RSS-linkki

Suomen Sillikonttori Oy:n toiminta sijoittuu Naantalissa Rymättylän Röölän kaupunginosassa kiinteistöille 529-540-1-124 ja 529-540-1-73, osoite Rööläntie 365.

Laitoksen toimialaluokitus: 10200; Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä.

VIREILLETULOTIEDOT

Hakemuksen vireilletulo

Hakemus on tullut vireille Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa 10.6.2021.

Toiminnan luvanvaraisuus

Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohta 10b2 perusteella.

Toimivaltainen viranomainen

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 2 momentti kohdan 9 a perusteella.

Taustatiedot

Päätökset ja sopimukset

Suomen Sillikonttori Oy on tehnyt vuokrasopimuksen kiinteistöjen omistajan kanssa. Vuokra-alueet on luovutettu vuokralle vuokrasopimuksessa tarkemmin eriteltyine maa-alueineen ja tuotanto-, varasto- ja toimistotiloineen kalatuotteiden valmistukseen ja varastointiin.

Kaavoitus

Ympäristölupa-alue sijaitsee voimassa olevassa Varsinais-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmässä kyläalueeksi varatulla alueella, at, seudullisesti merkittävät kyläalueet, joilla on asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluita. Maankäytön- ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen. Uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen.

Ympäristölupa-alueella on voimassa Röölän taajamaosayleiskaava, jonka Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 5.9.2011 (§ 54). Kaavassa ympäristölupa-alue sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella TV. Kaavamääräyksen mukaan TV-alueella sijaitsee tai sille voidaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta jatkuvaa merkittävää melua tai jatkuvia huomattavia päästöjä ilmaan eikä pinta- ja pohjavesien tai maaperän saastumista taikka muuta kohtuutonta ympäristöhäiriötä.

Ympäristölupa-alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Laitoksen sijaintipaikka ja ympäristö

Laitos sijaitsee Naantalin kaupungin Otavan saaressa Rymättylässä Röölän kylässä. Merenrantaan on etäisyyttä noin 100 metriä. Ympäristölupa-alue rajautuu itäpuolella Rööläntiehen ja länsipuolella peltoon. Lähin vakituinen asunto sijaitsee laitoksesta 50 metrin etäisyydellä itään ja etelään päin ja lähin vapaa-ajan asunto 75 metrin etäisyydellä itään päin ja 100 metrin etäisyydellä lounaaseen päin. Pohjoisen suunnassa lähimmät vakituiset asuinrakennukset ovat 150 metrin etäisyydellä.

Laitosalue ei sijaitse pohjavesialueella ja laitosalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelukohteita.

Tuotanto sijoittuu olemassa oleviin tiloihin, joissa on ollut vastaavaa toimintaa, mutta tällöin suuremmalla volyymillä.

Hakemuksen mukainen toiminta

Suomen Sillikonttori Oy valmistaa silli- ja silakkapuolisäilykkeitä.

Tuotesortimentti koostuu lasi- ja muovipakkauksiin pakattavista säilykkeistä (kuluttajatuote), muovikalvoon pakattavista tyhjiöpakatuista tuotteista (kuluttajatuote), ruokapalveluun pakattavista suurpakkauksista (suurkeittiöt ja palvelumyynti) sekä kaupan palvelutiskeistä myytävistä irtosillituotteista.

Tuotantoprosessissa raaka-aineet pakataan tarvittaviin kuluttaja- tai suurkeittiöpakkauksiin kolmella eri tuotantolinjalla (säilykkeiden pakkauslinja, tyhjiöpakattujen tuotteiden tuotantolinja sekä suurkeittiötuotteiden pakkauslinja). Valmiit tuotteet siirretään valmistuotevarastoon, josta ne toimitetaan tilausten mukaisesti asiakkaille.

Sillikonttorin käyttämät raaka-aineet ovat mauste- ja etikkasuolatut sillifileet ja -palat, marinoidut silakkafileet sekä tynnyrisuolattu kokosilli. Sillin raaka-aineet Sillikonttori hankkii pääsääntöisesti Norjasta ja silakan raaka-aineet Ruotsista ja Suomesta. Silli tuodaan laitokselle tynnyreihin pakattuna. Raaka-aine kuljetetaan laitokselle maanteitse. Raaka-aineet varastoidaan kylmävarastoissa, josta ne otetaan käyttöön (tuotantoon) tarpeen mukaan.

Säilykkeiden pakkauslinjalla valmistetaan lasipurkkeihin pakattavia tuotteita. Tynnyreissä saapuva kala viedään kylmiöön ja sieltä edelleen valutukseen ja paloitteluun. Kalat ja mausteet punnitaan ja annostellaan lasipurkkeihin ja purkkeihin lisätään laitoksella valmistettu kastike. Sangot suljetaan, jonka jälkeen ne pestään ja tarroitetaan, pakataan myyntiyksikköpakkauksiin ja siirretään kylmään valmisvarastoon.

Suurkeittiötuotteiden pakkauslinjalla valmistetaan kaikki sankopakkaukset. Tynnyreissä saapuva kala viedään kylmiöön ja sieltä edelleen valutukseen ja punnitukseen. Kala ja mausteet annostellaan purkkeihin ja purkkeihin lisätään laitoksella valmistettu kastike. Purkit suljetaan, jonka jälkeen ne pestään ja kuivataan, etiketöidään ja pakataan myyntiyksikköpakkauksiin ja siirretään kylmään valmisvarastoon.

Tyhjiöpakattujen tuotteiden tuotantolinjalla valmistetaan tyhjiöpakatut tuotteet. Tynnyreissä saapuva kala viedään kylmiöön ja sieltä edelleen valutukseen ja vakumointiin. Pakkaus punnitaan, tarroitetaan ja pakataan laatikoihin, jonka jälkeen se siirretään lavoitukseen ja edelleen kylmään valmisvarastoon.

