Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.06.2022/Pykälä 188

Kaupunginhallitus 13.06.2022 § 188      

688/02.02.00/2022    

 

Valmistelija Kaupunginjohtaja Laura Leppänen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki

Talouden tilannekuva

Kunnat valmistautuvat 1.1.2023 toteutuvaan hyvinvointialueuudistuksen voimaantuloon poikkeuksellisissa oloissa. Keväällä 2020 alkanut koronapandemia vaikuttaa edelleen kuntien talouteen ja toimintaan monin tavoin. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja globaalien jännitteiden lisääntyminen luovat kustannuspaineita ja heikentävät talousnäkymiä sekä kasvattavat niihin liittyvää epävarmuutta. Kuntakentällä varaudutaan myös muihin sodan vaikutuksiin, kuten pakolaisvirtojen aiheuttamiin muutoksiin palvelutarpeessa. Myös kyberturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet entistä keskeisempään asemaan kuntien varautumisessa.

Näiden äkillisten muutosten ohella kuntien toimintaympäristöön vaikuttavat vähitellen etenevät muutokset, kuten väestön ikääntyminen sekä työikäisen väestön määrän väheneminen ja sen vuoksi heikkenevä veropohja ja pahenevat työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat. Myös ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen edellyttävät kunnilta uusien toimintatapojen käyttöönottoa sekä investointeja mm. vihreään siirtymään.

Hyvinvointialueuudistus muuttaa kuntien tehtäväkenttää ja taloutta merkittävästi ensi vuodesta alkaen. Sen myötä vaikeasti ennakoitavat ja nopeasti kasvavat sote-menot siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Valmisteilla oleva TE-palvelujen siirto kuntiin jatkaa toteutuessaan kuntien tehtäväkentän muutosta.

Lähde: VM: Kuntatalousohjelma 2023-2026/kevät 2022

Valtiovarainministeriö ennustaa BKT:n kasvavan vuonna 2022 1,5%, 2023 1,7% ja 2024 1,5%. Reaktiona Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan länsimaat ovat asettaneet talouspakotteita Venäjälle, mikä seurauksena Suomen talouskasvu hidastuu viennin ja teollisuustuotannon kautta. Kuluttajahintojen nousun seurauksena BKT:n kasvu hidastuu kotitalouksien ostovoiman heiketessä ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuessa. Vahvan kasvun aikojen jälkeen on monen tekijän summana näkyvissä talouden kasvun merkittävä hidastuminen. Jopa lyhyen taantuman mahdollisuutta on väläytetty. Kuntarahoituksen kesäkuun suhdanne-ennusteessa todetaan, että kuluttajien ostovoima on alkuvuoden aikana heikentynyt voimakkaasti, ja samanlaisia lukemia on tässä nähty viimeksi 1970-luvun loppupuolella. Syynä tähän on inflaatio ja siitä johtuva hintojen nousu. Lisäksi korkomarkkinoilla on nousupainetta.

Koronapandemian vaikutuksia on pehmennetty runsaalla velkarahalla, ja seuraavan hallituksen on ryhdyttävä talouden tervehdyttämistoimiin. Odotettavissa suunnitelmakaudella on, että kuntien valtionosuuksia tarkistetaan alaspäin. Tämä siitäkin syystä, että hyvinvointialueen kustannuspaineet ovat suuret mm. väestön ikääntymisestä johtuen ja uudistuksen onnistumiseksi hyvinvointialueiden rahoituksesta ei voida leikata ainakaan hyvinvointialueiden aloitusvuosina.

Koronapandemiasta johtuvat valtion tukitoimet kunnille päättyvät vuoteen 2021. Koronasta johtuviin kustannuksiin on luvattu valtion täysimääräinen rahoitus, mutta vuodelle 2022 asiasta ei ole vielä päätöksiä. Vuoden 2023 osalta aika näyttää miten koronapandemia jatkuu ja millaisia toimenpiteitä sen johdosta tehdään. Koronapandemian seurausten jälkihoito jatkuu joka tapauksessa vielä vuosia.

