Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 12.03.2024/Pykälä 17

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.03.2024 § 17                   

704/11.01.00.00/2023    

 

Valmistelija  Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 4.3.2024

Asia

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen.

Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Kyseessä on uusi maa-ainestenottotoiminta.

Luvan hakija

Palovuoren Kivi Oy

PL 415

21201 Raisio

Y-tunnus: 1031967-2

Ottamisalueen sijainti

Isosuontie

21110 Naantali

Kiinteistötunnukset: 529-24-1-4 ja 529-24-9901-1001

Luvan hakemisen peruste

Maa-aineslain (MaL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Kivenlouhimolla ja siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c ja e mukaan.

MaL:n 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Luvasta käytetään nimitystä ns. yhteiskäsittelylupa.

Lupaviranomainen

Maa-ainesten ottamista koskevan asian ratkaisee maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kivenlouhimon ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (VNA 713/2014) 2.1 §:n kohtien 6 a ja b nojalla. Yhteiskäsittelyluvan ratkaisuvalta on pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella.

Naantalin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Hakemus on toimitettu Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 30.6.2023.

Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset

Kiinteistön omistajan Naantalin kaupungin kanssa on tehty maanvuokrasopimus kiinteistöille sijoittuvista määräaloista. Määräala kiinteistön 529-24-9901-1001 yleisestä alueesta on pinta-alaltaan 0,16 ha ja vuokra-aika 8.6.2022 - 31.5.2028 teollisuus-, kalliokivi- ja maa-ainestenotto-, murskaus-, läjitys-, jalostus-, kuljetus- ja varastointitoimintaan. Määräala kiinteistön 529-024-0001-0004 korttelin 1 tontista 4 on pinta-alaltaan 2,96 ha ja vuokra-aika 8.6.2022 - 31.5.2037 teollisuus-, kalliokivi- ja maa-ainestenotto-, murskaus-, läjitys-, jalostus-, kuljetus- ja varastointitoimintaan.

Alueen kaavoitustilanne

Laitosalue sijoittuu 11.12.2019 voimaan astuneelle Isosuontien asemakaava ja asemakaavamuutosalueelle Ak-319, jossa kohdekiinteistö 529-024-0001-0004 on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi ja viereinen kohdekiinteistö 529-24-9901-1001 on merkitty asemakaavassa kaduksi. Suunnitelma-alueen läheisyydessä kohteen länsi- ja lounaispuolella sijaitsee asemakaavaan merkityt Isosuonmetsän ja Löytäneenmetsän lähivirkistysalueet. Suunnitelma-alueen pohjoispuoleinen kortteli on asemakaavassa merkitty suojaviheralueeksi. Muut asemakaava-alueen korttelit on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, jätteenkäsittelyalueiksi ja suojaviheralueiksi.

Kaavamääräysten mukaan hulevedet tulee johtaa viivytyssäiliöön tai -painanteeseen, jonka tilavuus tulee olla vähintään 1 m3 / 100 m2 kovaa, vettä läpäisemätöntä pintaa. Viivytysjärjestelmän tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa ja siinä tulee olla ylivuotojärjestelmä. Viivytysjärjestelmän tyhjennykseen saa tehdä sulun, jos järjestelmää halutaan hyödyntää kesäaikaisena kasteluvesisäiliönä.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Laitosalue sijaitsee Naantalin koillisnurkassa, Isosuontien varrella sen pohjoispuolella. Kohde sijaitsee noin 5 kilometrin etäisyydellä Naantalin keskustasta. Maskun kunnan raja sijaitsee kiinteistöstä 529-024-0001-0004 noin 15 metriä pohjoiseen. Ottamisalueen kiinteistöt ovat tällä hetkellä metsätalouskäytössä ja maasto on suurimmalta osin avohakattua metsämaata. Suunnitelma-alueen lähiseutu on harvaan asuttua kallioista metsämaata, sekä muokattua louhos- ja läjitysaluetta. Suunnitellun ottamisalueen idänpuoleisella kiinteistöllä on aiemmin suoritettu kallion louhintaa ja sen maasto on nykyään pääosin avolouhosta. Alueen läheisyydessä itäpuolella toimii Fortum Power and Heat Oy:n tuhkan läjitysalue ja Naantalin kaupungin maankaatopaikka, jonne läjitetään rakennustyömaiden puhtaita kaivuumassoja ja kiviainesta. Muutoin suunnitelma-aluetta ympäröi metsäalue. Noin 1,2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta koilliseen sijaitsee Isosuon jätekeskus.

Lähimmät häiriintyvät kohteet (asuinrakennukset) suunnitelma-alueesta sijaitsevat etelän suunnassa noin 300 m päässä ottamisalueesta ja länsipuolella noin 500 metrin etäisyydellä. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä ottamisalueesta pohjoiseen.

Suunnitelma-alueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue on Haanvuoren jalopuumetsikkö (LTA200555) suunnitelma-alueesta noin 800 metriä etelään. Suunnittelukohteen länsi- ja lounaispuolelle on asemakaavaan merkitty Isosuonmetsän ja Löytäneenmetsän lähivirkistysalueet. Lähivirkistysalueille on asemakaavaan merkittyinä alueita, joilla on liito-oravan elinpiirejä, sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita. Alueelle aiemmin tehdyn luontoselvityksen mukaan suunnittelualueen länsipuolelta löytyy puustoltaan vanhaa ja edustavaa kalliomännikköä (Envibio Oy 2017). Suunnittelukohteen kiinteistöjen kohdalla maasto on suurimmalta osin avohakattua avointa metsämaata ja avokalliota. Kiinteistöjen pohjois- ja eteläosissa on pienet puupeitteiset alueet ja pohjoisosassa lisäksi kaksi pientä suolaikkua. Suunnitelma-alueen koilliskulmaan, kiinteistölle 529-24-1-4 osin sijoittuva pieni avosuo on Isosuontien alueen luontoselvityksen (Envibio Oy, 2017) mukaan edustava ja jokseenkin luonnontilainen. Suon lounaisreunalla on suoraan avosuohon rajoittuva noin kymmenen metriä korkea karu jyrkänne, joka on rajattu mukaan kohteeseen. Kohde täyttää paitsi metsälakikohteen määritelmän myös valtakunnalliset Metso-kriteerit arvokkaana suokokonaisuutena luokassa II. Luontokohde on raportin liitekartalla 1 numerolla 3.2.10. Maankäyttösuosituksena on, että suo tulee säilyttää ojittamattomana, ja sen reunalle on hyvä rajata kapea luonnontilaan jätettävä suojavyöhyke. Kohteen kautta ei tule ajaa metsäkoneilla.

Suunnittelukohteen läheisyydessä ei ole tällä hetkellä muita erityisiä, suojeltavia luontoarvoja.

Suunniteltu ottamisalue sijoittuu alueelle, jonka pintamaa on maaperäkartan (GTK 1:20 000) mukaan pääosin kalliomaata, pienemmiltä osin hiekkamoreenia ja savea. Kallioperä koko ottamisalueen alalla on GTK:n kallioperäkartan (1:200 000) perusteella kiillegneissiä, joka on yleinen kivilaji Lounais-Suomen alueella. Kallioselänne ottamisalueella ulottuu korkeimmillaan noin tasoon +45 (N2000). Maanpinnan korkeusasema on alueella nykyisin eteläosassa noin +30 m, keskiosassa noin +38.+43 m ja pohjoisreunassa korkeimmillaan +44.+46 m.

Suunnitelma-aluetta lähimmät vesialueet ovat kohteen pohjoispuoleiselta pieneltä suoalueelta lähtevät ojat, sekä Isosuontien etelänpuoleiset ojat. Alueen pohjoispuolen ojat yhdistyvät Vaarjokeen ja etelänpuoleisiin ojiin. Etelän puoleiset ojat yhdistyvät Orjanojaan, joka liittyy Vaarjokeen. Vaarjoki kulkee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä kohdealueen länsipuolella. Vaarjoki laskee Luikkionlahteen, Naantalin edustalle.

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Lietsala, 0252901, 1-luokka) sijaitsee laitosalueelta noin 350 metrin etäisyydellä lounaassa, ja varsinainen muodostumisalue noin 800 metrin etäisyydellä. Suunnitelma-alueella ei sijaitse talousvesikaivoja. Aluetta lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat suunnitelma-alueesta noin 300 metrin etäisyydellä etelän suunnassa. Suunnitelma-alueen pohjaveden pinnankorkeuksista ei ole mitattua tietoa.

Yleiskuvaus toiminnasta

Ottamisalue ja ottamistoiminta

Ottaminen liittyy alueen kaavoituksen mukaisen käytön esirakentamiseen. Toiminnan tarkoituksena on louhia alueelta kalliota ja murskata siitä erilaisia kysynnän mukaisia murskelajitteita.

Ottamisalueen pinta-ala on noin 2,4 ha ja alueelta otettavan kiviaineksen määrä on noin 192 500 m3ktr. Suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 3,1 ha.

Maa-aines- ja ympäristölupaa haetaan 10 vuodeksi.

Louhintatoiminta kohdistuu ottamisalueelle. Suunnitelma-alueen rajaukseen sisältyy ottamisalueen lisäksi muita toimintaa tukevia toimintoja kuten pintamaiden ja kantojen väliaikainen varastointi. Toiminnan alussa rakennetaan tarvittavat työmaatieyhteydet sekä tasataan varasto-/tukitoiminta-alueet tarpeen mukaan.

Ottamisjärjestys, vaiheistus ja ottamistasot

Ennen toiminnan aloittamista alueen puusto poistetaan tarpeellisin osin ja ottamis- sekä suunnitelma-alueet merkitään maastoon. Korkeuksia merkitään mahdollisuuksien mukaan toiminnan kannalta tarvittavassa laajuudessa.

Louhinta tehdään massalouhintana yhtenä tai useampana penkereenä. Louhintatoiminnan etenemisen määräävät työtekniset seikat. Pintamaat poistetaan louhinnan edetessä.