Nykyisellä laitosalueella on toiminut aiemmin shampanjatehdas ja kalanjalostustehdas. Suomen Sillikonttori Oy:llä on käytössä seuraavat tilat:

Tehdasrakennus 1700 m2

Kaarihalli 700 m2 (pois lukien vanha maustevarasto)

Vintti 150 m2

Toimistotilat 240 m2

Piha-alue

Raaka-aineet, tuotteet ja tuotantomäärät

Raaka-aineet tuodaan laitokselle silli- ja silakkatynnyreissä, noin 4700 tynnyriä / vuosi ja noin 70 kg kalaa/tynnyri. Tynnyrit palautuvat raaka-aineen toimittajille pestäviksi ja uudelleen käytettäviksi. Kalaraaka-aineet ovat suolamarinoituja. Muita käytössä olevia raaka-aineita on mm. sokeri, vihannekset, marjat ja mausteet n. 10 000 kg / vuosi.

Silli- ja silakkapuolisäilykkeitä valmistetaan n. 4000 kg / vrk.

Toiminta-ajat

Tuotantolaitoksessa työskennellään ympäri vuoden. Tuotantoaika on arkisin ma-pe 8 h / pv ja 40 h / vk. Tuotanto toimii yhdessä vuorossa.

Polttoaineet ja kemikaalit ja niiden varastointi

Kevyen polttoöljyn kulutus on noin 15 000 litraa vuodessa. Sähkön kulutus on noin 400 000 kWt.

Lämmitysöljy toimitetaan tehtaan öljysäiliöön alan toimijan toimesta. Vuonna 1999 valmistettu 18 m3:n öljysäiliö sijaitsee tehtaan sisätiloissa ja on varustettu valuma-altaalla ja sulkuventtiileillä. Lämmityskattilan teho on 250 kW ja hyötysuhde 95 %. Valmistajan mukaan lämmityskattilalla on vielä vähintään kymmenen vuotta käyttöikää jäljellä. Viimeisin öljypolttimon huoltoajankohta on ollut tammikuussa 2020.

Kylmälaitteistoissa käytetään kylmäaineena R404A ja varalaitteessa, joka ei ole käytössä R448A. Kaikki kylmälaitteet huolletaan Jäätävä Oy:n toimesta ennen käyttöönottoa. Kylmälaitteilla on lakisääteiset määräaikaishuollot ja ne hoitaa Jäätävä Oy.

Tiedot ja käyttöturvallisuustiedotteet käytössä olevista pesukemikaaleista on liitetty hakemukseen. Keskimäärin varastossa oleva pesukemikaalin määrä on 120 kg / kuukausi. Kemikaaleja säilytetään siivouskeskuksessa, joka on ilmastoitu ja lukittava tila. Kemikaalikanisterit (tilavuudeltaan 20 litraa) sijoitetaan valuma-altaisiin, jotka täyttävät kemikaalilain vaatimukset. Altaan vetoisuus ylittää yhden rikkoontuvan pakkauksen tilavuuden. Hapot ja emäkset varastoidaan erikseen. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti kemikaalien käsittelystä.

Vedenhankinta ja jätevedet

Tuotannossa käytetään vettä tuotteiden valmistuksessa sekä tuotantotilojen pesuissa. Kiinteistö on liittynyt Rymättylän vesi- ja viemäriverkostoon. Arvioitu vedenkulutus on 2500 m3 / vuosi, josta jätevettä muodostuu noin 3 m3 / vrk. Käyttövesi- ja jätevesimäärissä on huomioitu myös saniteettivedet.

Kala-raaka-aine varastoidaan tynnyreissä, joissa on myös säilytyslientä (=laukkavesi). Tyhjennetyt tynnyrit huuhdellaan ja palautetaan raaka-ainetoimittajille. Tynnyreiden huuhteluvesi kaadetaan lattiakaivoon, josta jätevedet johtuvat edelleen kaupungin jätevesiviemäriin.

Hakemukseen on liitetty viemäriin lähtevästä jätevedestä 5.5.-6.5.2021 otetun 24 tunnin kokoomanäytteen tulokset Uudenkaupungin laitokselta. Jäteveden laatua on verrattu keskimääräisen yhdyskuntajäteveden laatuun. Jäteveden pH oli hapan. pH-arvo ei täyttänyt ympäristöministeriön työryhmän mietinnön 71/1992 (Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin) suositusarvoa (6 <pH< 11). Sulfaatti (SO4) -pitoisuus oli alle suositusraja-arvon. Sulfaattipitoisuus oli kuitenkin nelinkertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Jätevedessä oli runsaasti rasvaa ja rasvapitoisuus ylitti viemäriin johdettavan jäteveden suositusarvon (suositusarvot sulfaatti max 400 mg/l ja rasvat max 150 mg/l). Kloridipitoisuus oli 30-kertainen ja sähköjohtavuus viisinkertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Jätevedessä oli runsaasti orgaanista ainesta: CODCr- ja BOD7ATU-arvot olivat 11-12 -kertaisia keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Jäteveden fosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet olivat noin kolmin-nelinkertaisia ja kiintoainepitoisuus oli kolminkertainen keskimääräiseen puhdistamattomaan yhdyskuntajäteveteen verrattuna.

