Dynasty tietopalvelu Haku RSS Naantali

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://aleksis.naantali.fi:80/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://aleksis.naantali.fi:80/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 12.12.2018/Pykälä 94

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

§ 94

12.12.2018

 

Lausunto Matalahden venesataman vesialueen ruoppausta ja laiturien rakentamista sekä valmistelulupaa koskevasta asiasta

 

991/10.05.05/2017

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.12.2018 § 94

 

Vs. ympäristönsuojelutarkastaja Marjut Taipaleenmäki 3.12.2018:

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, asian dnro ESAVI/10711/2018

 

Asia

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa Naantalin kaupungin 6.6.2018 hakemuksesta, joka koskee Matalahden venesataman ruoppausta ja laiturien rakentamista sekä valmistelulupaa. Hakemusta on täydennetty 2.10.2018. Lausuntoa pyydetään 31.12.2018 mennessä.

 

Yleiskuvaus hankkeesta

 

Luonnonmaalle on tarkoitus rakentaa asuntomessualueen yhteyteen Matalahden rannalle venesatama-alue. Satama-alue rakennetaan nykyiselle vesijättömaalle Matalahden koillisosaan. Satama-allas ruopataan syvyyteen -2,5 m ja ruoppausmassat läjitetään maa-alueelle. Ruoppausmassoja syntyy arviolta 10000 m3ktr. Ranta tuetaan tukipontein ennen ruoppaus- ja läjitystöitä. Tukiponteilla estetään ruoppausmassojen valuminen takaisin vesistöön. Laiturit (2 kpl) ovat puukantisia betoniponttilaitureita, jotka kiinnitetään tukipontteihin. Ponttiseinä toimii rantaviivana ja laiturit lähtevät ponttiseinästä. Laitureihin on suunniteltu yhteensä 68 venepaikkaa.

 

Alueen asemakaava ja Matalahden kunnostushankkeen lupa

 

Naantalin kaupunginhallitus on kokouksessaan 9.11.2018 § 383 päättänyt asettaa asuntomessualueen asemakaavan nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten. Hankealue sijaitsee asemakaavan eteläosassa. Asemakaavassa pääosa hankealueesta on varattu LV-alueeksi (venesatama/venevalkama). Kaavamääräyksen mukaan LV-alueen rakennusoikeudesta (400 m2) osa, kuitenkin enintään 25 % voidaan toteuttaa kelluvina ratkaisuina. Osa alueesta on varattu lähivirkistysalueeksi. Hankkeen lupa ei vaikeuta kaavan laatimista, vaan tukee kaavan aluevarausta.

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 22.8.2016 antanut luvan Matalahden kunnostamiseen ruoppaamalla lahden vesialuetta sekä meren ja lahden välistä salmea. Ruopattavien massojen kokonaismäärä on noin 30200 m3ktr. Massat läjitetään luvassa osoitetuille läjitysalueille tai muualle maa-alueille tietyin edellytyksin.

 

Vesistöalue

 

Matalahti on noin 1800 ha:n suuruinen merenlahti, joka on yhteydessä mereen noin 10-15 m leveän ja noin 500 m pitkän salmimaisen reitin kautta. Etäisyys lahden suulta lahden pohjukkaan on noin 1,5 km. Matalahden valuma-alueen pinta-ala on noin 5,6 km2. Valuma-alue koostuu metsäisistä kallioalueista ja peltomaasta sekä lahden pohjoispuolella sijaitsevasta golfkentästä. Lahteen laskee kaksi pidempää ojaa, toinen pohjoisrannalle ja toinen itäpäähän. Lahden veden vaihtuvuudelle on suurin merkitys meriveden luontaisella vaihtuvuudella. Vuonna 2017 Matalahden keskivesi oli tasolla N2000+0,15 m.

 

Vuonna 2014 tehtyjen vesinäytetietojen mukaan Matalahdella sijaitsevassa havaintopaikassa veden syvyys oli 1,5 m ja näkösyvyys 0,1 m. Happitilanne oli hyvä. Kohteen sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita ja kiintoainepitoisuus korkea. Veden suolaisuus oli noin 5,3 promillea, minkä perusteella lahteen tulevien valumavesien määrä on pieni. Vesi on laadultaan rannikon matalille ja reheville alueilla tyypillistä. Hygieeninen tila veden pinnassa oli erinomainen.