Ottamistoiminta aloitetaan ottamisalueen etelälaidasta. Tästä ottaminen etenee kohti pohjoista ja luodetta.

Louhe poistetaan tasoon +29,0.+32,0 (N2000) saakka. Suunnitellun louhinnan pohjataso on pohjoisreunassa +32 m ja eteläreunassa +29 m.

Alueen pohjalle jää vaihtelevan paksuinen irtonainen louhekerros työtavan edellyttämän ohiporauksen

seurauksena.

Pintamaat ja kaivannaisjätteet

Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat alueelta poistettavat pintamaat ja kannot.

Pintamaat varastoidaan suunnitelma-alueen eteläosissa. Pintamaan varastoinnin sijoittuminen suunnitelma-alueella on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 2.

Arvioitu pintamaiden osuus ottamisalueella on noin 2700 m3ktr ja se käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Kantoja ja hakkuutähteitä on noin 500 m3ktr ja ne kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on hakemuksen liitteenä.

Louhinta ja murskaus

Räjäyttämällä louhittu kiviaines rikotaan rikottimella syötettäväksi siirrettävään murskauslaitokseen. Kiviaines syötetään murskauslaitokselle kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Murskauslaitos sijoitetaan louhoksen pohjalle. Toiminnan alussa murskauslaitos joudutaan sijoittamaan luonnollisen kalliopinnan päälle, kunnes se toiminnan edetessä voidaan sijoittaa louhoksen pohjalle. Murskauslaitoksen paikkaa siirretään ottamistoiminnan etenemisen ja alueen sisäisten kulkuyhteyksien muodostumisen mukaan. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle sen hetkistä louhittavaa kalliorintausta ympäristöhaittojen (melu ja pöly) leviämistä estävän vaikutuksen saavuttamiseksi. Seulontaa suoritetaan osana normaalia kivenmurskausta. Varastokasat sijoitetaan suunnitelma-alueelle aina toiminnan kannalta parhaalla tavalla.

Vuotuinen otettava ja jatkojalostettava kiviainesmäärä vaihtelee kysynnän mukaan. Keskimäärin kalliota louhitaan 19 250 m3ktr/a. Louhittavasta kalliosta tuotetaan kalliomursketta keskimäärin 52 000 tn/a, maksimissaan 150 000 tn/a.

Tarvittavat tuotanto- ja varastoalueet sijoitetaan suunnitelma-alueelle työmaalla ratkaistavan järjestelyn mukaisesti. Louhitun kiviaineksen ja valmiiden mursketuotteiden varastokasat sijoitetaan ottamisalueen pohjalle tai erikseen ottamisalueelle perustettavalle varastoalueelle kulloinkin meneillään olevan toiminnan mukaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Kiviaineksen varastokasojen sijainti määräytyy ottamistoiminnan etenemisen ja alueen sisäisten kulkuyhteyksien muodostumisen mukaan.

Esitetyt toiminta-ajat

Maa-ainesten ottamista ja siihen liittyvää toimintaa suoritetaan ympäri vuoden maanantaista perjantaihin klo 6-22. Murskausta suoritetaan arkisin klo 7-22. Kallion poraus suoritetaan arkisin klo 7-21. Lohkareiden rikotus iskuvasaralla sekä räjäytykset suoritetaan arkisin klo 8-18. Kuormaamista ja kuljetusta suoritetaan arkisin klo 6-22.

Kohteessa ei louhita ja murskata samanaikaisesti vaan murskaus tapahtuu aina louhintajakson (poraus ja rikotus) valmistuttua.

Toiminta aloitetaan sen jälkeen, kun alueen puusto on ensin poistettu. Arvioitu aloitusajankohta on kevät 2024.

Tukitoimintojen alue ja käytettävät koneet ja laitteet

Toiminnassa käytettävät polttoaineet, öljyt ja tankkauspaikka sijoitetaan tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alue on suojattu tiiviillä suojakalvolla ja kalvon rikkoontumisen estävällä maa-aineksesta tehdyllä suojakerroksella.

Ottamistoiminnassa käytetään vastaavassa toiminnassa yleisesti käytettäviä koneita, kuten kaivinkoneita, pyöräkuormaajia, vaunuporakoneita, kaivinkonealustaista rikotinta ja kuorma-autoja.

Lastauskoneita säilytetään ja huolletaan niille erikseen varatulla alueella. Kuljetuskaluston huoltoja ei tehdä alueella.

Raaka-aineet, polttoaineet ja kemikaalit ja niiden varastointi sekä veden ja sähkön käyttö

Toiminnassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet säilytetään asianmukaisesti 2-vaippasäiliöissä tai katettuna ja allastettuna. Öljyjä ei varastoida alueella vaan tuodaan paikan päälle tarvittaessa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty toiminnassa käytettävien raaka-aineiden vuosittaiset määrät:

Raaka-aine   Keskimääräinen kulutus

polttoöljy   13 t/v

Öljyt   0,2 t/v

Voiteluaineet   0,06 t /v

Räjähdysaineet  6 t/v

Toiminnassa käytettävä vesi otetaan alueelle kertyvistä sade- ja sulamisvesistä. Tarvittaessa alueelle tuodaan vesisäiliö.

Sähkö hankitaan aggregaatista.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Kulkuyhteys alueelle järjestetään Isosuontieltä suunnittelualueelle rakennettavan väliaikaisen liittymän kautta.

Suunnitelmien mukaisesta toiminnasta aiheutuvia kiviaineskuljetuksia arvioidaan olevan keskimäärin 3-15 käyntiä/työpäivä. Liikennettä voi esiintyä ympäri vuoden, mutta liikennemäärissä on kausivaihtelua markkinatilanteesta ja kysynnästä riippuen.

Laitosalueella liikenne on lähinnä murskauslaitoksen syöttö- ja varastokoneiden liikennöintiä. Alueelle rakennetaan toiminnan kannalta tarpeelliset työmaatiet. Kiviaineksen varastokasat pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle tuotantolaitosta ylimääräisen liikennöinnin välttämiseksi.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Suunniteltu toiminta ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä se vaaranna pohjaveden laatua tai antoisuutta. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä.

Suunniteltu ottamistoiminta ei turmele maa-aineslain tarkoittamaa maisemakuvaa. Toiminta muuttaa alueen maisemakuvaa, mutta maisemakuvan muutos ei ole merkittävä eikä se näy laajalle ympäristöön. Alue on maisemakuvaltaan ja luonnonarvoiltaan tavanomainen. Suunnitelma-alue ei sisällä perinteisen luonnonsuojelun kannalta merkille pantavaa. Muodostuvat kalliorintaukset, nykyiset maastonmuodot sekä rakennettavat vallirakenteet ja ympäröivät metsäalueet estävät ottamisalueen näkymistä ja estävät myös tehokkaasti melun ja pölyn leviämistä ympäristöön.

Toiminnanaikaisia ympäristöhaittoja ovat melu ja pöly. Suurin yksittäinen melua ja pölyä aiheuttava toiminto on murskaus. Murskauslaitos sijoitetaan louhoksen pohjalle, jolloin louhintarintaukset estävät melun ja pölyn leviämistä ympäristöön.

Etäisyydet häiriintyviin kohteisiin, käytössä oleva tekniikka ja toimintatavat, toimintojen hyvä sijoittelu sekä suoritettavat haittoja vähentävät toimenpiteet huomioon ottaen ottamistoiminnasta ei arvioida aiheutuvan kohtuutonta haittaa asutukselle ja toiminnan vaikutukset lähimpiin häiriintyviin kohteisiin jäävät vähäisiksi. Toiminta liittyy alueen kaavoituksen mukaisen käytön esirakentamiseen (alueen tasaukseen).

Melu

Alueelle on laadittu erillinen laskennallinen ympäristömeluselvitys (Sitowise Oy, 25.10.2023, projektinumero YKK67656).

Kohteessa ei selvityksen mukaan louhita ja murskata samanaikaisesti vaan murskaus tapahtuu aina louhintajakson (poraus ja rikotus) valmistuttua. Näin ollen melulaskennalla on tarkasteltu erikseen louhinta- ja murskausvaiheen melua.

Työ on suunniteltu tehtävän mobiililla monivaiheisella murskauslaitoksella. Aivan toiminnan alkuvaiheessa murskauslaitosta ei vielä voida sijoittaa louhokseen (varsinaista louhosta ei vielä ole). Alkuvaiheen melutarkastelussa (liitteet 4 ja 7) laitos on sijoitettu kallion päälle. Murskauslaitos sijoitetaan syntyvän louhoksen pohjatasolle heti, kun se on mahdollista. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman lähelle louhintarintausta. Murskauspaikka siirtyy siten työn edetessä kohti pohjoista louhintarintauksen mukana. Louhe siirretään murskaimeen kaivinkoneella. Pyöräkuormaaja työskentelee murskauslaitoksen läheisyydessä sekä varastoalueilla. Poravaunu työskentelee kallion päällä korkeassa korkeusasemassa. Rikotin työskentelee louhoksen pohjatasolla rintauksen läheisyydessä.

Kiviaineksen kuljetusliikenteen on arvioitu olevan enimmillään 15 kuljetusta vuorokaudessa klo 6-22 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa noin yhtä (1) kuljetusta tunnissa. Melulaskennassa kuljetukset on jaettu arvion mukaan siten, että puolet kuljetuksista suuntautuu Isosuontietä itään Kustavintien suuntaan ja puolet länteen Naantalin suuntaan.

Kohteessa voidaan yöllä klo 6-7 välisenä aikana kuormata ja kuljettaa kiviaineskuljetuksia. Kuormausten ja kuljetusten melupäästö on päiväajan toimintaan nähden pieni eikä niistä aiheudu oleellista melua ympäristöön. Tästä johtuen yöajan melutasoa ei ole tarkasteltu tässä selvityksessä.

