Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 17.06.2024/Pykälä 166

Kaupunginhallitus 17.06.2024 § 166      

593/02.02.00/2024    

 

Valmistelija Talousjohtaja Heli Lähteenmäki

Talouden tilannekuva

Viimeisin ennuste vuoden 2025 taloudesta on Kuntarahoituksen laatima Suhdanne-ennuste Q2/2024. Vaikka taantuma on jo hiljalleen väistymässä, Kuntarahoitus arvoi koko vuoden 2024 bkt-kasvun jäävän 0,5% negatiiviseksi. Sen sijaan vuodelle 2025 ennustetaan aikaisempiin vuosiin nähden jopa reipasta 2,0 %:n kasvua. Kasvua vauhdittaa kysyntätekijöiden laaja-alainen elpyminen. Vihreän siirtymän investointihankkeiden odotetaan piristävän näkymää, samoin rakennusalan toipuminen taantumasta. Työttömyyden ennakoidaan kasvavan vielä etenkin rakennusalan ahdingon vuoksi, ja työttömyyden odotetaan kääntyvän selvään laskuun vasta vuonna 2025.

Inflaatiopaine on Suomessa hellittänyt selvästi muuta euroaluetta nopeammin, mutta arvonlisäveron korotus nostaa loppuvuodesta hintoja. Alkusyksystä inflaatiossa nähdään myös tekninen pomppu, kun sähkön hintaindeksiin liittyvän laskentavirheen vaikutus poistuu vertailujakson luvuista. Kuntarahoitus nostaa siksi vuoden 2024 inflaatioennusteen 2,4 prosenttiin.

Kotimainen kulutus oli alkuvuonna vahvaa, mikä veti bruttokansantuotteen lievään kasvuun, vaikka vienti ja investoinnit pysyttelivät alamaissa. Loppuvuodeksi odotettu talouden piristyminen edellyttää yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista, mutta heikko kuluttajien luottamus, arvonlisäveron korotus sekä odotuksia pienemmät koronlaskut saattavat latistaa nousua. 

Vuosi 2025 on kuntien kolmas vuosi hyvinvointialueuudistuksen jälkeen, ja toinen vuosi uudella verotulorahoituksen tasolla. Vaikka toimintaympäristössä on tapahtunut paljon viimeisten vuosien aikana, kuntatalouden iso kuva ei ole muuttunut: kuntatalous on kiristynyt kuluvasta vuodesta alkaen. Takana päin ovat kuntien ns. lihavat vuodet, jolloin valtio antoi täysimääräistä rahoitusta uusiin tehtäviin, ruhtinaallisesti koronatukia sekä hyvinvointialueuudistuksista johtuneet vuoden 2023 runsaat verotulohännät.

Näiden muutosten ohella kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat vähitellen etenevät muutokset, kuten väestön ikääntyminen sekä työikäisen väestön määrän väheneminen ja pahenevat työvoimapula. Myös ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen edellyttävät kunnilta uusien toimintatapojen käyttöönottoa sekä investointeja mm. vihreään siirtymään. Lisäksi varautuminen ja kyberturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet aiempaa keskeisempään asemaan. 

Strategiset tavoitteet

Kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet valmistellaan talousarvioon ja jatketaan strategian systemaattista toteuttamista.

Ohjelukujen perusteet

Kaupunginjohtajan johdolla on valmisteltu vuoden 2025 talousarvion ns. raamia eli toimialoille annettavia käyttötalouden ohjeellisia toimintakatelukuja. Vuoden 2025 suunnittelun lähtökohta on hyvinvointitoimintojen vakiinnuttamisen jatkaminen ja oman toiminnan uudelleenjärjestely hyvinvointialueuudistuksen jälkeistä aikaa vastaavaksi sekä luottamushenkilö- että virkaorganisaation suhteen.

Ohjelukujen tehtävänä on hahmottaa, paljonko toimintatuloilla katetaan toimintamenoista (=toimintakate) ja kuinka paljon omarahoitusta on käytettävissä investointimenoihin (=vuosikate). Ohjeluvut ovat ulkoisista tuloista ja menoista syntyviä toimialakohtaisia toimintakatteita. Konsernipalveluiden toimintakatetavoitteesta on irrotettu käyttöomaisuuden myyntitulot sekä sataman vuokratulot. Teknisissä palveluissa toimintakatetavoitteesta on vastaavasti irrotettu joukkoliikenteen menot, kaukolämmön ja energiatuotannon nettotulot. Näin pyritään saamaan tavoiteluku oman toiminnan kustannusten kasvulle.