Yrityksen jätevedet johdetaan esikäsiteltyinä (pH:n säätö, rasvanerotus) kunnan viemäriverkostoon. Rasvanerotuskaivojen tilavuus on 16 m3 ja viipymä 48 h. Jätevettä muodostuu enintään 6 m3 päivässä. pH:n säätö aiotaan tehdä lipeällä automatisoituna annosteluna. Hakijan mukaan tarvetta erilliselle flokkaukselle ei ole 24 h testin perusteella, sillä rasva ja kiintoaine erottuvat jätevedestä hyvin. Tarvittaessa laukkavedet voidaan kerätä erillisiin säilöihin, jotka toimitetaan käsiteltäviksi erillään, tai jätevesien pääsy edelleen kunnan viemäriin voidaan estää asennettavan sulkukaivon avulla, jolloin rasvanerotuskaivot toimivat umpisäiliön tavoin.

Jäteveden käsittelyn suunnittelu on aloitettu. Suunnitelma ja prosessikuvaus toimitetaan niiden valmistuttua.

Hulevedet ohjataan laitosalueelta kaupungin hulevesiviemäriin, josta hulevedet johtuvat edelleen laitoksen länsipuolella olevan pellon reunalla olevaan avo-ojaan ja edelleen mereen.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Liikennemäärät yritystoimintaan liittyen ovat melko vähäiset eikä niillä ole merkittävää vaikutusta Rööläntien liikennemääriin. Erillisiä liikennejärjestelyitä ei tarvita. Tontille on omat valmiit liittymät. Pysäköintialueet kiinteistössä ovat riittävät. Liikenne kulkee tehtaalle Naantalin suunnasta Röölän tietä pitkin. Tien kunto on hyvä, eikä tehtaan liikenne kuormita tietä. Meriteitse tehtaalle ei saavu rahtia.

Tehtaalle saapuu vuodessa 25 kalarekkaa. Pakkaus- ym. materiaalitoimituksia on noin 50 rekkakuormaa.

Lähteviä rahteja on vuodessa noin 70 rekkakuormaa. Raskaan liikenteen kokonaismäärä on arviolta 145 rekkaa / vuosi. Kuljetukset tapahtuvat arkisin klo 7-17 välisenä aikana.

Työntekijöitä tehtaalla on 3 konttorissa ja 8 tehtaalla. Sesonkityöntekijöitä on lisäksi noin 10-15 kiireellisempinä aikoina. Suuri osa henkilökunnasta kulkee kimppakyydeillä, joten keskimäärin tehtaalle saapuu noin 6 henkilöautoa / päivä.

Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely

Jätemäärät vuonna 2020 Uudenkaupungin laitoksella ovat olleet 0,86 tonnia energiajätettä, 0,70 tonnia muovijätettä, 0,74 tonnia metallijätettä, 1,30 tonnia lasijätettä, 8,43 tonnia energiajätettä ja 9,79 tonnia biojätettä.

Jätteet varastoidaan jätejakeiden mukaisissa roskasäiliöissä, jotka tyhjennetään säännöllisesti. Tyhjennyksestä vastaa Remeo ja jätteissä on 100 % kierrätettävyys. Remeo toimittaa biojätefraktion Vehmaalla toimivaan biojätelaitokseen (Vehmaan biokaasulaitos).

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöt ilmaan

Suomen Sillikonttori Oy:n tuotantolaitoksen lämmitykseen käytetään öljykattilaa. Ulkopuolinen toimija on todennut öljykattilan ja -polttimen hyvälaatuisiksi ja niillä on vielä vähintään 10 vuotta käyttöaikaa. Öljynpoltin on huollettu viimeksi 15.1.2020. Näin ollen hajupäästöt öljylämmitykseen liittyen ovat hyvin vähäiset.

Suomen Sillikonttori Oy käyttää raaka-aineenaan suolamarinoitua kalaa (silli ja silakka), joka tulee tuotantolaitokselle tynnyreissä. Tuotantolaitoksessa ei käsitellä lainkaan raakaa kalaa. Täydet kalatynnyrit säilytetään kylmässä raaka-ainevarastossa. Käytön jälkeen tynnyrit huuhdellaan ja suljetaan. Sen jälkeen ne palautuvat takaisin raaka-aineen toimittajille pestäviksi ja uudelleen käytettäviksi. Kalatynnyreistä ei näin ollen aiheudu jätevirtaa eikä hajupäästöjä.

Suomen Sillikonttori Oy lajittelee tuotantotoiminnan jätteet jätefraktioittain erillisiin kannellisiin säiliöihin ja niiden poiskuljetuksen hoitaa Remeo. Biojätettä tuotannossa syntyy hyvin vähän ja sen Remeo toimittaa Vehmaalla toimivaan biokaasulaitokseen.

Suomen Sillikonttori Oy huolehtii piha-alueen siisteydestä sekä tuotantotilojen puhtaudesta laatujärjestelmänsä mukaisin vaatimuksin. Esimerkiksi tuotantotila pestään jokaisena tuotantopäivänä.

Suomen Sillikonttori Oy on toiminut 5 vuotta Uudessakaupungissa. Terveysvalvonnan sekä DNV:n (FSSC 22 000) suorittamissa vuosittaisissa auditoinneissa on ollut mukana myös ulkoalueiden tarkastukset. Suomen Sillikonttori Oy ei ole saanut yhtään laitoksen ulkoalueiden epäsiisteyteen tai hajuhaittoihin liittyvää poikkeamaa koko toiminta-aikanaan. Myöskään lähialueen asukkailta (n. 200 m etäisyys) ei ole tullut yhtään valitusta hajuhaitoista.

Melu ja tärinä

Toiminnasta ei aiheudu melua tai tärinää.

Päästöt maaperään, pohjaveteen ja pintaveteen

Jätevesi johdetaan esikäsittelyn (pH:n säätö, rasvanerotus) jälkeen kunnan paineviemäriin.