Kiviainestuotantoalueilla on tyypillisesti aina murskeen varastokasoja, joilla on vaikutusta ympäristömelun leviämiseen. Varastokasat toimivat meluvallin tavoin. Varastokasojen sijainti ja korkeus kuitenkin vaihtelee eikä suojavaikutus siten pysy samanlaisena toiminnan eri vaiheissa. Melulaskennat on tehty tilanteessa, jossa varastokasojen vaikutusta ei ole huomioitu (liitteet 1-6). Näissä laskentatulos vastaa ns. pahinta mahdollista tilannetta, jossa alueella ei ole varastokasoja. Liitteissä 7-9 on tarkasteltu tilannetta, jossa murskausmelun leviämistä on torjuttu meluesteellä, joka voi olla varastokasa tai jokin muu este.

Melulaskennan perusteella louhinnan aiheuttama melu alittaa ympäristön asuinrakennuksilla raja-arvon 55 dB ja lomarakennuksilla raja-arvon 45 dB kaikissa tarkastelluissa toimintavaiheissa. Melutaso on suurimmillaan vähäisesti yli 50 dB muutamilla asuinrakennuksilla eteläsuunnassa. Porauksen aiheuttama melutaso on suurimmillaan noin vapaa-ajan rakennusten raja-arvon 45 dB suuruinen yhdellä lomarakennuksella (Koivulehto) toiminta-alueen pohjoispuolella ottamisen loppuvaiheessa (melukarttaliite 3). Melutaso kiinteistöllä alittaa raja-arvon pääosalla rakennuksen pihaa, mutta on noin raja-arvon suuruinen tai vähäisesti yli (pienet vihreät alueet melukartassa) piharakennusten julkisivun läheisyydessä johtuen julkisivun meluheijastuksesta. Julkisivun meluheijastus lisää melutasoa rakennuksen edustalla 1.2 dB. Kyseinen lomarakennus sijaitsee noin 600 m etäisyydellä ottamisalueen rajasta. Melu aiheutuu kallion päällä toimivasta poravaunusta. Rikotuksella ei ole vaikutusta melutasoon. Tilanne, jossa louhinnan melu on suurimmillaan, toteutuu vasta toiminnan loppuvaiheessa, kun poraus tapahtuu kallion korkeimmalla kohdalla ja alueen pohjoisreunassa. Ottamisen alku- ja keskivaiheissa raja-arvo alittuu selvemmin. Tyypillisesti porausjaksojen kesto on viikosta muutamaan per murskausjakso. Näin ollen aika, jolloin aiheutuva melutaso on suurin, on lyhyt ja toistuu muutamia kertoja viimeisten toimintajaksojen aikana. Melulaskennassa ei ole huomioitu puuston vaimentavaa vaikutusta, koska sen tarkka huomioiminen ei ole mahdollista mallinnuksessa. Toiminta-alueen ja lomarakennuksen välisellä alueella on runsas puusto, jolla voi teollisuusmelun laskentamallin mukaisesti arvioituna olla parhaimmillaan 2.3 dB vaimennus meluun. Tämä pienentää todellista toteutuvaa melutasoa. Vapaa-ajan kiinteistön todellista käyttötarkoitusta ei ole varmistettu. Mikäli kyseessä on kesäaikaan käytettävä lomarakennus, on todellinen meluhaitta kiinteistön asukkaille vähäinen, koska kiviainestoiminta painottuu talvikauteen.

Louhinnan melun torjumiseksi ei ole tarpeen esittää meluntorjuntatoimenpiteitä.

Laskennan perusteella toiminnan merkittävin melunlähde on murskauslaitos. Ottamisen alkuvaiheessa murskauslaitos on sijoitettu mallinnuksessa kallion päälle (korkeusasema +32 m). Puolivälissä ja loppuvaiheessa murskauslaitos on sijoitettu louhoksen pohjatasolle. Eniten murskauksen melulle altistuvat alueen etelä- ja lounaispuolella sijaitsevat asuinrakennukset. Rakennukset sijaitsevat alkuvaiheessa noin 350 m etäisyydellä ja loppuvaiheessa noin 450 m etäisyydellä murskauslaitoksesta. Laskennan perusteella murskauksen melu ilman meluntorjuntaa liitteissä 4-6 ylittää raja-arvon 55 dB alueen eteläpuolella 1.3 asuinrakennuksen piha-alueella. Ylitys on suuruudeltaan suurimmillaan alkuvaiheessa noin 5 dB, kun murskauspaikka sijaitsee lähimpänä asuinrakennuksia ja murskain toimii kallion päällä. Murskauksen siirtyessä pohjoiseen päin ja louhoksen pohjalle melutaso asuinrakennuksilla pienenee ja loppuvaiheessa raja-arvon ylitys on suuruudeltaan enää 1..3 dB.

Louhintarintaukset ja maastonmuodot vaimentavat tehokkaasti murskausmelun leviämistä pohjois- ja länsisuunnassa sijaitseville lähimmille melulle herkille kohteille. Laskennan perusteella kyseisiin suuntiin melun leviämistä ei ole tarpeen muulla tapaa vaimentaa.

Melukartoissa esitettyihin laskentatuloksiin ei ole tehty iskumaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta johtuvia korjauksia, koska melun ei ole arvioitu olevan iskumaista tai kapeakaistaista ympäristön melulle herkissä kohteissa. Suunnitellulla alueella iskumaista melua aiheuttavat koneet ja laitteet sijaitsevat yli 350 m etäisyydellä lähimmistä asuinrakennuksista. Murskauslaitos sijoitetaan lähimmistä asuinrakennuksista katsottuna meluesteen taakse. Sama melusuojaus vaimentaa myös rikotuksen ääntä lähimmillä asuinrakennuksilla. Nämä seikat huomioiden voidaan arvioida, ettei toiminnasta aiheudu lähimmille asuinrakennuksille iskumaista melua. Mikäli iskumaista melua ympäristössä havaitaan esimerkiksi melumittausten yhteydessä, tulee melusuojauksen toiminta tarkastaa ja sitä tarvittaessa parantaa. Kohteessa käytettävistä koneista ja laitteista ei niiden oikein toimiessa aiheudu kapeakaistaista melua.

Laskentojen perusteella tarkastellun louhinta- ja murskaustoiminnan melu alittaa melutason raja-arvot ympäristön asuin- ja lomarakennuksilla toiminnan kaikissa vaiheissa, kun riittävästä melusuojauksesta huolehditaan. Alkuvaiheessa murskauslaitos voidaan joutua sijoittamaan kallion päälle ennen kuin louhos on muodostunut. Tämä vaihe tulee pitää mahdollisimman lyhyenä, koska tilanteessa murskausmelu pääsee leviämään esteettömämmin. Suunnitellun alueen toiminnan melun kannalta kriittisin suunta on etelä-lounaissuunta, jossa sijaitsevat lähimmät asuinrakennukset, ja johon suuntaan louhos on avoin. Tämän takia murskauslaitoksen aiheuttaman melun leviämistä kyseiseen suuntaan suositellaan vaimennettavan toiminnan kaikissa vaiheissa. Melusuojaus voidaan toteuttaa sijoittamalla murskauslaitos etelä-lounassuunnasta katsottuna noin 6 m korkean meluesteen taakse. Melueste voi olla yhtenäinen varastokasa, maavalli, merikonttirakennelma tai muu vastaava este. Esteen pituus tulee olla sellainen, että laitos on lähimpien asuinrakennusten suunnasta katsottuna kokonaisuudessaan meluesteen takana. Etäisyyden laitoksesta meluesteeseen tulee olla enimmillään muutamia kymmeniä metrejä. Suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet ja suojaetäisyys huomioiden toiminnasta ei arvioida aiheutuvan lähimmille asuinrakennuksille iskumaista melua.

Tärinä

Louhinnan eteneminen ja käytettävä louhintatekniikka vaikuttavat tärinän esiintymiseen hankealueen ympäristössä. Tärinänhallintaan kiinnitetään huomiota räjäytysten suunnittelussa. Tärinää aiheuttavat räjäytykset ovat lyhytkestoisia. Tärinää hallitaan säätelemällä käytettävän räjäytysaineen määrää sekä nallien hidasteaikaa. Ennalta arvioiden tärinävaikutukset on mahdollista saada pääosin tavallisin ratkaisuin hyväksytylle tasolle. Tärinän leviäminen ja esiintyminen eivät kuitenkaan ole yhtä hyvin ennustettavissa kuin melun leviäminen. Louhintatärinää tarkkaillaan mittauksin tarvittavassa laajuudessa. Ennen toiminnan aloittamista katselmoidaan vähintään 500 metrin säteellä louhittavasta alueesta sijaitsevat rakennukset.

Päästöt ilmaan

Toiminnasta aiheutuvista ilmanpäästöistä merkittävin on pölyleijuma. Pölyämisen lisäksi toiminnasta aiheutuu ilmapäästöjä kuten hiilidioksidia, typenoksideja ja hiilivetyjä mm. murskauslaitoksen energiankulutuksesta ja työkoneiden käytöstä. Laskennalliset toiminnasta aiheutuvat ilmanpäästöt ovat pölyn osalta 0,18 t/a, hiilidioksidin osalta 110 t/a, rikkidioksidin SO2 osalta 0,1 t/a ja NOX-päästöjen osalta 1,2 t/a. Päästöarvio on suuntaa antava, sillä päästöihin vaikuttavat mm. laitteiden ajotapa sekä valmistettavat tuotteet. Työkoneiden keskimääräiset päästöt on laskettu VTT:n LIPASTO-laskentajärjestelmän perusteella kiviaineksen keskimääräisen kulutuksen mukaan.

Pölyämistä ehkäistään teknisillä ratkaisuilla, kastelulla sekä toimintojen sijoittelulla. Nykyiset maastonmuodot, alueelle muodostuvat kalliorintaukset sekä ympäröivät metsäalueet ehkäisevät tehokkaasti pölyn leviämistä ympäristöön. Lisäksi pölyämistä ehkäistään tarvittaessa myös kastelulla sekä teiden suolauksella. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää pölyhaittaa alueen ympäristössä, kun otetaan huomioon toimintojen sijoittuminen, vallitsevat etäisyydet sekä haittoja vähentävät toimenpiteet.

