuojausta koteloimalla. Vuosiraportoinnin yhteydessä raportoidaan tehdyt kehittämistoimenpiteet ja tulokset sekä seuraavan vuoden ajalle tehtäväksi suunnitellut jatkotoimenpiteet.

 

Ympäristössä toiminnan aikana olevaa melutasoa sekä pölypitoisuutta seurataan mittauksin. Ympäristömelua mitataan lyhytkestoisin valvotuin mittauksin haketuksen aikana vuoden 2020 tammikuun puolivälistä alkaen. Mittausten edellytyksenä on mittauksille suotuisat sääolosuhteet ja haketuksen oleminen käynnissä. Melutasoa tarkkaillaan jatkossa vuosittain seuraavan viiden vuoden aikana ympäristönsuojeluviranomaiselle 22.1.2020 toimitetun tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

 

Toiminnan aikana ilmassa olevaa hiukkaspitoisuutta mitataan haketustoiminnan ollessa käynnissä talven-kevään-kesän 2020 aikana. Mittaaminen on tarkoituksenmukaisinta silloin, kun odotettavissa on melko sateeton jakso. Hiukkaspitoisuutta seurataan jatkossa kaksi kertaa seuraavan viiden vuoden aikana esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti.

 

Sekä melu- että pölymittausten tulokset toimitetaan Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun raporttien valmistuttua. Jos mittaustulosten havaitaan ylittävän ympäristöluvassa annetut raja-arvot, tuloksista tiedotetaan viranomaista välittömästi mittaustulosten valmistuttua. Jos tarkkailumittausten tulosten perusteella havaitaan, että melun- tai pölyntorjunnan tehostamiselle on tarvetta, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.

 

ASIAN KÄSITTELY

 

Täydennykset

 

Toiminnanharjoittaja haki jatkoaikaa 28.2.2019 selvityksen täydentämiseksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta myönsi päätöksellään 28.5.2019 § 37 lisäaikaa 31.8.2019 asti.

 

Selvitystä on täydennetty 31.8.2019 ja 23.9.2019.

 

Asian vireille tulosta tiedottaminen

Selvityksen vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla Naantalin kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla 1.10. - 1.11.2019 sekä ilmoittamalla Rannikkoseutu-lehdessä 1.10.2019. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto asianosaisille 30.9.2019 lähteneellä kirjeellä.

Lausunnot

 

Selvityksestä on pyydetty lausunto Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Naantalin terveydensuojeluviranomaisena toimivalta Raision kaupungin terveysvalvontajaostolta.

 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto, päivätty 29.10.2019:

 

ELY-keskus katsoo, että selvityksessä on käsitelty ja tehty riittävän yksityiskohtainen vertailu nykyisen toiminnan ja sisätiloissa tapahtuvan haketuksen osalta. Bioenergiaterminaalin toiminnasta ja erityisesti muodostuvasta melusta on tehty useita yleisöilmoituksia, mutta tehtyjen melumittausten ja mallinnusten mukaan lupamääräysten mukaiset raja-arvot eivät ole ylittyneet. Mittaukset ovat tosin kertaluonteisia ja mittaustulokset eivät käsittele melun häiritsevyyttä. Melu kuitenkin koetaan hyvin yksilöllisesti. Toiminnan kivenlouhinta ja murskaus on loppunut, joten melu- ja pölypäästöä voi muodostua nykyisin haketustoiminnasta sekä myös liikenteestä. Satama-alueen yhteismeluselvityksen mukaan erityisesti alueen liikenteellä on merkittävä meluvaikutus.

 

Selvityksen mukaan kiinteän hallirakenteen kustannukset nousisivat korkeiksi ja toiminnanharjoittaja on lisäksi viitannut bioenergiaterminaalin nykyiseen toimintakokoon, joka on olennaisesti alhaisempi, kuin ympäristölupa mahdollistaa. Tehdyssä selvityksessä olisi kuitenkin pitänyt tarkastella ympäristöluvan mukaista toiminnan kokoluokkaa ja siihen liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristövaikutuksellisia näkökulmia. Nyt tehty selvitys painottui nykyiseen, ympäristölupaa pienempään, toimintaan. Toisaalta toiminnanharjoittaja on tuonut selkeästi esille syyt toiminnan alkuperäisestä suunnitelmasta pienentymiselle sekä arvioinut myös toiminnan ennakoitua tulevaa kokoluokkaa. Lisäksi tehty selvitys määrittää, että haketuksen sijoittaminen sisätiloihin on kannattamatonta jo nykyisellä toimintavolyymillä, joten tämänkin johdosta ja muodostuvia ympäristövaikutuksia ajatellen, tulisi käyttää muita parhaita mahdollisia tekniikoita melu- ja pölyvaikutusten rajoittamiseksi.

 

Tehty selvitys on toiminnanharjoittajan laatima, joten siitä puuttuu puolueettoman asiantuntijatahon näkemys. Ulkopuolinen taho kykenisi mahdollisesti esittämään joitakin lisämahdollisuuksia toimintojen sisätiloihin sijoittamisen osalta ja mahdollisesti kustannustarkastelu voisi tarkentua. Kuitenkin esimerkiksi tehtyjen melumittausten- ja mallinnusten sekä pölymittausten perusteella sekä myös Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan nykyinen toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia, kun toimitaan lupamääräysten mukaisesti.