Jätevesijärjestelmän suunnittelu hankitaan jätevesialan toimijalta. Tarvittaessa laukkavedet voidaan kerätä erillisiin säilöihin, jotka toimitetaan käsiteltäviksi erillään.

Kiinteät jätteet kerätään erillisiin roskasäiliöihin, jotka tyhjennetään säännöllisesti.

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

Yrityksen ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Toiminnasta ei aiheudu negatiivisia vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon, luonnonsuojeluarvoihin, rakennettuun ympäristöön, vesistöön, maaperään ja pohjaveteen, eikä meluun ja tärinään. Tuotantotilan lämmittäminen aiheuttaa päästöjä.

Yrityksen jätevedet johdetaan esikäsiteltyinä (pH:n säätö, rasvanerotus) kunnan viemäriverkostoon. Tarvittaessa laukkavedet voidaan kerätä erillisiin säilöihin, jotka toimitetaan käsiteltäviksi erillään.

Muuta jätettä tuotannosta tulee vain vähän, koostuen lähinnä pahvi-, metalli-, bio-, muovi- ja lasijätteistä, jotka menevät kierrätykseen.

Lämmitykseen käytetään öljykattilaa (hyväksymisasiakirja RS 105-98, teho 250 kW, hyötysuhde 95%).

Tehdasliikenne koostuu työntekijöiden autoista (työtekijöitä n. 11 kpl normaaliaikoina) sekä raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksista. Näiden määrä on n. 1 kpl /arkipäivä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Energiankäyttöä tullaan tehostamaan lämmöntalteenottojärjestelmän avulla.

Jäteveden esikäsittelyprosessi rakennetaan.

Poikkeukselliset tilanteet ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi

Hakemuksen mukaan varsinaiseen tuotantotoimintaan ei liity ympäristöriskejä.

Toiminnan vaikutusten tarkkailu

Käyttötarkkailuun kuuluu käyttöveden, öljyn- ja sähkönkulutuksen seuranta. Päästötarkkailuna seurataan jäteveden määrää ja laatua ja jätejakeiden määrää. Prosessijäteveden pH:ta ja lämpötilaa seurataan päivittäin. Vedenkulutusta seurataan vesimittarin avulla, jätevettä jätevesiraportein ja jätteitä Remeon toimittamien raporttien avulla.

Kunnan ympäristöviranomaiselle raportoidaan vuosittain veden käytöstä, jätevesimääristä, jätejakeista ja öljynkulutuksesta.

Hakijan esitykset

Toiminnan aloittamista koskeva pyyntö

Hakija hakee lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Suunniteltu toiminnan aloitusajankohta on 1.9.2021. Hakija perustelee toiminnan aloittamista sillä, että sillin kulutus keskittyy erittäin vahvasti kahteen sesonkiin, kesään ja jouluun. Näihin molempiin valmistautuminen alkaa noin 2-3 kuukautta ennen sesonkihuippua. Tuotantokatkoon voidaan rajoitetusti varautua valmistamalla tuotteita ennakkoon valmisvarastoon. Tätä kuitenkin rajoittaa asiakkaiden erittäin tiukat tuotteen myyntiaikaan kohdistetut määritelmät. Valmiilla tuotteella on oltava vähintään 80 % myyntiaikaa jäljellä, kun se toimitetaan asiakkaalle. Käytännössä tämä tarkoittaa 1-2 kuukauden varastointimahdollisuutta. Hakija pyytää huomioimaan myös sen, että laitos valmistaa kaikille kaupan ryhmille heidän omia merkkituotteita (private label). Näillä on 100 % toimitusvarmuustakuu ja erittäin tiukka päiväysseuranta. Näin ollen tuotannon siirrolle Uudestakaupungista Röölään ainoa sopiva aika on elo-syyskuu ja tuotanto on saatava alkamaan viimeistään lokakuun alusta.

Esitys vakuudeksi

Mikäli toiminta voidaan aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta, hakija on valmis asettamaan tarvittavan vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Hakija ehdottaa vakuudeksi 2 000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY

Täydennykset

Hakija on täydentänyt hakemustaan 18.6.2021.

Tiedottaminen

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 24.6.2021 -28.7.2021 välisen ajan Naantalin kaupungin internetsivuilla. Kuulutus on julkaistu Rannikkoseutu-lehdessä 24.6.2021. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä Naantalin kaupungin internetsivuilla. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Lausunnot

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti pyydetty lausunto Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Naantalin kaupungin vesihuoltolaitokselta.

Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomainen (6.7.2021) on antanut seuraavan lausunnon:

Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä. Hakemuksen mukainen toiminta ei asianmukaisesti hoidettuna aiheuta terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitettua terveyshaittaa.

Hakemuksen mukaan jätevedet käsitellään ennen kunnan jätevesiviemäriin johtamista. Jätevesien käsittelystä laaditaan suunnitelma ja se toimitetaan myöhemmin. Jätevesien käsittelysuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota mahdollisten hajuhaittojen minimoimiseen. Biojätteiden keräys ja varastointi tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu terveys- eikä hajuhaittaa. Biojäteastiat tulee tyhjentää riittävän usein.

Naantalin kaupungin maankäyttöosasto on lausunut 21.7.2021, ettei sillä ole maankäyttäjänaapurina lupa-asiaan huomautettavaa.

Naantalin kaupungin vesihuoltolaitos on antanut asiasta lausuntonsa 9.8.2021. Lausunnon mukaan ympäristölupapäätöksessä tulee ottaa huomioon Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n 11.6.2021 antama lausunto (Nro 523-21-3379) Suomen Sillikonttori Oy:n jätevesien viemäröintikelpoisuudesta ja teollisuusjätevesisopimuksen suosituksista. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

Jäteveden laadun perusteella jätevesiä ei suositella viemäröitäväksi ilman riittävää esikäsittelyä.