Rakenteelliset muutokset

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisvastuu, kustannukset sekä kustannuksia vastaavat tulot siirtyvät Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle 1.1.2023. Hyvinvointialueen vastattavaksi siirtyy siis sosiaali- ja terveystoimen kustannukset sekä tulopuolelta sote-palveluihin perustuvat valtionosuudet, veroprosentista 12,64 %-yksikön tuotto sekä yhteisöverosta kolmasosa kattamaan hyvinvointialueen kustannuksia.

Tulopuolelle veroprosentiksi jää 6,36% ja samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa realisoituu Naantalin oma yhteisöveron alenema, joka johtuu Nesteen öljynjalostustoiminnan päättymisestä.

Naantalin kaupungille jää nykyisistä sote-palveluista työllistämispalvelut lukuun ottamatta kuntouttavaa työtoimintaa, sekä ympäristöterveydenhuolto. Työllistämispalvelut siirtyvät hallintopalveluihin omaksi tulosalueekseen ja ympäristöterveydenhuolto teknisiin palveluihin ympäristölautakunnan alaisuuteen vastaavasti.

Naantalissa lähtee hyvinvointialueelle enemmän tuloja kuin menoja. Tätä valtio kompensoi valtionosuuksiin tulevalla uudella erällä eli pysyvällä muutosrajoittimella. Lisäksi valtionosuuksissa vaikuttaa vuoteen 2027 asti siirtoerä, mutta sillä ei Naantalille ole suurta merkitystä. Kuntakohtaiseen talouden tasapainoon hyvinvointialueuudistus voi vaikuttaa maksimissaan +/- 60 euroa/asukas.

Hyvinvointialueelle vuokrataan nykyiset sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevat tilat pääsääntöisesti 3+1 vuodeksi. Näiden tilojen aiemmin sisäisinä vuokrina olleet tulot muuttuvat ulkoisiksi vuokratuloiksi ja niiden taso nousee jonkin verran. Hyvinvointialueen vuokrataso on siis korkeampi kuin sisäinen vuokra on ollut. Aluepelastuslaitokselle pitkällä vuokrasopimuksella vuokrattujen tilojen vuokranmaksajaksi siirtyy 1.1.2023 hyvinvointialue.

Lisäksi talousarvioon tehdään joitakin muita rakenteellisia muutoksia lähinnä määrärahojen sijaintipaikkoihin. Yleiskaavoitukseen varatut määrärahat siirretään kehitys- ja henkilöstöjaoston alaisuudesta kaavoitukseen. Samoin markkinointirahat kohdennetaan yhteen paikkaan aiemman usean paikan sijasta hallintopalveluissa.

Sivistystoimen ICT-hankinnat siirretään investoinneista käyttötalouden rahoihin, koska ne eivät aidosti ole investointeja.

Asuntomessujen kustannukset poistuvat talousarviosta, kun asuntomessut tulevat pidetyiksi vuonna 2022.

Syksyn aikana käynnistetään keskustelu siitä, mistä tiloista tulevaisuudessa luovutaan, kun uutta tilaa rakennetaan tilalle. Kaupungilla on paljon kiinteistöjä, ja niiden käyttöä on syytä tiivistää. Suuren kiinteistön ylläpitokustannukset saattavat olla satoja tuhansia euroja vuodessa, joten tähän sisältyy myös merkittävä säästöpotentiaali.

Strategiset tavoitteet

Kaupungin uutta strategiaa on valmistelu koko kevään ja se tulee päätöksentekoon elokuussa. Keväällä käynnissä olleen valmistelun pohjalta ja strategian hyväksynnän jälkeen laaditaan strategiset tavoitteet vuodelle 2023.

Ohjelukujen perusteet

Kaupunginjohtajan johdolla on valmisteltu vuoden 2023 talousarvion ns. raamia eli toimialoille annettavia käyttötalouden ohjeellisia toimintakatelukuja. Vuoden 2023 suunnittelun lähtökohta on nykyisen palvelutason säilyttäminen ja perusasioiden laitto kuntoon, mikäli tällaisia puutteita löytyy. Samalla karsitaan rönsyjä. Tämä koskee sekä käyttötaloutta että investointeja. Uusia pysyviä menoja ei talousarvio pääsääntöisesti sisällä. Vuoden 2023 talousarviolla valmistaudutaan tiukempiin vuosiin, jotka alkavat vuonna 2024.

