Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 12.02.2024/Pykälä 32

Yhteistyötoimikunta 26.10.2023 § 37     

Valmistelija  Henkilöstöpäällikkö Irmeli Niittymäki

Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2023 CGI Oy:ltä IT-toimintamalliselvityksen perustuen kaupunkistrategiaan. Toimintamalliselvityksen tarkoitus oli kartoittaa IT-toiminnan nykytilaan liittyvät mahdolliset heikkoudet sekä vahvuudet.

Selvitys toteutettiin kesä-syyskuussa 2023 ja sen toteuttamiseen osallistuivat CGI:n Jussi Vira, kaupungin tietohallintopäällikkö Juha Riekkinen sekä haastateltuina kaupunginjohtaja Laura Leppänen, talousjohtaja Heli Lähteenmäki ja kaikki toimialajohtajat (Riitta Luotio, Kimmo Kuusimäki ja Reima Ojala).

Selvitys pohjautui seuraaviin taustanäkymiin:

1. Nykyisellä, omaan tuotantoon perustuvalla ICT-palveluiden järjestämismallilla Naantalin kaupunki ei pysty vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeisiin, kuntalaisten kasvaviin odotuksiin ja turvaamaan toiminnan jatkuvuutta.

2. Kaupunki ei pysty kilpailemaan huippuosaajista ja siksi tarvitaan vaihtoehtoisten IT-toimintamallien tarkastelua huomioiden koko IT-arvoketju kehittämisen ohjauksesta projektien toteuttamiseen ja tuotannolliseen toimintaan.

3. Kaupungin talouteen kohdistuu tulevina vuosina sopeuttamispaineita ja siksi toiminnan tuottavuuteen on kiinnitettävä huomiota. IT on strateginen mahdollistaja tuottavuuden kasvattamisessa.

Tietohallinnon toiminnan nykytila-analyysi toteutettiin tarkastellen tuotettavien IT-palveluiden, tietoteknisen ympäristön, tietohallinnon organisoitumisen sekä talouden ja hallintomallin toteutumista. 

Haastatteluiden (johtoryhmätaso) kautta kartoitettiin palvelualojen vaatimuksia tulevalle toiminnalle peilaten niitä nykytilan toteumaan. Havaintoina voitiin todeta, että perus-IT:n palvelutuotanto toimii kyllä hyvin mutta on samalla erittäin haavoittuvaista rajallisen resursoinnin vuoksi. Toisaalta kehittämiseen, innovaatioiden esille tuomiseen sekä datan analysointiin koettiin tarvittavan lisää resursseja. Samalla haastavina nähtiin toimintaympäristöön liittyvät monet ulkoiset muuttujat. Esimerkkeinä muuttuva geopoliittinen tilanne, useat kansalliseen kehittämiseen liittyvät hankkeet, normitulva ja toteutuneet tai toteutuvat kansalliset muutoshankkeet (Varha, TE24).

Tietohallinnon toiminnan painottuminen ICT-infrastruktuurin ja perusohjelmistojen ylläpidon sijaan enemmän kaupunkilaisille suunnattujen uusien sähköisten palveluiden ja palvelualojen toiminnan tuottavuuden kehittämiseen sekä lakisääteisin pakollisiin muutostöihin vaatii IT-toimintamallin kehittämistä. Tärkeimpinä kehityskohteina nähdään:

1. Toiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyvän osaamisen kasvattaminen ja turvaaminen

2. Kehittämis- ja projektinhallintaosaamisen kasvattaminen

3. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen

Tietohallinnon roolin nähdään tavoitetilassa olevan strateginen toimija mm. digitalisaation edistäjänä ja palvelualojen digikumppanina tarjoten kehittämisen tukea sekä toiminnan turvaa perus-IT:n hankkijana tai tuottajana.

Näitä kehittämiskohteita toteutettaessa on olemassa kaksi vaihtoehtoista etenemismallia:

1. Nykyiseen itse tekemiseen perustuvan IT-toimintamallin vahvistaminen

2. Kyvykkyyksien kasvattaminen kumppanuuksien kautta

Liitteenä on taulukkomuotoisesti vertailtu näitä etenemismalleja ja esitelty myös johtopäätöksiä.