 

Toiminnanharjoittaja on lisäksi esittänyt erilaisia toimenpiteitä melu- ja pölyvaikutuksen vähentämiseksi. ELY-keskus katsoo, että nämä toimenpiteet ovat pääosin riittävät ja toiminnan sijoittaminen sisätiloihin ei merkittävästi vähennä ympäristövaikutuksia. Kuitenkin toiminnassa tulee käyttää kiinteitä meluesteitä esimerkiksi siirrettäviä merikontteja rankapinojen ja hakekasojen sijaan. Tämä erityisesti lupamääräyksessä 15 esitetyn pohjoissuuntaan leviävän murskainmelun johdosta. Selvityksen mukaisesti toimenpiteitä hakettimen koteloimiseksi tulee jatkaa. Melua tuottavien laitteiden/osien kotelointi määritetään myös Pohjoismaisen ministerineuvoston dokumentissa vaihtoehtoisena parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Lisäksi tuulen suunta tulee huomioida haketusta tehtäessä niin melun kuin pölyn muodostumisen osalta. Pölyn muodostumista tulee estää esimerkiksi kastelulla ja rajoittaa haketusta sellaisina päivinä, kun pölynsidonta ei ole mahdollista tai tuuli on voimakas. Melu- ja pölypäästöjen tarkkailua tulee edelleen jatkaa.

 

Raision kaupungin terveysvalvontajaoston lausunto, 22.10.2019, § 38:

 

Selvityksen perusteella toiminnasta lähialueelle aiheutuvat melu- ja pölypäästöt alittavat raja-arvot. Vaikutukset eivät ole niin suuria, että toimintaa tarvitsisi siirtää sisätilaan. Lisäksi kustannus olisi kohtuuton saavutettuun vaikutukseen nähden.

 

Vaikka luvassa annetut raja-arvot alittuvat, vaikutuksia tulee kuitenkin pyrkiä vähentämään toimintojen sijoittelulla toiminta-alueella ja tarvittaessa asentamalla koteloinnit haketuslaitteistoihin.

 

Raision kaupungin ympäristölautakunnan lausunto, 24.10.2019 § 86:

 

Selvityksen perusteella toiminnasta ei aiheudu melu- tai pölyhaittoja Raision puolella sijaitseviin asuinkiinteistöihin. Lautakunnan näkemyksen mukaan toiminnasta lähialueelle aiheutuvat melu- ja pölyvaikutukset eivät ole niin suuria, että toimintaa tarvitsisi siirtää halliin. Lisäksi kustannus olisi kohtuuton saavutettuun vaikutukseen nähden. Vaikutusten rajoittamiseen riittänee toimintojen sijoittelu toiminta-alueella meluesteiden taakse ja tarvittaessa koteloinnin asentaminen haketuslaitteistoihin.

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

Muistutuksia tuli määräajassa kaksi.

 

Turun Seudun Energiatuotanto Oy toteaa 28.10.2019 päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa:

 

Uusiutuvan biopolttoaineen käyttö energiantuotannossa on lisääntynyt ja biopolttoaineita valmistavia toimijoita tarvitaan vastaamaan kysyntään. Myös Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitoksella käytetään merkittäviä määriä biopolttoaineita, joten bionergiaterminaalitoiminta Naantalin voimalaitosalueen lähellä on myönteistä.

 

Naantalin voimalaitoksen ympäristöluvassa (nro 272/2019) on asetettu melulle raja-arvot huomioiden voimalaitostoiminnan lisäksi myös muut melulähteet, eli on otettava huomioon myös Energia- ja KierrätysParkki Oy:n bioenergiaterminaalin aiheuttama ympäristömelu. Yksittäisen toiminnanharjoittajan ympäristöluvassa hyvin erilaisille toimijoille yhteisenä asetettu meluntorjuntavelvoite on erittäin suuri haaste. Naantalin satama-alueella tehtiin yhteismeluselvitys vuosina 2018-2019. Raportin mukaan alueen merkittävin melulähde on yleinen tieliikenne.

 

Bioenergiaterminaalin ympäristöluvassa on jo nykyisellään rajoitettu toiminnasta aiheutuvaa ympäristömelua siten, että bioenergiaterminaalin toiminnasta ei seuraa merkittäviä meluntorjuntavaatimuksia Naantalin voimalaitokselle. TSE katsoo, että Energia- ja KierrätysParkki Oy:n nykyinen toiminta ja meluntorjuntatoimenpiteet ovat tämän mukaisia ja riittäviä.

 

Kaanaa-Viluluoto-Luolalan asukas- ja yritysyhdistys ry. toteaa 24.10.2019 päivätyssä muistutuksessaan mm. seuraavaa:

 

Yhdistys vaatii koko haketustoiminnan sisätiloihin siirtoa siten, että siirto sisätiloihin on pakottava velvoite, joka tulee toteuttaa vuoden aikana.

 

Perustelut: EKP:n toiminta on laajamittaista ja pysyvää, melua ja pölyä aiheuttavaa toimintaa, minkä vuoksi puunhaketustoiminta tulee ehdottomasti sijoittaa sisätiloihin. Alueella on kärsitty jo vuodesta 2016 alkaen kiven- ja puunmurskaustoimintojen aikana mittavista melu- ja pölyhaitoista.

 

EKP:n mainitsemat kokeilut eri meluntorjuntarakenteiden ja toiminnan järjestelemiseen liittyvien muutosten vaikutukset ympäristöön ovat olleet mitättömät, eikä nämä voi mitenkään korvata toiminnan sisälle siirtoa. Vaihtoehtoiset toimet eivät ole poistaneet asukkaita häiritsevää melua eikä pölyä.

 

EKP:n ilmoittamat vaihtoehtoiset meluntorjuntaa vähentävät toimet, kuten hakettimen koteloinnit eivät täytä ympäristöluvan BAT-vaatimuksia. On myös hyvin epäuskottavaa, että haketusta tultaisiin aina siirtämään alueella vallitsevien tuulten mukaisesti. Ilmoitettujen näennäistoimintojen valvonta on jo nykyisillä resursseilla mahdotonta ja tulisi tulevinakin vuosina aiheuttamaan lukuisia meluilmoituksia ja valvontatoimenpiteitä. Murskaimien määrää yhdestä kahteen ei pidä missään nimessä hyväksyä. Ympäristölupa on myönnetty yhdelle mobiilimurskaimelle ja sellaisena se tulee pitääkin. Murskaimen määrien lisääminen ei suinkaan vähennä toiminnasta aiheutuvia ongelmia.

