Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 24.08.2022/Pykälä 49

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 24.08.2022 § 49                   

392/11.01.00.00/2022    

 

Valmistelija Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 15.8.2022:

ASIA

Päätös J & T Pajunen Oy:n ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

HAKIJA

J & T Pajunen Oy

Navirentie 1

21100 Naantali

Y-tunnus: 0673129-3

LAITOS JA SEN SIJAINTI

J & T Pajunen Oy:n toiminta sijoittuu Naantalissa Ladvon kylässä kiinteistölle 529-24-2-1, osoite Isosuontie.

Laitoksen toimialaluokitus: 38110; Tavanomaisen jätteen keruu.

VIREILLETULOTIEDOT

Hakemuksen vireilletulo

Hakemus on tullut vireille Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa 29.3.2022.

Toiminnan luvanvaraisuus

Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohtien 13 f (jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely) ja 7 e (tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää) perusteella.

Toimivaltainen viranomainen

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 2 momentti kohtien 6 b ja 12 b ja f perusteella.

Taustatiedot

Päätökset ja sopimukset

J & T Pajunen Oy on tehnyt maanvuokrasopimuksen kiinteistöjen omistajan Naantalin kaupungin kanssa. Vuokra-alue on luovutettu vuokralle vuokrasopimuksessa tarkemmin eriteltyine osa-alueineen 1.11.2021-31.10.2041 väliseksi ajaksi teollisuus-, maa- ja kiviaines- ja varastointitoimintaan.

Naantalin kaupungin rakennuslupaviranomainen on 13.12.2021 myöntänyt maisematyöluvan LP-529-2021-01286 varastokentän rakentamiseen vuokra-alueen pohjoisosaan.

Kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja on antanut 23.3.2022 päätöksen meluilmoituksesta, joka koskee vuokra-alueen osa-alueelta V1 louhitun kiviaineksen ja vuokra-alueen pohjoisosan tasaukseen tarvittavan muualta tuotavan kiviaineksen murskausta alueen pohjoisella puoliskolla.

Kaavoitus

Ympäristölupa-alue sijaitsee voimassa olevassa Varsinais-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmässä teollisuustoimintojen alueella. Aivan toiminta-alueen koilliskulma on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Toiminta-alue sijoittuu Seveso III -direktiivin mukaiselle suoja- ja konsultointivyöhykkeelle.

Ympäristölupa-alueella on voimassa Manner-Naantalin osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman 4.10.2018. Kaavassa ympäristölupa-alue sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella T.

Laitosalue sijoittuu 11.12.2019 voimaan astuneelle Isosuontien asemakaava ja asemakaavamuutosalueelle Ak-319, jossa laitosalue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, T-5. Asemakaavassa laitosalueen pohjoisosan poikki on varaus maanalaiselle johdolle, jossa kulkee Raision Veden omistama paineviemäri.  Laitosalueen länsilaidalla kulkeva oja on kaavassa merkitty ohjeelliseksi hulevesialueeksi. Kaavamääräysten mukaan hulevedet tulee johtaa viivytyssäiliöön tai -painanteeseen, jonka tilavuus tulee olla vähintään 1 m3 / 100 m2 kovaa, vettä läpäisemätöntä pintaa. Viivytysjärjestelmän tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa ja siinä tulee olla ylivuotojärjestelmä. Viivytysjärjestelmän tyhjennykseen saa tehdä sulun, jos järjestelmää halutaan hyödyntää kesäaikaisena kasteluvesisäiliönä.

Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö

Laitosalue sijoittuu Naantalin kaupungin koillisnurkkaan. Raision kaupungin raja kulkee laitoskiinteistön itäistä rajaa pitkin. Maskun kunnan raja kulkee laitosalueelta noin 300 m pohjoiseen. Naantalin keskustaan on matkaa noin 5 km.

Ympäristölupa-alue rajautuu sen pohjoispuolella Isosuontiehen. Tien toisella puolen on Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n Isosuon jätekeskus ja alueella toimii myös V-S Puutarhamulta Oy. Maskun puolella toimii Westas Group Oy:n hakettamo.  Isosuon jätekeskuksen länsipuolella sijaitsee Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n Härkäsuon läjitysalue. Laitosalueen etelä- ja itäpuoli on maa- ja metsätalousaluetta. Laitosalueen länsipuolella sijaitsee Naantalin kaupungin maankaatopaikka.

Lähin asutus sijaitsee noin 500 m laitosalueesta lounaaseen ja kaakkoon ja noin 700 m laitosalueesta itään. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee noin 1,1 kilometrin etäisyydellä luoteeseen.

Laitosalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Lietsala sijaitsee laitosalueelta noin 1 km lounaaseen.

Laitosalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Laitosalueelta alle 4 km etäisyydellä ei sijaitse Natura-alueita. Lähin valtion omistama luonnonsuojelualue on Maskun kunnan puolella sijaitseva Karevansuo laitosalueelta noin 3,5 km koilliseen. Lähin yksityiselle maalle perustettu luonnonsuojelualue on Kallastenvuoren itärinteellä sijaitseva Yli-Isotalon luonnonsuojelualue laitosalueelta noin 1 km kaakkoon.

Asemakaavan laatimisen yhteydessä alueelle on laadittu luontoselvitys. Selvityksessä ei tunnistettu laitosaluetta koskien kohteita, jotka tulisi ottaa kaavan toteutuksessa huomioon.

Hakemuksen mukainen toiminta

Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta-alue kattaa vuokra-alueen pohjoisosassa olevan osa-alueen V1, jonka pinta-ala on noin 23140 m2. Betonin ja kiviaineksen murskaus sijoittuvat toiminta-alueen kaakkoiskulmaan ja mullan käsittely alueen koilliskulmaan. Maa-ainesasematoiminta sijoittuu mullan käsittelyalueelle tai sen lähelle. Tukitoiminta-alue sijoittuu alueen luoteiskulmaan.

Kiviaineksen murskaus

Alueella suoritetaan muualta tuotavan kiviaineksen jalostusta murskaamalla ja seulomalla siirrettävillä laitteistoilla urakkaluonteisesti. Kiviaines murskataan 2- tai 3-vaiheisella nykyaikaisella murskausasemalla, joka pääsääntöisesti tuodaan alueelle murskaustoiminnan alkaessa ja viedään pois murskaustoiminnan päätyttyä. Ylisuuret lohkareet rikotaan ennen murskausta pääasiassa kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella iskuvasaralla. Murskauslaitoksen energia tuotetaan polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla.

Muualta tuodun kiviaineksen varastointiaika ennen murskausta riippuu murskeen menekistä ja ajokiven saannista.

Ajokivellä tarkoitetaan rakentamisen takia irrotettua kalliokiviainesta, jota ei voida murskauksen ympäristövaikutusten (melu ja pöly) takia käsitellä sen louhintapaikalla. Murskattu ajokivi käytetään rakentamisessa joko kohteessa, jossa se on louhittu, tai muussa kohteessa. Louheen murskauspaikoista on pulaa ja ilman murskausta louhittua kalliokiviainesta ei voida hyödyntää ja louhe viedään maankaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Hakemuksen mukainen ajokiven murskaus edistää merkittävästi rakentamisen takia louhitun kiviaineksen hyödyntämistä.

Jätebetonin käsittely

Jätebetoni välivarastoidaan kasalle, josta se sopivin väliajoin murskataan ja kuljetetaan kohteisiin, joilla on lupa tai ilmoitukseen perustuva oikeus hyödyntää jätebetonia toiminnassaan. Käsittelyn yhteydessä betonin seassa mahdollisesti oleva metalli erotellaan ja toimitetaan metallinkeräykseen.

Jätebetonia otetaan vastaan sekä suoraan betonitehtaalta että purkukohteista. Murskaamatonta jätebetonia otetaan vastaan vain sellaista purkukohteista, joissa betonin ei voida olettaa olevan haitta-aineilla kontaminoitunutta. Kentällä murskatun jätebetonin ympäristökelpoisuus selvitetään hyödyntämistavan mukaan ennen betonimurskan luovutusta hyödynnettäväksi.

Betonitehtaalta vastaanotettava betonia pidetään vastaanotettaessa erillään purkukohteista lähtöisin olevasta betonijätteestä. Rakennus- ja purkukohteista peräisin oleva betoni varastoidaan kohdekohtaisissa varastokasoissa.

Betonin murskauksessa käytetään pyöräkuormaajaa, kaivinkonetta ja murskaa.

Muualta tuotavan puhtaan maa-aineksen käsittely (maa-ainesasema)

Alueella vastaanotetaan puhdasta maa-ainesta, jota ei käytetä mullan valmistukseen. Tarvittaessa ainesta voidaan seuloa.

Mullan valmistus

Multatuotteiden valmistuksessa raaka-aineina käytetään biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, hevosenlantaa, turvetta, hiekkaa, lehtiä (haravointijätettä) ja savea, joista mädätysjäännös, hevosenlanta ja lehdet luokitellaan jätteeksi. Jätteeksi luokiteltavia mullan valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita vastaanotetaan yhteensä alle 20 000 t vuodessa. Valmistettavat tuotteet ovat istutus-, nurmikko- ja havumulta. Tuotteet luokitellaan kompostimullaksi, jota käytetään kasvupohjana.