Rakenteelliset muutokset 

Vuodelle 2025 suurin muutos on TE24-uudistuksen toteutuminen. 

TE-palvelu-uudistus tulee voimaan 1.1.2025. Työllisyyspalvelut siirtyvät tällöin kokonaan kuntien vastuulle, ja kuntien rahoitusvastuu työmarkkinatuesta kasvaa. Valtionosuudella korvataan kunnille tästä aiheutuvat kustannukset, mutta kuntien omiakin panostuksia työpaikkojen ja työnhakijoiden paremman kohtaannon toteuttamiseksi odotetaan. Tämä on käynyt selväksi, sillä rahoituslaskemien summat ovat koko valmistelun ajan pienentyneet. Tällä hetkellä todelliset palvelun siirrosta aiheutuvat kustannukset ovat vielä avoinna, mutta palvelun rahoitusta varten saatavan valtionosuuden suuruus on selvillä. TE-palvelujen järjestämiseen Naantali saa valtionosuutta 1,5 miljoonaa euroa ja rahoitusvelvoitteen kasvun kattamiseen 0,8 miljoonaa euroa. Yhteensä valtionosuudet sisältävät siten 2,3 miljoonaa euroa TE-palvelujen osuutta. 

IT-palveluiden osaulkoistus tapahtui 1.6.2024. Sen vaikutukset koko vuoden toimintaan näkyvät henkilöstökustannusten vähenemisenä ja ostopalvelujen lisääntymisenä.

Hallintopalveluiden organisaatiomuutos näkyy toimialakohtaisessa raamijaossa, eli suunnittelun ohjeluvut on jaettu hallinto- ja päätöksentekopalveluihin, konsernipalveluihin sekä kehittämispalveluihin aikaisemman hallintopalvelujen kokonaisuuden sijasta.

Toimialakohtaiset ohjeluvut

Toimialojen ohjeluvut pohjautuvat toimialojen kanssa käytyihin keskusteluihin. Palkankorotusvara on laskettu kaikkien toimialojen lukuihin mukaan.

Hallinto- ja päätöksentekopalveluiden muuhun kustannusnousuun vaikuttaa järjestelmäkulut sekä uusiin lakisääteisiin vaatimuksiin vastaaminen. Konsernipalveluissa vaikuttaa IT-palvelujen rakennemuutos, lisäpanostus työterveyshuoltoon sekä tietojärjestelmien kasvavat kulut. Kehittämispalveluissa tapahtuu paljon sisäistä muutosta, mutta kustannusten kasvua on vain TE-palvelujen osuus.

Sivistyspalvelujen toimintakatteeseen suurimmat vaikuttavat tekijät ovat palkankorotukset, panostus henkilöstömitoitukseen sekä lainsäädännön vaateisiin. Toiminta pysyy pääosin ennallaan.

Teknisisissä palveluissa palkankorotusten lisäksi vaikuttaa lukuihin hintojen nousu joissakin palveluissa ja tarvikkeissa.  Vastaavasti tulopuolta auttaa kasvavat maanvuokratulojen lisääntyminen. Toiseen suuntaan tulokehitystä vie sähkön välityksestä saatavan tulon pieneneminen. Merkittäviä muutoksia toiminnassa ei ole suunniteltu vuodelle 2024. Joukkoliikenteen osalta laskelmassa olevat luvut ovat vuoden 2024 tasoa, sillä vuoden 2025 luvut saadaan vasta syksyllä.

Lopullinen talousarvio tulee laatia sadan euron tarkkuudella, investoinnit tuhannen euron tarkkuudella.

Talousarvion 2025 sitovuusmääräykset

Sitovuuden osalta esitetään noudatettavaksi pääosin vuonna 2023 käyttöön otettua sitovuussääntöä, eli toimielimen toimintakate on valtuustoon nähden sitova. Hallintopalvelujen jakaantumisen myötä uudet hallinnon toimialojen lukujen ehdotetaan olevan sitovia toimintakatteensa osalta.