Ohjelukujen tehtävänä on hahmottaa, paljonko toimintatuloilla katetaan toimintamenoista (=toimintakate) ja kuinka paljon omarahoitusta on käytettävissä investointimenoihin (=vuosikate). Ohjeluvut ovat ulkoisista tuloista ja menoista syntyviä toimialakohtaisia toimintakatteita.

Käyttötalous:

Tulot

Myyntituloissa joudutaan joiden palvelujen osalta miettimään taksojen korotuksia. Sähkön myynti on ajateltu budjetoitavan nollatulokseen. Tähän sisältyy riski, eli jos sähkön hinta putoaa, menee sen nettotulos myös miinusmerkkiseksi. Joka tapauksessa sähkön myynnin budjetointi muutetaan nettobudjetoinnista bruttobudjetoinniksi.

Hyvinvointialue maksaa jatkossa ulkoista vuokratuloa sote-käytöstä olevista rakennuksista. Tällä on suuri vaikutus toimintatuloihin.

Käyttöomaisuuden myyntitulot on arvoitu aiempien vuosien tapaan 1,1 miljoonan euron tasoon. Kysynnän vilkkauteen vaikuttaa korkotason nousu sekä muut talouden epävarmuustekijät. Myytävien tonttien varanto pyritään pitämään tasaisena.

Menot

Nykyiset työehtosopimukset päättyivät 28.2.2022, ja työmarkkinatilanne on tätä kirjoitettaessa vielä osittain avoin. Varmaa tietoa palkankorotusten tasosta ei ole, mutta ohjeluvut on laadittu 3,0%:n palkankorotusvaran mukaisesti. Lisäksi sopimusteksteistä aiheutuu muutoksia, joista yksi on perhevapaauudistus. Sivukulut pysyvät lähes ennallaan lukuun ottamatta eläkemenoperusteisia eläkemaksuja, jotka muuttuvat ns. tasausmaksuksi. Niiden taustalla ei enää ole henkilöitä kuten aiemmin. Samalla maksun suuruus kasvaa ts. se ei pienene samassa suhteessa kuin hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön osuus aikaisemmasta maksusta olisi. Sisäisesti tämän tasausmaksun jakoperuste myös muuttuu henkilöperusteisesta jaosta palkkakustannuksiin perustuvaan jakoon. Tällä saattaa olla vaikutusta tulosaluekohtaisiin eläkemaksuihin.

Palvelujen ostoon ei anneta yleistä kasvuprosenttia, mutta selvää on että yleinen hintatason nosto aiheuttaa paineita myös näihin kustannuksiin. Tietyissä palveluissa hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat muutokset pienentävät palvelujen ostoja, ja näitä on huomioitu ohjeluvuissa mm. tietohallinnon osalta.

Aineissa ja tarvikkeissa ei myöskään anneta yleistä korotusprosenttia, mutta polttoaineisiin sekä elintarvikkeisiin on pohjalukuja muodostettaessa otettu huomioon hinnankorotuspaineet. Hintojen nousulla tulee olemaan vaikutusta Naantalin kaupungin toimintaan, ja tulee entistä tarkemmin miettiä mitä talousarviossa olevalla rahalla hankitaan ja miten määrärahoissa pysytään.

Työllistämispalveluissa oleva työmarkkinatuen kuntaosuus jää hyvinvointialueuudistuksen jälkeenkin kuntien maksettavaksi. Uudistus kuitenkin vie pois kunnilta osan vaikutusmahdollisuuksista kuntaosuuden suuruuteen. Talousarviossa ei varauduta tässä kohtaa lisäämään maksettavaa kuntaosuutta, mutta tähän sisältyy vuoden 2023 osalta riski. TE-palvelu-uudistus vuonna 2024 mahdollisesti tuo näitä työkaluja takaisin, mutta uudistuksen lainsäädäntövalmistelu on vielä kesken.