 

Luvanantajan tulee toteuttaa sekä yhdenvertaisuutta, että tasa-arvoa päättäessään kaikkien Naantalissa toimivien puunmurskaustoimintaa harjoittavien yritysten lupahakemuksia, murskaustoimintojen sijoituspaikkoja ja toiminnan harjoittamista ulkotiloissa/halleissa.

 

EKP viittaa omiin investointi- ja kannattavuussyihin. Yhdistys muistuttaa, että lupaviranomainen ei ole hyväksynyt yhdistyksen aikaisemmissa jättämissä muistutuksissa asiakohtaa, missä yhdistys on vedonnut alueen asuntojen arvonalenemisiin. Ympäristöviranomainen on tällöin todennut, että ympäristöluvassa voi valittaa ainoastaan toiminnan aiheuttamiin muihin haittoihin, ei taloudellisiin näkökohtiin. Taloudelliset näkökohdat eivät näin myöskään ole perusteltuja toiminnanharjoittajan selvityksessä eikä niitä tule ottaa mitenkään huomioon. Mikäli EKP:n haketustoimintaa ei velvoiteta siirtymään sisätiloihin, EKP:lle luodaan eriarvoinen asema [asukkaisiin ja yrityksiin] ja tämä vääristänee jo kilpailutilannettakin.

 

EKP:n ilmoituksen mukaan todellinen haketusmäärä tulee olemaan noin puolet ympäristöluvan määrästä, eli noin 100000 tn. Tämän myötä Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunnan tulee muuttaa ympäristölupaa realistiseen määrään rankapuulle 100000 tn/v. Ympäristöluvasta on myös syytä poistaa kaikki muut kannot, risut ja jätepuut. EKP voi murskata edellä mainitut muualla, jolloin rankapuun haketus hoituu hallissa.

 

Mikäli toimintaa ei velvoiteta siirtämään sisätiloihin, toiminta-aikoja tulee muuttaa asukasystävällisempään aikatauluun, Puunmurskausta ei tule hyväksyä arkisin muulloin kuin klo 8-17, viikonloppuisin ja arkipyhinä murskaustoiminta tulee olla kielletty. Murskaustoimintaa ei tule sallia ollenkaan 1.5.-31.8. välisenä aikana.

 

EKP mainitsee, että Viestitie voisi toimia jatkossa puuhakkeen varastointialueena. Tämä olisi jopa suotavaa, jos toiminnanharjoittaja huolehtii, ettei puuhaketta varastoida kuukautta enempää.

 

Toiminnanharjoittajan tuli jo ympäristölupaansa hakiessaan olla täysin tietoinen hallirakennuksen suuntaa antavista kustannuksista ja tietoinen, että toiminta tullaan mahdollisesti määräämään sisätiloihin. EKP:n vetoaminen taloudellisiin näkökohtiin ja hallin 80 vuoden takaisinmaksuaikaan on täysin epäuskottava väite.

 

EKP ilmoittaa, ettei haketustoiminnan melu ole ylittänyt ympäristöluvassa annettuja arvoja. Meluarvojen mittauksien ollessa juuri ja juuri raja-arvoilla, on sellainen jatkuva melu kuitenkin kohtuuton rasitus jokaiselle ihmiselle. Luvanmyöntäjän tulee päätöstä tehdessä huomioida kaikkien haittoja aiheuttavien tahojen yhteisvaikutukset jatkuvan melun, pölyn ja hajuhaittojen suhteen.

 

Lisäksi yhdistys edellyttää luvan tehokasta valvontaa ja ympäristöluvan ehtojen rikkomisen sanktiointia.

 

Hakijan kuuleminen ja vastine

 

Toiminnanharjoittajalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen annettujen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Toiminnanharjoittaja toteaa 5.12.2019 toimittamassa vastineessaan yleisesti seuraavaa:

 

Selvityksen sisällöstä on käyty keskustelu 24.1.2019 Naantalin kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Keskustelussa sovittiin, että selvitystä täydennetään toiminnan sisätiloihin sijoittamisen vaihtoehdoilla ja täydentämiselle haetaan lisäaikaa vuoden 2020 alkuun asti. Vaihtoehtoisesti lisäaikaa haetaan siihen asti, että korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä valitusasiaan liittyen, jos päätös annetaan vasta vuoden 2020 aikana. Lisäaikaa haettiin, jotta toiminnanharjoittajalla olisi mahdollisuus kokeilla erilaisten meluntorjuntarakenteiden ja toiminnan järjestelemiseen liittyvien muutosten vaikutuksia ympäristöön aiheutuvaan meluun. Lisäselvityksen tarkoituksena oli kerätä lisää haketustoiminnan aikaisen ympäristömelun ja pölyn mittaustuloksia ja esittää ne lisäselvitysraportissa. Ympäristönsuojeluviranomainen eli Naantalin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta (§ 37, 28.5.2019) myönsi lisäaikaa selvityksen täydentämiseen 31.8.2019 asti. Koska selvityksen täydentämiselle myönnettiin lisäaikaa vain elokuun loppuun, ei haketustoiminnan aikaista melu- ja pölyseurantaa ole voitu tehdä. Energia- ja KierrätysParkki Oy:n tuottamalle hakkeelle ei ole ollut kesäaikana käyttöä. Alueella ei ole haketettu, koska valmista haketta voidaan varastoida alueella korkeintaan kuukausi. Lisäksi alueella käsiteltävä rankapuu ei ole bioenergiaterminaalin omistuksessa, joten sitä ei voida hakettaa ilman todellista tarvetta.