Talousarvio laaditaan tulosaluetasoisena kuten ennenkin, joten sen informaatioarvo säilyy. Hallintopalvelujen jakautuessa kolmeen toimialaan tarkastellaan myös tulosalueiden sekä kustannuspaikkojen tarkoituksenmukaisuutta. Hallintopalvelujen kustannuspaikkarakenne on ollut raskas ja organisaatiomuutos on hyvä kohta tarkastella myös sitä kriittisesti.

Investointien sitovuustaso säilyy ennallaan eli investointimäärärahat ovat sitovia hankkeittain.

Riskit:

Ohjelukujen toteutumiseen liittyy myös riskejä. Suurin riski on TE-palveluiden kustannusten nousu nyt arvioidusta. Uudistuksen talousvaikutusten suunnittelu ja arviointi on kesken. Toimintatuotoissa sähkön välityksen toteutuminen ennakoitua heikompana on mahdollista. Samoin valtionosuuksien taso voi pudota ennakoidusta - TE-palvelujen siirtolaskelmien päivittäminen jatkuu.

Satojen tuhansien eurojen heilahtelut näkyvät pienentyneissä luvuissa aiempaa selvemmin. Rahoitusosassa muiden rahoitustuottojen toteutumiseen liittyy myös pieni riski.

Ohjeluvut, käyttötalous:

Tuotot:

Toimintatuottoja ennakoidaan saatavan 22,7 miljoonaa eroa. Tämä on 0,5 % enemmän kuin vuoden 2024 talousarviossa.

Myyntituotoissa iso summa muodostuu sähkön välityksestä, jonka on kokonaisuutena budjetoitu 0,55 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Mikäli sähkömarkkinoilla hinta laskee enemmän, sähkön välitys voi painua vielä enemmän negatiiviseksi. 

Maksutuottojen arvioidaan säilyvän kuluvan vuoden tasolla.

Tuet ja avustukset on tässä vaiheessa arvioitu varovasti, aiempien vuosien tapaan.

Käyttöomaisuuden myyntituotot on arvoitu maltillisesti vuoden 2024 tasoon eli 0,9 miljoonan euroon. Kysyntä on vähentynyt huippuvuosista huomattavasti inflaation, korkotason nousu sekä muiden talouden epävarmuustekijöiden vuoksi. Myytävien tonttien varanto pyritään pitämään tasaisena.

Vuokratuotot nousevat indeksikorotuksen verran Varhan vuokraamissa tiloissa.

Tulopuolen arvio sisältää maksujen ja taksojen korotuksia mm. vesihuollossa.

Kulut:

Toimintakuluja ennakoidaan tässä vaiheessa syntyvän 73,5 miljoonaa euroa. Tämä on 8,1% enemmän kuin vuoden 2024 talousarviossa. Ilman TE-palvelu-uudistuksen vaikutusta kasvuprosentti on 4,6 %.

Suurin kasvu tulee palkkojen korotuksista, joihin varataan 3,0 %:n varaus. Nykyiset työehtosopimukset päättyvät helmikuun lopussa 2025, joten ensi vuoden palkankorotuksista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Henkilöstökustannusten nousu on kokonaisuudessaan laskettu tällä prosentilla, mutta sivukulujen tarkat prosentit palkkasummasta tarkentuvat syksyn aikana.

Sivistyspalveluissa on vuosina 2023 - 2024 ollut huomattavaa ylityspainetta henkilöstökustannuksissa. Syitä tähän on useampia, ja suurimmat syyt ovat lakisääteiset mitoitukset varhaiskasvatuksessa, sijaistarve sekä oppilaan tuen palvelutarpeen kasvu. Näihin on talousarviossa panostettu, mutta tarvetta on myös tarkastella henkilöstön käyttöä ja löytää siihen uusia tapoja.

Palvelujen ostoon ei anneta yleistä kasvuprosenttia, mutta tiedossa olevat toimialoilta tulevat kasvut on otettu huomioon. Suurin näistä on IT-palvelujen osaulkoistus, jossa henkilöstökustannuksia poistuu ja ostopalvelukustannus nousee. 

Aineissa ja tarvikkeissa ei myöskään anneta yleistä korotusprosenttia, mutta elintarvikkeisiin on pohjalukuja muodostettaessa otettu huomioon nousupainetta.