Mullan valmistuksessa käytettävät jätejakeet (mädätysjäännös, haravointijäte ja hevosenlanta) sekoitetaan kompostiksi, mahdollisimman pian tai välittömästi. Jätejakeita tuodaan laitokselle tarpeen mukaan eikä niitä seisoteta varastossa lainkaan. Biokaasulaitoksen mädätysjäännös tulee Gasum Oy:ltä Turusta (tuote: Gasum humusvoima). Haravointijäte saadaan Topinojan jätekeskukselta. Multaseoksen valmistamiseksi mädätysjäännökseen lisätään turvetta, hiekkaa, lehtiä ja savea niin, että mädätysjäännöksen osuus on noin 30-40 prosenttia. Mullan valmistuksessa saatetaan käyttää myös hevosenlantaa, jos sitä on saatavana. Seos aumataan ja aumoja ilmastetaan kääntämällä 2-3 kertaa. Uusien aumojen alle levitetään vähintään 20 cm paksu kerros turvetta siten, että turvepatja ulottuu vähintään 50 cm auman ulkopuolelle. Noin kolme kuukautta kestävän käsittelyn aikana materiaali kuivuu ja rakenne paranee. Samalla varmistetaan materiaalin hygieenisyys. Mädätysjäännöksen hygienisointi tapahtuu biokaasulaitoksella. Tarvittaessa seoksen pH-arvo säädetään kalkilla. Multa-tuotteiden seulonta tehdään 5-7 kertaa vuodessa ja multatuote läjitetään varastokasaan myyntiä varten. Yksi valmiste-erä vastaa yhtä kompostointiaumaa ja laitoksella on mahdollista olla yhtäaikaisesti korkeintaan neljä aumaa. Yhden valmiste-erän koko on noin 3 000 -5 000 m3. Hygieniatason tarkastukset tehdään omavalvontasuunnitelman mukaan jokaisesta valmiste-erästä. Aumojen lisäksi alueella on varastokasoissa pieniä määriä haketta, turvetta, hiekkaa ja savea. Raaka-aineena käytettävä maa-aines on peräisin rakentamattomista kohteista. Maa-aineksen vastaanottotarkastus tapahtuu silmämääräisesti.

Mullan valmistuksessa käytetään pyöräkuormaajaa, kaivinkonetta ja seulaa.

Jätteiden ja maa-ainesten vastaanotto- ja varastointimäärät, tuotteet ja tuotteiden maksimivarastomäärät

Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen, hevosen lannan ja haravointijätteen yhteenlaskettu vastaanotettava määrä vuodessa on alle 20 000 tonnia. Mädätysjäännöstä on kerralla varastossa maksimissaan 8000 t, hevosenlantaa ja haravointijätettä yhteensä 5000 t. Jätebetonia ja muualta tuotavaa puhdasta maa-ainesta vastaanotetaan alueelle yhteensä alle 50 000 t/a ja maksimimäärä varastossa on yhteensä alle 10 000 t. Kalliokiviainesta otetaan vastaan alueelle alle 200 000 t/a. Maksimivarastomäärä kalliokiviainekselle on 50 000 t. Valmiin kiviainesmurskeen maksimivarastomäärä on 50 000 t. Turvetta, hiekkaa ja savea vastaanotetaan noin 50 000 t/a, ja niiden yhteenlaskettu maksimivarastomäärä on noin 10 000 t.

Alueella tuotettua betonimursketta on kerrallaan varastossa enintään alle 10 000 tonnia ja multaa noin 5000 tonnia.

Vastaanotettavia jätteitä jätenimikkeittäin ovat:

10 13 14 sementin ja näistä valmistettujen tuotteiden valmistuksessa syntyvät betonijäte ja betoniliete

17 01 01 rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä betonijäte

17 01 07 muut kuin nimikkeessä 17 01 06 mainitut betonin, tiilten, laattojen ja keramiikan seokset

19 08 05 mädätysjäännös

02 01 06 hevosenlanta

02 01 03 haravointijäte

17 05 04 puhtaat maa-ainekset 

Toiminta-ajat

Kiviaineksen murskausta harjoitetaan maanantaista perjantaihin klo 7-22 pois lukien arkipyhät. Kiviaineksen murskaus toteutetaan 50 000 tonnin erissä. 50 000 tonnin kiviaineserän murskaamiseen kuluu aikaa maksimissaan 4 viikkoa ja vuodessa murskataan 2-5 erää. 

Jätebetonin käsittelyä harjoitetaan maanantaista perjantaihin klo 7-22 pois lukien arki-pyhät.

Mullanvalmistuksen osalta sääolosuhteet ja kysyntä määräävät vuosittaiset toiminta-ajat. Aktiivinen toiminta tapahtuu pääasiassa maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana, mutta säiden salliessa toiminta voi jatkua marraskuulle asti. Aktiivisena aikana toimintaa harjoitetaan maanantaista perjantaihin klo 7-22 pois lukien arkipyhät. Tuotteiden myyntiä harjoitetaan myös lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä.

Polttoaineet ja kemikaalit ja niiden varastointi

Tukitoiminta-alue perustetaan alueen luoteisosaan. Tällä alueella tapahtuu polttoaineiden varastointi ja työkoneiden säilyttäminen (yöaikainen pysäköinti). Taukotupa, jäteastiat, henkilökunnan autojen paikoitus ja wc sijoitetaan tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alueelle asennetaan tiivistyskalvo ja hiekkakerros. Suoja-alueen reunat nostetaan ylös ja kenttä kallistetaan ohjaamaan mahdolliset haitta-aineet kentän keskelle. Tukitoiminta-alueen hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta viivytysaltaaseen ja siitä edelleen laitosalueen länsipuolitse kulkevaan ojaan. Tukitoiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä (50 - 100 l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin.

Tukitoiminta-alueelle sijoitettavien polttonestesäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on alle 10 000 litraa. Polttoainesäiliöt ovat maanpäällisiä, lukittavia, tyyppihyväksyttyjä ja tarkistettuja kaksoisvaippasäiliöitä, joissa on laponestomekanismi ja ylitäytönestin. Polttoaineen vuosittainen kulutus on noin 15 000 litraa.

Toiminnassa käytetään pieniä määriä voiteluöljyjä ja kemikaaleja, jotka varastoidaan lukittavassa kontissa toiminta-alueen reunassa.

Koneiden huollot tehdään pääasiassa laitosalueen ulkopuolella. Tukitoiminta-alueella varaudutaan kuitenkin vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja säilytykseen esimerkiksi siltä varalta, että työkoneet vaativat pienimuotoista ja kiireellistä huoltoa tai korjausta. Vaarallisia jätteitä varten (akut, trasselit ym.) tukitoiminta-alueella on tarkoituksenmukainen suojattu ja lukittu jätesäiliö/kontti.

Vedenhankinta ja jäte- ja hulevedet

Kiinteistöä ei liitetä vesi- tai viemäriverkkoon. Varsinaisessa toiminnassa ei synny jätevesiä. Alueella on kuivakäymälä ja käsienpesua varten puhdasvesitankki. Käsienpesuvesi kerätään muoviastiaan, joka tyhjennetään kuivakäymälään.

Kentällä ja varikkoalueella muodostuvat hulevedet johdetaan kentän kallistusten avulla kahteen viivytysaltaaseen kentän länsiosassa. Altaiden tilavuus on 1 m3/100 m2 kenttää. Viivytysaltaiden poistoputki varustetaan sulkuventtiilillä, joka pidetään myös talven aikana toimintakunnossa ja lumesta vapaana. Viivytysallas pidetään asianmukaisessa kunnossa ja näytteenoton ja silmämääräisen seurannan avulla varmistutaan siitä, että veden viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen laskeutumiseksi. Tasausaltaan pohjalle laskeutuva liete poistetaan tarvittaessa ja toimitetaan vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä.

Hulevesialtaiden mitoituksessa on käytetty valumakerrointa 0,5, koska osalla aluetta oleva sepelipinta sekä kentällä olevat materiaalit: kompostiaumat sekä betoni-, louhe- ja murskekasat, pidättävät osan sadevedestä. Kentän pinta-ala on 3 ha ja viivytysaltaiden yhteenlaskettu tilavuus 300 m3. Kiinteistön hulevesialtaat mitoitetaan siten, että mitoitussadetta vastaava virtaama ei aiheuta kiinteistöllä hulevesijärjestelmän tulvimista. Mitoitussateena laskennassa käytetään kerran 10 vuodessa toistuvaa, kestoltaan 15 minuutin rankkasadetapahtumaa 156 l/s/ha, jolloin hulevesiä muodostuu noin 210 m3 (3 ha x 0,5 x 156 l/s/ha x 900 s). Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksen huomioon ottamiseksi hulevesijärjestelmät tulisi mitoittaa noin 20 % suuremmille sademäärille kuin aiemmin. Tällöin laitosalueella muodostuvan huleveden määrä olisi kerran 10 vuodessa toistuvan 15 minuutin mittaisen rankkasateen aikana edellä esitetyn laskelman pohjalta 250 m3. Laskennan perusteella yhteistilavuudeltaan 300 m3:n suuruisten viivytysaltaiden avulla huleveden tulviminen on estettävissä kerran 10 vuoden aikana tapahtuvan rankkasateen aikana ilmastonmuutoksen aiheuttama sademäärän lisäys huomioon ottaen.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Kulku alueelle tapahtuu alueen pohjoisosassa olevan ja parannettavan liittymän kautta. Melumallinnuksessa käytetty arvioitu liikennemäärä on 50 kuormaa vuorokaudessa. Oma henkilökunta ja kuljetusauto hoitavat jätteen keräyksen ja kuljetuksen. Markkinointia ei ole suunnattu yksityisasiakkaiden omaan mullan noutoon, mutta satunnaista tuotteiden noutoa saattaa olla. Henkilöautoliikenteen (asiakkaat) määrä on arviolta 10-20 käyntiä vuodessa.

Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely

Jätteen käsittelyssä syntyvät jätteet ovat viivytysaltaan pohjalle kertyvä liete sekä jätebetonin mukana tuleva metalli. Viivytysaltaan pohjalta kerättävän lietteen laatu selvitetään ennen sen toimittamista paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Raudat ja jätemateriaalien mukana mahdollisesti tuleva muu jäte lajitellaan, varastoidaan asianmukaisesti ja toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä.

Muutoin toiminnassa syntyy vain pieniä määriä jätteitä, jotka lajitellaan ja toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Mahdollinen vaarallinen jäte (esim. voiteluöljy) varastoidaan lukittavassa kontissa ennen toimittamista vastaanottopaikkaan.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöt ilmaan

Kiviaineksen ja betonin murskaus aiheuttaa pölyä. Lisäksi pölyä voi muodostua kuormien purussa ja varastokasoista tuulen vaikutuksesta. Pölypäästöjä vähennetään kastelemalla varastokasoja sekä murskaukseen syötettävää materiaalia. Mikäli on suuri riski pölyn leviämisestä kiinteistön ulkopuolelle sääolosuhteista johtuen, voidaan pölyävät käsittelytyöt tilapäisesti pysäyttää. Mahdolliseen pölynsidontaan käytetään viivytysaltaaseen kertynyttä vettä. Pölyämistä pyritään hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti ensisijaisesti työsuojelullisista syistä, koska pölyn vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen työntekijöihin. Toiminta järjestetään niin, että siitä ei aiheudu merkittävää pölyhaittaa kiinteistön ulkopuolelle.

Mullanvalmistuksen pääraaka-aine mädätysjäännös ei aiheuta hajuhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mädäte on läpikäynyt prosessin, jossa raaka-aineen (esim. liete) orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta haisevien yhdisteiden pitoisuus on vähentynyt merkittävästi. Mädätysjäännös toimitetaan laitokselle kuivatettuna. Hajuhaitan suuruutta arvioitaessa on huomattava, että mädätysjäännöstä voidaan levittää pelloille sellaisenaan maanparannustuotteena. Muut mullanvalmistuksen raaka-aineet eivät aiheuta hajua.

Melu

Hakemuksen mukaisessa toiminnassa melua aiheuttavat rikotin, murskain, seula sekä työkoneet. Toiminnan aiheuttaman melun leviämisestä on laadittu melumallinnus, jossa on huomioitu myös muut alueen melulähteet. Mallinnus toiminta-alueelle on laadittu pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, jossa alueella on samanaikaisesti porausta, kiven murskausta ja rikotusta, murskeen ja maa-aineksen käsittelyä sekä mullan seulontaa. Alueella tehdään myös betonin murskausta, mutta koska kiveä ja betonia ei ole tarkoitus tehdä samanaikaisesti, mallinnettavana pahimpana mahdollisena melutilanteena huomioitiin kivenmurskauksen lisäksi mullan seulonta. Mallinnustilanteet on laadittu pelkästään päiväajalle, johtuen suunnitelluista toiminta-ajoista. Mallinnuksessa on lisätty + 5 dB haitallisuuskorjaus rikottimesta aiheutuvaan melupäästöön. Muiden, mahdollisesti impulssimaista melua aiheuttavien melupäästölähteiden osalta impulssimaisuuden on arvioitu häviävän etäisyyden myötä. Sallittujen melutasojen ylittyessä lähimmällä asuinkiinteistöllä (mallinnustilanne 1), malliin lisättiin melua vaimentava 5 metrin korkuinen varastokasa murskaimen läheisyyteen. Lähimpien toimijoiden melulähteiden sijainnit, äänitehotasot ja toiminta-ajat on mallinnettu mukailemaan mahdollisimman hyvin muiden toimijoiden toiminnasta aiemmin laadittuja meluselvityksiä.

J&T Pajunen Oy:n kiertotalouskentän suunniteltujen toimintojen aiheuttamat meluvaikutukset lähimmälle asuinkiinteistölle alittavat mallinnustilanteessa 1 VNa 993/1992 mukaiset päiväaikaiset ohjearvot (55 dB), edellyttäen, että kivimurskain on asetettu varastokasan suojaan mahdollisimman lähelle varastokasaa.

Lähistöllä olevien muiden toimijoiden aiheuttamat meluvaikutukset nykytilanteessa asuinkiinteistöillä alittavat VNa 993/1992 mukaisen päiväaikaisen ohjearvon (55 dB). Suurimmat meluvaikutukset nykytilanteessa kohdistuvat Härkäsuon läjitysalueen eteläpuolella sijaitsevalle tarkastelupisteelle AS4. Lähimmällä vapaa-ajan kiinteistöllä (L1) keskiäänitaso ylittää nykytilanteessa päiväaikaisen ohjearvon (45 dB). Tulos on yhteneväinen Härkäsuon läjitysalueen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -prosessia varten tehdyn meluselvityksen (Ramboll, 2019) kanssa.

Kuljetusliike Pajunen J&T Oy:n ja muiden toimijoiden toiminnan aiheuttamat yhteismeluvaikutukset nykytilanteeseen verrattuna ovat pieniä (mallinnustilanne 3). Tarkastelupisteillä meluvaikutukset kasvavat tai ovat samaa tasoa nykytilanteen kanssa. Suurimmat vaikutukset mallinnuksen perusteella kohdistuvat toiminta-alueen länsi- ja itäpuolelle, joissa keskiäänitasot nousevat. Suurin vaikutus asuinrakennuksiin kohdistuu toiminta-alueen kaakkoispuolella, jossa keskiäänitasot nousevat n. 2-3 dB. Lähimmällä asuinkiinteistöllä keskiäänitaso nousee toimijoiden yhteisvaikutuksen myötä n. 1 dB. Liikennemäärän lisäys Isosuontiellä aiheuttaa tarkastelupisteen AS1 asuinkiinteistöllä n. 1 dB nousun keskiäänitasoihin.

Mallinnuksen tulokset pätevät tilanteeseen, jossa kivimurskaimen edessä on noin 30 m pitkä ja 5 m korkea murskeen varastokasa, joka vaimentaa melua lähimmälle asuinkiinteistölle. Louhintaan liittyvien toimintojen ajallinen jakautuminen ja melupäästöt tunnetaan suhteellisen hyvin. Suurimmat epävarmuudet liittyvät toimintojen sijoittumiseen suhteessa melun leviämistä vaimentaviin esteisiin, esim. etäisyys kalliorintaukseen ja varastokasoihin. Mallinnustulokset vastaavat mukaisia keskiäänitasoja. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana laskentapiste sijaitsee. Epävarmuuden voidaan arvioida olevan alle 500 m etäisyydellä ± 2-3 dB.

Meluselvityksen johtopäätöksenä on, että hakemuksen mukaisten toimintojen aiheuttamat meluvaikutukset lähimmille asuinkiinteistöille alittavat VNa 993/1992 mukaisten päiväaikaisten ohjearvojen (55 dB) edellyttäen, että kivimurskain asetetaan mallinnusraportissa esitetyllä tavalla noin 30 metriä pitkän ja viisi (5) metriä korkean varastokasan suojaan mahdollisimman lähelle varastokasaa. Hakija sitoutuu torjumaan melun leviämistä meluselvitysraportissa esitetyllä tavalla.

Päästöt maaperään, pohjaveteen ja pintaveteen

Kompostiaumojen ja varikon alue asfaltoidaan. Muu osa kentästä on sepelipinnalla.

Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maa- ja kallioperään. Toimintaa harjoitetaan kenttärakenteen päällä, jonka läpi suotautuvan veden määrä on pieni. Laitosalue muotoillaan niin, että hule- ja suotovedet ohjautuvat viivytysaltaisiin eikä laitosalueelle muodostu lammikoita.

Maaperäolosuhteiden (savi ja kallio) perusteella arvioituna laitosalueen ja pohjavesialueen välillä ei ole pohjaveden kulkeutumisreittiä. Lähin asutus ei kuulu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen vaan lähimpien asuinkiinteistöjen vedenhankinta on oman kaivon varassa. Maaperäolosuhteiden (savi ja kallio) perusteella arvioituna laitosalueen ja lähimpien kaivojen välillä ei ole pohjaveden kulkeutumisreittiä.

Laitosalueelta lähtöisin olevat pintavedet kulkeutuvat ojastossa pohjavesialueen läpi, Murikonojaa, Orjanojaa ja Vaarjokea pitkin edelleen mereen, jonne on matkaa noin 7 km. Kalliokiviaineksen ja betonin käsittely aiheuttaa kiintoaineksen kulkeutumista huleveden mukana pintaveteen. Betonin käsittely ja varastointi saattaa nostaa huleveden pH:ta. Pintaveden laatuun kohdistuvat vaikutukset hallitaan huleveden viivytysrakenteella. Rakenteessa kiintoaines laskeutuu rakenteen pohjalle eikä kulkeudu pintavesiuomaan. Rakenne myös tasaa virtaamaa etenkin runsaan sateen aikana.