Sellaisenaan jätevesi aiheuttaa viemäröinnissä korroosio- haju- ja tukkeutumaongelmia seuraavien ominaisuuksien vuoksi:

- sulfaattipitoisuus (SO4) ? korroosio

- hapan pH arvo (<6) ? korroosio

- kloridipitoisuus (Cl) ? korroosio

- rasvapitoisuus ? tukkeumat, hajut

- typpiyhdisteet ? hajut

- kiintoainepitoisuus ? tukkeumat

- COD- ja BOD -arvot (paljon helposti hajoavaa orgaanista ainesta) ? epäsuorasti haju ja korroosio

Korroosiota betoniviemärissä aiheuttavat mm. sulfaatti-, sulfidi-, kloridi-, ja happamat jätevedet sekä korkea lämpötila. Alhainen jäteveden pH-taso (pH<6) aiheuttaa viemäriverkon ja pumppaamoiden betonisten rakenteiden syöpymistä.

Asuma- ja teollisuusjätevesissä esiintyy hapettomissa olosuhteissa bakteereita, jotka hajottavat jätevesien sisältämiä rikkiyhdisteitä rikkivetykaasuksi, joka aiheuttaa haju- ja korroosiohaittoja. Rikkivedyn muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat orgaanisen aineksen ja ravinteiden määrä, happipitoisuus, pH, lämpötila, veden virtausnopeus, putken pinta-ala, viipymä ja sulfaattipitoisuus. Rikkivety liukenee veteen ja sitä vapautuu viemäriputken ilmatilaan. Rikkivety imeytyy betoniputken kosteaan seinämään, jolloin hapellisissa olosuhteissa viihtyvät bakteerit muuttavat rikkivedyn rikkihapoksi. Pitkien paineviemäreiden

jälkeisissä viettoviemäreissä syntyy usein rikkivetykorroosiota edellä mainitulla tavalla. Jäteveden korkea lämpötila lisää bakteeritoimintaa ja edistää korroosion syntymistä.

Jäteveden korkeat sulfaatti- ja sulfiittipitoisuudet aiheuttavat myös ilman rikkivedyn muodostumista

betonikorroosiota tietyissä olosuhteissa.

Korkeat kloridipitoisuudet syövyttävät viemäreiden ja pumppaamoiden rakenteita. Erityisen haitallinen kloridi on pumppaamoiden tai muiden betonirakenteiden betoniteräksille, jos nämä ovat näkyvissä tai lähellä betonin pintaa niin, että veden sisältämä kloridi pääsee vaikuttamaan niihin ja aiheuttamaan teräksien korroosiota. Tämän seurauksena tapahtuu betonin rikkoutumista, mikä lisää entisestään syöpymistä.

Jäteveden suuri kiintoainemäärä voi aiheuttaa viemäriverkostossa tukkeumia. Kiintoainetta kertyy viemäriputkistoihin ja jätevesipumppaamojen imukaivoihin ja se vaikeuttaa jäteveden virtausta.

Viemäriverkostossa jäteveden korkea BOD-arvo voi aiheuttaa räjähdysvaarallisen metaanin muodostumista, hajuhaittoja ja välillisesti korroosiota anaerobisen tilan muodostumisen myötä.

Jäteveden lämpötilaa ei tutkittu, mutta korkea lämpötila (>40 C) viemäriverkossa nopeuttaa happea kuluttavia reaktioita ja aiheuttaa korroosiota sekä hajuhaittoja. Jäteveden korkea lämpötila voi vaikeuttaa myös rasvanerottimen toimintaa, jolloin rasvat kulkeutuvat viemäriputkistoihin aiheuttaen tukoksia.

Teollisuusjätevesisopimuksen suositukset

Toiminnanharjoittajan kanssa on laadittava teollisuusjätevesisopimus, jossa sovitaan erityisehdoista, kuten jäteveden esikäsittelystä, jäteveden laadun ja määrän tarkkailusta, korotetusta jätevesimaksusta, sanktioista sekä tiedottamisesta häiriötilanteista ja tuotannon muutoksista, jotka voivat vaikuttaa jäteveden laatuun tai määrään.

Esikäsittelylle voidaan esittää tiettyjä vaatimuksia, esimerkiksi asettamalla pitoisuus- ja/tai kuormitusraja-arvoja seuraaville parametreille: CODCr, BOD7ATU, fosfori, typpi, kiintoaine ja rasvat. Lisäksi jäteveden pH- arvolle, sulfaatille (SO4), lämpötilalle ja kloridipitoisuudelle on hyvä asettaa raja-arvot.

Esikäsittelyn osalta on hyvä edellyttää pH:n säätöä emäksisemmälle puolelle hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Rikkivedyn muodostumista paineviemärissä ehkäisee jäteveden pH:n säätäminen emäksisen puolelle, sillä rikkivedyn muodostuminen alkaa laskea pH >7,5 arvoilla. Yleensä jäteveden pH:n säätö välille 8-9 on turvallinen alue liian emäksisen pH:n välttämiseksi. Toiminnanharjoittajaa tulee velvoittaa mittaamaan viemäriin johdettavan pH-arvoa on-line, koska pH arvoa säädetään. pH arvon on-line mittauksella ehkäistään pH-arvon häiriöitä (liian hapan tai emäksinen pH).