Päästöt maaperään ja pinta- ja pohjaveteen

Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sillä ole vaikutuksia etäällä sijaitseviin pohjavesialueisiin.

Toiminnassa käytettävät öljytuotteet ja tankkauspaikka suojataan tiiviillä suojakalvolla ja kalvon rikkoontumisen estävällä maakerroksella. Alueella on imeytysainetta öljyvahingon varalle.

Jätteet ja niiden käsittely

Toiminnassa syntyvät jätteet kerätään tukitoiminta-alueella niille varattuihin astioihin ja ne toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat mm. metalliromu, jäteöljyt ja voiteluaineet sekä sosiaalitilojen jätteet. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kerätään välivarastoon ja kuljetetaan muualle asianmukaiseen käsittelyyn. Sosiaalitilojen jätteet kerätään asianmukaisiin keräysastioihin.

Jäte- ja hulevedet

Ottamisalueelle kertyvät hulevedet johdetaan pohjan kallistuksin ottamisalueen kaakkoiskulmaan, josta vedet johdetaan avo-ojaa pitkin Isosuontien varteen, jonne vedet valuvat suurelta osalta ottamisaluetta nykytilanteessakin. Sieltä vedet virtaavat edelleen lännen suuntaan. Tarvittaessa alueelle rakennetaan laskeutusallas, jonka kautta vesien johtaminen tapahtuu.

Ottamisalueen pintavaluntatilanne muuttuu hieman nykyisestä, mutta muutokset eivät ole merkittäviä. Vain ottamisalueen pohjoisosissa pintavalunta muuttuu nykyisestä pohjoisen suunnasta etelän suuntaan virtaavaksi. Pintavalunnan määrien suunnitellussa tilanteessa ei arvioida olevan merkittäviä, osa vesistä poistuu ottamisalueella kallion rakoilun kautta.

Toiminta-alueelle tuodaan bajamaja, jonka tyhjennykset tilataan jätehuoltoyhtiöltä. Alueella ei muodostu muita jätevesiä.

Vaikutukset maisemakuvaan ja luontoon

Suunnitelma-alue on nykyisin metsätalouskäytössä ja valtaosassa aluetta on suoritettu avohakkuu. Suunnitelma-alueen länsi-, etelä- ja pohjoispuolella maisema koostuu pääosin havupuuvaltaisesta kallioisesta metsästä ja pienistä puustoisista suoalueista. Kohteen itäpuolella maisema on enemmän muokattua koostuen pääosin louhoksista ja maa-aineksen läjitysalueista, sekä niitä ympäröivistä pienehköistä kallio- ja metsäalueista. Hieman kauempana kohteesta sijaitsee myös peltoalueita.

Alue on maisemakuvaltaan ja luonnonarvoiltaan tavanomainen. Toiminta muuttaa alueen maisemakuvaa, mutta maisemakuvan muutos ei ole merkittävä eikä se näy laajalle ympäristöön. Toiminta liittyy alueen kaavoituksen mukaisen käytön esirakentamiseen (alueen tasaukseen). 

Toiminnan tarkkailu

Ottamisalue merkitään maastoon siten, että valvontaviranomaiset voivat valvoa ottamistoiminnan etenemistä. Merkinnät maastoon tehdään riittävässä laajuudessa ennen toiminnan aloittamista ja merkintöjä täydennetään työn aikana.

Vuosittain otetun maa-aineksen määrä ilmoitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle.

Toiminnan aikana henkilökunta tarkkailee laitteiden toimivuutta ja ottamistoiminnan etenemistä. Työt keskeytetään, mikäli laitteiden toiminnassa havaitaan olennainen häiriö. Toimintaa jatketaan vasta, kun vika on saatu korjattua.

Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan lupaviranomaisen edellyttämällä tavalla.

Tärinän tarkkailu

Räjäytyksistä aiheutuvan tärinän vaikutuksia seurataan ottoaluetta lähimmissä rakennuksissa räjäytysten aikaan toteutettavin tärinämittauksin. Ennen toiminnan aloitusta katselmoidaan noin 500 metrin säteellä louhinta-alueesta sijaitsevat rakennukset. Rakennuksista valitaan 1-3 mukaan räjäytysten aikaisiin tärinämittauksiin. Lopulliset tärinätarkkailuun otettavat rakennukset valitaan aloituskatselmuksen jälkeen.

Pintavesien ja talousvesikaivojen tarkkailu

Pohjaveden laatua esitetään tarkkailtavaksi kuudesta lähialueen talousvesikaivosta vuosittain marras-joulukuussa otettavilla vesinäytteillä. Tarkkailtavien kaivojen sijainnit on esitetty hakemuksen täydennyksen sivulla 2, kuvassa 1.

Pohjavesinäytteistä määritetään seuraavat aineet ja ominaisuudet: fluoridi, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, mangaani, rauta, COD(Mn)-arvo, koliformiset bakteerit, E. Coli, pH, sähkönjohtavuus, sameus, väri, haju ja maku.

Kaikki tarkkailtavat kaivot ovat porakaivoja, joista pinnankorkeuden mittaaminen ei ole mahdollista rikkomatta kaivon rakenteita.

Toiminnan pintavesivaikutuksia esitetään tarkkailtavaksi ottamalla 0-näyte alueen eteläpuolella kulkevasta tieojasta ennen toiminnan aloittamista. Tämän jälkeen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana ojavedestä otetaan näytteet kerran vuodessa. Näytteenotot suoritetaan, mikäli oja ei ole kuiva. Pintavesitarkkailupisteen sijainti on esitetty täydennyksen kuvassa 1.

Pintavesinäytteistä määritetään seuraavat aineet ja ominaisuudet: kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, kloridi, sulfaatti, CODMn ja mineraaliöljyt.

Vesien tarkkailusta laaditaan vuosittain raportti, jossa esitetään suoritettujen näytteenottojen toteutus sekä tarkkailutulokset.

Pölyn tarkkailu

Pölyämistä ehkäistään teknisillä ratkaisuilla, kastelulla sekä toimintojen sijoittelulla. Nykyiset maastonmuodot, alueelle muodostuvat kalliorintaukset sekä ympäröivät metsäalueet ehkäisevät tehokkaasti pölyn leviämistä ympäristöön. Lisäksi pölyämistä ehkäistään tarvittaessa myös kastelulla sekä teiden suolauksella.

Toiminnan aikana pölyämistä tarkkaillaan aistinvaraisesti. Tarvittaessa pölyn muodostumisen ja leviämisen ehkäisyä tehostetaan edellä mainituilla keinoilla.

Toimintaan liittyvät riskit ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Toiminnan aikana työmaa-alue merkitään lippusiimalla. Rintausten turvallisuus varmistetaan aitaamalla.

Louhintaan liittyvät räjäytystyöt muodostavat riskin. Kallion louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat paineaallon, jonka mukana kiviainesta voi sinkoutua myös työskentelyalueen ulkopuolelle. Henkilö- ja materiaalivahinkoja ehkäistään riittävillä turvaetäisyyksillä ja noudattamalla työturvallisuusmääräyksiä. Räjäytyksistä myös varoitetaan etukäteen merkkiäänellä.

Polttoaineiden varastointiin liittyviä vahinkoja voidaan ehkäistä suojaamalla riskitoiminnot riittävillä suojarakenteilla, sijoittamalla riskitoiminnot tiiviin maaperän tai ehjän kallioperän alueelle sekä huolellisilla työskentelytavoilla. Öljyvuotojen varalta alueella säilytetään imeytysainetta.

Ottamistoiminnassa noudatetaan alalla vallitsevaa hyvää toimintatapaa. Käytettävät laitteet ovat työturvallisuusmääräyksien mukaiset. Toiminnassa noudatetaan sille asetettuja järjestysohjeita ja huomioidaan toiminnasta aiheutuva vahingon vaara.

Alueen jälkihoito ja tuleva käyttö

Toiminnan loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakennelmat puretaan. Matalat rintaukset (<3 m) luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai loivemmaksi. Korkeat rintaukset jätetään jyrkiksi ja niiden yläpuoli aidataan. Luiskien materiaalina ja alueen maisemoinnissa käytetään alueelta saatavia puhtaita maamassoja, kuten ylijäämälouhetta sekä alueen pintamaita. Lisäksi puhtaita maa-aineksia maisemointiin voidaan tarvittaessa tuoda myös alueen ulkopuolelta.

Suunniteltu lopputilanne on esitetty hakemuksen piirustuksessa YKK66756-302. Leikkauspiirroksissa YKK66756-303 on esitetty mm. nykyinen kalliopinta ja suunnitellut louhintatasot.

Alueen suunniteltu jälkikäyttö on asemakaavan mukainen käyttö. Ottamisalue on osoitettu asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi.

Hakemus ottotoiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

Lupaa haetaan hakemuksen mukaisen toiminnan (maa-ainesten ottaminen ja kiviaineksen murskaus) aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa (MAL 21 §, YSL 199 §). Aloitusluvan myöntäminen on perusteltua viereiselle tilalle aiemmin myönnettyjen ja voimassa olevien lupien perusteella. Alue ei ole enää kokonaisuudessaan luonnontilainen. Lainsäädännölliset ehdot luvalle täyttyvät.

Hakija esittää vakuudeksi 5 000 euroa.

Lupahakemuksen käsittely

Täydennykset

Hakemusta on täydennetty 31.10.2023.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on kuulutettu 8.12.2023-8.1.2024 ja uudelleen 10.1.-9.2.2024 kaupungin internetsivuilla. Rannikkoseutu -lehdessä on julkaistu kuulutus 8.12.2023. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä Naantalin kaupungin internetsivuilla kuulutuksen yhteydessä. Maskun kunta on pitänyt kuulutuksen pyynnöstä nähtävillä kuntansa verkkosivuilla kuulutusajan 10.1.-9.2.2024. Asianosaisille on lähetetty 7.12.2023 tiedoksianto lupahakemuksen vireilläolosta.