Mullan valmistukseen käytettävistä raaka-aineista ja varastokasoissa olevista tuotteista saattaa kulkeutua huleveden mukana ravinteita ja orgaanista ainesta viivytysaltaaseen ja edelleen altaan alapuolisiin pintavesiuomiin. Ravinteiden ja orgaanisen aineksen kulkeutumista hallitaan aumojen alla olevien turvepatjojen ja huleveden viivytyksen avulla. Viivytysaltaasta pintavesiuomaan johdettavan veden laatua seurataan.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole vaikutusta suojelualueisiin eikä alueen ympäristön luontoarvoihin. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maa- tai kallioperään eikä pohjaveteen. Pintaveden laatuun kohdistuvat vaikutukset hallitaan huleveden viivytysrakenteella.

Hakemuksen mukaisessa toiminnassa melua aiheuttavat rikotin, murskain, seula sekä työkoneet. Toiminnan aiheuttaman melun leviämisestä on laadittu melumalli, jossa on huomioitu myös muut alueen melulähteet. Meluselvityksen johtopäätöksenä on, että hakemuksen mukaisten toimintojen aiheuttamat meluvaikutukset lähimmille asuinkiinteistöille alittavat meluntorjuntatoimet huomioon ottaen meluohjearvot. Kiviaineksen ja betonin murskaus aiheuttaa pölyä. Toiminta järjestetään niin, että siitä ei aiheudu merkittävää pölyhaittaa kiinteistön ulkopuolelle eikä ohjearvojen ylityksiä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mullanvalmistuksen ei arvioida aiheuttavan aiheuta hajuhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Hakemuksen mukainen toiminta edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä kiertotalousalalla. Hakemuksen mukaiselle toiminnalle hakemuksen mukaisessa laajuudessa ei ole laadittu BAT-vertailuasiakirjaa.

Poikkeukselliset tilanteet ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Toimintaan liittyvä riski on polttoaineiden vuoto ympäristöön. Polttoainetta voi vuotaa ympäristöön työkoneiden tankkauksen yhteydessä tai polttoainesäiliöiden täytön yhteydessä. Kentällä ja varikkoalueella muodostuvat hulevedet johdetaan viivytysaltaan kautta pintavesiuomaan. Öljyn pääsy kentän ulkopuolelle estetään viivytysaltaan poistoputkeen asennettavalla sulkuventtiilillä, joka pidetään myös talven aikana toimintakunnossa ja lumesta vapaana. Alueelle varataan öljyntorjuntavälineistöä, kuten turvetta tai imeytysainetta. Kentällä pidetään näkyvästi esillä toimintaohje vahinkotilanteessa. Mahdolliset öljyn pilaamat maat poistetaan ja toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätettä. Kaikista öljy- ja ympäristövahingoista ilmoitetaan viipymättä kunnan ympäristöviranomaiselle ja tarvittaessa pelastuslaitokselle.

Alueelle ei vastaanoteta jätteitä, jota sisältävät ympäristölle haitallisia aineita. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole melusta tai pölystä häiriintyviä kohteita. Vaikutukset pintavesiin hallitaan hulevesien viivytysrakenteiden ja tukitoiminta-alueella toteutettavien teknisten suojausratkaisujen avulla.

Toiminnan vaikutusten tarkkailu

Käyttötarkkailu

Toiminta-aikoina alueella on henkilökunnasta paikalla vähintään yksi.

Toiminnasta raportoidaan valvontaviranomaiselle vuosittain kunkin kalenterivuoden osalta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Raportti sisältää seuraavat tiedot: otetun ja alueella käsitellyn maa-aineksen määrä, alueelle tuodun ja murskatun kiviaineksen määrä sekä alueella varastoituna olevan murskeen määrä vuoden lopussa, murskauslaitoksen käyttöaika (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika), alueelle vastaanotetun, käsitellyn ja alueen rakentamisessa hyödynnetyn betonijätteen määrä sekä alueella varastoituna olevan jätteen määrä vuoden lopussa, mullanvalmistusta varten alueella vastaanotettujen jätteiden määrä ja toimittajat, valmistetun multatuotteen määrä, vuoden lopussa aumoissa ja varastokasoissa olevien materiaalien määrät, pintaveden tarkkailutulokset, toiminnassa syntyneiden jätteiden määrä ja toimituspaikat, tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet sekä yhteenveto toiminnanharjoittajalle tulleista ympäristöhäiriötä koskevista huomioista.

Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Hakija on esittänyt suunnitelman jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Käsittelystä vastuussa oleva henkilö ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ennen toiminnan alkamista. Jätteen käsittelystä vastuussa oleva henkilö perehdytetään käymällä läpi ympäristölupahakemus, lupapäätös sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma.

Jätebetonin laadunhallintasuunnitelma

Toiminnanharjoittaja on liittänyt hakemukseensa jätebetonin laadunhallintasuunnitelman.

Jätebetonin vastaanotosta pidetään kirjaa ja eristä kirjataan ylös vastaanottoaika, jätteen syntypaikka, jätteen kuljettaja, jäte-erän paino sekä sen laatu. Jokaisesta kuormasta on laadittu myös siirtoasiakirja. Kirjanpitoon merkitään myös hylätyt kuormat sekä hylkäyksen syy.

Näytteenoton suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan jätteiden karakterisointia koskevan standardin SFS-EN 14899 ja Euroopan standardoimisjärjestön (CEN) teknisten raporttien periaatteita sekä maarakentamistoimialan omia standardeja.

Haitta-ainemääritykset teetetään akkreditoidussa laboratoriossa ja määrityksissä noudatetaan Mara-asetuksessa ilmoitettuja standardeja. Jätteen ympäristökelpoisuus tutkitaan edustavista kokoomanäytteistä, jotka on muodostettu osanäytteistä. Näytteet otetaan murskauksen aikana, mikä vastaa hyvin näytteenottoa jatkuvasta materiavirrasta. Näyte voidaan myös koostaa ympäri kasaa otetuista osanäytteistä, jotta näyte on mahdollisimman edustava.

Betonitehtaalta peräisen olevan jätebetoni varastoidaan ja murskataan enintään 10 000 tonnin suuruisissa erissä ja kunkin erän laatu varmistetaan murskatusta betonista 20 osanäytteestä koostuvasta kokoomanäytteestä.

Rakennus- ja purkukohteista peräisin olevan betoni- ja tiilimurskeen ympäristökelpoisuus tutkitaan purkukohdekohtaisesti. Purkutyömaalta lähtöisin olevan betoni- tai tiilimurskeen haitta-aineiden liukoisuudet ja pitoisuudet, materiaalijakauma ja epäpuhtauksien määrät tutkitaan valmiista betoni- tai tiilimurskeesta. Jätteen sisältämien haitta-aineiden liukoisuudet ja kokonaispitoisuudet, materiaalijakauma ja epäpuhtaudet määritetään vähintään yhdestä kokoomanäytteestä.

Mikäli jäte-erä ei täytä Mara-asetuksen vaatimuksia, se toimitetaan paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. materiaalia. Jätettä voidaan myös ikäännyttää tai muulla tavalla käsitellä sitä sen ympäristökelpoisuuden parantamiseksi. Tällöin jätteen ympäristökelpoisuus tutkitaan uudelleen edustavista kokoomanäytteistä, jotka on muodostettu käsitellystä jätteestä otetuista osanäytteistä, ennen sen toimittamista laitoksen ulkopuolelle.

Päästötarkkailu

Viivytysaltaista pintavesiuomaan johdettavan veden laatua tarkkaillaan keväällä ja syksyllä otettavien näytteiden avulla.

Vedestä määritetään seuraavat aineet ja ominaisuudet: kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus, kloridi, orgaanisen aineksen määrä (CODMn), sulfaatti, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi.

Edellisten lisäksi joka kolmas vuosi pintavedestä määritetään seuraavat aineet ja ominaisuudet: kromi (liukoinen), kadmium (liukoinen), arseeni (liukoinen), lyijy (liukoinen), sinkki (liukoinen) ja öljyhiilivedyt C10-C40.

Vesinäytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja ja näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Vesitarkkailun tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle kerran vuodessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli tuloksissa on jotain poikkeavaa, ilmoitetaan siitä valvontaviranomaiselle viipymättä.

Hakijan esitykset

Toiminnan aloittamista koskeva pyyntö

Hakija hakee ympäristönsuojelulain 199 §:n nojalla lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksen perusteluna on, että hakemuksen tarkoittama toiminta on asemakaavan mukaista. Toiminnan aloittamisluvan myöntämiselle ei hakijan käsityksen mukaan ole estettä, sillä toiminnan aloittaminen ei aiheuta sellaisia peruuttamattomia ympäristövaikutuksia, jotka tekisivät mahdollisen muutoksenhaun hyödyttömäksi.

Esitys vakuudeksi

Mikäli toiminta voidaan aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta, hakija on valmis asettamaan tarvittavan vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Hakija on esittänyt vakuudeksi yhteensä 25 000 euroa, joka kattaa jätteen käsittelytoiminnan vakuuden lisäksi myös toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta. Ottaen huomioon hakijan esittämät jätejakeiden käsittely- ja kuljetuskustannukset, toiminnan aloittamiselle varattu vakuussumma on täten 2 000 euroa, alv 24 %. Jätteen käsittelytoiminnan vakuuden osalta hevosenlannan ja haravointijätteen, yht. 5000 tonnia, arvioitu kuljetus- ja käsittelykustannus on yhteensä 13 000 euroa, alv 24 %, ja käsittelemättömän betonijätteen, yht. 10 000 tonnia, arvioitu kuljetus- ja käsittelykustannus on yhteensä 10 000 euroa, alv 24 %.