Toimintakate on vuonna 2023 38,3% vuoden 2022 talousarvion toimintakatteesta. Toimintamenot ovat vuonna 2023 48,2% vuoden 2022 talousarviosta ja toimintatulot 92,6% edellisvuoden vastaavasta. Kokonaistalous pienenee siis huomattavasti.

Verotulot ja valtionosuudet

Verotuloissa tapahtuu suuria muutoksia hyvinvointialueuudistuksesta johtuen, kuten aiemmin on todettu. Vuonna 2023 tilitetään vielä vanhalla veroprosentilla edellisten vuosien verotuloja ja yhteisöveron tason ennakoidaan olevan edelleen korkealla. Tästä syystä vuoden 2023 luvut ovat noin 4,0 miljoonaa euroa suuremmat kuin seuraavien vuosien verotulot. Kun edellisten, korkeamman veroprosentin vuosien tilitykset poistuvat vuonna 2024 ja yhteisöveron yleinen taso putoaa hieman, alkaa uuden normaalitason vuodet verotulojen osalta.

Yhteisöveron osalta Nesteen yhteisövero-osuuden pieneneminen on luvuissa otettu huomioon jo vuoden 2023 osalta.

Verotulot laskelmissa perustuvat huhtikuussa saatuun verotuloennusteeseen. Tiedot tarkentuvat seuraavan kerran elokuussa 2022 eli ennen lopullisen talousarvion valmistumista. Koska talouden viimeisimmät ennusteet ovat synkentyneet, saatetaan verotuloennustettakin muuttaa alaspäin. Tosin taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kuntien verotuloihin viiveellä.

Kunnallisveroa laskelma sisältää vuodelle 2023 35,2 miljoonaa euroa (vuodelle 2024 32,1 miljoonaa euroa), yhteisöveroa 5,3 miljoonaa euroa (vuodelle 2024 4,6 miljoonaa euroa), ja kiinteistöveroa 7,1 miljoonaa euroa (vuodelle 2024 7,1 miljoonaa euroa). Kokonaisuutena verotulot laskevat vuoden 2022 ennusteesta 102,3 miljoonasta 47,7 miljoonaan euroon (vuonna 2024 43,8 miljoonaan euroon).

Valtionosuuksissa tapahtuu niin ikään isoja muutoksia hyvinvointialueuudistuksen vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvät valtionosuudet siirtyvät hyvinvointialueelle. Koska Naantalista lähtee enemmän tuloja kuin menoja hyvinvointialueelle, Naantali saa 3,3 miljoonaa euroa valtionosuutta sote-muutosrajoittimen kautta yhteensä 8,6 miljoonan euron kokonaisuudesta.

Yleisesti ottaen valtionosuuksiin tehdään vuodelle 2023 2,5%:n  indeksikorotus sekä rakenteellinen korjaus, joka jäi vuodelle 2022 tekemättä. Kiky-leikkaus sen sijaan jäi kuntien valtionosuuspohjaa pysyväksi leikkaukseksi.

VM:n julkaisema kuntatalouden suunnitelma ennakoi, että vuonna 2026 kuntien valtionosuudet ovat jo reippaassa laskussa.

Vuosikate

Vuosikate asettuu näillä luvuilla 15.2 miljoonaan euroon. Kuten todettua, vuosi 2023 näyttää vielä hyvältä, mutta haasteet alkavat vuodesta 2024 eteenpäin.