Teollisuusjätevesisopimuksessa tulee sopia jätevesien laadun ja määrän tarkkailusta. Toiminnanharjoittajaa voidaan velvoittaa teettämään jäteveden laadun tarkkailututkimukset 4-12 kertaa vuodessa toiminnan laajuudesta riippuen. Tarkkailtavat parametrit on hyvä olla taulukon 1 mukaiset [pH, sähkönjohtavuus, CODCr, BOD7ATU, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kloridi, sulfaatti, rasvat ja öljyt] lisättynä lämpötilan mittauksella tarkkailun yhteydessä. Toiminnanharjoittajan tulee järjestää näytteenottopaikka, josta jätevedestä saadaan kerättyä edustava 24 tunnin kokoomanäyte. Teollisuusjätevesitarkkailun jätevesinäyte kerätään esikäsittelyn jälkeen viemäriin johdettavasta jätevedestä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus.

Asukkaat (2 hlöä) Laitsalmentieltä toteavat 28.7.2021 saapuneessa muistutuksessaan seuraavaa:

Pyydämme huomioimaan Suomen sillikonttorin ympäristölupaan liittyen seuraavat asiat:

- Piha-alueen valumavedet tulee johtaa muualle kuin avo-ojaan.

- Puhdistamon viemäröinnin tulee olla asianmukainen, vaikka pumppu menisi rikki, eivät pesu/huuhteluvedet saa tulvia lattialle -> kulkeutua avo-ojaan.

Em. asiat eivät ole olleet asianmukaisesti hoidettuja silloin, kun tehdaskiinteistössä viimeksi on ollut toiminnassa sillitehdas. Jätevesiä on johdettu ulos, jolloin ne ovat kulkeutuneet kiinteistön naapurissa sijaitsevien peltojen välisiin valtaojiin. Tällainen oja kulkee asuintonttimme rajalla, aiheuttaen ympäristöhaittoja, mm. Laitsalmen rehevöitymistä sekä hajuhaittoja.

Vastine

Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineenantoon annettujen lausunnon, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija toteaa 8.8.2021 toimittamassa vastineessaan seuraavaa:

Suomen Sillikonttori Oy:n jätevesien käsittelyllä minimoidaan jätevesistä mahdollisesti aiheutuvia hajuhaittoja. Tulemme jättämään jätevesien käsittelysuunnitelman elokuun aikana. Suunnitelma tehdään Naantalin vesihuoltolaitoksen kanssa yhteistyössä.

Biojätteitä tehtaalla syntyy vähän ja ne varastoidaan tiiviisiin säiliöihin. Säiliöt tyhjennetään kahden viikon välein. Uudenkaupungin tehtaalla vastaavista säiliöistä ei ole aiheutunut hajuhaittoja. Uudenkaupungin tehtaan ja asutuksen (taajama) etäisyys on noin 300 m.

Röölän tehtaan piha-alue on varustettu asianmukaisesti sadevesiviemäreillä. Sadevesiviemäreihin ei muita vesiä kulkeudu. Suomen Sillikonttori ei ohjaa jätevesiä lainkaan vanhaan puhdistamorakennukseen. Kyseinen yhteyslinja on poistettu. Nykyisin jätevedet ohjautuvat vedenkäsittelyn (REK, flotaatio, pH) kautta suoraan runkoviemäriin.

Sahlbergin huoli pumpun toiminnasta on tältä osin aiheeton. Myös jätevesien määrä on aiempaan toimintaan nähden vähintään viisi kertaa pienempi.

Naantalin kaupungin vesihuoltolaitoksen lausuntoon toiminnanharjoittaja on antanut vastineensa 10.8.2021. Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa:

Suomen Sillikonttorin jätevedet johdetaan 16m3 rasvanerotuskaivon kautta. Viipymä kaivossa tulee olemaan minimissään (korkeasesonkina) pari päivää. Tutkitutimme jätevesinäytteemme 24 tunnin dekantoinnin jälkeen.

Pitkästä viipymästä johtuen:

jätevesien lämpötila on noin +5 oC (Tehtaalla ei käsitellä kuumia vesiä. Pesuissa työpäivän päätteeksi käytettävän veden lämpötila on 40 oC)
rasvojen erottuminen tehostuu
kiintoaineiden laskeutuminen tehostuu

Olemme arvioineet jäteveden määrän yläkanttiin ja oikeampi määrä tulee olemaan noin 1 200 m3. pH:n säädön raja-arvoiksi ehdotamme 7 - 9. Lipeän annostelu suoritetaan automaattisesti on-line mittaukseen perustuen. Mikäli rikkivedystä aiheutuu hajuhaittoja, tarkastelemme pH:n säätöä emäksisemmäksi. Perusteetta emme halua kemikaaleja yliannostella.

Palaverissa Naantalin kaupungin kanssa kesäkuussa sovittiin, että Naantalin kaupunki hoitaa infraan liittyvät muutostyöt, mikäli niitä tarvitaan.

Vastineeseen on liitetty dekantoidun 24 h:n näytteen tulokset (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, 6.7.2021, testausseloste 21-4265). Raportissa on vertailtu sekoitettua näytettä dekantoituun näytteeseen. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n lausunnon mukaan kiintoaineen laskeuttaminen vaikutti selkeimmin vähentävästi CODCr-arvoon, fosfori-, typpi-, kiintoaine- ja rasvapitoisuuteen. Dekantoitu näyte vastasi pitoisuuksiltaan erittäin väkevää puhdistamatonta yhdyskuntajätevettä. Molempien jätevesinäytteiden pH oli hapan. pH arvot eivät täyttäneet ympäristöministeriön työryhmän mietinnön 71/1992 (Asumisjätevesistä poikkeavien jätevesien johtaminen viemäriin) suositusarvoa (6 < pH < 11). Myöskään sekoitetun näytteen rasvapitoisuus ei täyttänyt mietinnön 71/1992 suositusarvoa enintään 150 mg/l.