Hakijan suullisesti 11.8.2022 antaman tiedon mukaan laskelmassa on haravointijätteen ja hevosenlannan osalta kustannukset laskettu noin 2,5 euron tonnihinnan mukaan sisältäen lastauksen ja kuljetuksen. Kuormat on laskettu täysinä (n. 50 t) yhdistelmä kuormina. Betonijätteen ja puhtaan maa-aineksen osalta kustannukset on laskettu kalliimman jätejakeen eli betonijätteen mukaan. Betonijätteen kustannukset on laskettu oletuksella, että ne murskataan paikalla yhden (1) euron tonnihintaan, minkä jälkeen murske on positiivisen arvon omaavaa ainesta (+ 3 euroa/t). Murskauskustannuksissa on otettu huomioon koneen paikalle toimitus ja käyttö. Puhtaat maa-ainekset on vastaanottovaiheessa eritelty lajikkeiden mukaan, murske, hiekka jne. Vakuuslaskelman kustannukset koostuvat osittaisesta seulonnasta. Puhtaita maita pääasiallisesti välivarastoidaan, odottamaan työmaan jatkumista tai seuraavan työmaan alkamista.

ASIAN KÄSITTELY

Täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemustaan 3.5.2022, 20.5.2022 ja 27.5.2022. Hakija on toimittanut päivitetyn vakuuslaskelman 30.6.2022 ja uuden version vakuuslaskelmasta 10.8.2022.

Tiedottaminen

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 1.7.-1.8.2022 välisen ajan Naantalin kaupungin internetsivuilla. Maskun kunnan ja Raision kaupungin verkkosivuilla on ollut nähtävillä ilmoitus hakemusasian kuuluttamisesta 1.7.-1.8.2022 välisen ajan. Tiedoksianto kuulutuksesta on julkaistu Rannikkoseutu-lehdessä 1.7.2022. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä Naantalin kaupungin internetsivuilla. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Lausunnot

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti pyydetty lausunto Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Raision kaupungilta.

Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomainen 5.7.2022 on antanut seuraavan lausunnon:

Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Hakemuksen mukainen toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa.

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla päivittäin klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB(LAeq). Murskauslaitos tulee sijoittaa riittävän korkeiden varastokasojen tai muun esteen suojaan, jotta meluvaikutukset olisivat mahdollisimman pienet lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

Toiminnan aiheuttamaa melutasoa ja hiukkaspitoisuutta tulee mitata tarvittaessa. Jos tehtyjen mittaustulosten perusteella havaitaan, että toiminnot aiheuttavat raja-arvojen ylityksiä, toiminta tulee keskeyttää, kunnes melu- ja/tai pölysuojauksia on parannettu. Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin.

Laitoksella tulee olla Ruokaviraston lannoitevalmistelain mukainen hyväksyntä. Multatuotteen hygieenisyys (E.coli ja salmonella) tulee varmistaa jokaisesta valmiste-erästä.

Kompostointiaumoja on käännettävä ja seulontaa suoritettava sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa hajun ja pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä.

Toiminnasta aiheutuvia hajupäästöjä tulee tarkkailla säännöllisesti ja niistä tulee pitää kirjaa.

Laitoksen kenttäalueelta kertyvien valumavesien laatua laskeutusaltaan jälkeen tulee tarkkailla säännöllisesti vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kenttäalueen pohja tulee pitää hyvässä kunnossa ja tiiviinä.

Raision kaupungin ympäristöpalvelut on antanut 8.8.2022 seuraavan lausunnon:

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla päivittäin klo 7-22 keskiäänitasoa 55 dB (LAeq) ja yöllä klo 22-7 keskiäänitasoa 50 dB(LAeq). Murskauslaitos tulee sijoittaa riittävän korkean meluesteen suojaan, jotta meluvaikutukset olisivat mahdollisimman pienet lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Meluesteiden tulee olla pysyvästi käytössä riippumatta kiviaineksen varastotilanteesta.

Toiminnan aiheuttamaa melutasoa ja hiukkaspitoisuutta tulee mitata tarvittaessa. Jos tehtyjen mittaustulosten perusteella havaitaan, että toiminnot aiheuttavat raja-arvojen ylityksiä, toiminta tulee keskeyttää, kunnes melu- ja/tai pölysuojauksia on parannettu. Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin.

Kompostointiaumoja on käännettävä ja seulontaa suoritettava sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa hajun ja pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä.

Toiminnasta aiheutuvia hajupäästöjä tulee tarkkailla säännöllisesti ja niistä tulee pitää kirjaa.

Laitoksen kenttäalueelta kertyvien valumavesien laatua laskeutusaltaan jälkeen tulee tarkkailla säännöllisesti vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla. Kenttäalueen pohja tulee pitää hyvässä kunnossa ja tiiviinä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta jätettiin kaksi (2) muistutusta.

Muistuttaja Suovasenkaarelta Maskun kunnan puolelta toteaa seuraavaa:

Melumallinnuksessa on otettu huomioon myös muiden toimijoiden vaikutus. Lähtökohtaisesti tulee huomioon ottaa myös toiminta-ajat. Tällä hetkellä alueella olevien toimijoiden melu kuuluu Suovasentien asukkaiden omakotitalojen sisälle saakka, vaikka virallisissa mittauksissa, joita on tehty muutama, Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 annetut arvot, eivät ylity. Mittauspisteenä on käytetty AS6, joka luoteis-pohjoissuunta. Westas Groupin melumittauksissa ko. suuntaa ja mittauspistettä ei ole käytetty. Myös ko. mittauspisteelle hakijan toiminta sijoittuu siten, että välissä on puustoa. Hakija ei ole mallinnuksessa ottanut mittauspisteeksi samoja mittauspisteitä mitä Westas Group Oy, joka on kuitenkin otettu yhteisvaikutukseen mukaan. Nämä mittauspisteet sijoittuvat hakijan kuvan 2 yläreunaan eli pohjoiseen (Suovasentie). Tälle alueelle hakijan toiminnan mahdolliselle melulle on pääosin esteetön maasto, jota pitkin melu kulkeutuu. Liitteenä kartta sijainnista. Hakijan toiminta-aika on maaliskuusta lokakuuhun eli ko. ajanjakso sisältää lomakauden. Näin ollen hakijan toiminta-ajaksi on määriteltävä vastaavat toiminta-ajat mitä muilla ko. toiminta-alueella. Westas Group Oy:n toiminta ajat ovat ympäristölupapäätöksessä seuraavat; Haketustoimintaa alueella voi olla arkipäivisin maanantaista torstaihin klo 7-18 ja perjantaisin klo 7-16 ympäri vuoden. Kesäkaudella 1.6-15.8., haketus pyritään tekemään pääasiassa klo 9-15 välisenä aikana. Isosuon jäteaseman toiminta on taas satunnaista. Hakijan toiminta-ajoiksi on määriteltävä vähintään edellä mainitut toiminta-ajat mitkä ovat Westas Group Oy:llä.

Maskun kunnan ympäristösihteerin muistutuksessa todetaan seuraavaa:

Maskussa Suovasentien, Suovasenkaaren ja Suovasenkujan asukkaat ovat valittaneet runsaasti Maskun Härjänkurkuntien teollisuusalueen melusta, jota aiheuttaa energiapuun haketus- ja murskaustoimintaa harjoittava yritys. On kuitenkin käynyt ilmi, että valituksia on tullut myös päivinä, jolloin teollisuusalueella ei ole ollut ko. toimintaa. Melun lähdettä on yritetty selvittää, ja yhtenä mahdollisuutena on esitetty Isosuon aluetta, jossa jo harjoitetaan kiviaineksen murskausta. Isosuon alue on kuitenkin melko kaukana, mutta on hyvä ottaa huomioon, voiko sopivissa olosuhteissa sieltä asti kuulua häiritsevää meteliä Suovasentielle saakka.

Vastine

Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineenantoon annettujen lausunnon, muistutusten ja mielipiteiden

johdosta. Hakija toteaa 9.8.2022 toimittamassa vastineessaan seuraavaa:

Raision kaupungin ympäristöpalveluiden lausunto

Lausunnon on antanut ympäristöpäällikkö. Raision kaupungin voimassa olevassa hallintosäännössä (7.3.2022 § 32) lausunnon antamista ympäristölupahakemuksesta ei ole delegoitu virkamiehelle, joten sitä ei voida pitää ympäristönsuojelulain 42 §:n tarkoittamana naapurikunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntona.

Vastineenaan hakija toteaa, että melusuojaus toteutetaan varastokasana. On välttämätöntä, että varastokasa saadaan perustaa ensin ja lupaviranomaisella on voimassa olevan lainsäädännön nojalla mahdollisuus myöntää varastokasan perustamisen ajaksi lupa lyhytaikaisesti ylittää meluohjearvot. Meluohjearvot eivät välttämättä ylity, mutta sellainen mahdollisuus on. Tilanne on verrattavissa sellaisen tilapäisen melun aiheuttamiseen, josta tehdään meluilmoitus. Meluohjearvot eivät ole ehdottomia.

Melunhallinnan osalta hakija viittaa lisäksi ympäristönsuojelulain 52 §:ään, jonka mukaan lupamääräyksissä toiminnanharjoittajaa ei saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Näin ollen vaatimus tietynlaisesta meluesteestä on perusteeton, jos häiriintyviin kohteisiin kohdistuvan melun määrä saadaan hallittua muulla tavalla.

Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunto

Hakija toteaa, että lausunto puoltaa luvan myöntämistä ja siinä esitetyt asiat voidaan ottaa lupamääräyksissä huomioon niin, että toiminnan käynnistyessä meluesteenä toimivan varastokasan toteuttaminen on mahdollista kiviainesta murskaamalla.