 

Vastineet annettuihin lausuntoihin

 

Raision kaupunki, terveysvalvontajaosto

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:llä (myöhemmin toiminnanharjoittaja) ei ole huomautettavaa lausuntoon. Vaikutuksia pyritään vähentämään toimintojen sijoittelulla ja tarvittaessa hakettimen kotelointia voidaan edelleen kehitellä.

 

Raision kaupunki, ympäristölautakunta

 

Toiminnanharjoittajalla ei ole huomautettavaa lausuntoon. Vaikutuksia pyritään vähentämään toimintojen sijoittelulla ja tarvittaessa hakettimen kotelointia voidaan edelleen kehitellä.

 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

 

Naantalin kaupunki teetti keväällä 2019 Luolalan alueella pidempikestoisen, noin kuukauden pituisen jakson ajan melutason seurantaa. Alueen toiminnanharjoittajat eivät olleet tietoisia melumittauksista. Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminnasta aiheutuva melutaso ei ylittänyt luvassa melutasolle annettuja raja-arvoja. Vastaavan kaltaisen toiminnan, kuten Energia- ja KierrätysParkki Oy:nkin, ympäristöluvittamisessa ja toiminnasta aiheutuvan melun lupamääräysarvoina käytetään yleisesti valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjearvoja. Kyseiset ohjearvot perustuvat viihtyisyyden turvaamiseen.

 

Kivenmurskaustoimintaa saa olla 30.9.2020 asti. Alueen tasauslouhinta ja kivenmurskaus on vielä hieman kesken.

 

Toiminnanharjoittajan tiedossa ei ole, että haketustoiminta olisi aiheuttanut asuinrakennuksilla pölyämistä, eikä haketustoiminnan aiheuttamasta pölyämisestä asuinrakennuksilla ole toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan tehty ilmoituksia. Haketustoiminta ei ole aiheuttanut merkittävää pölyämistä.

 

Ympäristöluvan lupamääräyksen 37. mukainen selvitys on tehty käyttäen tämän hetkistä faktatietoa toiminnan volyymistä, eikä sitä siksi ole tehty huomioiden käsiteltävän rankapuun määrän ympäristöluvan mukaista maksimia.

 

Toiminnanharjoittajan näkemyksen mukaan kiinteiden meluesteiden sijoittaminen alueelle rankapuupinojen sekaan ei ole tarkoituksenmukaista. Ainakaan tilanteessa, jossa toiminta-alueella on paljon varastopinoja tai -kasoja. Haketin liikkuu toiminta-alueella haketettavan materiaalin mukaan lyhyelläkin, jopa muutaman työtunnin aikajaksolla, eikä kiinteä melueste (esimerkiksi merikontti) seuraa tällöin mukana. Paras melusuojaus saadaan näin ollen haketusajankohdan

tuulensuuntia ja haketuspaikan olosuhteita seuraten. Toiminnanharjoittaja sitoutuu velvoittamaan työntekijänsä valitsemaan haketuspaikan siten, että meluesteet (puupinot, -kasat tai hakekasat) ovat mahdollisimman monessa suunnassa ja mahdollisimman lähellä haketuspaikkaa. Erityisesti tämä huomioidaan tuulen suunnan ollessa toiminta-alueelta kohti lähimpiä häiriintyviä pohjoissuunnassa olevia asuinrakennuksia.

 

Vastineet annettuihin muistutuksiin

 

Turun Seudun Energiantuotanto, TSE

 

Toiminnanharjoittajalla ei ole huomautettavaa muistutukseen.

 

Kaanaa, Viluluoto, Luolalan asukas- ja yritysyhdistys

 

Toiminnanharjoittajan näkemys on, että kuulemismenettely on normaali käytäntö tällaisissa asioissa, eikä se sinällään kerro mitään siitä, minkälainen päätös käsiteltävässä asiassa tehdään. Lisäksi viranomaisella on aina mahdollisuus muuttaa lupaa ympäristönsuojelulain perusteella laissa esitetyin perustein, eikä se perustu ympäristöluvan lupamääräyksessä 37 kirjoitettuun kohtaan "Selvityksen johdosta ympäristönsuojeluviranomainen voi täydentää ja muuttaa lupaa."

 

Toiminnanharjoittajan mukaan haketustoiminnan siirtämiselle sisätilaan ei ole perusteita. Haketustoiminnan ympäristövaikutukset eivät ole poikenneet luvan hakemisen vaiheessa esitetyistä, eivätkä mitkään muutkaan luvan muuttamisen edellytykset täyty. Ympäristönsuojeluviranomainen ei voi muuttaa lupaa perusteettomasti, eikä myöskään perusteettomasti yhdistyksen vaatimuksesta. Myös Vaasan hallinto-oikeus sekä korkein hallinto-oikeus ovat katsoneet, että toiminta täyttää jo nyt ympäristönsuojelulain vaatimukset.

 

Haketustoiminnan sisätiloihin siirtäminen ei ole pakottava velvoite, eikä sen sellaiseksi muuttamiselle ole nykyisen toimintavolyymin ja ympäristövaikutusten puitteissa minkäänlaista todellista tarvetta. Toiminnanharjoittaja viittaa myös edelliseen vastaukseensa, ettei ympäristönsuojeluviranomainen voi perusteettomasti muuttaa lupaa. Perusteeksi ei riitä yhdistyksen vaatimus.

 

Kivenmurskaustoiminnasta aiheutuvalla melulla ja pölyllä ei ole mitään tekemistä haketustoiminnan halliin siirtämisen kanssa. Bioenergiaterminaalin toiminta-alueen tasaamiseen liittyvä ympäristöluvan mukainen kivenmurskaustoiminta loppuu luvan mukaan viimeistään 30.9.2020.