Liite 1, Yhttmk 26.10.2023

Näistä etenemismalleista on johdettu seuraavat organisoitumismallit:

1. Nykyinen organisaatiomalli, jossa tietohallintopäällikön alaisuuteen palkataan uusi kokonaisarkkitehtuuriohjauksesta vastaava IT-pääsuunnittelija sekä projektinhallintaosaaja.

2. Vaihtoehtoinen kumppanuuksia hyödyntävä organisaatiomalli, jossa tietohallintopäällikön alaisuudessa toimii kokonaisarkkitehtuurin ohjauksesta vastaava IT-pääsuunnittelija, hankinnoista ja toimittajahallinnasta vastaava IT-suunnittelija sekä projektinhallintaosaaja.

Liite 2, Yhttmk 26.10.2023

Jälkimmäinen etenemismalli tuottaisi mukanaan mahdollisen osittaisen liikkeenluovutuksen, joka kohdentuisi nykyisin IT-peruspalveluita tuottaviin järjestelmäasiantuntijoihin (4). Käytännössä merkittävimmät muutokset nykymalliin liittyvät perus-IT:n hankkimiseen kumppanilta sekä infrastruktuurin IT-suunnittelun painottuminen hankintojen hallintaan.

Näistä vaihtoehdoista jälkimmäinen palvelutuotannon osittaisen ulkoistamisen malli on potentiaalisempi ja eteneminen tulisi toteuttaa tämän mukaisesti.

Perustelut :

- Jatkuvuuden varmistaminen on nykymallilla haastavaa. Erityisesti tietohallinnon tuki- ja ylläpitotehtäviin kuuluvien riskien pienentäminen sisältäen IT-peruspalveluiden jatkuvuudenhallinnan. Pieni yksikkö on haavoittuva ja yhdenkin henkilön poissaolo vaikuttaa liikaa koko toimintaan

- Korvausrekrytoinnit ovat haastavia ja henkilöriskit siksikin merkittäviä

o Uramahdollisuudet ovat kuntaorganisaatiossa suppeita

o Vaikeus kilpailla osaavista IT-ammattilaisista

- Tietohallinnon roolia on jatkossa kohdennettava ylläpidon sijaan enemmän kehittämiseen

o Nykytilassa IT-suunnittelijat osallistuvat liikaa ylläpitoon

o Aikaa ei jää riittävästi innovointiin eikä kehitystoimintaan

- Tietohallinnon on jatkossa kyettävä paremmin vastaamaan ennen kaikkea toimialakohtaisiin kehittämistarpeisiin

- Tietoturvariskit ovat olemassa ympärivuorokautisesti joka päivä. Arkisin virastoaikaan toteutettu seuranta ei riitä vastaamaan haasteisiin 

Päätösehdotus IT-selvitys annetaan tiedoksi. Yhteistyötoimikunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa IT-palvelutuotannon osittaiseen ulkoistamiseen. Yhteistyötoimikunta toteaa, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta
kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintavelvoite on tällä käsittelyllä toteutettu.

Kokouskäsittely

Kokouksessa asiantuntijana läsnä tietohallintopäällikkö Juha Riekkinen. Todettiin, että asian käsittelyä jatketaan seuraavassa yhteistyötoimikunnassa. Puheenjohtajan muutettu päätösehdotus, IT -tukipalvelua koskeva selvitys merkitään tiedoksi.

Merkitään tiedoksi, että Juha Riekkinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen kello 15.20.

Päätös IT -tukipalvelua koskeva selvitys merkitään tiedoksi.

Yhteistyötoimikunta 01.02.2024 § 15     

Valmistelija  hallintojohtaja Riitta Luotio ja tietohallintopäällikkö Juha Riekkinen:

Kaupungissa on vireillä organisaatiouudistus, johon liittyen syksyn 2023 aikana selvitettiin IT-tuotannon järjestämismallia konsulttityön avulla.

Kaupunginhallitukselle on esitelty CGI:n laatimaa ICT-selvitystä 2.10.2023 § 271.