Mynämäen kunnan ympäristösihteerin muistutus

Vastineenaan hakija viittaa hakemukseen liitettyyn melumalliin, jossa on otettu huomioon myös alueen muut melulähteet. Melumallin mukaan hanke ei aiheuta melun lisääntymistä muistutuksessa mainitulla alueella.

Yksityishenkilön muistutus

Muistuttaja vaatii, että toiminta-ajoiksi on määriteltävä vähintään samat toiminta-ajat kuin Westas Group Oy:llä. Vastineenaan hakija toteaa, että vaatimus on perusteeton. Muistuttajan kiinteistö sijaitsee 1,2 km etäisyydellä hakemuksen tarkoittaman alueen pohjoisnurkasta ja 1,7 km etäisyydellä sen eteläreunasta. Toiminta-alueen ja muistuttajan kiinteistön välissä sijaitsee Isosuon jätekeskus sekä Westas Oy, joista jälkimmäinen sijaitsee lähinnä (alle 500 m) muistuttajan kiinteistöä. Melumallin mukaan hanke ei aiheuta melun lisääntymistä muistuttajan kiinteistöllä.

Muistuttaja pitää epäkohtana sitä, että melumallissa mittauspisteenä käytetyn AS6 ja hakemuksen mukaisen melulähteen välissä on puustoa. Vastineenaan hakija toteaa, että kuten meluselvitysraportissa on todettu, metsäkasvillisuus (puusto yms.) vaimentaa melua. Koska kasvillisuuden pysyvyydestä ei ole varmuutta, puuston vaikutusta ei ole otettu mallinnuksissa huomioon.

Neuvottelut ja tarkastuskäynnit

Hakijan kanssa on pidetty neuvottelu ja tarkastuskäynti kohteella 31.5.2022. Neuvottelun yhteydessä hakija on muuttanut hakemustaan. Muutokset on kirjattu muistioon. Muistio on liitetty lupahakemuksen asiakirjoihin.

LIITE 1: YMPRA 24.8.2022

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus  Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisu

Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää J & T Pajunen Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Ympäristöluvanvarainen toiminta sijoittuu Naantalissa, Ladvon kylässä osoitteeseen Isosuontie, kiinteistötunnus 529-24-2-1, päätöksen liitteen mukaiselle alueelle.

Toimintaa on harjoitettava päätöksen ja hakemuksessa esitetyn sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

Lupamääräykset

Yleiset velvollisuudet

1.Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

2.Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Toiminta ei saa aiheuttaa roskaantumista eikä maaperän eikä pohjaveden pilaantumista. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, energiankäyttö toiminnassa on tehokasta, toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan ja niistä sekä toiminnassa käytettävistä raaka-aineista, polttoaineista ja muista kemikaaleista, toiminnassa syntyvistä jätteistä ja toiminnassa käsitellyistä jätteistä toimitetaan valvontaviranomaiselle tarpeellisia tietoja ja että toiminnanharjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

Toiminta

3. Alueelle saa vastaanottaa biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, hevosenlantaa ja haravointijätettä yhteensä alle 20 000 tonnia vuodessa. Jätebetonia ja muualta tuotavaa puhdasta maa-ainesta saa vastaanottaa alueelle yhteensä alle 50 000 tonnia vuodessa. Ajokiveä saa vastaanottaa alle 200 000 tonnia vuodessa.

Alueella saa olla kerrallaan varastossa maksimissaan 8000 t mädätysjäännöstä, hevosenlantaa ja haravointijätettä yhteensä 5000 tonnia, jätebetonia ja puhtaita maa-aineksia yhteensä enintään 10 000 t ja kalliokiviainesta enintään 50 000 tonnia ja valmista kiviainesmursketta 50 000 tonnia. Turpeen, hiekan ja saven yhteenlaskettu maksimikertavarastomäärä saa olla noin 10 000 t.

Alueella tuotettua betonimursketta saa olla kerrallaan varastossa enintään alle 10 000 tonnia ja multaa noin 5000 tonnia.

4. Alueelle ei saa vastaanottaa muita kuin tässä ympäristöluvassa mainittuja jätteitä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole tässä ympäristöluvassa erikseen sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai jäte on palautettava sen haltijalle.

5. Mullantuotantolaitoksella tulee olla Ruokaviraston lannoitevalmistelain mukainen hyväksyntä.

6. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:

Mullan valmistus, jätebetonin käsittely ja maa-ainesten seulonta:

maanantaista perjantaihin klo 7-20.

Kiviaineksen murskaus:

16.8.- 14.6. välisenä aikana maanantaista perjantaihin

klo 7-20.

15.6.-15.8. välisenä aikana kiviaineksen murskaustoiminta ei ole sallittu.

Rikotus:

16.8.- 14.6. välisenä aikana maanantaista perjantaihin

klo 8-18.

15.6.-15.8. välisenä aikana rikotus ei ole sallittu.

Jätebetonin ja kiviaineksen murskaus samanaikaisesti on kielletty.

Kuormaaminen ja kuljettaminen:

maanantaista perjantaihin klo 7-21 ja lauantaisin klo 7-18 sekä satunnaisesti sunnuntaisin klo 9-16 välisenä aikana.

Häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa ei saa tehdä virallisina pyhäpäivinä (uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä), juhannus- eikä jouluaattona.

Päästöt vesiin ja maaperään

7. Raaka-aineiden vastaanotto sekä materiaalien varastointi ja käsittely tulee järjestää alueella siten, että raaka-aineita, väli- tai lopputuotteita tai muita materiaaleja ei pääse leviämään kentän ulkopuolelle.

Kenttäalueen pohja tulee pitää hyvässä kunnossa ja tiiviinä ja kentän lammikoituminen tulee estää riittävin kunnossapitotoimin.

8. Laitosalueella muodostuvista sade- ja hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle vaan ne on johdettava hallitusti riittävän suureksi mitoitettuun viivytysaltaaseen ennen niiden johtamista edelleen maastoon. Viivytysallas tulee varustaa sulkuventtiilein.

Mullan, mädätysjäännöksen, haravointijätteen ja hevosenlannan käsittely tulee tapahtua asfaltoidulla alueella, josta sade- ja hulevedet johdetaan hallitusti edelleen viivytysaltaaseen.

Kompostointiaumat tulee perustaa vähintään 20 cm paksun turvekerroksen päälle. Turvepatjan tulee ulottua vähintään 50 cm aumojen ulkopuolelle.

Talousjätevedet tulee käsitellä asianmukaisesti ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla.

9. Mikäli hevosenlantaa varastoidaan kiinteistöllä erikseen ennen sen sijoittamista kompostointiaumaan, tulee hevosenlannan varastointi järjestää nk. nitraattiasetuksen 1250/2014 5 §:n vaatimusten mukaisesti.

10. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään, pinta- ja pohjaveteen tulee olla estetty.

Varikkoalueen tulee olla asfaltoitu. Koneiden ja laitteiden tankkaus on tapahduttava tiivispohjaisella alustalla (varikkoalueella), josta sade- ja hulevedet tulee ohjata 1-luokan öljynerottimeen ja sulkuventtiilillä varustettuun tarkastuskaivoon ennen vesien johtamista edelleen viivytysaltaaseen ja/tai maastoon.

Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä koneita varten.

Polttonestesäiliöiden yhteenlasketun suurimman tilavuuden tulee olla alle 10 m³. Toiminta-alueelle sijoitettavat polttonestesäiliöt tulee olla kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava koko säiliötilavuuden kattaviin tiiviisiin suoja-altaisiin, joihin sadevesien pääsy on estetty. Säiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöihin törmääminen ja sivullisten luvaton käyttömahdollisuus tulee estää. Polttoainesäiliöiden tulee olla säännöllisesti tarkastettuja, siten että niille on tehty tarkastus ensimmäisen kerran viimeistään 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja sen jälkeen tarkastuksesta laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

11. Kemikaalit ja nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava lukitussa tai valvotussa tilassa tiiviillä alustalla (suoja-allas tai vastaava) siten, etteivät ne poikkeustilanteissakaan pääse leviämään ympäristöön.

12. Työkoneiden ja laitteiden pesu on alueella kielletty.

Jätteiden käsittely ja jätehuolto

13. Jätteiden käsittely ja jätehuolto on järjestettävä jätelainsäädännön mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, hajuhaittaa, maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumista eikä muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden muodostumista on pyrittävä ehkäisemään. Jätteitä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti.

14. Alueella käsiteltävät jätemateriaalit tulee välivarastoida toisistaan erillään.

Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaralliset jätteet, kuten akut, jäteöljy ja kiinteä öljypitoinen jäte, on kerättävä erilleen ja välivarastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tiivispohjaisella, suoja-allastetulla alustalla.

Vaaralliset jätteet tulee riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka lainvoimaisessa ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

Vaarallisen jätteen siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

15. Viivytysaltaan pohjalle kertyvä liete on toimitettava riittävän usein sellaiseen laitokseen, jolla on voimassa oleva lupa sen vastaanottoon ja käsittelyyn.

16. Jätebetonin laadunvalvonta tulee tehdä jätebetonin laadunhallintasuunnitelman ja asetuksen (843/2017) mukaisesti.

Purkukohteista tuotavilla jätebetonierillä tulee olla tehtynä ennakkotutkimukset öljyhiilivetyjen (C10-C40), PAH- ja PCB-yhdisteiden osalta ennen jäte-erän toimittamista Isosuon laitosalueelle.

