Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 15.02.2022/Pykälä 12

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 15.02.2022 § 12                   

51/11.01.00.06/2022    

 

Valmistelija  Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 4.2.2022:

Dnro ESAVI/36371/2021

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Röölän Kala Ky:n ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalojen kasvattamista ja talvisäilytystä. Lausunto pyydetään 21.2.2022 mennessä.

Hakemuksen pääasiallinen sisältö

Röölän Kala Ky hakee kalankasvatustoiminnan jatkamiselle lupaa kymmeneksi vuodeksi luvan lainvoimaiseksi tulosta lukien ja toissijaisesti vuoden 2032 loppuun saakka kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen verkkoaltaissa Rymättylän Laitsalmessa sijaitsevalla laitoksella Naantalin kaupungissa. Kuivarehua käytetään noin 38 000 kg vuodessa. Teuraskalaksi kasvatettavan kirjolohen arvioitu lisäkasvu on 30 000 kg/a. Talvisäilytyksessä on kalaa noin 20 000 kiloa. Talvella kaloja ruokitaan vain elintoimintojen ylläpitämiseksi. Mereen vuodessa joutuvien ravinteiden määräksi arvioidaan 190 kg fosforia ja typpeä 1 475 kg. Vuosittain käytettävien rehujen sisältämä fosforin (310 kg) ja typen (2 300 kg) määrät ovat hieman yli 10 % suuremmat hakemuksessa kuin vuonna 2022 päättyvässä luvassa. Altaiden lukumäärä ja enimmäispinta-ala, 763 m2, säilyvät samana.

Kalat kasvatetaan meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tuki- ja kelluntarakenteet ovat pyöreää muoviputkea. Altaat on ankkuroitu paikoilleen ja merkitty merenkulkuviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Kalojen ruokinta tapahtuu pendel-automaateilla ja näin vältetään ohiruokinta lähes täydellisesti.

Kalat perataan Röölän Kala Ky:n perkaamossa Röölän Laitsalmessa. Verestysvesien määrä on noin 30 m3. Kalan painosta on verta noin 6 - 7 %. Verestysveri ja -vesi otetaan mahdollisuuksien mukaan talteen astioihin siten, että se ei pääse mereen. Astioista verestysveret kerätään säiliöihin, sekoitetaan turpeeseen ja aumakompostoidaan. Talvikautena säiliökapasiteetin ylittävät verestysvedet johdetaan perkaamon jätevedenkäsittelyjärjestelmään. Kiinteät perkausjätteet varastoidaan 1000 litran kontteihin, hapotetaan ja toimitetaan Uuteenkaupunkiin Biolinja Oy:lle dieselin valmistukseen. Kuolleita kaloja tulee vuodessa arviolta 200 kg, jotka toimitetaan samoin Biolinja Oy:lle Uuteenkaupunkiin. Perkauksessa käytetty vesimäärä on hakemuksen mukaan 60 m3 vuodessa.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamisesta

Nyt käytössä oleva ja lupahakemuksen tarkoittama kalojen kasvattaminen ja säilyttäminen verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto avomerellä tapahtuvassa kalankasvatuksessa. Umpikasseissa tapahtuva kalankasvatus ei ole nykytekniikalla perusteltavissa oleva vaihtoehto, koska se ei ole toteutettavissa teknisesti eikä taloudellisesti kestävällä pohjalla. Umpikassit eivät kestä nyt kyseessä olevalla merialueella vuosittain esiintyviä myrskyjä, joten umpikassien käyttö on poissuljettu kasvatusmuoto.  Verkkoallaskasvatuksen syrjäyttävää kasvatusmenetelmää ei ole näköpiirissä, koska merikasvatus asettaa omat reunaehtonsa käytettäville menetelmille ja niiden soveltuvuudelle Suomen olosuhteisiin.