Tehdyn selvityksen mukaan ICT-tuki-, ylläpito- ja kehityspalvelujen tuottaminen omaan tuotantoon perustuvalla mallilla ei jatkossa pystytä vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeisiin. Omana tuotantona ilmenee kohonneita riskejä, jolloin on ryhdyttävä toimenpiteisiin palvelun turvaamiseksi.

Samassa yhteydessä tunnistettiin tarve digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen entistä vahvemmin kaupungin toiminnassa sekä palvelutuotannossa.

Oheismateriaali:

- CGI:n laatima Naantalin kaupungin IT-toimintamallia koskeva selvitys

Naantalin kaupunki on ollut Kuntien Tiera Oy:n omistaja jo pitkään. Kuntien Tiera Oy:n palveluja käytetään tietohallinnossa laajasti, mm. rakennetun ympäristön kokonaisratkaisuissa sekä konesalikapasiteettina.

Tieran kanssa toteutettu ratkaisuesitys perustuu Tieran ja Naantalin kaupungin edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin sekä niissä esille tulleisiin tarpeisiin ja odotuksiin. Selvityksen perusteella kumppanuuden laajentaminen on ensisijainen ja kokonaisuutena tarkoituksenmukaisin vaihtoehto, kun ICT-tuki-, ja ylläpitopalveluita uudelleen järjestellään.

Suomen Kuntaliitto on syksyllä 2022 laatinut selvityksen "Kuntien tietohallinnon roolit". Selvityksen mukaan kunnissa on yleisestikin ottaen suuntauksena tietohallintojen roolin muuttaminen ylläpidosta kehittämiseen painottuvaksi, digitalisaation edistämiseksi. (Kuntien tietohallinnon roolit, 2022, Suomen Kuntaliitto)

https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2216-kuntien-tietohallinnon-roolit

Nykytila

Kumppanuuden tavoitteena on:

- Tietohallinnon tuki- ja ylläpitotehtäviin kuuluvien riskien pienentäminen

- Perus-ICT:n palveluiden jatkuvuuden hallinnan parantaminen

- Tietohallinnon roolin painopisteen muuttaminen ylläpidosta kehittämiseen

- Toimialakohtaisiin ja kehittämiseen liittyviin tarpeisiin vastaaminen

Selvityksen yhteydessä kartoitettiin eri toimialojen tarpeet niin ICT-tuki- ja ylläpitopalveluille kuin kehittämiselle.

Kaupungin omana toimintana tietohallinnolla ei ole ollut mahdollisuutta käyttää niin paljon aikaa digitalisaation edistämiseen kuin olisi ollut tarvetta.

- Perus-ICT vie huomion, kehittämiseen on vaikea löytää aikaa

- Kaupungin tietohallinnon henkilö- ja osaamisriskit ovat kohonneet

- Eläköityvien ja työpaikkaa vaihtavien henkilöiden korvausrekrytoinnit ovat erittäin haastavia.

- Vaikea kilpailla osaavista ICT-alan ammattilaisista - Kunta-alan palkkataso on heikompi

- Kunnilla on vähäiset mahdollisuudet tarjota riittävän mielenkiintoisia työuramahdollisuuksia ICT:ssä

- Osaamisen kehittämiseen on vaikeaa löytää aikaa, kun samalla tulee osallistua päivittäiseen palvelutuotantoon

- Perus-ICT:n palvelujen laatu ja jatkuvuuden hallinta on nykytilassa haavoittuvainen; esim. kyvykkyys ennakoida, varautua ja toipua yllättävistä vakavista häiriötilanteista on haastavaa esim. kyberhyökkäykset, tietomurrot.

Kumppanuuden hyödyt kaupungille

Kumppanuuden kautta on mahdollista saada perus-ICT:n palveluiden tuottamiseen vakaammat resurssit, jolloin kaupungin omassa ICT-tuotannossa voidaan keskittyä palveluiden kehittämiseen ja palvelualojen toiminnan kehittämisen tukemiseen. Samassa ICT-toimintojen kypsyys kehittyy.

Kaupungin toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen ja riskien minimointiin saadaan selkeästi enemmän voimaa. Palveluille pystytään antamaan laatulupaukset ja palveluiden laadun hallintaa saadaan nykyistä paremmaksi. Näin voidaan varmistaa käyttäjätyytyväisyys ja palvelujen häiriöttömyys.

Kumppanuus mahdollistaa käyttäjäkokemuksen jatkuvan parantamisen myös pitkällä aikavälillä. Kuntien Tieran palvelukseen kaupungilta siirtyvä henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä Siirtyvien henkilöiden ammatillinen kehittyminen ja työssä viihtyvyys saa paremmat mahdollisuudet kehittyä, mm. urapolut, kollegatuki, lomasijaisuudet, osaamisen kehittäminen. Samassa yhteydessä kiinteät kustannukset muuttuisivat volyymisidonnaisiksi.

Kuntien Tiera Oy tuottaa palvelut Suomessa oman henkilöstön voimin, tukien kunta-ICT-alan työpaikkojen ja ICT-osaamisen säilymistä ja kasvamista alueella. Dynaamisten puitesopimusjärjestelyiden myötä on mahdollista hyödyntää laajan toimittajaverkoston osaamista. Kuntien Tiera Oy yhteistyökumppanina pystyy tarjoamaan kyberturvallisuusuhkien hallintaan lisää osaamista ja kapasiteettia.

Kaupungilla on Tieran kanssa mahdollisuus nopeaan etenemiseen ja siten hyötyjen nopeaan realisoitumiseen. Näin kaupungin digitalisaatioon panostaminen mahdollistuu paremmin kuin nykytilassa omana tuotantona. Muiden kaupunkien kokemukset ja opit voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Kustannusvertailu

ICT-peruspalvelujen tuottaminen kaupungin omana toimintana kustantaa arviolta 346 000 euroa. Tieran palvelumallissa kustannus on reilut 404 000 euroa eli 50 000 -100 000 euroa enemmän.

Palkkakulujen laskennassa on käytetty palkkakulukerrointa 1,8 sivu- ja yleiskuluista (tilat, henkilöstön koulutus, henkilökuntaedut ym.) Esimiestyön ja kollegakoordinoinnin osuus on niin ikään laskettu vertailuun palkkakertoimella 1,8.

Tieramallissa palkkakulut on korvattu Tieran palkkioilla. Esimiestyötä ja kollegakoordinointia jää myös Tieramallin mukaisessa toteutuksessa (arvio 10 %). Järjestelmäkustannukset siirtyvän henkilöstön osalta siirtyvät kumppanuushankkeessa kaupungilta Tieralle.

Vaikutukset talousarvioon 2024

Tieran palvelut 7 kk:n ajalta maksavat noin 224 000 euroa.

Käyttöönottoprojektin kustannus on arviolta 60 000 euroa.

Palkkojen säästö sivu- ja yleiskuluneet vastaavalta 7 kk:n ajalta ovat arviolta -137 000 euroa.

ITSM-järjestelmä voidaan päättää aikaisintaan syyskuussa 2024 (säästö - 5 000€).

Edellä esitetyn perusteella vuoden 2024 talousarvioon tarvitaan 142 000 euron lisämääräraha. Lisämääräraha anotaan erikseen kaupunginvaltuustolta.

Tunnistettavat riskit nykytilassa

ICT:n merkitys on korostunut lähes kaikissa kaupungin toiminnoissa. ICT-häiriöt vaikeuttavat ja voivat jopa lamaannuttaa kaupungin toimintaa.

Kuntatalouden sopeutustarpeet tarkoittavat kulujen karsimista. Säästöjen rinnalla pyritään ICT -investoinneilla parantamaan kaupungin kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. ICT-kustannusten skaalautuvuus on talouden näkökulmasta entistä tärkeämpää, kun talouden riskejä halutaan pienentää.

Omien ja käytössä olevien ICT-henkilöiden merkitys on suuri. ICT-henkilöiden eläköityminen ja muu vaihtuminen tuo haasteita. Yleisesti ottaen kuntien omat ICT-henkilöresurssit ovat niukat.