Mikäli tietty jäte-erä ylittää asetuksen (843/2017) liitteen 2 mukaiset raja-arvot, tulee jäte-erä toimittaa asianmukaiseen jätteitä vastaanottavaan ja tarvittavat ympäristöluvat omaavaan laitokseen.

Päästöt ilmaan

17. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei laitoksen toiminnasta tai jätteiden käsittelystä aiheudu kohtuutonta pöly- eikä hajuhaittaa ympäristöön. Pöly ei saa levitä ympäristölupa-alueen ulkopuolelle.

Toiminnasta aiheutuvaa pölyn leviämistä on torjuttava käyttämällä pölyn leviämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kenttien ja työmaateiden pölyäminen on estettävä riittävällä kastelulla tai muulla tarkoitukseen sopivalla pölynsidontakeinoilla. Varastokasojen ja käsiteltävien ainesten pölyäminen on estettävä tarvittaessa kastelulla tai peittelyllä. Murskaustoiminnasta aiheutuvaa pölyämistä tulee estää koteloinnein ja pudotuskorkeuden säädöin tai muilla soveltuvilla menetelmillä. Kompostointiaumoja on käännettävä ja seulontaa suoritettava sellaisissa sää- ja tuuliolosuhteissa, joissa hajun ja pölyn leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Lähimmät häiriintyvät kohteet tulee tarvittaessa ottaa huomioon maa-aineskasojen ja käsittelytoimintojen sijoittelulla. Mikäli pölynsidonta toteutetaan kastelulla, tulee alueella olla aina riittävästi vettä saatavilla.

Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin. Toiminnasta aiheutuvia hajupäästöjä tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää niistä kirjaa.

Toiminnasta ilmaan aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM10) ja ja pienhiukkasten pitoisuus (PM2,5) ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettua raja-arvoa alueilla, joilla oleskelee ihmisiä ja joilla he saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan häiritsevää hajua tai pölyämistä, toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viivytyksettä tarpeellisiin toimiin päästöjen estämiseksi. Haju- tai pölypäästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes vika on korjattu.

Tarvittaessa ilman hiukkaspitoisuus tulee varmentaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranhaltijan hyväksymällä tavalla.

Melu 

18. Toiminnassa tulee huolehtia riittävästä meluntorjunnasta. Kiviaineksen murskauslaitos tulee sijoittaa hakemuksen liitteen 5 mukaisen meluselvityksen edellyttämällä tavalla vähintään viisi (5) metriä korkean ja 30 metriä pitkän pysyvän esteen suojaan. Toiminnan alkuvaiheessa melusuojaus voidaan toteuttaa väliaikaisena ratkaisuna, kunnes on varmistettu melusuojauksen sijainti ja suuntauksen tarve lähimpien häiriintyvien kohteiden suhteen. Melusuojauksen tulee olla valmiina ennen kivenmurskaustoiminnan aloittamista. Häiriintyvät kohteet tulee tarvittaessa ottaa huomioon riittävin meluntorjuntatoimenpitein, kuten maa-aineskasojen ja käsittelytoimintojen sijoittelulla.

Toiminnasta syntyvä melu ei saa yhdessä muiden alueella olevien ympäristönluvanvaraisten toimintojen kanssa ylittää päivällä (klo 7.00-22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) häiriöille alttiissa kohteissa. Taajaman ulkopuolella olevilla loma-asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB.

Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.

Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan häiritsevää melua, toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa varmentaa melutaso Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranhaltijan hyväksymällä tavalla ja ryhtyä viivytyksettä tarpeellisiin toimiin päästöjen estämiseksi. Tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melupäästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes vika on korjattu. Mittaukset tulee uusia viikon sisällä tehtyjen toimenpiteiden jälkeen

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

19. Häiriötilanteista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa tai haittaa terveydelle, on ilmoitettava välittömästi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. Toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi, on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle.

20. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muuta torjuntakalustoa polttoaine- ja muiden kemikaalivuotojen keräämiseen sekä alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa.

21. Jätteiden, kemikaalien, polttonesteiden ja muiden materiaalien varastointi ja käsittely on suunniteltava ja toteutettava siten, että tulipalojen syntyminen pystytään ehkäisemään ennakolta. Alueella on oltava riittävät edellytykset sammutus- ja kasteluveden saamiseen.

Toiminnan tarkkailu

22. Toiminnan aiheuttamaa melutasoa tulee mitata ensimmäisen kiviaineksen murskausjakson aikana.

Pysyvän sijainnin mukaisen melusuojauksen toimivuus tulee varmentaa mittauksin häiriintyvissä kohteissa.

Betonijätteen murskauksesta aiheutuva melutaso tulee varmentaa mittauksin häiriintyvissä kohteissa.

Mittaussuunnitelma tulee hyväksyttää hyvissä ajoin ennen mittauksia kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella.

Jos tehtyjen mittaustulosten perusteella havaitaan, että toiminnot aiheuttavat raja-arvojen ylityksiä, toiminta tulee keskeyttää, kunnes melusuojauksia on parannettu.

Laitoksen melupäästöt on mitattava uudelleen tarvittaessa.

23. Laitoksen jätteiden käsittelyyn liittyvä tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen yhteydessä esitetyn jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman ja jätebetonin laadunhallintasuunnitelman mukaisesti tämän päätöksen mukaisilla tiedoilla tarkistettuna. Suunnitelmaa on tarkistettava, jos jätteiden laatu tai määrä tai käsittelyn järjestelyt muuttuvat. Suunnitelman muutoksista on ilmoitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

24. Toiminnan vaikutuksia pintavesiin on seurattava alueen hule- ja sadevesiä kokoavasta ojasta laskeutusaltaan purkupaikalta hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ensimmäinen näyte tulee ottaa ennen kuin ympäristöluvan mukainen toiminta on käynnistynyt.

Tarkkailutulokset on toimitettava kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

25. Meluun, pölyyn ja hajuun liittyvät mittaukset ja selvitykset on tehtävä ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen.

Vesinäytteenotto on suoritettava pätevällä ja luotettavalla tavalla. Tulokset on analysoitava standardisoiduin metodein akkreditoidussa laboratoriossa.

Näytteenottotulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

26. Edellä lupamääräyksissä 22-24 velvoitettuja tarkkailuja voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Hiukkaspitoisuutta tulee mitata tarvittaessa ja hajuhaitta tarvittaessa arvioitava.

27. Laitoksen eri toimintojen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta sekä jätebetonin laadunvalvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Henkilön vaihtuminen tai henkilön yhteystietojen muutokset on ilmoitettava viipymättä.

Kirjanpito ja raportointi

28. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

-Tiedot alueella käsitellyn puhtaan maa-aineksen määrästä

-Tiedot alueelle tuodun ja murskatun kiviaineksen määrästä sekä alueella varastoituna olevan murskeen määrästä vuoden lopussa

-Tiedot murskauslaitoksen käyttöajasta (toimintapäivät ja päivittäinen toiminta-aika)

-Tiedot alueelle vastaanotetun ja käsitellyn betonijätteen määrästä sekä alueella varastoituna olevan betonijätteen ja valmiin betonimurskeen määrästä vuoden lopussa

-Tiedot mullanvalmistusta varten alueella vastaanotettujen jätteiden määrästä ja niiden toimittajista

-Tiedot valmistetun multatuotteen määrästä sekä vuoden lopussa aumoissa ja varastokasoissa olevien materiaalien (hevosenlanta, haravointijäte ja mädätysjäännös) määristä

-Tiedot pintaveden ja mahdollisten muiden tarkkailujen tuloksista

-Tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä ja toimituspaikoista jätelajeittain eriteltyinä

-Tiedot viivästysaltaaseen kertyneen lietteen määrästä, laadusta ja käsittelystä sekä poistoimituspaikat ja -ajankohdat

-Tiedot toiminnassa käytetyistä kemikaaleista ja polttoaineista ja niiden kulutusmääristä

-Tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista sekä niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä yhteenveto toiminnanharjoittajalle tulleista ympäristöhäiriötä koskevista palautteista

-Tiedot vuoden aikana toteutuneista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa sekä jätteiden ja hulevesien käsittelyssä

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. Raportointitiedot tulee toimittaa valvontaviranomaisen osoittamalla tavalla.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

29. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisista keskeytyksistä, toiminnan lopettamisesta tai toimintaa koskevista muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristön pilaantumiseen tai luvan määräysten noudattamiseen. Toiminnanharjoittajan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle asiasta.

30. Toiminnanharjoittajan tulee viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista.

Kun toiminta lopetetaan, toiminta-alue on siivottava ja jätteet ja kemikaalit on vietävä pois toiminta-alueelta. Toiminnanharjoittaja vastaa tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta.

Jätevakuus

31. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa ennen tämän päätöksen mukaista toimintaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen eduksi 23 000 euron (sis. alv) jätteen käsittelytoimintaa koskeva vakuus. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla.

Toiminnanharjoittajan tulee viiden vuoden välein vuosiraportoinnin yhteydessä esittää valvontaviranomaiselle selvitys vakuudella katettavien jätteiden käsittelyn yksikköhinnoista ja kuljetuskustannuksista sekä vakuuden vastaavuudesta. Mikäli vakuutta on tarpeen muuttaa, toiminnanharjoittajan on tehtävä lupaviranomaiselle sitä koskeva esitys.

Päätöksen täytäntöönpano

Lainvoimaisuus

Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla (Ympäristönsuojelulaki 198 §).