 

Toiminnanharjoittaja kyseenalaistaa yhdistyksen koko Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminnan aikana esittämät mittavat melu- ja pölyhaitat. Yhdistys ei ole toiminnanharjoittajan tietojen mukaan koskaan esittänyt mitään lukuarvoja meluun liittyvien, viranomaiselle tehtyjen yhteydenottojen tueksi. Pölyämiseen liittyvät yhteydenotot ovat toiminnanharjoittajan tietojen mukaan koskeneet pääasiassa kivenmurskaustoimintaa.

 

Kotelointi yleisellä tasolla edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kuten Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenkin lausunnossa on todettu. Kuten lisäselvityksessä on todettu, ei Energia- ja KierrätysParkki Oy:n kotelointia, tai vastaavaa, ole kaupallisesti saatavilla. Tällöin kotelointia ei voida luvassa vaatia käytettäväksi. Tämä ei kuitenkaan estä toiminnanharjoittajaa itse kehittämästä omaan tarpeeseensa sopivaa kotelointia. Näin ollen koteloinnin toimiessa se edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Toiminnanharjoittaja ei itse pidä hakettimen siirtämistä alueella tuulen suuntien mukaan mahdottomana. Joka tapauksessa haketin on mobiili, eikä haketuspaikka ole kiinteä. Näin ollen myös tuulen suuntien tarkkailu on hyvinkin mahdollista, eikä mitenkään poissuljettua.

 

Toiminnanharjoittaja oudoksuu muistuttajan epäilyjä valvonnan vaikeudesta ja tulevista meluilmoituksista ja valvontatoimenpiteistä. Ei muistuttajan nimeämiä "näennäistoimintoja" tarvitse kirjoittaa lupamääräyksiksi ja muuttaa lupaa. Niitä ei tarvitse erikseen valvoa. Tärkeintä kokonaisuudessa on, että toiminta ei ole aiheuttanut, eikä tulevaisuudessakaan aiheuta ympäristöluvassa annetun päiväajan keskiäänitason raja-arvon ylityksiä. Toiminnanharjoittaja odottaa jatkossa asukkaiden meluilmoitusten tueksi jotain konkreettista tietoa, jolla erityisesti yhdistyksen tekemät meluilmoitukset voidaan todentaa.

 

Kahdella hakettimella haketettaessa voidaan haketuksen kokonaisaika lyhentää noin puoleen. Haketettavan materiaalin kokonaismäärä ei kasva, vaikka alueella haketettaisiin kahdella laitteistolla samanaikaisesti. Teoriassa kahdella hakettimella hakettaminen puolittaa haketuspäivien määrän. Ympäristölupapäätöksessä ei ole otettu kantaa kahden hakettimen samanaikaiseen toimintaan. Ympäristöluvassa sitä ei ole kielletty.

 

Ympäristölupia ei myönnetä, ja sen jälkeen muuteta sen perusteella, mitä seuraava luvanhakija toiminnakseen esittää. Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan ei [toista alan yritystä] ole vaadittu laittamaan toimintaansa halliin, vaan he ovat itse suunnitelleet toimintansa sellaiseksi, että se soveltuu halliin laitettavaksi. Energia- ja KierrätysParkki Oy ei ole suunnitellut toimintaansa tehtäväksi sisätiloissa, eikä se siksi sellaisenaan sellaiseksi sovellu. Toiminnanharjoittaja huomauttaa, että myös Isosuon kaatopaikka-alueen ympäristössä on asutusta. Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminta sijaitsee teollisuusalueella.

 

Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan ympäristölupa-asiassa ei huomioida ympäristön asuntojen arvon alenemaa, vaan lupa-asiassa vaikuttavat muut, lähinnä ympäristön pilaantumiseen liittyvät, seikat.

 

Ympäristölupa ei voi olla sellainen, ettei lupaa pysty noudattamaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka edellyttää, että se on kohtuullisin kustannuksin, saadut ympäristövaikutukset huomioiden käytettävissä. Ympäristölupapäätöksessä lupamääräys 37. on otsikon "Paras käyttökelpoinen tekniikka" alla. Paras käyttökelpoinen tekniikka on ympäristönsuojelulaissa (YSL 527/2014) määritelty siten, että sillä tarkoitetaan:

"a) mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- sekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä ja jotka soveltuvat ympäristölupamääräysten perustaksi;

b) tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin."

 

Lupamääräyksen 37. mukaisessa selvityksessä oli nimenomaan pyydetty selvittämään teknistaloudellisesti nykytilanteen päästöjä tilanteeseen, jossa haketus tehdään sisätiloissa. Näin ollen selvityksessä on esitetty taloudellisia perusteluja.

 

Nyt käsiteltävänä oleva asia ei koske rankapuun enimmäisvastaanottomäärän muuttamista.

 

Ympäristölupapäätöksessä ei ole otettu kantaa kahden hakettimen samanaikaiseen toimintaan. Ympäristöluvassa sitä ei ole kielletty. Kahden hakettimen samanaikainen käyttö teoriassa puolittaa haketuspäivien määrän.

 

Ympäristölupapäätös on saanut syyskuussa lainvoiman. Toiminta-aikoja ei muutettu Vaasan hallinto-oikeudessa, eikä korkein hallinto-oikeus antanut valituslupaa. Toiminta-aikoja ei ole mitään syytä muuttaa.

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:n liikevaihdolla ja tuotolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko jokin tekniikka teknistaloudellisesti järkevä. Toiminnanharjoittaja kyseenalaistaa yhdistyksen esittämät vuosia kestäneet ongelmat ja mittavat melu- ja pölyhaitat sekä terveyshaitat. Yhdistys ei ole toiminnanharjoittajan tietojen mukaan esittänyt mitään lukuarvoja meluun liittyen, eikä todentanut melu-, eikä terveyshaittaa. Naantalin kaupunki teetti Luolalan alueella melumittauksia siten, etteivät alueen toiminnanharjoittajat tienneet mittauksista. Mittauksissa ei havaittu jatkuvaa meluhaittaa.