Neuvottelu

Luvan hakijan kanssa on pidetty lupahakemusta koskeva neuvottelu 26.2.2024. Neuvottelusta on laadittu muistio, joka on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kumpikaan viranomaisista ei jättänyt määräaikaan mennessä asiasta lausuntoa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta jätettiin yhteensä kolme muistutusta tai mielipidettä.

Kaksi muistutusta tai mielipidettä saatiin Jetantieltä Maskusta:

Toisen Jetantiellä asuvan muistuttajan mielestä poraus-. räjäytys- ja murskaustoiminnan suorittaminen tulisi rajoittaa vain arkipäiviin välille 07:00 - 17:00. Ympäristössä asuvat altistuvat melulle kotonaan, ilman mahdollisuutta välttyä melulta. Muistuttajalle se tarkoittaa myös altistumista melulle koko työpäivän ajan, koska kiinteistön asukkaat työskentelevät kotona. Työntekijöihin verrattuna he poistuvat työmaalta työvuoron loputtua oman kodin rauhaan. Tämä koskee erityisesti murskausta, jonka melu kantautuu myös sisätiloihin. Jos murskausta suoritetaan 07:00 - 22:00, aiheuttaa se haittaa lähes koko valveillaoloajan.

Muistuttajat toiselta Jetantiellä sijaitsevalta kiinteistöltä toteavat muistutuksessaan seuraavaa:

Kuulutuksessa todetaan, että suurin yksittäinen melua aiheuttava toiminta on murskaus. Tämän vuoksi murskaustoiminta pitää rajoittaa samalle aikavälille kuin räjäytys- ja rikotustoiminta, eli arkisin klo 8-18. Murskauksesta johtuva melu on matalataajuista ja siten erittäin kauaksi kantautuvaa melua/jyminää. Tämä perustuu omakohtaiseen havaintoon toiminnasta, jota Isosuontien varressa on viime vuosina harjoitettu. Lisäksi lähialueelle on jo myönnetty lupia erilaisille mm. melua aiheuttaville toiminnoille, joten näiden toimintojen yhteisvaikutus tulee ottaa huomioon uusia lupia myönnettäessä.  

Yksi muistutus tai mielipide jätettiin Suovasenkaarelta Maskusta. Kirjelmässä on allekirjoittajia kolmelta eri asuinkiinteistöltä. Muistuttajat huomauttavat, että lupahakemuksen käsittelyssä tulee ottaa huomioon koko Isosuon toiminta-alueen yhteismeluvaikutus ja niiden todetut haitat jo olemassa olevien toimijoiden, mukaan lukien Palovuoren Kivi Oy osalta, lähimmille asuinalueille ja -kiinteistöillä. Riippumatta melumallinnuksen analyysistä, jonka mukaan meluvaikutukset lähimmille asuinkiinteistöille meluntorjuntatoimenpitein alittavat melutason ohjearvot. Vaikka murskauslaitos louhoksen pohjalla alittaa melutason raja-arvot, suotuisissa olosuhteissa meluhaitta väistämättä korostuu alueella muiden samantyyppisen melun aiheuttajien yhteisvaikutuksen takia kaikilla lähimmillä asuinkiinteistöillä ja asuinalueilla, esimerkiksi Maskun kunnan puolella olevalla Suovasentien asuinalueella. Meluavimmat toimenpiteet on kiellettävä aikavälillä 1.6.-31.8. Vuorokautisia toiminta-aikoja on asumisrauhan takaamiseksi rajoitettava aikavälille klo 8-18.

Luvan hakijan vastine

Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineenantoon annettujen muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija ei antanut vastinetta muistutuksista tai mielipiteistä.

Liitteenä on sijaintikartta.

Liite 1, YMPRA 12.3.2024

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus  Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisu

Naantalin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Palovuoren Kivi Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kalliokiven louhintaan ja murskaukseen Naantalin kaupungissa Ladvon kylässä Isosuontien pohjoispuolella sijaitseville kiinteistöille RN:o 529-24-9901-1001 ja 529-024-0001-0004, ottamissuunnitelman mukaiselle alueelle.

Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa harjoitettava lupahakemuksen, ottamissuunnitelman sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

Lupamääräykset

Toiminnan aloitus ja vakuudet

1.

Ennen toiminnan aloittamista on alueella suoritettava alkutarkastus. Alkutarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyynnöstä.

2.

Ottamisalueen rajat tulee olla merkittyinä maastoon ennen toiminnan aloittamista sekä toiminnan aikana. Louhoksen reuna on suojattava aidalla. Alueen ympäristöön tulee sijoittaa louhoksen reunasta ja räjäytystyöstä kertovia varoitustauluja.

Luvaton liikkuminen ottamisalueella on estettävä kieltotauluilla, ja mahdollisista vaaroista on tiedotettava varoituskyltein ja estein. Laitosalueelle pääsy on estettävä lukittavin portein tai puomein sekä aitaamalla laitosalue tarpeellisilta osin.

3.

Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. Vakuuden määrä on ilmoitettu luvan kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

4.

Maa-aineksen ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti.

Ottamissuunnitelman mukaiselta 2,4 ha ottamisalueelta saa ottaa kalliokiviainesta enintään 192 500 m3ktr.

Ottamisalueen pohjoisosissa sijaitseva arvokas luontokohde (pienialainen avosuo ja siihen rajautuva jyrkänne) tulee rajata ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamissuunnitelma ja ottamisaluetta kuvaava asemapiirros leikkauspiirroksineen tulee päivittää tältä osin ja toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen ottamistoiminnan aloittamista.

Ottamisen saa ulottaa tasolle +29...+32,0 (N2000). Ottosyvyyden valvomiseksi ottoalueella tulee olla riittävä määrä korkeuspisteitä sidottuna korkeusjärjestelmään N2000. Korkeuspisteiden on oltava kiinteitä ja niiden pitää olla havaittavissa päivittäisessä työskentelyssä.

Louhinnan aikaiset jyrkät rintaukset tulee suojata aitaamalla tai jyrkät rintaukset tulee loiventaa tai pengertää.

5.

Alueella saa murskata alueelta louhitusta kiviaineksesta kivimursketta. Murskattu kiviaines voidaan varastoida alueella.

6.

Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa- ja kiviainesten varasto- tai sijoituspaikkana.

Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi

Toiminta-aika

7.

Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin.

Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:

Poraaminen: klo 7.00-20.00

Räjäytykset: klo 8.00-18.00

Rikotus:

16.8.- 30.5. välisenä aikana klo 8.00 -18.00.

1.6.-15.8. välisenä aikana rikotus ei ole sallittu.

Kiviaineksen murskaus:

16.8.- 30.5. välisenä aikana klo 7.00-18.00 ja enintään kolmena viikkona kalenterivuotta kohden klo 7.00-20.00.

1.6.-15.8. välisenä aikana kiviaineksen murskaustoiminta ei ole sallittu.

Louhintaa ja murskausta ei saa suorittaa samanaikaisesti.

Kiviaineksen kuormaus ja kuljettaminen: arkisin läpi vuoden maanantaista perjantaihin klo 7.00-21.00.

Toimintaa ei saa harjoittaa virallisina pyhäpäivinä (uuden vuoden päivä, loppiainen, pääsiäisen pyhäpäivät, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä) eikä juhannus- ja jouluaattona.

Häiritsevin toiminta tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi aamulla ja illalla.

Puiden kaadot tulee suorittaa lintujen pesimäajan ulkopuolella.

Melu ja tärinä

8.

Toiminnasta syntyvä melu, työmaa-alueen liikenne mukaan lukien, ei saa yhdessä muiden alueella olevien toimintojen kanssa ylittää lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyä ulkomelun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueella päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB. Iskumaisen tai kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava huomioon lisäämällä mittaus- ja laskentatulokseen 5 dB verrattaessa mittaus- tai laskentatulosta annettuun raja-arvoon.

9.

Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Melua on torjuttava 25.10.2023 päivätyn ympäristömeluselvityksen mukaisesti (Sitowise Oy, projektinumero YKK67656) murskauksen osalta noin 6 metriä korkein meluestein sekä tarvittaessa koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla, kuten riittävän korkeiden murske- ja raaka-ainevarastokasojen ja pintamaiden sijoittelulla ja louhinnan etenemissuunnan valinnoilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

10.

Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytyksistä ei saa aiheutua vaurioita rakennuksille eikä olemassa olevien teiden rakenteisiin.

Räjäytysten suorittamisesta ja ajankohdasta on ilmoitettava kaikille tarvittaville lähialueen asuinkiinteistöille ja toimijoille viimeistään 24 tuntia ennen räjäytysten suorittamista.

Päästöt ilmaan

11.

Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä häiritsevää lyhytaikaista tai jatkuvaa pölyämistä. Louhinnasta ja kiven murskaustoiminnasta ilmaan pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus ulkoilmassa lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettuja raja-arvoja.

12.

Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Alueen rintauksilla, louhe- ja maa-aineskasojen sijoituksella, kastelulla tai muilla pölyntorjuntakeinoilla tulee rajoittaa pölyämistä ja muita hiukkaspäästöjä. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat sekä työkoneiden liikkuma-alueet ja työmaatiet on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

13.

Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin. Toiminta on keskeytettävä pölynsidontaan liittyvien toimintahäiriöiden tai laitteiden rikkoontumisen ajaksi ja toimintaa voidaan jatkaa vasta, kun vika on korjattu.

Jätteet ja jätehuolto

14.

Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista. Maa-ainesten ottamisalueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai maisemointiin soveltumatonta maa-ainesta eikä muualta tuotua jätteeksi luokiteltavaa tavaraa.

15.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäviksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen ja muut jätteet yhdyskuntajätteen loppusijoituspaikkaan.

Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä, ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ne on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle, ja vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää kiinteistöllä yli yhtä vuotta.

Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma

16.

