Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 07.04.2021/Pykälä 50

Kaupunginvaltuusto 08.06.2020 § 55

62/00.07.01/2020

Valtuutettu Juha Haapakoski luki ja jätti valtuuston kokouksessa seu­raa­van valtuustoaloitteen:

"Vesihuoltolain velvoittama Naantalin vesihuollon ke­hit­tä­mis­suun­ni­tel­ma on valmistunut vuonna 2010. Sen ennusteet ulot­tu­vat vuoteen 2030 ja toimenpiteet tähän vuoteen.

Laki velvoittaa kuntia kehittämään vesihuoltoaan alueellaan yh­dys­kun­ta­ke­hi­tys­tä vastaavasti ja osallistua vesihuollon alu­eel­li­seen suunnitteluun.

Kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ve­den­ku­lu­tus on kasvanut ja jäteveden kulutus jäänyt jäl­keen ennusteesta. Vesihuollossa on toteutunut myös paljon sel­lais­ta, mitä ei vuonna 2010 osattu ottaa huomioon. Esi­mer­kik­si laki hulevesistä ja Naantalin hulevesisuunnitelmat on saatettu voimaan kehittämissuunnitelmasta huolimatta.

Uuden kehittämissuunnitelman laatiminen on kuitenkin ajan­koh­tais­ta useastakin syystä.

1 Yhteinen tahtotila vesiasioissa on seudullisesti haas­tei­den edessä. Turun Seudun Vesi Oy suunnittelee mm. va­ra­lai­tos­ta ja runkoverkon rakentamista Maskuun ja si­tä kautta uutta putkiyhteyttä Naantaliin. Hankkeiden ete­ne­mi­sek­si tarvitaan nykyistä parempaa tahtotilaa ja yh­teis­tä näkemystä kustannusten jakamisesta ja ai­ka­tau­lus­ta. Naantalin olisi hyvä muodostaa oma kanta hank­kei­siin etukäteen ja olla edistämässä niitä seu­dul­li­ses­ti.

2 Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymä on yhä toi­min­nas­sa, vaikka se alkuperäinen päätoiminta-ajatus Hau­nis­ten alueen veden käytöstä lakannut vuonna 2011, kun Turun seudun yhteistä tekopohjavettä alettiin joh­taa Naantaliin.

3 Verkostojen saneerausta on jatkettu ohjelman mu­kai­ses­ti, mutta sekä veden että jäteveden vuosittaiset vuo­to­mää­rät ovat pysyneet liki samalla tasolla. Raisiossa 30.7.2018 sattunut iso runkovesivahinko aiheutti pitkän ve­den käyttökiellon etenkin saaristossa. Käyttökatkos syn­tyi putkirikosta, mutta katkon pituus johtui sen var­mis­ta­mi­ses­ta, ettei omassa verkostossa olevista vuo­to­koh­dis­ta ole valunut likaista vettä takaisin putkistoon.

4 Nykyisessä ohjelmassa vesihuoltolaitoksen alueen ul­ko­puo­lel­la vesi- ja jätevesiverkoston laajentuminen on las­ket­tu pitkälle kiinteistöjen omistajien muodostamille tai muodostettaville vesiyhtymille. Täällä on jo aiemmin teh­ty aloite haja-asutusalueen kiinteistöjen liit­ty­mis­mak­su­jen kohtuullistamisesta. Nykyisen ohjelman mukaan ve­den­ja­ke­lun ulkopuolella on 4 100 asukasta ja vie­mä­ri­ver­kos­ton ulkopuolella 5 000 asukasta. Lisäksi va­paa-ajan asuntoja oli vuonna 2010  4 053, joista suuri osa on kunnallistekniikan ulkopuolella.

5 Saariston saattaminen vesi- ja jätehuollon piiriin jär­ke­väs­sä laajuudessa ja aikataulussa on tärkeää sekä asuk­kai­den terveyden, herkän luonnon ja saa­ris­to­me­ren tilan kannalta.

Mm. edellä mainitusta syistä me allekirjoittaneet esitämme uu­den Naantalin vesihuollon toimenpideohjelman laatimista vuo­sil­le 2021 - 2030 ja kehitysennusteiden laatimista vuo­teen 2040 saakka."

KAUPUNGINVALTUUSTO:

Valtuustoaloite merkittiin vastaanotetuksi.

Kaupunginhallitus 15.06.2020 § 235

KAUPUNGINJOHTAJA:

Kaupunginhallitus lähettää valtuustoaloitteen tekniselle lau­ta­kun­nal­le valmisteltavaksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

KAUPUNGINHALLITUS:

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

Tekninen lautakunta 07.04.2021 § 50     

609/00.01.02.03/2021      

Valmistelija Vesihuoltopäällikkö Esa Saarre:

Vesihuoltolain 5§ mukaisesti kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa, mutta sillä ei ole lakisääteistä velvollisuutta laatia nimenomaista vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Nykyisin kaikilla kunnilla on vesihuoltolain mukainen kehittämissuunnitelma. Vuoden 2014 lakiuudistuksen jälkeen vesihuollon kehittämisen suunnittelun keinona on vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen tai vesihuollon kehittämisen suunnittelu muun kunnan suunnitelman ja suunnittelun yhteydessä.