 

Luonto

 

Matalahden kunnostushankkeen yhteydessä on tehty luontoselvitys vuonna 2015. Selvitysraportin mukaan Matalahti ei ole rehevien lintuvesien tyyppinen tärkeä vesilintujen pesimäalue. Lahdella pesii kyhmyjoutsen, ruokailevina havaittiin mm. heinäsorsa ja harmaahaikara. Luontoselvityksessä arvioitiin myös luontodirektiivin IV(a) mukaisten eläinlajien, täplälampikorennon, viitasammakon ja liito-oravan esiintymistä lahdella. Selvityksen mukaan edellä mainittuja lajeja ei esiintynyt alueella.

 

Hakemuksen mukaan Matalahdella ei ammattimaisesti kalasteta. Lahteen nousee kudulle kevätkutuista kalaa, haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä.

 

Sedimenttitutkimukset

 

Matalahdelta on otettu sedimenttinäytteitä vuosina 2014 ja 2017. Vuonna 2017 näytteitä otettiin venesatamahankkeen lupahakemusta varten Matalahden pohjukasta 12 tutkimuspisteestä. Näytteistä tutkittiin VNA 214/2007 mukaiset raskasmetallipitoisuudet (Sb, As, Cd, Co, Pb, Ni, Zn ja V). Tuloksia on verrattu VNA:n 214/2007 mukaisiin arvoihin. Kaikissa näytteissä ylittyi arseenin kynnysarvo. Lähes kaikissa näytteissä ylittyi koboltin kynnysarvo, kromin kynnysarvo ylittyi yhdessä näytteessä ja vanadiinin kynnysarvo viidessä näytteessä. Mitatut arvot olivat arseenia lukuun ottamatta kynnysarvon tuntumassa ja selvästi alle alemman ohjearvon. Turun seudulla arseenin taustapitoisuus saattaa ylittää kynnysarvon. Kaikki massat läjitetään maa-alueelle.

 

Hanke

 

Ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys

 

Venesatamaa varten Matalahden koillisnurkkaa ruopataan 1,5-2,5 metriä, jolloin sataman syvyys tulee olemaan tasolla -2,5 m (N2000). Pääosin ruopattava alue sijoittuu umpeenkasvaneelle vesialueelle. Ruopattava alue on noin 4250 m2 (0,42 ha). Ruoppausmassoja syntyy yhteensä noin 10000 m3ktr. Ruoppausmassat läjitetään pelkästään kaupungin omistamille maa-alueille.

 

Ranta tuetaan tukiponteilla ennen ruoppaus- ja läjitystöitä. Tukipontit ulotetaan kovaan pohjaan ja ankkuroidaan kallioon tai tiiviiseen moreeniin. Ruoppausmassoja läjitetään ponttiseinän taakse, jolloin ponttiseinä estää massojen valumisen takaisin vesistöön. Ruoppaus toteutetaan ensisijaisesti kuokkakaivuna rannalta. Ruoppausmassoilla nostetaan luonnollinen maanpinta tasoon +1,0 m (N2000). Hakemuksen mukaan suunnittelussa pyritään siihen, ettei massojen stabilointia tarvitsisi tehdä. Keskeinen edellytys, ettei stabilointia tarvita on ruoppausmassojen riittävä kuivuminen ja esikuormittaminen. Mikäli nämä vaatimukset eivät täyty, tullaan stabilointia tekemään ranta-alueella.

 

Massojen läjitystä varten läjitysalue pengerretään ja kuivatusvedet ohjataan hallitusti alueelta pois. Sopivaan kohtaan erotetaan vesien pidätysalue, josta vedet johdetaan pois ylivuotona tai suotavan padon läpi edelleen pintavaluntana vesistöön. Ulkopuoliset vedet ohjataan läjitysalueen ohi erillisillä salaojilla. Läjitysalueen kuivatussuunnitelma, pintarakenne- ja vesien keräyssuunnitelma tehdään tarkemmin toteutussuunnitteluvaiheessa.

 

Laiturit

 

Laiturit (2 kpl) ovat betoniponttilaitureita, jotka kiinnitetään ponttiseinään ja sijoitetaan 35 m etäisyydelle toisistaan. Kummankin laiturin pituus on 60 m ja leveys 3,3 m. Laiturit ankkuroidaan betoniankkurin ja kettinkien avulla Matalahden pohjaan. Laitureissa on yhteensä 68 venepaikkaa. Yhdessä laiturissa on pienemmille veneille 26, vähän isommille veneille 6 ja isoille veneille kaksi laituripaikkaa.

 

Arvio hankkeen vaikutuksista

 

Ruoppaus ja muut veden läheisyydessä tehtävät työt voivat hetkellisesti samentaa Matalahtea. Pelkkä satama-alueen ruoppaus ei vaikuta Matalahden virtausoloihin tai vedenkorkeuksiin.