Poistot

Poistot tulevat kasvamaan reilusti koko suunnitelmakauden mittavasta investointiohjelmasta johtuen. Aiempaan suunnitelmaan verrattuna kasvulukuja on hiukan tasoitettu, ja laskenta tarkentuu vielä hankekohtaisessa tarkastelussa. Kestävän eli noin 10 miljoonan vuosittaisen investointitason saavuttaminen pysyvästi suunnitelmakauden lopulla on haaste, mutta suunnitelman laadinnassa siihen pyritään. Näin poistojen kasvukin saataisiin samalla aikataululla hallintaan. Kuten jo edellisessä suunnitelmassa todettiin, kasvavien poistojen kattaminen hyvinvointialueuudistuksen jälkeen pienenevällä kokonaistaloudella tulee olemaan haasteellista. Investointien suuruudesta johtuen myös lainamäärä tulee kasvamaan suunnitelmakauden aikana. Velkaantumisesta huolimatta Naantali säilynee alle kuntien keskiarvon euroa/asukas-vertailussa. Tavoitteena on kolmen vuoden ajanjaksolla kattaa tulorahoituksella 60 % investointimenoista.

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos on näillä luvuilla 4,8 miljoonaa euroa.

Investointien suunnittelu

Olemassa olevaa investointisuunnitelmaa on käyty läpi toimialojen kanssa kaupunginjohtajan johdolla. Investointipaineet jatkuvat teknisten palvelujen suurissa investoinneissa, ja suuri osa investointisuunnitelman kohteista on sidottu esim. maankäyttösopimuksin tai palveluverkkosuunnitelman toteuttamiseen. Strategian mukaisesti investointien tulee olla Naantalin elinvoimaa/vetovoimaa tukevia sekä tukea väestönkasvutavoitteita.

Tämän hetken valmistelussa teknisten palvelujen osuus seuraavan neljän vuoden investoinneista on 56,6 miljoonaa euroa, joista suurin osa on jo olemassa olevassa taloussuunnitelmassa ja sidottu tavalla tai toisella. Uutena hankkeena mukana on rahoitusta ratahankkeeseen. Tämän lisäksi tulevat muiden toimialojen pienemmät investoinnit. Investoinneissa on vielä tarkastelun tarvetta ennen lopullista talousarvioesitystä. Kokonaisuutena tavoitellaan neljän vuoden suunnitelmakaudella maksimissaan 54,5 miljoonan euron investointitasoa. Se on lähes 10 miljoonaa pienempi kuin vuosien 2022-2025 taloussuunnitelmassa. Tavoite noin 10,0 miljoonan euron vuosittaisesta investointitasosta saavutetaan 2026. Haaste on se, että sen jälkeenkin on hankkeita tulossa toteutusvaiheeseen.

Tämän hetken valmistelussa vuoden 2023 osuus investointitasosta on 17,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 miljoonaa euroa pienempi kuin taloussuunnitelmassa. Haasteet investointien määrässä koskevat vuosia 2024-2025, joita tulee vielä tarkastella uudelleen.

Valmistelussa omaisuuden luovutustuotot ja sataman toimintatuotot on eriytetty hallintopalvelujen raamiluvusta. Vastaavasti joukkoliikenteen sekä energiatuotannon tuotot ja kulut eli kate on eriytetty teknisten palvelujen varsinaisen palvelutoiminnan raamista, samoin maankäyttömaksutulot. Tämä siksi, että pystytään hahmottamaan oman toiminnan toimintakatteen kasvu. Kasvua on kuitenkin vaikea hahmottaa useiden rakenteellisten muutosten vuoksi.

Ohjelukujen asettamista varten on laadittu suunnitelmakauden rahoituksen riittävyyslaskelma, joka on liitteenä.

Liitteet A7 - A8, KH 13.6.2022

Toimialakohtaiset ohjeluvut

Koko kaupungin toimintakate on -42,7 miljoonaa euroa. Kasvuprosentit eivät hyvinvointialuemuutoksen vuoksi ole vertailukelpoisia.

Toimialojen ohjeluvut pohjautuvat toimialojen kanssa käytyihin keskusteluihin. Palkankorotusvara on laskettu kaikkien toimialojen lukuihin mukaan.

Hallintopalveluiden toimintakatteeseen vaikuttaa suurimpana eränä työllisyyspalvelujen siirto. Hallintopalvelujen sisällä hyvinvointialue aiheuttaa kustannusten vähennystä aikaisemmasta.

Sivistyspalvelujen toimintakate muuttuu myös hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksesta. Toiminta pysyy pääosin ennallaan. Lisäksi toimintakatteeseen vaikuttaa rakenteelliset muutokset.