Toimintakate on yllä mainituilla luvuilla -50,8 miljoonaa euroa. Kasvua tässä on vuoden 2024 talousarvioon verrattuna 11,8 %. Ilman TE-palvelu-uudistuksen vaikutusta kasvuprosentti on 6,7 %.

Verotulot ja valtionosuudet

Vuonna 2024 alkoi kuntien kannalta uusi verotulojen normaali taso hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Samaan aikaan Naantalin oma verotulomuutos, eli yhteisöverotulojen aleneminen Neste Oyj:n jalostamotoiminnan lakkauttamisen johdosta, realisoituu. Yhteisöverotuottojen ennustaminen ylipäätään on haastavaa, koska kaikkien kuntien yhteisöveron määrän vaikuttaa se, paljonko yhteisöveroa koko maassa maksetaan ja mikä on Naantalin osuus siitä. 

Verotulokehitys on pysynyt hyvänä, koska taantumasta huolimatta työllisyys on pysynyt hyvänä. Yhteisöveron ennakkomaksujen hiipuminen kuitenkin kertoo yrityskentän huonontuneesta tilanteesta.

Verotulot laskelmissa perustuvat toukokuussa saatuun verotuloennusteeseen. Tiedot tarkentuvat seuraavan kerran syyskuussa 2024 eli ennen lopullisen talousarvion valmistumista. Verotulojen ennustamiseen sisältyy aina riskiä, vaikka suuria verotulopohjaan vaikuttavia muutoksia ei ole näkyvissä.

Kunnallisveroa laskelma sisältää vuodelle 2025 35,8 miljoonaa euroa yhteisöveroa 5,6 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 8,5 miljoonaa euroa Yhteensä verotuloja saataisiin 49,9 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen on 3,4 %. Kokonaisuutena verotuloennuste on parempi koko suunnitelmakaudella kuin vuoden 2024 talousarviota laadittaessa.  Kunnallisveron kasvua pitää yllä vahva työllisyys, joka toivottavasti jatkuu hyvällä tasolla tulevinakin vuosina. Yhteisöveron suuruuteen sisältyy riskiä. Kiinteistöveron tuotto kasvaa kuluneena vuonna hieman johtuen aiemmasta vilkkaasta rakentamisesta sekä maapohjan kiinteistöveron irrottamisesta omaksi verolajikseen. Vuonna 2025 kiinteistöveron tilitysten taso pysynee vuoden 2024 tasolla.

Vuoden 2025 suunnitteluluvut eivät sisällä veronkorotuksia.

Hyvinvointialueuudistus vaikuttaa kuntien valtionosuuksiin vielä vuonna 2025, jolloin kuntien valtionosuuksista otetaan pois vuonna 2023 "liikaa" maksettuja valtionosuuksia. Lisäksi vuoden 2023 lopulla julkaistut valtionosuuslaskelman korjaukset ja siihen budjettiriihessä tehty helpotus jätti kuntien valtionosuuksiin reilun 100 miljoonan euron lisäleikkauksen vuosille 2025-2028. Hyvinvointialueuudistuksen varjo kuntien valtionosuuksiin on pitkä. Valtionosuuksien vertailua aikaisempiin vuosiin hankaloittaa TE-palvelu-uudistus, joka nostaa valtionosuuksien tasoa 2,3 miljoonaa euroa. 1,5 miljoonaa euroa tästä on valtion kompensaatio palvelujen järjestämiseen ja 0,8 miljoonaa euroa työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvun kattamista.

Valtionosuuksia saadaan viimeisen tiedon mukaan yhteensä 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2025, mikä on 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2024. Kun TE-palvelu-uudistuksen valtionosuus on tästä 2,3 miljoonaa euroa, vähenee vertailukelpoinen valtionosuus 1,3 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna.

Rahoituserät

Rahoituserät ovat vahvasti plusmerkkiset vuonna 2025, ja muissa rahoitustuotoissa näkyy poikkeuksellisen suuri vuonna 2025 maksuun tuleva rahoituserä. Se itse asiassa nostaa koko kaupungin tuloksen plussan puolelle.

Korkokuluissa varaudutaan lainanoton seurauksiin eli korkokulujen nousuun.

Vuosikate

Vuosikate asettuu näillä luvuilla 11,7 miljoonaan euroon. Sillä katetaan vielä poistot juuri ja juuri.

Poistot

Poistot tulevat kasvamaan koko suunnitelmakauden mittavasta investointiohjelmasta johtuen. Niiden kasvutahti on viimeiset vuodet ollut 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Poistot ylittävät 10 miljoonaa euroa jo vuonna 2023. Suunnitelmavuosien poistojen kehitys riippuu investointiohjelman suuruudesta. Poistolaskenta tarkentuu vielä hankekohtaisessa tarkastelussa vuodelle 2025, ja tässä vaiheessa niiden taso on 11,4 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos on näillä luvuilla +0,3 miljoonaa euroa, ja tilikauden ylijäämä +0,4 miljoonaa euroa.

Investointien suunnittelu

Olemassa olevaa investointisuunnitelmaa on käyty läpi toimialojen kanssa kaupunginjohtajan johdolla. Investointipaineet jatkuvat teknisten palvelujen suurissa investoinneissa, ja suuri osa investointisuunnitelman kohteista on sidottu esim. sopimuksin tai palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen. Strategian mukaisesti investointien tulee olla Naantalin elinvoimaa/vetovoimaa tukevia sekä tukea väestönkasvutavoitteita.

Tämän hetken valmistelussa teknisten palvelujen osuus seuraavan neljän vuoden investoinneista on 75 miljoonaa euroa, joista suurin osa on jo olemassa olevassa taloussuunnitelmassa ja sidottu tavalla tai toisella. Tämän lisäksi tulevat muiden toimialojen pienemmät investoinnit, joiden jälkeen investointisumma on 78 miljoonan euron suuruusluokassa vuosille 2025-2028. Investoinneissa on vielä tarkastelun tarvetta ennen lopullista talousarvioesitystä.

Joka tapauksessa suunnitelmakaudella ollaan vuosittaisissa investoinneissa lähempänä 20 miljoonaa euroa, kun kestävä investointitaso olisi lähempänä 10 miljoonaa euroa. Koska vuosikate ei tule kattamaan investointeja kokonaan, johtaa se lainan nostamisen ja velkamäärän kasvuun vuosittain.

Mikäli vuosikate pysyy suunnitelmakaudella 10-12 miljoonan euron tasolla, ja investointien kokonaissummaa saadaan suunnitelmakauden loppua kohti hillittyä, toteutuu juuri ja juuri tavoite kattaa investoinnit 60%:sti tulorahoituksella 3 vuoden laskentakaudella.

Merkittäviä investointihankkeita riittää myös suunnitelmakauden ulkopuolella, eli kiivas investointitahti jatkuu kohti 2030-lukua. Investointiohjelman suuruudesta johtuen myös lainamäärä tulee kasvamaan suunnitelmakauden aikana. Velkaantumisesta huolimatta Naantali säilyy alle kuntien keskiarvon euroa/asukas -vertailussa. 

Tämän hetken valmistelussa vuoden 2025 osuus investointitasosta on 22 miljoonaa euroa, kun voimassa olevassa taloussuunnitelmassa vuoden 2025 investoinnit ovat 21,2 miljoonaa euroa.

Taloussuunnitelmavuodet 2025-2028

Ohjelukujen käsittelyssä on pääpaino vuodessa 2025, ja tulevien suunnitelmavuosien arvioiminen on haastavaa. Suurin syy tähän on vuonna 2026 voimaan tuleva valtionosuusuudistus sekä mahdollisesti samaan ajankohtaan ajoittuva kiinteistöverouudistus. Näiden vaikutusta tulopohjaan on vielä mahdotonta arvioida.

Mikäli jatkettaisiin ilman uudistuksia, olisi talouden tilannekuva samanlainen kuin vuonna 2025: vuosikatteen taso säilyy noin 10-12 miljoonan euron välillä, ja haasteena on poistojen kattaminen vuosikatteella. Tulos tulee olemaan lähellä nollaa, riippuen tulojen ja menojen kehityksestä joko positiivinen tai negatiivinen. Mikäli kustannukset lähtevät suurempaan nousuun kuin tulorahoitus, vuosikate ja tulos tulevat huonontumaan, ja tulos painuu kroonisesti miinukselle. Viimeistään tässä kohdassa on tehtävä taloutta tervehdyttäviä valintoja, eli vähennettävä kustannuksia tietoisilla päätöksellä luopua joistakin toiminnosta tai laskea jonkin palvelun tasoa, lisätä tuloja tai molempia. Mittavan investointiohjelma jatkuu ja sen myötä poistot kasvavat edelleen.

Suunnitelmakaudella on haaste pitää talous tasapainossa mittarilla, jossa vuosikatteella tulisi kattaa poistot. Myös investointien rahoitus 60%:sti tulorahoituksella 3 vuoden tarkastelujaksolla tulee olemaan haastavaa.

Vaikka Naantalin nykyinen taloudellinen tilanne on hyvä, vaaditaan tulevina vuosina toimenpiteitä jotta talous saadaan pitkällä tähtäimellä pidettyä tasapainossa. Toimenpiteiden tulee vaikuttaa käyttötalouden menokehitykseen ja hillitä investointitasoa. Toimenpiteiden aikataulua tarkennetaan syksyllä varsinaisessa talousarviossa.

Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan aikataulu

Toiminta- ja taloussuunnitelman 2025 - 2028 laadintaprosessin aikataulu on laadittu niin, että talousarvio- sekä suunnitelma käsitellään valtuustossa 11.11.2024. Samaan aikaan päätetään myös veroprosenteista. Nykyinen veroprosentti on 6,40. Esitys lähtee siitä, että kunnallisveroprosentin tasoa ei vuodelle muuteta ja myös kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2024 tasolla.

Talousarvion käsittelyaikataulu sisältää varauksen kaupunginhallituksen kahteen käsittelyyn kahden viikon välein. 

Toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelypäivät ovat seuraavat:

- toimialojen talousarvioehdotukset ja henkilöstösuunnitelma valmiit 30.9. mennessä

- kaupunginjohtajan ehdotus valmistuu ja julkaistaan kaupunginhallituksen esityslistan mukana to 17.10.

- kaupunginhallituksen 1. käsittely 21.10.

- yhteistyötoimikunta 17.10.

- kaupunginhallituksen 2. käsittely 4.11.

- kaupunginvaltuuston talousarviokokous 11.11.

Taseyksikön talousohjaus

Taseyksiköistä jäljellä on vesihuollon taseyksikkö. Se on maksanut lainansa kaupungille vapaaehtoisin lyhennyksin vuosien 2022 ja 2023 aikana. Vesihuollon taseyksikön tulee lainsäädännön mukaisesti kattaa omat kulunsa taksoilla ja maksuilla. Vesihuollossa on suunnitteilla taksan korotus vuodelle 2025.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisesti talousarvion laadinnan ohjeluvut eli toimialoittaiset toimintakatteet vuodelle 2025: Hallinto- ja päätöksentekopalvelut -2 304 849 euroa, konsernipalvelut -3 880 761 euroa, kehittämispalvelut -5 152 262 euroa, sivistyspalvelut -31 538 718 euroa sekä tekniset palvelut -11 595 283 euroa. Koko kaupungin toimintakate on yhteensä -50 788 210 euroa. Muut valmistelua ohjaavat luvut ovat käyttöomaisuuden luovutusvoitot 900 000 euroa, sataman toimintatuotot 1 600 000 euroa sekä joukkoliikenne sekä kaukolämpö ja energiatuotanto yhteensä -1 183 663 euroa.

Kokouskäsittely Keskustelun aikana kaupunginjohtaja tarkensi ehdotustaan seuraavasti: "Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisesti talousarvion laadinnan ohjeluvut eli toimialoittaiset toimintakatteet vuodelle 2025: Hallinto- ja päätöksentekopalvelut -2 304 849 euroa, konsernipalvelut -3 880 761 euroa, kehittämispalvelut -5 152 262 euroa, sivistyspalvelut -31 538 718 euroa sekä tekniset palvelut -11 595 283 euroa. Koko kaupungin toimintakate on yhteensä -50 788 210 euroa. Muut valmistelua ohjaavat luvut ovat käyttöomaisuuden luovutusvoitot 900 000 euroa, sataman maksamat maanvuokratuotot 1 600 000 euroa sekä joukkoliikenne sekä kaukolämpö ja energiatuotanto yhteensä -1 183 663 euroa."

Merkittiin, että talousjohtaja Heli Lähteenmäki oli läsnä kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn ajan.

Merkittiin, että henkilöstön edustaja Juha Ovaska oli läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan.

Päätös Kaupunginjohtajan tarkennettu ehdotus hyväksyttiin.