 

Sataman rakentamisen myötä veneliikenne kasvaa lahdella. Vaikutuksia on pyritty minimoimaan mm. Matalahden kunnostushankkeen yhteydessä siirtämällä veneväylän sisääntulo kauemmaksi rannasta.

 

Matalahden sataman rakentaminen ja ruoppaukset ja ruoppausmassojen läjitys vaikuttavat maisemaan, koska nykyiset ruovikkoiset rannat muuttuvat rakennetuksi ympäristöksi. Luontoselvityksen mukaan hankealueella ei ole erityistä merkitystä linnustolle eikä hankealueella ole arvokkaita luontokohteita.

 

Kalasto koostuu melko hyvin vedenlaadun muutoksia kestävistä lajeista, joiden kantoihin veden tilapäisellä samentumisella ei arvella olevan merkittäviä vaikutuksia. Ruoppaukset eivät estä kalojen kutunousua Matalahteen. Ruoppauksilla ei arvioida olevan vaikutuksia Matalahdesta laskevan uoman ulkopuoliselle merialueelle eikä merialueen kalastolle. Matalahti on nykyisellään paljolti umpeenkasvanut, joten kalastusolosuhteet alueella ovat heikentyneet. Matalahden kunnostaminen lisää lahden kalataloudellista merkitystä.

 

Aikataulu

 

Tukiseinän rakentamisen arvioitu tavoiteaika on helmikuussa 2019. Ruoppaustyöt aloitetaan tukiseinän rakentamisen jälkeen, tavoitteena syksy 2019. Satama-alueen pintarakenteiden ja laitureiden rakentaminen alkaa ruoppauksen ja tukiseinän rakentamisen jälkeen siten, että alue on täysin valmis kesään 2022 mennessä.

 

 

OHEISMATERIAALI: Vesilain mukainen lupahakemus ja hakemuksen täydennys

 

Julkiset hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu

 

 

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:

 

Matalahden itäosaan rakennettava venesatama ja rannan ruoppaaminen ovat osa Matalahden ranta-alueelle suunniteltua asuntomessualuetta. Hankkeen aikataulu on suunniteltu messualueen aikataulu huomioon ottaen ja hankkeelle anotaan vesilain mukaista valmistelulupaa. Lautakunta puoltaa valmisteluluvan myöntämistä.

 

Vesialueen ruoppauksissa ja läjityksissä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

 

Maaperä, jonne ruoppausmassoja läjitetään on huonosti kantavaa ja kuormitettaessa runsaasti painuvaa. Alueen vakavuuslaskelmien mukaan läjittäminen aiheuttaa stabiliteetin laskun lähelle murtotilaa, jolloin liukusortumat ovat mahdollisia ilman pohjanvahvistuksia. Läjittäminen tulee tehdä siten, ettei sortumia pääse syntymään ja massojen stabiliteetti saavutetaan viimeistään niin, että alue voidaan ottaa turvallisesti käyttöön aiotussa aikataulussa.

 

Läjitysalueen reunat on varmistettava rakenteellisesti (esimerkiksi tukipenkerein) siten, ettei läjitysmassoja pääse valumaan mereen tai muualle ympäristöön.

 

Asemakaavaluonnoksessa on venelaitureiden viereen osoitettu kelluvia rakennuksia. Rakennusten käyttötarkoitus huomioon ottaen tulee rakennukset tarvittaessa liittää kunnallistekniikkaan. Muut rakennuksia koskevat tekniset ratkaisut ratkaistaan rakennusluvassa.

Läjitysalueen pohjoispuolella on kesällä 2018 tehty havaintoja vaarantuneesta ja erityisesti suojeltavasta palosirkasta. Läjityksessä tulee ottaa huomioon palosirkan esiintymisalue siten, ettei läjitysmassoja joudu alueelle eikä aluetta tuhota työkoneilla.

 

Hankealueen itäpuolelle on varattu Matalahden kunnostushankkeeseen liittyvä ruoppausmassojen läjitysalue. Massojen läjityksessä ja alueen vakavuustarkasteluissa on otettava huomioon myös viereinen läjitysalue.

 

Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesialuelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töitä ei saa tehdä lintujen pesimäaikana eikä 15.4.-31.8. välisenä aikana.

 

Ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia vesialueen tilaan on töiden aikana ja niiden jälkeen tarkkailtava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

 

Matalahden vesialueelle tulisi asettaa nopeusrajoitus 10 km/h.

 

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa