Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 12.12.2023/Pykälä 86

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.12.2023 § 86                   

1501/14.06.00/2021    

 

Valmistelija Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 1.12.2023

Asia

Yksityishenkilö on pannut vireille Nätkelmäkadun Rinki-ekopisteen lakkauttamis- tai siirtoasian jätelain 134 §:ään vedoten. Asukas on perustellut asiaa mm. seuraavasti:

Jätepisteitä ei tarvita niin paljon uuden jätelain myötä. Pyydän, että Manner-Naantalissa käydään pisteiden tarpeellisuus ja laajuus läpi uuden lain mukaisesti ja mahdolliset turhat, erityisesti lainvastaiset pisteet poistetaan käytöstä.

Vastaanottopaikkojen sijoittamisesta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä (1029/2021): vastaanottopaikat sijoitetaan päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteyteen taikka yleisesti käytettyjen kulkureittien varrelle (10 § 1 mom. 3 kohta). (Asetusviittaus korjattu nykylainsäädännön mukaiseksi.)

Nätkelmäkadulta ei pääse ajamaan läpi - se ei ole kulkureitin varrella, vaan kadun päästä alkaa päättyvä tie. Nätkelmäkadulle pitää ajaa suhteellisen pitkä matka ja samaa reittiä pois, se ei ole kulkureitin varrella. Sama rasite koskee Orvokkikatua. Mitään palveluja täällä ei myöskään sijaitse. Tällä alueella ei ole kovin paljon asukkaita ja liikenne olisi ilman ekopistettä melko vähäistä.

Ekopisteiden sijoittelua katsomalla näkee selvästi, että kaikki manner-Naantalin ekopisteet sijaitsevat Aurinkotien pohjoispuolella, varsin pienellä alueella. Lisäksi kauppakeskittymien yhteydessä keskustassa ja Ruonan yhdystiellä ei ole ekopistettä lähelläkään. 

Nätkelmäkadun piste sijaitsee vaarallisella paikalla erityisesti Orvokkikadun ja Nätkelmäkadun vaarallisen risteyksen takia, kun Nätkelmäkadulle ajetaan Orvokkikadulta. Erityisen vaarallinen se on koulumatkalaisille, kadulla ei ole kevyenliikenteenväylää.

Lisäksi asukas on ollut usean kerran yhteyksissä mm. jätepisteen yleisilmettä, siisteyttä ja jäteastioiden sijoittelua koskien, ja vedonnut, että jätepiste vaikuttaa asukkaisen yleiseen viihtyvyyteen. Roskaantumista koskevat ilmoitukset on käsitelty Naantalin kaupungin ympäristönsuojelun toimesta suorittamalla kohteelle tarkastuksia ja olemalla tarvittaessa yhteydessä jätepisteestä vastaavaan tahoon. Merkittävää roskaantumista ei ole tarkastuksilla havaittu, vaan Nätkelmäkadun pisteen ympäristö on ollut yleensä muutamia yksittäisiä pienroskia lukuun ottamatta siisti. Tarvittaessa on toiminnanharjoittajaa pyydetty siistimään piste tai tekemään muita toimenpiteitä jätepisteellä tehtyjen havaintojen perusteella.

Jätelainsäädännöstä

Jätelain (646/2011) 134 §:

Jollei 75, 125 tai 126 §:ssä tarkoitettu asia ole tullut vireille valvontaviranomaisen omasta aloitteesta, asian voi panna kirjallisesti vireille:

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö- tai terveysvaikutukset ilmenevät;

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristö- tai terveysvaikutukset ilmenevät.

4) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Jätelain 75 §:

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa.

Jos kunta laiminlyö 74 §:n 2 momentissa tarkoitetun siivoamisvelvollisuutensa, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa kunnalle siivoamisesta määräyksen.

Määräyksen antamisesta ja siihen liitettävästä velvoitteen laiminlyönnin varalle asetettavasta tehosteesta säädetään 13 luvussa.

Jätelain 125 §:

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa muuta kuin ympäristöluvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen roskaantumisen ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi. Määräyksen on oltava kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja roskaantumisen tai muiden haittojen merkittävyys.

Jätelain 126 §:

Valvontaviranomainen voi:

1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä taikka jätteensiirtoasetusta taikka elohopea-asetusta tai sen nojalla annettua säännöstä, jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; (24.8.2018/757)

2) määrätä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta aiheutunut haitta;

3) määrätä jätettä tai tuotetta koskevista väliaikaisista toimista, kuten jätteen tai tuotteen asianmukaisesta varastoinnista tai säilyttämisestä, jätekuorman purkamisen kieltämisestä, jätteen palauttamisesta alkuperäiseen paikkaan tai muista vastaavista toimista, jotka ovat tarpeen 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa.

Väliaikaisista toimista aiheutuneista kustannuksista vastaa se, joka on toiminut säännösten tai määräysten vastaisesti.

Määräyksen voi toimialallaan antaa kiireellisessä tapauksessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen määräämä viranhaltija. Asia on kuitenkin viivytyksettä saatettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätettäväksi.

Pakkausjäteasetuksen 9 §:n 5. momentissa todetaan: " Jätteen vastaanottopaikkojen perustamista, ylläpitoa ja hoitoa koskevista yleisistä vaatimuksista säädetään jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:ssä."

Jäteasetuksen (978/2021) 10 §:

Kiinteistön haltijan, kunnan, jätteen haltijan, tuottajan, jakelijan ja muun toimijan on järjestäessään yhdyskuntajätteen ja siihen rinnastettavan jätteen keräyksen huolehdittava siitä, että:

1) jätteen vastaanottopaikkaan on esteetön pääsy ja jäte voidaan turvallisesti kuormata poiskuljetusta varten;

2) vastaanottopaikassa on riittävä määrä kannellisia säiliöitä, maahan upotettavia syväkeräyssäiliöitä, jätelavoja tai muita jäteastioita, jotka soveltuvat kerättäville jätelajeille;

3) jäteastioiden käytöstä ja tyhjennyksestä ei aiheudu loukkaantumisen vaaraa käyttäjälle tai tyhjentäjälle eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

4) jäteastian kanteen tai etuseinään kiinnitetään selvästi erottuva merkintä, jossa on tiedot astiaan kerättävästä jätelajista sekä keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön yhteystiedot, ja jäteastiaan tai sen välittömään läheisyyteen asetetaan selvästi nähtäville kerättävää jätelajia koskevat lajitteluohjeet;

5) jäteastia tyhjennetään riittävän usein siten, että kertyvä jäte mahtuu astiaan ja astia voidaan aina sulkea eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa;

6) alueellisilla vastaanottopaikoilla jäteastian täyttymistä seurataan siten, että astioiden tyhjentäminen voidaan tehdä ajoissa ja aiheuttamatta katkoksia jätteen vastaanottoon;

7) jäteastia pidetään kunnossa ja puhdistetaan riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastia kuitenkin vähintään kerran vuodessa ja biojäteastia vähintään kaksi kertaa vuodessa;

8) jätteen keräyksen johdosta roskaantunut vastaanottopaikka ja sen ympäristö siivotaan viivytyksettä;

9) vastaanottopaikassa on kerättävän jätteen ominaisuudet huomioon ottaen riittävän tiivis pohja ja tarpeelliset säänkestävät katteet, vesien johtamis- ja käsittelyjärjestelyt ja muut rakenteet keräyksestä johtuvan terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi;

10) luvaton jätteen toimittaminen vastaanottopaikkaan estetään tarvittaessa rakenteellisin ja muin teknisin keinoin.

Jätettä vastaanottopaikkaan toimittavan on pantava jäte sille varattuun jäteastiaan ja huolehdittava siitä, ettei astia jätteen vuoksi rikkoonnu eikä tarpeettomasti likaannu. Jäte on lajiteltava kiinteistöllä tai alueellisella vastaanottopaikalla järjestetyn erilliskeräyksen mukaisesti.

Vastaanottopaikan järjestäjän ja jätteen kuljettajan on huolehdittava jätteen kuormaamisen ajoittamisesta ja muista kuljetusjärjestelyistä siten, että vastaanottopaikan läheisyydessä asuville ja oleskeleville ei aiheudu melu- tai muuta vastaavaa häiriötä.

Edellä 1-3 momentissa säädettyjä vaatimuksia on soveltuvin osin noudatettava myös muun kuin yhdyskuntajätteen ja siihen rinnastettavan jätteen keräyksessä ja vastaanotossa.

Jätelain 134 §:n mukaisen vireillepanoasian käsittely

Asiasta on pyydetty sekä Suomen Pakkauskeräys Rinki Oy:n että Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n vastinetta.

Vastineet ovat esityslistan liitteenä.

Liitteet 1-2, YMPRA 12.12.2024

Asian vireille panneelle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen saaduista vastineista. Asian vireille pannut on antanut vastineensa 11.10.2023. Vastine on esityslistan oheismateriaalina

Oheismateriaali: Vastine

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että toiminnassa ei ole ilmennyt sellaista jätelain tai sen alaisten asetusten vastaisuutta, että jätelain valvontaviranomaisena toimivan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi asiaan puuttua jätelain 75, 125 tai 126 §:n nojalla.

Perustelut

Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 20.04.2017 § 34 päättänyt merkitä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n keräystoiminnan jätehuoltorekisteriin. Ilmoitukseen sisältyivät seuraavat pakkausjätteiden vastaanottopaikat:

Linnavuorenkatu 2/Käkölänraitti (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset) 

Murikontie (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Nuhjalantie 8, K-Market Etappi (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Nätkelmäkatu/Orvokkikatu (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Paltteentie (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Rajatie 1 (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Rämpsälänkatu (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Soinistentie 170/Immaistentie (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Tapinreikä (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Tiilenkantajantie (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Ukko-Pekan tie (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Vanhatie 3, SALE Rymättylä (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Ilmoituksen mukainen toiminta on aloitettu 1.1.2016.

Edellä mainitun Rinki Oy:n ilmoituksen mukaan manner-Naantalissa on ollut seitsemän (7) keräyspistettä loppujen sijaitessa saariston alueella. Manner-Naantalin keräyspisteistä vain yksi eli Nuhjalantie 8:n piste on sijoitettu päivittäistavarakaupan (silloinen K-Market Etappi, nykyinen Sale) yhteyteen. Manner-Naantalin muiden päivittäistavarakauppojen kiinteistöiltä ei ole löytynyt riittävästi tilaa keräyspisteille. Muut manner-Naantalin keräyspisteet ovat sijainneet kaupungin omistamalla maa-alueella kaupungin katuverkon asuinalueiden kokoojakatujen läheisyydessä tai varrella. Esimerkiksi Rämpsälänkatu on päättyvä asuinalueen katu. 

Tällä hetkellä RINKI-ekopisteitä on manner-Naantalissa neljä (Nätkelmäkadulla, Nuhjalantiellä, Tiilenkantajantiellä ja Soinistentiellä) (Lähde: Rinki-ekopiste kartalla - Rinkiin.fi).

Keräyspisteiden sijoittamista päätöksessä todettuihin paikkoihin ei voida pitää valtioneuvoston pakkauksista ja pakkausjätteistä antaman asetuksen (1029/2021) 10 § 1 momentin kohdan 3 säädetyn "yleisesti käytettyjen kulkureittien varrelle" vastaisena. Asetuksessa esitetyn ei voida katsoa sulkevan pois keräyspisteiden sijoituspaikkoina kaupungin katuverkkoa eikä varsinkaan sen kokoojakatujen läheisyydessä sijaitsevia ja hyvin saavutettavissa olevia riittävän tilavia sijoituspaikkoja. Asetuksessa ei ole tarkemmin määritelty saatikka rajattu myöskään ilmaisua "kulkureittien varrella" etenkään etäisyyttä tarkoittavin määrein. Orvokkikadun/Nätkelmäkadun keräyspiste on sijoitettu asemakaavassa osoitetulle LP-alueelle. Alue sijaitsee noin 280 metrin päässä Soinistentien ja Nuhjalantien risteyksestä. Soinistentie toimii yhtenä läpikulku- sekä kokoojakatuna suurimmalle osalle Manner-Naantalin pohjoisia asuinalueita, jotka ovat pientalovaltaista aluetta. Orvokkikadun läheisyydessä Soinistentien varrella sijaitsee myös Taimon koulu, joka palvelee oppilaiden lisäksi harrastajia iltaisin ja viikonloppuisin. Soinistentiellä liikennöi myös Fölin joukkoliikenne.   

Asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä on astunut voimaan 1.12.2021. Sen 10 §:ssä on säädetty vastaanottopaikkojen verkoston laajuudesta ja sijoittelusta.  Asetuksen perustelumuistion mukaan asetuksessa on otettu huomioon jäteasetuksen uudet säännökset kiinteistökohtaisen keräyksen laajentamiseksi kaikkiin vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin taajamissa. Tuottaja velvoitetaan järjestämään alueellisia vastaanottopaikkoja alueittain tasapuolisesti ottaen huomioon väestötiheys ja alueella järjestetty pakkausjätteen erilliskeräys kiinteistöiltä. Vastaanotto ei kuitenkaan tule rajoittua alueille, joilla keräys ja jätehuolto on kannattavinta. Laajenevan kiinteistökohtaisen keräyksen vuoksi asetuksessa säädettyjä lasi-, metalli- ja kuitupakkausten alueellisten vastaanottopaikkojen vähimmäismäärää pienennetään aiemmasta 1850 paikasta 1000 paikkaan. Muovipakkausten vastaanottopaikkojen määrä nostetaan samalle tasolle muita pakkausmateriaaleja koskevan vaatimuksen kanssa eli kaksinkertaiseksi nykyisestä (500 paikasta 1000 paikkaan).

Pakkausjäteasetuksen siirtymäsäännöksen mukaan sen 10 §:ää sovelletaan 1.7.2023 alkaen, mistä alkaen kunnan on järjestettävä yhteistoiminnassa pakkausten tuottajayhteisön kanssa asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräys jäteasetuksen 18 §:n mukaisesti.

Jäteasetuksen 18 §:

Kunnan on järjestettävä jätelain 49 a §:n mukaisesti yhteistoiminnassa pakkausten tuottajayhteisön kanssa asumisessa syntyvän lasi-, metalli- ja muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteen erilliskeräys vähintään jokaiselta taajamassa sijaitsevalta kiinteistöltä, jossa on viisi tai useampi asuinhuoneisto.

Jätelain 49 a §:

Kuntien ja pakkausten tuottajayhteisön on vähintään kaksi kolmasosaa Suomen asukkaista kattavalla sopimuksella sovittava 32 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen järjestämisestä yhteistoiminnassa siten, että:

1) kuntien järjestämä kiinteistöittäinen keräys ja tuottajayhteisön järjestämä alueellinen vastaanotto muodostavat maantieteellisesti kattavan ja väestötiheys huomioon ottaen kiinteistön haltijoita hyvin palvelevan keräysverkoston;

2) pakkausjäte saadaan talteen tehokkaasti ja jäte on laadultaan kierrätykseen soveltuvaa;

3) pakkausjäte kerätään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muiden samaa materiaalia olevien jätteiden kanssa;

4) jätteen keräys ja kuljetus järjestetään kustannustehokkaasti ja niin, että päästöt ympäristöön sekä haitat asuinympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle ovat mahdollisimman vähäiset.

Kuntien ja pakkausten tuottajayhteisön on lisäksi yhteistoiminnassa:

1) järjestettävä riittävästi neuvontaa ja tiedotusta sekä toteutettava muita toimia, joilla tehostetaan pakkausjätteen lajittelua kiinteistöillä;

2) seurattava erilliskeräyksen toimivuutta ja tehokkuutta sekä arvioitava tarvetta lisätoimenpiteisiin kerätyn pakkausjätemäärän lisäämiseksi tai pakkausjätteen laadun parantamiseksi.

Tämä tarkoittaa, että kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Lounais-Suomen Jätehuolto yhdessä tuottajayhteisön kanssa tulee tarkastelemaan uudelleen jätepisteverkoston laajuutta ja sijoittelua ja sen myötä tekemään uuden ilmoituksen jätelain 100 §:n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnan jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten. Tässä yhteydessä tulee tarkasteltavaksi myös Nätkelmäkadun jätepisteen mahdollinen uudelleen sijoittaminen. 