Toimialat odottavat entistä enemmän omalta tietohallinnolta tukea ja sisäistä sparraajaa digitalisaation edistämisessä. Nykytilassa liian usein ICT-henkilöiden fokus on käytännössä vain perus ICT-asioissa, ei toimialojen tukemisessa kunnan kehittämisessä. Digitalisaation edistäminen koko kaupungin tasolla vaatii panostamista.

Usein keskeinen vaativan tason ICT-osaaminen henkilöityy, mikä aiheuttaa merkittävän riskin kaupungin toiminnan jatkuvuudelle. Myös kouluttautumisen vähyys aiheuttaa osaamisen vanhentumista. Kaupungin on erittäin vaikeaa kilpailla hyvistä ja osaavista ICT-asiantuntijoista.

Tietoturva- ja kyberhyökkäykset ovat merkittävästi lisääntyneet. Kyvykkyys tietoturva- ja kyberhyökkäysten ennaltaehkäisemiseen sekä niistä toipumiseen syö resursseja merkittävästi.

Kaupungin toiminta vaatii erityisosaamisia, jota ei muilla toimialoilla ole; mm. sähköiset kirjoitukset, vaalit, tiedonhallintalaki, jne. On erittäin tärkeää, että ICT:llä on kumppani, joka tuntee kuntien toimintaa, käytettäviä tietojärjestelmiä sekä lakienkin asettamia vaatimuksia.

Kaupungin toiminnan ja IT:n näkökulmasta tunnistettavat riskit omassa toiminnassa ovat:

It-henkilöstön resurssit ovat ohuet ja jos joku henkilö ei ole käytettävissä on kaupungin perustoiminta vaarassa häiriintyä merkittävällä riskillä.

Riittävän laajan ja toisaalta myös riittävään osaamisen saaminen omaan tietohallintoon on iso ongelma. Rekrytointihaasteet kunta-alalla ovat arkipäivää.

Kaupungin toimintaa ja palveluja ei saada kehitettyä julkishallinnon digitalisaatiovaateiden mukaisesti, vähäisien resurssien takia. Kehityspotentiaalia on tunnistettu tietohallinnon toimintasuunnitelmassa ja muissa yhteyksissä.

Kehittämisen sijaan panostukset joudutaan kohdentamaan perus -ICT:n toiminnan varmistamiseen.

Oheismateriaali:

- SWOT-analyysi muutosvaiheessa

Mahdollisuudet

Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut ja sujuvat digitaaliset prosessit ovat merkittävä mahdollisuus asukas- ja asiakastyytyväisyyden ja henkilöstötyytyväisyyden kehittämisessä. ICT-teknologia kehittyy vauhdilla (tekoäly, robotiikka) ja uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet tulee olla tiedossa.

Henkilöstöpäällikkö Irmeli Niittymäki:

Yt -menettely

Palvelutuotannon ulkoistaminen koskee neljää järjestelmäasiantuntijaa.

Liikkeen luovutusta koskevat normit ovat liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY), työsopimuslaki, laki kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (11.4.2003/304) sekä laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella.?

Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Saman pykälän 2 momentin mukaan liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle.?

Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella mukaisesti liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee:?

1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta;?

2) luovutuksen syyt;?

3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä?

4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.?

Luovuttajan on annettava hallussaan olevat edellä tarkoitetut tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava 1 momentissa mainitut tiedot henkilöstön edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.?

Lähtökohtaisesti liikkeen luovutuksessa luovuttaja vastaa siirtyvien henkilöiden palkka- ja muista työsuhteeseen liittyvistä saatavista, lomakorvauksista, lomapalkasta, lomarahasta, ylityö- ja muista mahdollisista työaikakorvauksista, eläke- ja sosiaaliturva- yms. maksuista, siltä osin kuin ne kohdistuvat ja perustuvat aikaan ennen?luovutushetkeä,?ellei toisin sovita. Tätä periaatetta noudatetaan tässäkin liikkeen luovutuksessa.?

Liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvat lain määrittelemä henkilöstö (liite 1), yhteensä neljä (4) henkilöä. Liikkeenluovutuksen suunniteltu ajankohta on 1.6.2024.