Teknisisissä palveluissa on niin ikään hyvinvointialueuudistuksen tuomia muutoksia. Asuntomessuihin liittyvät kustannukset poistuvat. Merkittäviä muutoksia toiminnassa ei suunniteltu vuodelle 2023.

Lopullinen talousarvio tulee laatia sadan euron tarkkuudella, investoinnit tuhannen euron tarkkuudella.

Talousarvion 2023 sitovuusmääräykset

Sitovuuden osalta esitetään noudatettavaksi uutta sitovuussääntöä, eli sitovuus olisi toimielimen toimintakate aikaisemman tulosaluekohtaisen toimintakatteen sijaan. Hallintopalvelujen osalta esitetään, että sen sitovuus määritellään toimialan kokonaisuutena useasta toimielimestä huolimatta.

Sitovuusmääräysten muutoksesta huolimatta talousarvio laaditaan tulosaluetasoisena kuten ennenkin, joten sen informaatioarvo säilyy.

Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan aikataulu

Toiminta- ja taloussuunnitelman 2023 - 2026 laadintaprosessin aikataulu on laadittu niin, että talousarvio- sekä suunnitelma käsitellään valtuustossa 14.11.2022. Samaan aikaan tulisi normaalina vuonna päättää myös veroprosenteista, mutta syksyllä niitä ei saa muuttaa hyvinvointialueuudistuksen vuoksi. Naantalin veroprosentti tulee siten olemaan vuonna 2023 6,36 ja kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2022 tasolla.

Aiemmista vuosista poiketen talousarvio julkaistaan jo kaupunginjohtajan ehdotuksena 20.10.2022 ja keskustelu sisällöstä voi tällöin alkaa.

Talousarvion käsittelyaikataulu sisältää varauksen kaupunginhallituksen kahteen käsittelyyn viikon välein, eli aikataulua on tiivistetty aiemmasta sekä varsinaisen käsittelyn että sen välissä olevan ajan suhteen viime syksyn talousarviokäsittelyn palautteen perusteella. Talousarvio on myös merkittävästi suppeampi, kun sosiaali- ja terveystoimen asioita ei enää ole käsiteltävänä, joten käsittelyaikataulua voidaan tästäkin syystä tiivistää.

Toiminta- ja taloussuunnitelman käsittelypäivät ovat seuraavat:

-  toimialojen talousarvioehdotukset ja henkilöstösuunnitelma valmiit 30.9. mennessä

- kaupunginhallituksen 1. käsittely 24.10.

- yhteistyötoimikunta 20.10.

- kaupunginhallituksen 2. käsittely 31.10..

- kaupunginvaltuuston talousarviokokous 14.11.

Aiempien vuosien tapaan talousarviokirjaan kuulumaton materiaali eli oheisaineisto edellytetään toimitettavan kaikkien prosessiin osallistuvien luottamushenkilöiden tutustuttavaksi. Materiaalin toimittamisesta tiedotetaan kaupunginhallitukselle.

Taseyksikön talousohjaus

Taseyksiköistä jäljellä on vesihuollon taseyksikkö. Sen osalta pohditaan vielä mm. lainojen lyhennysohjelman mahdollisuutta ennen lopullista talousarviokäsittelyä.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisesti talousarvion laadinnan ohjeluvut eli toimialoittaiset toimintakatteet vuodelle 2023:

hallintopalvelut -8 381 525 euroa
sivistyspalvelut -27 982 782 euroa
tekniset palvelut -9 246 957 euroa
Joukkoliikenne ja energiatuotanto - 473 569 euroa

Muut ohjaavat luvut:
omaisuuden luovutusvoitot 1 000 000 euroa
maankäyttösopimusten tuotto 100 000 euroa
sataman toimintatulot 1 600 000 euroa
toimintakate yhteensä -42 658 333 euroa

Kokouskäsittely Merkittiin, että talousjohtaja Heli Lähteenmäki oli läsnä kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn ajan.

 Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Katja Mäntylä oli läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan.

Päätös Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.