Nätkelmäkadun ekopiste on tarkoitus Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n mukaan lakkauttaa, kun uusi K-supermarket Ruonan yhdystien varrella avataan. Kyseisen kaupan yhteyteen on tulossa alueen asukkaita palveleva ekopiste. Kauppa on paraikaa rakenteilla ja avattaneen jo noin vuoden kuluessa. Lautakunta katsoo, että aihetta Nätkelmäkadun ekopisteen lakkauttamiselle tätä ennen ei ole.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei kuulu katualueiden liikennejärjestelyt eikä niiden turvallisuus.

Kokouskäsittely Käydyn keskustelun perusteella ympäristöpäällikkö muutti päätösehdotustaan kuulumaan seuraavasti:

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että toiminnassa ei ole ilmennyt sellaista jätelain tai sen alaisten asetusten vastaisuutta, että jätelain valvontaviranomaisena toimivan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi asiaan puuttua jätelain 75, 125 tai 126 §:n nojalla.

Perustelut

Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 20.04.2017 § 34 päättänyt merkitä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n keräystoiminnan jätehuoltorekisteriin. Ilmoitukseen sisältyivät seuraavat pakkausjätteiden vastaanottopaikat:

Linnavuorenkatu 2/Käkölänraitti (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset) 

Murikontie (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Nuhjalantie 8, K-Market Etappi (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Nätkelmäkatu/Orvokkikatu (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Paltteentie (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Rajatie 1 (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Rämpsälänkatu (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Soinistentie 170/Immaistentie (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Tapinreikä (metalli, kartonki- ja lasipakkaukset)

Tiilenkantajantie (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Ukko-Pekan tie (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Vanhatie 3, SALE Rymättylä (metalli, kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset)

Ilmoituksen mukainen toiminta on aloitettu 1.1.2016.

Edellä mainitun Rinki Oy:n ilmoituksen mukaan manner-Naantalissa on ollut seitsemän (7) keräyspistettä loppujen sijaitessa saariston alueella. Manner-Naantalin keräyspisteistä vain yksi eli Nuhjalantie 8:n piste on sijoitettu päivittäistavarakaupan (silloinen K-Market Etappi, nykyinen Sale) yhteyteen. Manner-Naantalin muiden päivittäistavarakauppojen kiinteistöiltä ei ole löytynyt riittävästi tilaa keräyspisteille. Muut manner-Naantalin keräyspisteet ovat sijainneet kaupungin omistamalla maa-alueella kaupungin katuverkon asuinalueiden kokoojakatujen läheisyydessä tai varrella. Esimerkiksi Rämpsälänkatu on päättyvä asuinalueen katu. 

Tällä hetkellä RINKI-ekopisteitä on manner-Naantalissa neljä (Nätkelmäkadulla, Nuhjalantiellä, Tiilenkantajantiellä ja Soinistentiellä) (Lähde: Rinki-ekopiste kartalla - Rinkiin.fi).

Keräyspisteiden sijoittamista päätöksessä todettuihin paikkoihin ei voida pitää valtioneuvoston pakkauksista ja pakkausjätteistä antaman asetuksen (1029/2021) 10 § 1 momentin kohdan 3 säädetyn "yleisesti käytettyjen kulkureittien varrelle" vastaisena. Asetuksessa esitetyn ei voida katsoa sulkevan pois keräyspisteiden sijoituspaikkoina kaupungin katuverkkoa eikä varsinkaan sen kokoojakatujen läheisyydessä sijaitsevia ja hyvin saavutettavissa olevia riittävän tilavia sijoituspaikkoja. Asetuksessa ei ole tarkemmin määritelty saatikka rajattu myöskään ilmaisua "kulkureittien varrella" etenkään etäisyyttä tarkoittavin määrein. Orvokkikadun/Nätkelmäkadun keräyspiste on sijoitettu asemakaavassa osoitetulle LP-alueelle. Alue sijaitsee noin 280 metrin päässä Soinistentien ja Nuhjalantien risteyksestä. Soinistentie toimii yhtenä läpikulku- sekä kokoojakatuna suurimmalle osalle Manner-Naantalin pohjoisia asuinalueita, jotka ovat pientalovaltaista aluetta. Orvokkikadun läheisyydessä Soinistentien varrella sijaitsee myös Taimon koulu, joka palvelee oppilaiden lisäksi harrastajia iltaisin ja viikonloppuisin. Soinistentiellä liikennöi myös Fölin joukkoliikenne.

Asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä on astunut voimaan 1.12.2021. Sen 10 §:ssä on säädetty vastaanottopaikkojen verkoston laajuudesta ja sijoittelusta.  Asetuksen perustelumuistion mukaan asetuksessa on otettu huomioon jäteasetuksen uudet säännökset kiinteistökohtaisen keräyksen laajentamiseksi kaikkiin vähintään viiden huoneiston kiinteistöihin taajamissa. Tuottaja velvoitetaan järjestämään alueellisia vastaanottopaikkoja alueittain tasapuolisesti ottaen huomioon väestötiheys ja alueella järjestetty pakkausjätteen erilliskeräys kiinteistöiltä. Vastaanotto ei kuitenkaan tule rajoittua alueille, joilla keräys ja jätehuolto on kannattavinta. Laajenevan kiinteistökohtaisen keräyksen vuoksi asetuksessa säädettyjä lasi-, metalli- ja kuitupakkausten alueellisten vastaanottopaikkojen vähimmäismäärää pienennetään aiemmasta 1850 paikasta 1000 paikkaan. Muovipakkausten vastaanottopaikkojen määrä nostetaan samalle tasolle muita pakkausmateriaaleja koskevan vaatimuksen kanssa eli kaksinkertaiseksi nykyisestä (500 paikasta 1000 paikkaan).

Pakkausjäteasetuksen siirtymäsäännöksen mukaan sen 10 §:ää sovelletaan 1.7.2023 alkaen, mistä alkaen kunnan on järjestettävä yhteistoiminnassa pakkausten tuottajayhteisön kanssa asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräys jäteasetuksen 18 §:n mukaisesti.

Jäteasetuksen 18 §:

Kunnan on järjestettävä jätelain 49 a §:n mukaisesti yhteistoiminnassa pakkausten tuottajayhteisön kanssa asumisessa syntyvän lasi-, metalli- ja muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteen erilliskeräys vähintään jokaiselta taajamassa sijaitsevalta kiinteistöltä, jossa on viisi tai useampi asuinhuoneisto.

Jätelain 49 a §:

Kuntien ja pakkausten tuottajayhteisön on vähintään kaksi kolmasosaa Suomen asukkaista kattavalla sopimuksella sovittava 32 §:n 1 momentissa tarkoitetussa toiminnassa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen järjestämisestä yhteistoiminnassa siten, että:

1)      kuntien järjestämä kiinteistöittäinen keräys ja tuottajayhteisön järjestämä alueellinen vastaanotto muodostavat maantieteellisesti kattavan ja väestötiheys huomioon ottaen kiinteistön haltijoita hyvin palvelevan keräysverkoston;

2)      pakkausjäte saadaan talteen tehokkaasti ja jäte on laadultaan kierrätykseen soveltuvaa;

3)      pakkausjäte kerätään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muiden samaa materiaalia olevien jätteiden kanssa;

4)      jätteen keräys ja kuljetus järjestetään kustannustehokkaasti ja niin, että päästöt ympäristöön sekä haitat asuinympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle ovat mahdollisimman vähäiset.

Kuntien ja pakkausten tuottajayhteisön on lisäksi yhteistoiminnassa:

1)      järjestettävä riittävästi neuvontaa ja tiedotusta sekä toteutettava muita toimia, joilla tehostetaan pakkausjätteen lajittelua kiinteistöillä;

2)      seurattava erilliskeräyksen toimivuutta ja tehokkuutta sekä arvioitava tarvetta lisätoimenpiteisiin kerätyn pakkausjätemäärän lisäämiseksi tai pakkausjätteen laadun parantamiseksi.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei kuulu katualueiden liikennejärjestelyt eikä niiden turvallisuus.

Päätös Ympäristöpäällikön muutettu päätösehdotus hyväksyttiin.