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta YSL 199 §

Luvan saaja voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta (Ympäristönsuojelulaki 199 §).

Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 2000 euron suuruinen vakuus ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai takausvakuutuksena. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon (Ympäristönsuojelulaki 201 §).

Perustelut

Ratkaisun perustelut

Hakemus koskee ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista uutta toimintaa. Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot ja muistutukset. Lähtökohtana ratkaisussa on ollut lupahakemus ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.

Tämän päätöksen mukaisesti harjoitettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ja ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaiset edellytykset sijoituspaikan valinnalle. Toiminta ei ole voimassa olevan asemakaavan vastaista eikä toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa tai osayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen.

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakija on esittänyt toimet asianmukaisen hulevesien käsittelyn järjestämiseksi ja melu- ja pölyhaittojen ennalta ehkäisemiseksi. Lupamääräyksin on varmistettu, ettei toiminta ole ristiriidassa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelman kanssa. Tulvariskit on samoin otettu huomioon lupahakemuksessa esitetyn viivästysaltaan mitoituksen osalta.

Toiminnan aloittamisen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei katsota tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvanhakija on esittänyt perustelut päätöksen täytäntöönpanolle. Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi mm. laitosalueen siivoamiseen ja toiminnassa syntyneiden jätteiden asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteenkäsittelyn vakuudella, joka tulee asettaa samoin ennen toiminnan aloittamista, katetaan käsittelemättömästä jätebetonista ja mullanvalmistukseen käytettävien jätteiksi luokiteltavien raaka-aineiden osalta aiheutuvat kuljetus- ja käsittelykustannukset.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti, sen yhteys muihin toimintoihin, toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski sekä ympäristönsuojelulain vaatimus käyttää toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräykset 1-2

Yleisistä velvollisuuksista, roskaamiskiellosta sekä maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 6-8 §:ssä ja 16-17 §:ssä sekä jätelain (646/2011) 72 §:ssä.

Lupamääräykset 3-4

Vuosittain käsiteltävät jätejakeet ja niiden sekä maa- ja kiviainesten enimmäismäärät ja enimmäiskertavarastomäärät ovat hakemuksen mukaisia.

Lupamääräys 5

Mullantuotantoa säätelee lannoitevalmistelaki. Ruokaviraston hyväksynnällä varmistetaan, että multa täyttää sille asetetut vaatimukset.

Lupamääräys 6

Toiminta-ajat mukailevat alueella olevien muiden toimintojen toiminta-aikoja. Kiviaineksen murskaustoiminnassa ei ole kyse väliaikaisesta, maanrakennukseen liittyvästä toiminnasta. Kiviaineksen murskaus ja rikotus ovat meluavimpia toimintoja laitoksella, joten niiden osalta on naapuruussuhdelain 17 §:n nojalla alueen lähimpien asuinkiinteistöjen kannalta katsottu tarpeelliseksi rajoittaa ääniympäristöön aiheutuvaa melukuormaa kesäajalla. Kesäajan kiviaineksen murskauskielto pyrkii vähentämään toiminnasta aiheutuvaa häiriötä läheisillä haja-asutusalueilla ajanjaksona, jolloin ihmiset viettävät enemmän aikaa ulkona. Muut toiminnot ovat kuitenkin sallittuja myös kesäaikana.

Lupamääräykset 7-12

Määräykset on annettu maaperän, pohjaveden ja pintaveden pilaantumisen estämiseksi.  Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tulee kemikaalien käsittelyssä noudattaa näiden määräysten lisäksi kyseisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja määräyksiä. Työkoneiden ja laitteiden pesukiellolla laitosalueella ehkäistään pesuvesistä aiheutuvaa vesistökuormitusta.

Lupamääräykset 13-15

Jätelaissa on säädetty velvollisuudesta noudattaa etusijajärjestystä. Jätelain mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet voivat olla kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia vaarallisia terveydelle tai ympäristölle, mikä tulee huomioida niiden käsittelyssä ja varastoinnissa.

Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirjaa koskevat tarkemmat määräykset on annettu jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa jätteistä.

Lupamääräys 16

Betonijätteen osalta sovelletaan valtioneuvoston asetuksen (843/2017) periaatteita ympäristökelpoisuuden varmentamiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Asetuksen (843/2017) liitteessä 2 on määritelty hyödynnettävien jätemateriaalien liukoisuustestein määritellyt suurimmat sallitut haitallisten aineiden pitoisuudet käyttökohteittain.

Ennakkotutkimuksin varmistetaan, ettei alueelle päädy hyödyntämiskelvotonta materiaalia.

Lupamääräykset 17-18

Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöön eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melusuojauksen tarve on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa melumallinnuksessa. Pysyvän melusuojauksen suuntaus voidaan arvioida tarkemmin murskaustoiminnan käynnistyttyä. Melulle asetetut raja-arvot perustuvat Muraus-asetukseen (800/2010), eikä niistä poikkeaminen ole täten mahdollista vaan koskevat toiminnan kaikkia vaiheita. Murskaustoiminta on pysyväisluonteista ja kiviaines tuodaan alueen ulkopuolelta, joten murskain voidaan sijoittaa aina samalle paikalle ja melusuojauksen sijainti pysyttää aina samana.

Toiminnalle on annettu Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaiset raja-arvot ja tarpeen niin vaatiessa hiukkaspäästöjen haitallisuuden arvioimiselle asetuksen (79/2017) raja-arvot. Hengitettävien hiukkasten osalta (PM10) noudatetaan 24 tunnin laskenta-aikaa ja pienhiukkasten osalta keskimäärin yhtä kalenterivuotta pois lukien kesän toimintatauko.

Lupamääräykset 19-21

Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tai luvan noudattamiseen.

Lupamääräykset 22-27

Ympäristöluvassa on määrättävä toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. 

Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaan tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa ympäristönsuojelulain 89 §:n nojalla kehottaa tekemään muutoshakemuksen tarkkailusta saatujen tulosten perusteella lupaviranomaiselle. (Lupamääräys 17)

Vastuuhenkilöiden nimeämisellä varmistetaan toiminnan riittävä omavalvonta.

Lupamääräys 28

Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Raportointitietojen avulla valvontaviranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

Lupamääräykset 29-30

Ilmoitusvelvollisuudesta toiminnan muuttuessa säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 170 §:ssä.

Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamista koskevalla määräyksellä varmistetaan viranomaisen tiedonsaanti sekä ehkäistään ympäristön pilaantumista ja terveyshaittojen syntymistä toiminnan loputtua.

Lupamääräys 31

Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolosta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 61 §:n mukaan vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Hakija on arvioinut, että alueella käsiteltävä mädätysjäännös, sekä puhdas maa- ja kiviaines ovat sellaisenaan hyödyntämiseen soveltuvina positiivisen arvon omaavia aineksia, eivätkä siten aiheuta mahdollista vakuudella katettavaa talous- tai ympäristöriskiä. Hakijan esittämä vakuuden suuruus ja sen perustelut on otettu huomioon. Vakuuden riittävyyttä on arvioitu ympäristönsuojelulain 60 §:n perusteella arvioimalla kertavarastossa olevan jätteen (puhdas maa-aines, alustavat tutkimukset läpikäynyt jätebetoni, haravointijäte ja hevosenlanta) pois kuljettamisen ja käsittelyn kustannuksia. Lupamääräyksellä 16 on varmistettu, että alueelle ei päädy merkittävästi pilaantunutta betonijätettä, mikä osaltaan vaikuttaa asetettavan jätebetonin vakuuden määrään. Pilaantuneen betonijätteen poistoimitus- ja käsittelykustannukset olisivat huomattavasti korkeammat. Puhtaan kiviaineksen ja mädätysjäännöksen käsittelylle ja kuljetukselle ei ole määrätty vakuutta, sillä niillä on katsottu olevan positiivinen arvo.

Vastaus lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt vaatimukset ja muut seikat on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

Päätöksen voimassaolo

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (Ympäristönsuojelulaki 70 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 10, 11-12, 14-17, 19-20, 27, 29, 34, 48-49, 51, 52-53, 58, 59-61, 62, 65-66, 70, 83, 85, 87, 89, 94, 123, 133-134, 140-142, 156, 170, 190-191, 198-199, 209 §, liite 1

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 14-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15-17, 20, 28, 29, 72, 118-121 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 36, 40, 41 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Käsittelymaksu

Käsittelymaksu on yhteensä 6 627,50 euroa sisältäen viranomaisen hakijan puolesta tilaamien kiinteistötietojen hankintakulut 37,50 euroa.

Asian käsittelystä peritään maksu, joka määräytyy Naantalin kaupunginhallituksen 4.10.2021 § 393 vahvistaman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3.1 §, 4.1 § kohta b) ja 5.5 §:n mukaisesti.

Tiedottaminen

Päätös

J&T Pajunen Oy

Raision kaupungin terveysvalvontajaosto

Raision kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Raision kaupunki

Maskun kunta

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Päätöksestä tiedottaminen

Asianosaiset kuulemislistan mukaisesti

Muistutuksen ja mielipiteen ilmaisseet

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ilmoittaa päätöksestä julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen Naantalin kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.naantali.fi. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi Rannikkoseutu-lehdessä. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös toiminnan vaikutusalueen kunnissa Maskussa ja Raisiossa.

Päätöksen antaminen

Päätöksen antopäivä on 31.8.2022.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutoksenhakuohje on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös Ympäristöpäällikön päätösehdotus hyväksyttiin.