 

Pölyämiseen liittyvät yhteydenotot ovat toiminnanharjoittajan tietojen mukaan koskeneet pääasiassa kivenmurskaustoimintaa. Kivenmurskaustoiminnan pölyämisellä ei ole mitään tekemistä haketustoiminnan sisätilaan siirtämisen kanssa. Toiminnanharjoittajan tiedossa ei ole, että haketustoiminta olisi aiheuttanut asuinrakennuksilla pölyämistä, eikä haketustoiminnan aiheuttamasta pölyämisestä asuinrakennuksilla ole toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan tehty ilmoituksia. Haketustoiminta ei ole aiheuttanut merkittävää pölyämistä.

 

Toiminnasta aiheutuvalle melulle ja pölylle on annettu raja-arvot. Haketustoiminnan melulle annettu raja-arvo perustuu valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Asetuksen 993/1992 ohjearvot perustuvat viihtyisyyden turvaamiseen. Pölylle annettu raja-arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen 79/2017 (korvannut lupapäätöksessä mainitun asetuksen 38/2011) ilmanlaadusta. Asetuksen raja-arvot hengitettäville hiukkasille on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Toiminta ei ylitä luvassa annettuja raja-arvoja.

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminnan siirtäminen sisätilaan ei vaikuta [alueen muiden toimijoiden] aiheuttamaan meluun tai pölyyn. Alueella ei ole Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminnan aiheuttamana jatkuvia melu-, haju- ja pölyhaittoja. Haketustoiminnasta ei aiheudu hajuhaittaa.

 

Luvan valvomisella, muualta tuotavalla kiviaineksella tai muistuttajan väittämillä luparikkomuksilla ei ole mitään tekemistä toiminnan sisätiloihin siirtämisestä tehdyn teknistaloudellisen selvityksen kanssa. Ympäristöluvan mukaista toimintaa on valvottu.

 

Neuvottelut ja tarkastukset

Asiasta on pidetty neuvotteluja 18.12.2019, 14.1.2020 ja 21.1.2020.

 

Neuvottelujen tuloksena toiminnanharjoittaja on toimittanut 22.1.2020 ympäristönsuojeluviranomaiselle tiivistelmän tehdyistä ja suunnitelluista toimenpiteistä sekä ympäristömelun ja hiukkaspitoisuuden tarkkailusuunnitelman (Promethor Oy, 22.1.2020: Ympäristömelun ja hiukkaspitoisuuden tarkkailusuunnitelma, Viestitien bioenergiaterminaali, Naantali, Biopolttoaineen haketus, PR3781-TY06). Asiakirjat on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa.

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN RATKAISU

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyy Energia- ja KierrätysParkki Oy:n ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 37 mukaisen selvityksen ja sen täydennyksen sekä toiminnanharjoittajan esityksen toiminnan edelleen kehittämiseksi ja toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteen mukaisesti.

 

Toiminnanharjoittajan tarkkailusuunnitelma hyväksytään erillisellä päätöksellä.

 

Tämä päätös ei sisällä ratkaisua varastoitavan hakkeen määrää koskevaan muutosasiaan. Asia päätetään tältä osin erillisestä hakemuksesta.

 

PERUSTELUT

 

Ratkaisun yleiset perustelut

 

Selvitys koskee ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaista luvan muuttamista erityisen selvityksen perusteella.

 

Ympäristönsuojelulain 54 §: n mukaan ympäristöluvassa voidaan määrätä, että toiminnanharjoittajan on tehtävä erityinen selvitys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran selvittämiseksi, jos lupaharkintaa varten ei ole voitu toimittaa yksityiskohtaisia tietoja päästöistä, jätteistä tai toiminnan vaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 54 §:n nojalla saadun erityisen selvityksen perusteella.

 

Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunta on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä lain ja sen nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lähtökohtana ratkaisussa ovat annettu selvitys, toiminnan aikana tehdyt ympäristöselvitykset ja niiden tulokset sekä hakijan esittämät toimenpiteet toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi.

 

Selvitys hyväksytään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan ympäristölupapäätöksessä 27.9.2016 § 54 annettuja lupamääräyksiä, ja toiminnassa ja sen kehittämisessä otetaan huomioon, mitä ympäristönsuojelulain 6, 7 ja 8 §:ssä edellytetään koskien toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta, toiminnanharjoittajan velvollisuutta ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista sekä toiminnanharjoittajan velvollisuutta huolehtia parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä toiminnassaan.

 

Ympäristönsuojelulain (YSL) 52.1 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

 

YSL 52.3 §:n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

 

Selvityksen, haketustoiminnan aikana jo tehtyjen ympäristöselvitysten ja annettujen lausuntojen perusteella Naantalin ympäristönsuojeluviranomainen ei katso tarpeelliseksi tarkistaa ympäristöluvassa 27.9.2016 § 54 annettuja toimintaa ja siitä aiheutuvia päästöjä koskevia määräyksiä.

 

Toiminnanharjoittaja on valmis kehittämään toimintaansa ja kokeilemaan eri keinoja toiminnan ympäristövaikutusten edelleen vähentämiseksi sekä jatkamaan toimintansa ympäristövaikutusten tarkkailua. Toiminta ei sinänsä ole ylittänyt ympäristöluvan lupaehtoja tehtyjen ympäristömelu- ja hengitettävien hiukkasten selvitysten perusteella, mutta toiminnanharjoittajan esittämillä teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoisilla menetelmillä voi olla toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia kuten melupäästöjä edelleen vähentävä vaikutus. Toimenpiteiden vaikuttavuus voidaan arvioida myöhemmin esimerkiksi toiminnan ympäristötarkkailun avulla.