Tärkeimpinä kehitystyön kohteina ovat rehujen ominaisuudet ja ruokintamenetelmät, joita kehittämällä ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa. Kalojen ruokintaan käytetään ns. Itämerirehua, jolloin rehun kuormittava kokonaisvaikutus on alimmillaan. Itämerirehun vähäinen kuormitusvaikutus perustuu siihen, että rehun raaka-aineena käytetään pääosin Itämerestä kalastettua kalaa, mikä siten alentaa rehun kuormitusvaikutusta. Lisäksi Itämerirehun pieni rehukerroin mahdollistaa suuremman tuotantomäärän kokonaiskuormituksen silti lisääntymättä verrattuna muihin rehutyyppeihin.

Ruokinta hoidetaan huolellisesti ja tarkasti yliannostusta välttäen ja laitoksella käytetään fosforipitoisuudeltaan alhaista kuivarehua ja mahdollinen rehupöly poistetaan ennen käyttöä.

Röölän Kala Ky seuraa kuormitusta vähentävien menetelmien ja rehujen kehitystä. Toimivat ja taloudellisesti käyttökelpoiset parannukset otetaan välittömästi käyttöön.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Hakijan mukaan Röölän Kala Ky:n toiminnasta Rymättylän vesialueella ei aiheudu vesilain tarkoittamaa veden laadun vahingollista muuttumista, ilmeistä vahinkoa kalakannoille, ympäristön viihtyisyyden melkoista vähentymistä, vaaraa terveydelle tai muuta niihin verrattavaa yksityisen tai yleisen edun loukkausta eikä muutakaan ympäristöluvan tarkoittamaa haittaa tai vahinkoa ympäristölle.

Hankkeen vaikutukset Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa 2022-2027 esitettyihin tavoitteisiin

Kuten vesienhoitosuunnitelman sivulla 55 on todettu, niin alueen kalankasvatuksen tuotantomäärien alenemisen, rehujen ja ruokinta- menetelmien kehittymisen ja vesiensuojelutoimien seurauksena on kalankasvatuksesta johtuvan ravinnekuormituksen määrä vähentynyt lähes 70 prosenttia. Vaikka kalankasvatuksen ravinnekuormituksen osuus läntisellä vesienhoitoalueella on kokonaisuudessaan pieni, voi sillä kuitenkin olla paikallisia vaikutuksia. Tämän vuoksi tulee toiminnan aiheuttamien päästöjen määriä suhteessa tuotantomääriin edelleen systemaattisesti vähentää toiminnan edellytyksistä samalla huolehtien.

Suunnitelmassa on todettu, että verkkoallaskasvatuksen ympäristövaikutuksia voidaan edistää parhaan käytännön (BEP) periaatteen mukaisesti. Koska allaskasvatukseen ei ole sovellettavissa vesiensuojelutekniikkaa, ovat nämä toimenpiteet täydentäviä toimenpiteitä. Tärkeimpinä kehitystyön kohteina ovat edelleen rehujen ominaisuudet eli rehun koostumus ja rehukerroin sekä ruokintamenetelmät, joita kehittämällä ympäristövaikutuksiin voidaan vaikuttaa.

Kasvatuspaikka on aukkoveden reunalla sijaitseva vesialue. Lisäksi vallitsevat tuulet ja merenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta vähentäen näin toiminnan mahdollisia paikallisia vaikutuksia.

Oheismateriaali:

-          Sijaintikartta

-          Asemapiirros

-          Ympäristölupapäätös Dnro ESAVI/268/04.08/2011

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Naantalin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon asiasta:

Hakemuksesta ei käynyt ilmi, millä tekniikalla perkaamo nykyisin käsittelee jätevetensä. Perkaamon toiminnalla on merkitystä paikallisena vesistön kuormituslähteenä. Kalasivutuotteiden käsittelyssä tulee ottaa huomioon sivutuoteasetuksen asettamat vaatimukset.

Ottaen huomioon Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 2022-2027 pintavesien laadulle asetetut tavoitteet, hakijan tulisi vielä perustella rehujen ravinnemäärien noston tarve nykyisestä noin 10 %:lla.

Pöytäkirja tarkistetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Kokouskäsittely  Kaupunginhallituksen edustaja Markku Tuuna poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden syy hallintolain 28 §:n 1 momentin 2 kohta, edustusjäävi. On hakijayhtiön asiamies.

Päätös Ympäristöpäällikön päätösehdotus hyväksyttiin.

Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.