Toiminnanharjoittajan on noudatettava lupahakemuksen mukaista kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Suunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Jos kaivannaisjätteiden määrä tai laatu taikka kaivannaisjätteiden käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, on lupaa muutettava siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään.

Polttoaineiden varastointi, maaperän sekä pohja- ja pintaveden suojelu

17.

Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään, pohjaveteen tai vesistöihin on estettävä kaikissa olosuhteissa.

Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukitussa tai valvotussa tilassa tiiviillä alustalla tukitoimintojen alueella siten, etteivät ne poikkeustilanteissakaan pääse leviämään ympäristöön.

Polttonesteiden varastointi tulee tapahtua tukitoimintojen alueella, jossa saa varastoida polttoainetta ainoastaan laitosalueella käytettäviä koneita varten. Polttonestesäiliöiden yhteenlasketun suurimman tilavuuden tulee olla alle 10 m³. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöihin törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää.

Polttonestesäiliöiden tulee olla määräaikaistarkastettuja, niin että ensimmäinen tarkastus tulee tehdä kymmenen vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja seuraavat tarkastuksesta laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

Mikäli säiliötä kuljetetaan sisältäen polttoainetta, tulee säiliön olla maantiekuljetuksiin hyväksytty IBC-säiliö ja asetuksen mukaisesti määräajoin tarkastettu.

Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja.

18.

Alueella saa tehdä vain niitä huolto- ja korjaustoimenpiteitä, jotka ovat laitoksen normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään.

Kuljetuskaluston tankkaaminen ja huoltotyö sekä koneiden pesu on alueella kielletty. Vuotavia koneita ei saa käyttää.

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia polttoainesäiliöiden kunnosta ja toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Mahdolliset laitteissa ilmenevät onnettomuusvaaraa aiheuttavat viat tai puutteet tulee korjata viipymättä.

19.

Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä tulee käyttää siten, että niistä ei aiheudu maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

20.

Laitosalueella muodostuvista työmaa-aikaisista hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle vaan ne on johdettava hallitusti. Hulevedet on pyrittävä imeyttämään ensisijaisesti omalla kiinteistöllä. Kaivualueen lammikoituminen on estettävä louhimalla pohjataso siten, että alueella muodostuvat pintavedet kulkeutuvat hallitusti alueen ulkopuolelle ja edelleen laitosalueen eteläpuolella sijaitsevaan ojaan.

Mikäli alueelle toiminnan aikana kertyy pintavesiä ennakoitua enemmän, on pintavedet kerättävä yhteen ja valvontaviranomaisen määräämällä tavalla johdettava pois alueelta. Hulevesien hallinnasta tulee toimittaa tällöin suunnitelma ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi.

Louhosalueen kuivatusjärjestelyistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä kuivatusveden virtausreitin varrella oleville kiinteistöille.

Tarkkailu

21.

Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ympäristöhaittaa, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään tarvittavia mittauksia.

22.

Kiviaineksen louhintatoiminnan (poraus, rikotus) ja kiviaineksen murskaustoiminnan aiheuttamaa melua on mitattava lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa puolueetonta asiantuntijaa käyttäen. Mittaukset on tehtävä ensimmäisen kerran kuukauden kuluessa tämän luvan mukaisen toiminnan aloittamisesta silloin, kun laitos on täydessä käynnissä normaalitilanteessa. Mittaukset tulee uusia, kun louhintatyö on edennyt ottoalueen keski- ja pohjoisosaan.

Mittaussuunnitelma tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen ensimmäistä mittausajankohtaa.

Mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Mittaustuloksissa tulee ottaa huomioon melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus. Mittaustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistuttua ja mittausraportti viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista.

Mikäli mittauksissa todetaan melutasosta annettujen määräysten ylityksiä, tulee välittömästi ryhtyä toimiin melun vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset.

Valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään lisämittauksia tarvittaessa.

23.

Kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuvaa hiukkaspitoisuutta on tarkkailtava. Laitoksen toiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuus on mitattava lähimpien pölypäästöille altistuvien kohteiden piha-alueelta puolueetonta asiantuntijaa käyttäen.

Mittaussuunnitelma on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi kuukauden kuluessa tämän luvan mukaisen toiminnan käynnistyttyä silloin, kun laitos on täydessä käynnissä normaalitilanteessa, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen mittausajankohtaa.

Mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Mittaustulokset on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle ja mittausraportti viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista.

Mikäli mittaustuloksissa todetaan lupamääräysten ylityksiä, tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset.

Mittaustulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen arvioi ja tarvittaessa päättää hengitettävien hiukkasten tarkkailun jatkamisesta ja laajuudesta.

24.

Ottamisalueelta Isosuontien ojaan johdettavan pintaveden laatua tulee tarkkailla vähintään kerran vuodessa syksyisin otettavien näytteiden avulla. Vedestä on tutkittava ainakin pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), sulfaatti, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, nitriittityppi ja öljyhiilivedyt C10-C40 (aistinvaraisesti, ja havaittaessa poikkeama, laboratorionäyttein).

Ensimmäinen näyte on otettava ennen toiminnan aloittamista. Näytteenotto on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ja analysointi akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle.

25.

Talousvesikaivojen vedenlaatua tulee seurata lupahakemuksen täydennyksen, päivätty 27.10.2023, mukaisesti, tämän lupamääräyksen tiedoilla täydennettynä.

Tarkkailusuunnitelmaan tulee sisällyttää ottamisalueesta alle 600 metrin etäisyydellä sijaitsevat olemassa olevat talousvesikaivot, sekä luvan myöntämisen jälkeen mahdollisesti ottamisaikana käyttöön otettavat uudet kaivot.

Tarkkailun tulokset tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa tulosten valmistuttua.

26.

Louhinnan räjäytysten aiheuttamaa tärinän mittausta on tehtävä lupahakemuksen ja 27.10.2023 päivätyn hakemuksen täydennyksen mukaisesti. Louhintatöiden ympäristöselvitys (riskianalyysi) tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ennen räjäytystöiden aloittamista.

Suunnitelmaa tulee päivittää myöhemmin tarvittaessa alueelle rakennettavien uusien rakennusten osalta ja tehdä niissä kiinteistökohtaiset rakennuskatselmukset.

27.

Edellä velvoitettuja tarkkailuja voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

28.

Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittaja on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista.

Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi.

29.

Laitteiden ja rakenteiden kunnosta sekä huollosta on huolehdittava. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Mikäli laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen ehkäisemiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaalikuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.

30.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella tulee olla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Imeytysmateriaalin tulee olla sijoitettuna siten, että se on käytettävissä välittömästi vuodon sattuessa. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on kerättävä viipymättä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.

31.

Häiriötilanteista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa tai vaaraa terveydelle, on viivytyksettä ilmoitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa terveysvalvontaviranomaiselle. Öljyvahingon osalta on ilmoitettava myös pelastusviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi.

Kirjanpito ja raportointi

32.

Louhinta- ja murskaustoiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava lupaviranomaiselle. Henkilön vaihtuminen tai henkilön yhteystietojen muutokset on ilmoitettava viipymättä.

Jokaisen louhintajakson alkamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä merkittävistä tapahtumista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

33.

Toiminnanharjoittajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskeva vuosiyhteenveto, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:

- tiedot eri työvaiheiden toimintajaksojen ajankohdista

- tiedot vuoden aikana louhitusta ja murskatusta kiviaineksen määrästä

- louhitun ja murskatun kiviaineksen varastomäärät vuoden lopussa

- muualta alueen maisemointiin tuodun puhtaan maa-aineksen määrä sekä tiedot paikasta, josta maa-aines on peräisin

- tiedot toiminnassa käytetyistä polttoaineista, öljyistä ja muista kemikaaleista

- toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain ja niiden toimituspaikat

- häiriö- ja poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimenpiteet

- mahdolliset toimintaa koskevat valitukset

- suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset

Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on keskeytynyt tai päättynyt.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

34.

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä.

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

35.

Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista keskeyttämisistä, toiminnan muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kirjallisesti vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

Alueen jälkihoito ja maisemointi

36.

Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminnan loputtua alueelta on poistettava toiminnassa syntyneet jätteet ja laitteet ja alue on siivottava.

37.

Maisemointi tulee toteuttaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Mahdolliset muutokset maisemointisuunnitelmaan tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi.

Maisemoinnissa käytettävien maa-ainesten on oltava puhtaita ja tarkoitukseen sopivia. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten puhtaus on tarvittaessa osoitettava analyysein ja tulokset on esitettävä valvontaviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan on puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja alueen jälkihoidosta.

38.

Kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet tulee toteuttaa luvan voimassaoloaikana.

Kun maa-ainesten otto on päättynyt tai vähintään kuukautta ennen kuin luvan voimassaolo on päättynyt, tulee toiminnanharjoittajan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta.

Päätöksen täytäntöönpano

Lainvoimaisuus

Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla (Ympäristönsuojelulaki 198 §).

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Luvan saaja voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. (Ympäristönsuojelulaki 199 §)

Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 5000 euron suuruinen vakuus valvontaviranomaisen hyväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai takausvakuutuksena. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon (Ympäristönsuojelulaki 201 §).

Lisäksi ennen toiminnan aloittamista toiminnalla tulee olla asetettuna toimintaa koskeva maa-ainesvakuus. Vakuuden suuruudesta on määrätty jäljempänä päätöksessä.

Ratkaisun perustelut

Luvan myöntämisen edellytykset

Maa-aineslain mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa; ottamisesta ei aiheudu maa-aineslaissa tarkoitetun kauniin maisemakuvan turmeltumista eikä erikoisen luonnon esiintymän tuhoutumista, laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Arvioitaessa maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksiä otetaan huomioon vain varsinaisesta ottamistoiminnasta ympäristölle aiheutuva haitta. Se seikka, aiheutuuko otetun kiviaineksen murskauksesta naapureille kohtuutonta rasitusta tai terveydellistä haittaa ratkaistaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa.

Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa otetaan huomioon myös asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka.

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä luvan myöntäminen edellyttää, että sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Ottamisalueen kallioaluetta ei ole osoitettu maisema- tai luontoarvojen perusteella arvokkaaksi kallioalueeksi. Ottamisalue on osoitettu asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Maa-aineksen otto ei ole ristiriidassa asemakaavan kanssa, sillä asemakaavan mukainen lopullinen käyttötarkoitus edellyttää toteutuakseen ensin tontin maarakentamista. Suunnitelma-alue sijoittuu aivan sen koilliskulmaa lukuun ottamatta alueelle, jossa ei ole todettu asemakaavoituksen yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä sellaisia erityisiä luonnonarvoja, joka estää asemakaavassa osoitetun maankäyttömuodon. Alueen koilliskulmassa oleva pienialainen metsälakikohde on turvattu tässä päätöksessä määräyksin.

Ottamisalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä lähimmistä vakituiseen asumiseen tarkoitetuista kiinteistöistä, jotka sijaitsevat ottamisalueen eteläpuolella. Lännessä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä alueesta. Lähin yksittäinen lomarakennus sijaitsee alueen pohjoispuolella noin 600 metrin etäisyydellä ottoalueesta.

Toiminnan aiheuttamaa melutasoa ja melun leviämistä ympäristöön on ennen toiminnan aloittamista mallinnettu. Mallinnuksen mukaan melusta ei aiheudu melutason ohjearvojen ylityksiä, kun riittävä melusuojaus on järjestetty etelä-lounaissuunnassa sijaitsevien lähimpien häiriintyvien kohteiden suuntaan. Louhinnan loppuvaiheessa suunnittelualueen pohjoispuolella olevalla vapaa-ajan asunnolla (porauksen) melutaso on mallinnuksen mukaan raja-arvon 45 dB tuntumassa ja voi edellyttää myös melun torjuntatoimia tämän työvaiheen osalta. Toiminnanharjoittaja on esittänyt neuvottelussa, että tarpeen vaatiessa meluntorjuntatoimia tehdään myös louhinnan loppuvaiheessa pohjoisen vapaa-ajan asunnon huomioon ottamiseksi. Esimerkiksi meluvaimennetun poravaunun käyttö on mahdollista.

Melusta aiheutuvaa haittaa on vähennetty toiminta-aikoja rajoittamalla sekä lupamääräyksillä, joilla saadaan aikaan melun vaimennusvaikutuksia ja estetään melun leviämistä. Pölyämisen estämiseksi on annettu lupamääräyksiä, joilla pölyhaittaa saadaan rajoitettua niin, ettei pölyhaitta lähimmillä asuinkiinteistöillä ole kohtuuton. Talousvesikaivojen veden laadun suojelemiseksi on annettu lupamääräyksiä, joissa edellytetään kaivojen veden laadun suunnitelmallista tarkkailua. Pintavesien tarkkailumääräyksellä voidaan seurata toiminnan ympäristövaikutuksia. Tulosten perusteella voidaan tarvittaessa selvittää mahdollinen poikkeaman aiheuttaja.

Hakija on esittänyt maa-aineslupaa hakiessaan asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten ottamisen voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Kun otetaan huomioon päätöksessä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ja sitä lupamääräysten mukaan harjoitettuna ei aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua haittaa. Näin ollen myös ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Toiminnan aloittamisen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei katsota tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi. Muutoksenhakuviranomainen voi tarvittaessa kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Luvanhakija on esittänyt perustelut päätöksen täytäntöönpanolle. Toiminnanharjoittaja on esittänyt asetettavaksi vakuudeksi 5000 euroa yhteiskäsittelyluvan mukaisen ottotoiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Vakuuden suuruus perustuu toiminnanharjoittajan esitykseen. Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi mm. laitosalueen siivoamiseen ja toiminnassa syntyneiden jätteiden asianmukaiseen käsittelyyn.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Toimittaessa tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla noudattaen annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Määräykset 1-3

Maa-ainesten ottamisalue tarkastetaan ennen ottamistoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua, että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Varotoimenpiteitä koskevat lupamääräykset ovat tarpeen turvallisuuden huomioimiseksi. Vakuudella varmistetaan jälkitoimenpiteiden loppuun saattaminen.

Määräys 4-6

Ottamisalue, ottomäärät ja tuotantomäärät sekä kaivusyvyys ovat muutoin hakemuksessa esitetyn mukaiset, mutta alueen pohjoisosan ottamisalueen rajausta tulee vielä päivittää siellä sijaitsevan arvokkaan luontokohteen huomioon ottamiseksi. Suunnitelma-alueen koilliskulmassa oleva pieni avosuo on osoitettu asemakaavassa teollisuusalueeksi. Metsälain 10 §:n kriteerit täyttävä avosuo ja sen laidassa oleva noin kymmenen metriä korkea jyrkänne tulee ottaa kuitenkin huomioon alueen louhinnassa ja alueen kallistuksissa siten, että metsälakikohteen luontoarvoja ei hävitetä tai vaaranneta. Suon reunalle tulee jättää riittävä suojavyöhyke louhinnan kuivattavan vaikutuksen ja muiden haitallisten luontovaikutusten ehkäisemiseksi. Ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ainesten ottaminen, opas ainesten kestävään käyttöön" (2023) mukaan: "Metsälain 10 § sisältää luettelon metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Metsälakikohteet erottuvat selvästi ympäristöstään ja ovat pienialaisia ja usein metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Näitä elinympäristöjä voidaan soveltuvin osin pitää myös maa-aineslain tarkoittamina erikoisina luonnonesiintyminä. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä ei saa poikkeustapauksia lukuun ottamatta tehdä esimerkiksi kasvupaikalle ominaista kasvillisuutta vahingoittavaa maanpinnan käsittelyä. --- Kaavan laatimisen yhteydessä on jo yleensä ratkaistu ottamiseen liittyvät suojelu- ja maisemakysymykset, joten maa-aineslupamenettelyssä tulee selvittää lähinnä kyseisten seikkojen ajantasaisuus ja varmistaa, ettei maa-ainesten ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen." Tässä tapauksessa luontoarvoja ei ole otettu asemakaavassa maa-aineslain edellyttämällä tavalla huomioon, joten luparatkaisu poikkeaa tältä osin asemakaavasta. Suo sijoittuu suunnittelualueen pohjoisosiin aivan ottamisalueen reunalle. Suo rajautuu asemakaavassa sen pohjoispuolelta suojaviheralueeseen, EV.

Kaivusyvyyttä koskeva lupamääräys on määritetty myös pohjaveden sekä lähialueen suojelemiseksi. Naantalin kaupunki käyttää N2000-korkeusjärjestelmää, joten valvonnan helpottamiseksi on luvanhaltija velvollinen tarkastamaan ottosuunnitelmassa esitettyjen karttapiirrosten sekä leikkauskuvien olevan oikeassa korkeusjärjestelmässä sekä käyttämään tätä myös maastoon merkinnässä.

Louhinnan aikaisista rintausten loiventamisesta tai vaihtoehtoisesta aitaamisesta määrätään alueen yleisen turvallisuuden vuoksi.

Muualta tuotavan kiviaineksen murskaaminen on kielletty.

Mikäli alueelta otettavat pintamaat eivät riitä alueen maisemointiin, puhtaita maa-aineksia voidaan tuoda tähän tarkoitukseen muualta ja välivarastoida lyhytaikaisesti alueella. Laitosalueesta ei saa muodostua maankaatopaikkaa.

Määräys 7

Toiminnan aiheuttamien meluhaittojen vähentämiseksi on määrätty sallituista toiminta-ajoista. Eri melulähteiden melupäästöt ovat voimakkuudeltaan toisistaan eroavia. Eri lähteiden toiminta-ajoissakin on eroavuuksia, osa on käynnissä päivittäin ja osa harvemmin. Näin ollen melulähteitä tarkastellaan toisistaan erillään ja työvaiheiden aikarajat ovat erilaisia. Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 on annettu melua aiheuttaville työvaiheille aikarajat silloin kun toiminta sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle melulle alttiista kohteesta. Asetuksen mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista ankarampia määräyksiä kuin asetuksessa on annettu. Päätöksessä annetut aikarajat vastaavat pääosin lähialueelle myönnettyjen vastaavien toimintojen ympäristö- ja maa-aineslupien toiminta-aikoja. Lähellä on häiriintyviä kohteita, joiden takia murskauksen aikarajaa on hieman tiukennettu, mutta toiminnanharjoittajalle on annettu akuuttien tarpeiden varalle mahdollisuus poiketa pääsääntöisestä ilta-ajasta kolmen viikon ajalla kalenterivuotta koskien.

Lintujen pesimäaika on eri lintulajeilla eri, mutta keskittyy Etelä-Suomessa pääosin huhti- ja heinäkuun väliselle ajalle. Lintujen pesimäajan häirintäkielto koskee kaikkia toimia, ja siitä on säädetty luonnonsuojelulain (9/2023) 70 §:ssä. 

Määräykset 8-9

Melutasoista annetut määräykset vastaavat melutasojen ohjearvoista annettua Valtioneuvoston päätöstä (993/1992). Määräyksen raja-arvoja noudattamalla toiminta ei aiheuta kohtuutonta meluhaittaa lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa. Tarvittaessa tämä edellyttää erilaisia meluntorjuntatoimia toiminnan eri vaiheissa, myös louhinnan alku- ja loppuvaiheessa. Aktiivisella melun torjunnalla ja toiminnan suunnittelulla voidaan vähentää ympäristöön aiheutuvaa melupäästöä.

Määräys 10

Tärinähaitan osalta toiminnanharjoittaja on sitoutunut tekemään rakennusten katselmoinnit ja tärinämittaukset.

Räjäytystöiden osalta ympäristönsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen viranomainen. Turvallisuus- ja räjäytyssuunnitelmista säätävä valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) on annettu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla.