 

Lupaa voidaan myöhemmin muuttaa YSL 89 §:n nojalla, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai kun parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia tai toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen. Luvan muuttaminen on tarpeen luvan myöntämisen jälkeen myös laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unionin säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksilöidyn vaatimuksen täyttämiseksi.

 

Ratkaisun yksilöidyt perustelut

 

Toiminnanharjoittaja on suorittanut ympäristöluvassa edellytettyjä ympäristömelu- ja hiukkaspäästöjen mittauksia toiminta-alueen ympäristössä. Selvitysten tulosten perusteella toiminta on nykyisellään ympäristöluvan lupaehtojen mukaista. Melu- ja pölyselvitysten sekä toiminnanharjoittajan antaman selvityksen perusteella halli ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT)-periaatteen mukaan toteuttamiskelpoinen tapa ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Toiminnassa voidaan toteuttaa ja kokeilla muita kustannustehokkaita keinoja päästövaikutusten vähentämiseksi.

 

Ympäristönsuojelulaissa 8 §:n 1 momentin kohdassa 1) määritellään, että ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa on ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Pohjoismainen ministerineuvosto on vuonna 2012 laatinut asiakirjan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (best available techniques, BAT) kiinteän biopolttoaineen jalostuksessa, "Best Available Techniques (BAT) in solid biomass fuel processing, handling, storage and production of pellets from biomass". Kyseinen selvitys ei ole velvoittava asiakirja, mutta asiakirjassa todetaan puun terminaalissa tapahtuvasta puun käsittelystä, että melu- ja pölypäästöjen vuoksi toiminnot pitäisi ensisijaisesti sijoittaa sisätiloihin silloin, kun se on mahdollista. Jos sisätiloissa toimiminen ei ole mahdollista, ilmapäästöjen vähentämiseksi tulisi haketetun ja pölyävän materiaalin kuljettimien olla koteloituja. Melun leviämistä voidaan estää mm. melua tuottavien osien koteloinnilla, kiintein meluestein ja sijoittamalla varastokasoja hakettimen ympärille.

 

Kuten ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 37 otsikko "Paras käyttökelpoinen tekniikka" viittaa, määräyksen tarkoituksena on ollut arvioida, onko hallin rakentaminen mahdollista edellä mainitun asiakirjankin mainitsemana niin kutsuttuna parhaana käyttökelpoisena tekniikkana. Paras käyttökelpoinen tekniikka on ympäristönsuojelulain 5 §:ssä määritelty siten, että sillä tarkoitetaan:

a) mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito-, käyttö- sekä lopettamistapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä ja jotka soveltuvat ympäristölupamääräysten perustaksi;

b) tekniikka on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista silloin, kun se on saatavissa käyttöön yleisesti ja sitä voidaan soveltaa asianomaisella toiminnan alalla kohtuullisin kustannuksin.

 

Ympäristönsuojelulain 53 §: n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon mm. päästöjen laatu, määrä ja vaikutus, energian käytön tehokkuus, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon vaadittava aika ja päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt, vaikutukset ympäristöön, teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantomenetelmät ja menetelmät päästöjen hallitsemiseksi, tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys sekä Euroopan komission ja kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.

 

Lisäksi ympäristönsuojelulain 20 §:n 1 momentin kohdan 2 mukaan yleisenä periaatteena ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on, että noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate).

 

Toiminnanharjoittaja on tuonut selvityksessään ilmi, että haketustoiminnan siirtäminen sisätiloihin on kustannuksiltaan kohtuutonta suhteessa siitä saatavaan hyötyyn, kun ottaa huomioon, että toiminta täyttää jo nykyisellään ympäristöluvassa asetetut ehdot eikä varsinaista aihetta melun eikä pölyn lisätorjuntatoimille ole ilmennyt sen enempää kuin mitä jo nykyinen ympäristölupa edellyttää. Lupamääräyksen 37 perusteluista käy myös ilmi, että hallin rakentamisen tarpeellisuutta arvioidaan selvityksen määräaikaan mennessä tehtyjen ympäristöselvitysten tuloksiin suhteutettuna.

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminnasta aiheutuvan melun osuutta Luolalan alueen kokonaismelusta on selvitelty toiminnanharjoittajan teettämien selvitysten lisäksi myös Naantalin kaupungin toimesta keväällä 2019 (Promethor Oy, 18.4.2019, PR4930-Y01: Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminnan aiheuttama ympäristömelu, Luolalan alue, Naantali). Melua mitattiin ja havainnoitiin kolmessa mittauspisteessä maanantaista lauantaihin aikajaksolla 6.3.-4.4.2019. Mittausten päivittäiset ajankohdat valittiin sattumanvaraisesti. Lisäksi ympäristömelua mitattiin jatkuvatoimisesti aikana 20.3.-3.4.2019 yhdessä mittauspisteessä (Emännänpolku 3). Mittauksista ei tiedotettu alueen toiminnanharjoittajia. Mittaustulosten mukaan Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toiminnasta aiheutuvat melutasot lyhytkestoisten mittausten aikana vaihtelivat lähimmän asuinrakennuksen läheisyydessä Prosessikadulla välillä <40.54 dB(A) ja mittauspisteessä Emännänpolku 3 välillä 45.56 dB(A). Lyhytkestoisten mittausten aikana haketuksen aiheuttama melu kuului Emännänpolulle selvästi yhtenä päivänä. Jatkuvatoimisten mittausten aikana päiväajan keskiäänitaso vaihteli Emännänpolku 3:ssa vastaavasti välillä 47.53 dB(A).