Neuvottelut ja tarkastuskäynnit

Hakijan kanssa on pidetty neuvottelu ja tarkastuskäynti kohteella 9.8.2021. Muistio on liitetty lupahakemuksen asiakirjoihin.

LIITE A1, YMPRA 19.8.2021

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Suomen Sillikonttori Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Ympäristöluvanvarainen toiminta sijoittuu Naantalissa osoitteeseen Rööläntie 365, kiinteistötunnukset 529-540-1-124 ja 529-540-1-73.

Toimintaa on harjoitettava päätöksen ja hakemuksessa esitetyn sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

Lupamääräykset

Yleiset velvollisuudet

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Toiminta ei saa aiheuttaa roskaantumista eikä maaperän eikä pohjaveden pilaantumista. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, energiankäyttö toiminnassa on tehokasta, toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan ja niistä sekä toiminnassa käytettävistä raaka-aineista, polttoaineista ja muista kemikaaleista, toiminnassa syntyvistä jätteistä ja toiminnassa käsitellyistä jätteistä toimitetaan valvontaviranomaiselle tarpeellisia tietoja ja että toiminnanharjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.

Jäteveden käsittely ja johtaminen

Jätevesien pois johtamisesta on laadittava teollisuusjätevesisopimus Naantalin kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa.

Teollisuusjätevesisopimus tulee toimittaa tiedoksi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli teollisuusjätevesisopimuksen sisältöön, kuten edellytettyihin jätevedenlaatutietoihin, tulee myöhemmin muutoksia, tulee siitä toimittaa tieto kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnassa muodostuva prosessijätevesi on esikäsiteltävä kiinteistöllä teollisuusjätevesisopimuksen vaatimustason mukaisesti ennen sen johtamista edelleen kaupungin siirtoviemäriin. Muussa tapauksessa, kuten esikäsittelyn merkittävissä häiriötilanteissa, on prosessijätevedet toimitettava erilliskäsittelyyn laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

Toiminnassa muodostuvista jätevesistä ja niiden käsittelystä ei saa aiheutua haittaa kaupungin viemärilaitteistolle eikä kohtuutonta hajuhaittaa ympäristölle.

Päästöt vesiin ja maaperään

Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään, pinta- ja pohjaveteen tulee olla estetty.

Lämmitysöljysäiliön tulee olla säännöllisesti tarkastettu, siten että sille on tehty tarkastus ensimmäisen kerran viimeistään 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja sen jälkeen tarkastuksesta laaditun pöytäkirjan mukaisesti.

Kemikaalit on varastoitava lukitussa tai valvotussa tilassa tiiviillä alustalla (suoja-allas tai vastaava) siten, etteivät ne poikkeustilanteissakaan pääse leviämään ympäristöön.

Laitosalueella muodostuvista hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle vaan ne on johdettava hallitusti.

Kalatynnyreiden tai muiden säiliöiden sekä työkoneiden ja laitteiden pesu on piha-alueella kielletty.

Jätehuolto

Jätehuolto on järjestettävä jätelainsäädännön mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, hajuhaittaa, maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumista eikä muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden muodostumista on pyrittävä ehkäisemään.

Jätteitä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti.

Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.

Vaaralliset jätteet, kuten akut, jäteöljy ja kiinteä öljypitoinen jäte, on kerättävä erilleen ja välivarastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tiivispohjaisella, suoja-allastetulla alustalla. Vaarallisten jätteiden säilytys on suunniteltava niin, että niiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin, sadevesiviemäriin tai yleiseen viemäriin on aina estetty, myös erilaisissa mahdollisissa poikkeustilanteissa. Vaaralliset jätteet tulee riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka lainvoimaisessa ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

Toiminnasta syntyvä eläinperäinen jäte on säilytettävä kiinteistöllä sille varatulla paikalla suljetuissa astioissa. Jäte on toimitettava riittävän usein sellaiseen laitokseen, jolla on voimassa oleva lupa eläinperäisten jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn.

Jäteveden esikäsittelyssä muodostuva liete on toimitettava riittävän usein sellaiseen laitokseen, jolla on voimassa oleva lupa sen vastaanottoon ja käsittelyyn.

Vaarallisen jätteen ja jäteveden esikäsittelyssä poistetun lietteen ja rasvan siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Päästöt ilmaan

Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei laitoksen toiminnasta, jätevesien tai jätteiden käsittelystä aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa ympäristöön. Jos kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin haitan eliminoimiseksi.

Luvan saajan on huolehdittava siitä, että kylmälaitteet tarkastetaan ja huolletaan todisteellisen pätevyyden omaavan toiminnanharjoittajan toimesta säännöllisesti. Kylmälaitteista on pidettävä huoltopäiväkirjaa.

Melu

Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja.

Laitoksen melupäästöt on mitattava tarvittaessa.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

Häiriötilanteista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa tai haittaa terveydelle, on ilmoitettava välittömästi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. Toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi, on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muuta torjuntakalustoa polttoaine- ja muiden kemikaalivuotojen keräämiseen sekä alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa.

Toiminnan tarkkailu

Toiminnanharjoittajan tulee teollisuusjätevesisopimuksessa edellytetyllä aikataululla ottaa edustava näyte esikäsitellystä jätevedestä ja teettää siitä analyysi teollisuusjätevesisopimuksessa rajoitettujen jäteveden laatua kuvaavien parametrien osalta.

Tulokset on analysoitava standardisoiduin metodein akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteenotto on suoritettava pätevällä ja luotettavalla tavalla.