Liikkeen luovutusta, sen syitä ja henkilöstövaikutuksia on käsitelty Naantalin kaupungin yhteistyötoimikunnassa IT tukipalveluita koskevan selvityksen yhteydessä 26.10.2023 ja tietojen luovutusta17.1.2023.

IT - palveluiden henkilöstölle järjestettiin työpaikkakokous syistä ja henkilöstövaikutuksista   29.11.2023 ja Tiera esittäytyi työnantajana 18.12.2023. Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungin/kunnan/kuntayhtymän liiketoiminnan luovuttamista kolmannelle. Asiaa tullaan käsittelemään kaupunginhallituksen kokouksessa 12.2.2024.

Yhteistyötoimikunnan kokouksessa asia käsitellään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaisessa menettelyssä.

Henkilöstöjärjestöillä on oikeus antaa kokouksessa kirjalliset kannanottonsa asiasta.

Luettelo siirtyvästä henkilöstöstä on liitteenä (Salassa pidettävä, salassa pidettävä, JulkL 6 § 1. mom 8. kohta)

  Liite 1, Yhttmk 1.2.2024

Päätösehdotus Yhteistyötoimikunnalla ei ole huomautettavaa asian suhteen.

Yhteistyötoimikunta toteaa, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintavelvoite on tällä käsittelyllä toteutettu.

Kokouskäsittely

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti

kokouksessa.

Merkittiin, että hallintojohtaja Riitta Luotio ja tietohallintopäällikkö Juha Riekkinen poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen kello 8.35.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus 12.02.2024 § 32      

130/00.04.02/2024    

 

Valmistelija Hallintojohtaja Riitta Luotio

Naantalin kaupungin ICT-palvelujen järjestämistä ja palvelutuotannon ulkoistamista koskevat yt-menettely on toteutettu 1.2.2024.

Sopimukset

Kaupungin ICT -palvelujen tulevaisuussuunnittelussa on päädytty esittämään, että kaupungin ICT-palveluiden peruspalvelut siirretään Kuntien Tera Oy:lle. Kuntien Tiera Oy on kuntien omistama tietotekniikan palveluyhtiö, jonka omistajiin myös Naantalin kaupunki lukeutuu. Kuntien Tiera Oy on omistajakuntiinsa nähden ns. in house -asemassa eli tietohallintopalveluja voidaan ainakin toistaiseksi ostaa Kuntien Tieralta ilman kilpailutusta. Sopimuksen pituus on 5 vuotta, ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi vuoden irtisanomisajalla. Kuntien Tieran käyttöönottoprojektin hinta on noin 50 000- 75 000 euroa.

Liitteinä:

- Kuntien Tiera Oy:n ja Naantalin kaupungin palvelusopimus koskien Tiera ICT-peruspalveluita liitteineen (Salassa pidettäviä, JulkL 24 § 20.kohta)

- Naantalin kaupunki Projektisopimus liitteineen koskien Tiera ICT-peruspalveluiden käyttöönottoa 8445/2023 (Salassa pidettäviä, JulkL 24 § 20.kohta)

-Sopimus liikkeenluovutuksesta koskien ICT-palvelutuotannon siirtoa 8444/2024 liitteineen

(Salassa pidettäviä, JulkL 24 § 20.kohta)

- Sopimusehdot ja sopimusmateriaalin turvaluokitteet

Liitteet 1-6, KH 12.2.2024

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus päättää, että

1. kaupungin tietohallintopalvelujen peruspalvelut ulkoistetaan Kuntien Tiera Oy:lle 1.6.2024 alkaen solmimalla palvelusopimus, projektisopimus sekä liikkeenluovutusta koskeva sopimus (liiteet 1-5) Kuntien Tiera Oy:n kanssa.

2. kaupunginjohtaja valtuutetaan neuvottelemaan sopimusten yksityiskohdat sekä allekirjoittamaan kaikki Kuntien Tiera Oy:n kanssa solmittavat ict-peruspalvelutoiminnan ulkoistamiseen liittyvät sopimukset.

Kokouskäsittely Merkittiin, että henkilöstön edustaja Juha Ovaska oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan.

Päätös Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.