Suunnittelussa ja kehittämisessä on jatkossa huomioitava myös muut kuin toiminta-alueella olevat keskitetyn vesihuollon piirissä olevat kiinteistöt ja taloudet.

Kunnan tulee tehdä yhteistyötä vesihuollon kehittämishankkeissa alueensa kaikkien vesihuoltolaitosten kanssa (myös osuuskunnat) ja niille vettä toimittavien ja jätevettä vastaanottavien laitosten sekä kuntien kanssa. Vesihuollon kehittämisen suunnitelma tai vastaava voidaan tehdä yhdessä kaikkien yhteistoimintatahojen kesken.

Vesihuollon kehittämisessä kunnan tulee arvioida vesihuoltolain tavoitteita ja vesihuollon järjestämisvelvollisuutta. Suunnitelmassa tulee ilmetä se, että millä alueilla, miten ja milloin kunta järjestää vesihuollon. Vesihuollon kehittämisen ja järjestämisen tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus. Sen on oltava yhdenmukainen toiminta-alue päätösten kanssa. Vesihuollon kehittämisen tulisi tukeutua kunnan alueiden suunnitteluun ja käyttöön. Ja tavoitteiden olla saman suuntaisia sen kanssa. Suunnitelmassa tulee myös huomioida ja tukea ympäristönsuojelulain toimeenpanoa. Suunnittelussa on selvitettävä vesihuollon eri ratkaisuvaihtoehdot kunnan eri alueilla ja otettava huomioon myös vesihuollon toiminta- ja kriisivalmius tarpeet.

Kunnan tulee jatkossakin olla mukana alueellisessa vesihuollon yleissuunnittelussa ja osallistua eri ohjausryhmiin.

Valtuustoaloitteessa esitetyt toimenpiteet ovat olleet ja ovat hallinnassa. Naantalin vesihuoltolaitos on ollut mukana aktiivisesti seudullisissa kehityshankkeissa myös kustannussuunnittelun osalta. Rusko-Masku runkovesijohdon suunnittelun ohjausryhmään on osallistuttu. Jatkosuunnittelua ei ole vielä Maskusta Naantaliin aloitettu. Osana tähän ovat olleet TSV: n osakasristiriidat. Myös uuden runkojohdon Raisiosta Naantaliin suunnittelun ohjausryhmään kuuluu Naantalin vesihuoltolaitoksen edustaja.

Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymän omaisuus kuuluu yhtiölle. Osa alkupään verkostosta luovutettiin vastiketta vastaan Turun Seudun Vedelle vuoden 2020 alussa. Muu runkojohto-osuus Raisiosta Naantaliin sekä vesitorni ovat käytössä. Aloitettu suunnittelu Raisio-Naantali runkojohdolle on siis aloitettu. Uuden runkojohdon toteutuessa kuntayhtymän lopettaminen on mahdollista.

Verkoston saneerausohjelma ja suunnitelma on tehty vuoden 2019-2020 aikana. Suunnitelman mukaiset vuoden 2020 saneeraukset ovat valmistuneet lokakuun aikana. Saneerausohjelmaa jatketaan määrärahojen puitteissa, mutta ei kuitenkaan täysimääräisesti suunnitelman mukaisesti. Syynä tähän on määrärahojen puute. Saneerausohjelman tavoitteena on nykykunnon säilyttäminen. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että verkoston hyvä nykytaso tulisi säilyttää. Saneerausvelka kasvaa, jos määrärahojen taso putoaa tai pysyy entisellään.

Raisiossa sattuneella putkirikolla ei ollut vaikutusta Naantalin verkostoon aloitteessa osoitetulla tavalla. Kyseisessä tapauksessa likaisen veden takaisinvirtaus tapahtui ainoastaan putkirikkokohdassa ei verkostossa.

Uusien runkojohtojen rakentamisessa Merimaskuun ja Rymättylään otetaan huomioon mahdollisesti perustettavat vesiyhtiöt. Naantalin vesihuoltolaitoksen resurssit eivät nykypäivän tasossa riitä muuhun kuin uusien yhtiöiden toimintaedellytysten takaamiseen. Liittymismaksujärjestelmään ollaan tekemässä muutosehdotus koskien haja-asutus alueen omakotikiinteistöjä.

Vuoden 2020 aikana aloitettiin runkolinjojen rakentaminen kohti Teersaloa. Ensimmäinen vaihe valmistui alkukesänä. Samalla verkostoon liittyi uusi noin 35 kiinteistön osuuskunta Merimaskun alueelta. Uusien runkolinjojen toteutuessa mahdollistuu myös Livonsaari-Velkua alueen kiinteistöjen liittyminen jätevesiverkostoon sekä vedenjakelun varmistaminen.

Esittelijä Tekninen johtaja

Päätösehdotus Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen valtuutettu Juha Haapakosken ym. valtuustoaloitteeseen vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös Teknisen johtajan päätösehdotus hyväksyttiin.