Määräykset 11-13

Määräyksillä estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Sijoittamalla pölyävät laitteistot ja varastokasat parhaalla mahdollisella tavalla, voidaan pölyn haittavaikutuksia vähentää. Kastelu on tehokas keino pölynsidonnassa. Pölyn torjunnassa laitteistojen kunnossapidolla on keskeinen merkitys.

Toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan Valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta, jossa on terveysperusteisesti annettu raja-arvot hengitettäville ja pienhiukkasille.

Määräykset 14-16

Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain tavoitteiden toteuttamiseksi. Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus on asianmukaista. Toiminnassa syntyy myös kaivannaisjätettä, jonka jätehuollosta on huolehdittava kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on tarpeen kaivannaisjätettä koskevan valtioneuvoston asetuksen valvomiseksi.

Määräykset 17-19

Määräykset on annettu maaperän, pohjaveden ja pintaveden suojelemiseksi. Toimintoihin liittyy polttonesteiden ja kemikaalien käyttöä, johon ilman riittäviä suojaustoimia liittyy myös mahdollisuus maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely on järjestettävä asianmukaisesti. Mikäli suurikokoisten koneiden välttämätöntä huoltoa joudutaan ottoalueella tekemään, tulee varata imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vuotojen pääsyn maaperään ja pohjaveteen.

Määräys 20

Ottoalueella muodostuvista hule- ja sadevesistä aiheutuvat haitat on ehkäistävä. Hulevesistä on määrätty vuokrasopimuksessa, jossa viitataan asemakaavassa hulevesistä annettuun yleiseen kaavamääräykseen. Asemakaavan yleismääräyksen mukaan hulevedet tulee johtaa viivytyssäiliöön tai -painanteeseen, jonka tilavuus tulee olla vähintään 1 m3/100 m2 kovaa, vettä läpäisemätöntä pintaa. Viivytysjärjestelmän tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa ja siinä tulee olla ylivuotojärjestelmä. Viivytysjärjestelmän tyhjennykseen saa tehdä sulun, jos järjestelmää halutaan hyödyntää kesäaikaisena kasteluvesisäiliönä. Vuokrasopimuksen mukaan hulevesien hallinnasta tulee laatia suunnitelma ja hyväksyttää se viranomaislupia koskevan prosessin yhteydessä.

Louhinta-alueella muodostuvien hulevesien pääsy suunnitelma-alueen koilliskulmassa sijaitsevalle luontoarvoiltaan arvokkaalle suolle tulee estää riittävin kallistuksin.

Määräys 21

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu esim. melu- tai pölyhaittaa tai maaperän pilaantumista, on valvontaviranomaisella mahdollisuus määrätä tarvittavista lisätutkimuksista.

Määräykset 22-23

Melu- ja pölymittauksin voidaan varmistua toteutettujen torjuntatoimien riittävyydestä. Asetuksen 800/2010 mukaan melua ja pölyä on tarkkailtava, jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä. On perusteltua mitata melutasot toiminnan alkuvaiheessa ottotoiminnan tapahtuessa ottoalueen eteläosissa, toiminnan siirtyessä ottoalueen keskiosiin ja pohjoisosiin, sekä tarvittaessa meluntorjuntatoimien riittävyyden varmistamiseksi. Hiukkasmittaukset tulee tehdä asetuksen 800/2010 edellyttämällä tavalla. Lähin asutus sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä. Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistuksesta säädetään ympäristönsuojelulain 209 §:ssä.

Määräykset 24-25

Määräyksillä varmistetaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien pinta- ja pohjavesivaikutusten riittävä tarkkailu. Viranomaisen tiedossa on ainakin kaksi talousvesikaivoa Löytäneentiellä, joita luvanhakija ei ole esittänyt lupahakemuksessa tarkkailtavaksi.

Määräys 26

Toiminnanharjoittaja on vastuussa räjäytystöiden aiheuttamasta tärinästä ja tärinähaittojen ennaltaehkäisystä. Lupaa valvovan ympäristönsuojeluviranomaisen on kuitenkin hyvä olla selvillä valvottavan lupakohteen mahdollisista ympäristöriskeistä.

Määräys 27

Myöhemmin luvan voimassaoloaikana voi tulla vastaan tilanteita, joissa nyt suunnitellut tarkkailut eivät vastaa enää sen hetkistä tarvetta.

Määräykset 28-31

Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa ryhtyä välittömiin korjaus- ja torjuntatoimiin, jolloin haittavaikutukset voidaan minimoida. Vahinkojen ja onnettomuuksien varalta tulee laitoksella olla materiaalia ja välineitä torjuntatoimiin. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

Määräykset 32-33

Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen laitoksen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Saamiensa tietojen avulla lupaviranomainen voi myös seurata mahdollista luvan tarkistamisen tai uuden luvan hakemisen tarvetta. Jätelain mukaan kirjanpitotiedot on säilytettävä kuusi vuotta. Maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan ilmoitus ottamisesta on tehtävä tammikuun loppuun mennessä.

Määräys 34

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Kun toimintaa harjoitetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, voidaan ympäristönsuojelun tasoa parantaa ja ehkäistä mahdollisten haittojen syntymistä. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

Määräys 35

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista ja sen vuoksi on tärkeää saada tieto muutoksista valvontaviranomaiselle.

Määräykset 36-38

Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Ottamissuunnitelman mukaan matalat rintaukset (<3 m) luiskataan kaltevuuteen 1:2 tai loivemmaksi ja korkeat rintaukset jätetään jyrkiksi ja niiden yläpuoli aidataan. Alueelta tulee poistaa mm. koneet ja laitteet sekä jätteet, mahdollisesti pilaantunut maaperä puhdistaa ja huolehtia alueen turvallisuudesta. Lopettamista koskeva, hakemuksessa esitettyä tarkempi lopettamissuunnitelma on tarpeen esittää ennen lopettamistoimenpiteiden tekemistä. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa.

Lausuntojen ja muistutuksen huomioon ottaminen

Annetut lausunnot ja muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Päätöksen lupamääräyksissä on sovellettu valtioneuvoston asetusta 800/2010. Yhteismeluvaikutukset alueen muiden toimintojen kanssa on otettu huomioon melulle asetetussa lupaehdossa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 2, 5-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 34, 39, 41-44, 46, 47a, 48-49, 52-53, 58, 62, 64-66, 70, 83, 85, 87, 94, 96, 111-114, 123, 142, 167-168, 170, 190-191, 205, 209

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) § 2-4, 6, 11-15, 18

Maa-aineslaki (555/1981) § 1, 3-7, 10-16, 16 b, 19-21, 23-23b

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) § 1-4, 6-9

Jätelaki (646/2011) § 8, 12, 13, 15-17, 28-29, 72, 118-121

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) § 7-12, 40

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) § 1-4, 6-8, 12-13, 16

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Luvan voimassaolo

Päätös on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on annettu.

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia toiminnan edellyttämien muiden lupien ja sopimusten voimassaolosta.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

Maksut ja niiden määräytyminen

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. Naantalin kaupunginhallitus on hyväksynyt maa-ainestaksan 1.10.2018 § 328.

Vakuus

Hakijan tulee ennen maa-ainesten ottamista asettaa lupamääräysten noudattamiseksi vakuus. Vakuussumma määräytyy maa-ainestaksan 5.1 §:n mukaan.

Maa-ainesvakuus on

6100 euroa/ha *2,4 ha + 0,09 euroa/m3 * 192 500 m3 =

Yhteensä: 31 965 euroa.

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan vakuussummaksi tulee 31 965 euroa.

Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vakuus palautetaan lupa-ajan ja lopputarkastuksen jälkeen, kun jälkihoito ja maisemointi on asianmukaisesti suoritettu ja hyväksytty.

Lupahakemuksen maksut

Tarkastusmaksu (Maa-ainestaksa 2.1 §): 465 euroa

Ottamisalueen pinta-alan mukaan 220 euroa x alkava ha, 2,4 ha (Maa-ainestaksa 2.1 §): 220 euroa x 3

Kiviainesmäärän mukaan (Maa-ainestaksa 2.1 §): 0,027 euroa/m3 x 192 500 m3

Harkinta toiminnan aloittamiseksi ennen maa-ainesluvan lainvoimaiseksi tuloa lupakäsittelyn yhteydessä (Maa-ainestaksa 2.9 §): 200 euroa

Yhteiskäsittelylupahakemusta kohti perusmaksu (Maa-ainestaksa 2.12 §): 2500 euroa

Mikäli hakemus sijoittuu alle 500 m lähimmästä asuin- tai lomarakennuksesta, lisätään maksuun (Maa-ainestaksa 2.12 §): 250 euroa

Maa-aineslupa- tai yhteiskäsittelylupahakemuksesta naapurin tai asianosaisen kuuleminen, 40 euroa/kuultava (Maa-ainestaksa 4.1 §): 32 x 40 euroa

Hakemuksesta kuuluttaminen/ lehti-ilmoitus, lisäksi peritään todelliset kuuluttamis- ja ilmoituskulut (Maa-ainestaksa 4.2 §): 55 euroa + 296 euroa

Vakuuden hyväksyminen (Maa-ainestaksa 5.3 §): 220 euroa

Yhteensä: 11 123,50 euroa

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksuksi tulee 11 123,50 euroa. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

Valvontamaksut

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määrätään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätös

Palovuoren Kivi Oy

Raision kaupungin terveysvalvontajaosto

Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Päätöksestä ilmoittaminen

Toiminnan sijaintipaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta.

Muistutuksen ja mielipiteen ilmaisseet.

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ilmoittaa päätöksestä julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen Naantalin kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.naantali.fi. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi Rannikkoseutu-lehdessä. Tieto kuulutuksesta pyydetään julkaisemaan myös Maskun kunnan verkkosivuilla.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Päätöksen antaminen

Päätös annetaan 19.3.2024.

Liitteet

Liitteenä on sijaintikartta.

Päätös Ympäristöpäällikön päätösehdotus hyväksyttiin.