 

Tähän mennessä tehdyt ympäristöselvitykset eivät ole antaneet aihetta päästöjen lisätorjuntatoimiin eikä siten ympäristöluvan muuttamiseen. Toiminnanharjoittaja on esittänyt hallin hyötyjä osittain korvaavia, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisiksi katsomiaan vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia voitaneen rajoittaa edelleen. Esimerkiksi toiminnanharjoittajan esittämää ja lausuntojen puoltamaa kotelointia haketuslaitteistolle ei toiminnanharjoittajan antaman selvityksen mukaan ole vielä yleisesti saatavilla, joten kotelointia tullaan vielä kokeilemaan ja kehittelemään ja koteloinnin vaikutuksia arvioimaan kokeilun yhteydessä.

 

Toiminnanharjoittaja on esittänyt selvityksessään, että alueella voitaisiin hakettaa kahdella hakettimella yhtä aikaa, jolloin haketustoiminta-aika kalenterivuotta kohden voisi puoliintua. Kahden hakettimen käyttö edellyttää, että melu ei tällöinkään ylitä melutason ohjearvoja ja ympäristöluvan lupaehtojen määräysarvoja. Toiminnanharjoittaja on esittänyt tarkkailusuunnitelmassaan mitattavaksi kahden hakettimen käytöstä aiheutuvaa melua.

 

Tarkkailusuunnitelman hyväksyminen on delegoitu Naantalin kaupungin hallintosäännöllä 5.6.2017 alkaen ympäristöpäällikölle, ja näin ollen tarkkailusuunnitelma hyväksytään viranhaltijapäätöksellä erikseen. Toiminnan jatkotarkkailulla voidaan seurata mahdollisten toiminnan volyymissä ja ympäristövaikutusten torjuntatoimissa tapahtuvien muutosten vaikutusta alueen ympäristön melu- ja pölytilanteeseen ja varmistaa siten, että toiminta täyttää ympäristöluvan ehdot jatkossakin.

 

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin

 

Lausunnot on otettu soveltuvin osin huomioon. Ely-keskuksen vaatimien kiinteiden meluesteiden kuten liikuteltavien merikonttien käyttö etenkin pohjoissuuntaan leviävän murskainmelun johdosta on toteutettavissa korvaavasti rankapuun ja hakkeen varastokasoilla ja niiden suuntauksella länsi-itäsuuntaisesti, toiminnanaikaisten tuuliolosuhteiden huomioimisella ja hakettimen sijoittamisella aina meluesteen välittömään läheisyyteen meluesteen eteläpuolelle. Kiinteänä meluesteenä toiminta-aluetta kiertää jo nykyisin mittavat vallit.

 

Viitaten muistutuksessa esitettyihin huomioihin, jotka koskevat muistuttajan nimeämien näennäistoimintojen mahdollisia valvonnallisia haasteita, todetaan, että toiminnanharjoittaja tulee jatkamaan toimintansa ympäristömelu- ja pölypäästöjen tarkkailua, jolloin mahdollisiin muutoksiin toiminnan ympäristövaikutuksissa voidaan puuttua aiheellisesti siinä vaiheessa tehtyjen selvitysten tulosten perusteella.

 

Koskien kahden hakettimen käyttöä, toiminnanharjoittaja on teettänyt nyt uuden melumallinnuksen, jonka avulla voidaan arvioida toiminnassa tapahtuvan muutoksen ympäristövaikutuksia ja siten ympäristöluvan muuttamisen tarvetta. Mallinnuksen tulosten mukaan kaksi haketinta ei aiheuttaisi ympäristömelun merkittävää kasvua toiminta-alueen lähiympäristössä ja toiminta edelleen täyttäisi ympäristölupapäätöksen lupaehdot. Kahden hakettimen käyttöönotto melumallinnuksen perusteella ei siten anna aihetta ympäristöluvan muuttamiselle. Mikäli mittauksin todetaan, että melutasot kuitenkin ylittyvät, on kahden hakettimen käyttö keskeytettävä. Vuosittaista toimintavolyymiä rajoittaa jo nyt ympäristöluvassa määrätyt vuosittaiset puumateriaalin vastaanottomäärät.

 

Taloudelliset näkökohdat tulevat ympäristölupaviranomaisen tarkasteltavaksi siltä osin kuin nyt arvioidaan, onko hallin rakentaminen parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaista ja siten kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Samalla tulee parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisällön osalta arvioitavaksi ympäristönsuojelulain 53 §:n mukaiset muut asiat.

 

Toiminnanharjoittaja ei ole hakenut muutosta toiminnan tuotantomääriin eikä toiminta-aikoihin, eivätkä tehdyt ympäristöselvitykset ole osoittaneet tarvetta muuttaa ympäristölupaa näiltä osin.

 

Muilta osin viitataan edellä ilmi tuotuihin perusteluin.

 

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

 

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

 

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai näistä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70§)

 

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-8, 20, 34, 52-53, 54, 70, 85, 89, 90, 96 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §

 

KÄSITTELYMAKSU

 

Tämän asian käsittelystä perittävä maksu on 2240 euroa.

Maksu määräytyy Naantalin kaupunginhallituksen 20.10.2014 § 406 vahvistaman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 §:n mukaan. Asian käsittelyyn on käytetty 35 tuntia.

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Päätös ja maksu

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy

 

Jäljennös päätöksestä

 

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Raision kaupungin ympäristölautakunta

Raision kaupungin terveysvalvontajaosto

 

Ilmoitus päätöksestä

 

Lupahakemuksesta erikseen tiedon saaneet sekä muistutuksen ja mielipiteen jättäneet

 

Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja internetissä

 

Päätös annetaan tiedoksi julkaisemalla kuulutus ja päätös Naantalin kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.naantali.fi. Kuulutus on nähtävillä myös Naantalin kaupungin ilmoitustaululla.

 

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Päätös antopäivä on 5.2.2020.

 

MUUTOKSENHAKU

 

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutoksenhakuohje on päätöksen liitteenä.

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.