Näytteenottotulokset sanallisen arvion kera tulee toimittaa niiden valmistuttua kaupunginympäristönsuojeluviranomaiselle. Sanallisessa arviossa tulee verrata tuloksia teollisuusjätevesisopimuksessa edellytettyihin raja-arvoihin.

Edellä lupamääräyksessä 16 velvoitettua tarkkailua voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Laitoksen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Henkilön vaihtuminen tai henkilön yhteystietojen muutokset on ilmoitettava viipymättä.

Kirjanpito ja raportointi

Luvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

Tiedot tuotantomääristä ja käytetyistä raaka-aineista ja niiden määristä

Tiedot kuukausittaisesta vedenkulutuksesta

Kuukausittainen syntyneiden/esikäsiteltyjen jätevesien määrä ja laatu sekä esikäsittelyyn käytettyjen kemikaalien laatu ja määrä

Jätevesien esikäsittelyssä muodostuneen lietteen määrä, laatu ja käsittely sekä poistoimituspaikat ja -ajankohdat

Tiedot toiminnassa käytetyistä muista kemikaaleista ja polttoaineista ja niiden kulutusmääristä

Syntyneiden jätteiden määrät, tyhjennysvälit, jätteen kuljettaja ja toimituspaikat jätelajeittain eriteltyinä

Tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista sekä niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä, jätevesien esikäsittelylaitoksen huoltoa ja kunnossapitoa koskevat tiedot sekä mahdolliset häiriötilanteet, ja muut laitoksella suoritetut huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet

Yhteenveto jätevesitarkkailun mukaisista seurantatiedoista

Tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa sekä jätteiden ja jäteveden käsittelyssä

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. Raportointitiedot tulee toimittaa valvontaviranomaisen osoittamalla tavalla.

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisista keskeytyksistä, toiminnan lopettamisesta tai toimintaa koskevista muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristön pilaantumiseen tai luvan määräysten noudattamiseen. Toiminnanharjoittajan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle asiasta.

Kun toiminta lopetetaan, toiminta-alue on siivottava ja jätteet ja kemikaalit on vietävä pois toiminta-alueelta. Toiminnanharjoittaja vastaa tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, samoin kuin toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta.

Päätöksen täytäntöönpano

Lainvoimaisuus

Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla (Ympäristönsuojelulaki 198 §).

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta YSL 199 §

Luvan saaja voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta (Ympäristönsuojelulaki 199 §).

Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 2 000 euron suuruinen vakuus ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai takausvakuutuksena. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon (Ympäristönsuojelulaki 201 §).

PERUSTELUT

Ratkaisun perustelut

Hakemus koskee ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista uutta toimintaa. Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet. Lähtökohtana ratkaisussa on ollut lupahakemus ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.

Tämän päätöksen mukaisesti harjoitettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ja ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaiset edellytykset sijoituspaikan valinnalle. Toiminta ei ole voimassa olevan osayleiskaavan vastaista eikä toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa tai osayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakija on esittänyt toimet asianmukaisen jätevesien esikäsittelyn järjestämiseksi. Jätevesistä tehdään teollisuusjätevesisopimus kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa.

Toiminnan aloittamisen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei katsota tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvanhakija on esittänyt perustelut päätöksen täytäntöönpanolle. Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi mm. laitosalueen siivoamiseen ja toiminnassa syntyneiden jätteiden asianmukaiseen käsittelyyn.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti, sen yhteys muihin toimintoihin, toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, lähialueen asutuksen läheisyys sekä ympäristönsuojelulain vaatimus käyttää toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräykset 1-2

Yleisistä velvollisuuksista, roskaamiskiellosta sekä maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 6-8 §:ssä ja 16-17 §:ssä sekä jätelain (646/2011) 72 §:ssä.

Lupamääräys 3

Ympäristönsuojelualain 67 §:n mukaan, jos teollisuusjätevettä johdetaan yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolle, ympäristöluvassa on tarvittaessa määrättävä jätevesien esikäsittelystä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jätevedenpuhdistamon toimintakyvyn turvaamiseksi.

Lupamääräykset 4-5

Määräykset on annettu maaperän, pohjaveden ja pintaveden pilaantumisen estämiseksi. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tulee kemikaalien käsittelyssä noudattaa näiden määräysten lisäksi kyseisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja määräyksiä. Työkoneiden ja laitteiden ja mm. kalatynnyreiden pesukiellolla piha-alueella ehkäistään maaperän pilaantumista ja pesuvesistä aiheutuvaa vesistökuormitusta sekä naapurustoon aiheutuvaa haju- ja terveyshaittaa.

Lupamääräykset 6-10

Jätelaissa on säädetty velvollisuudesta noudattaa etusijajärjestystä. Jätelain mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet voivat olla kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia vaarallisia terveydelle tai ympäristölle, mikä tulee huomioida niiden käsittelyssä ja varastoinnissa.

Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirjaa koskevat tarkemmat määräykset on annettu jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa jätteistä.

Lupamääräykset 11 ja 13

Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöön eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminnalle on annettu Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaiset raja-arvot.

Lupamääräys 12

Valtioneuvoston asetuksen (766/2016) 7 §:ssä on määrätty niistä toimista, jotka kylmäaineita sisältävien laitteiden haltijan tai omistajan tulee huolehtia. Laitteiden huollot tulee teettää henkilöllä ja toiminnanharjoittajalla, jolla on asetuksen edellyttämä Tukesin myöntämä todistus pätevyydestä. Asetuksessa on lisäksi määrätty laitteiden tarkastusvälistä, mahdollisesta vuodonilmaisujärjestelmän tarpeesta ja tarkastuksista sekä huoltopäiväkirjan pitovelvoitteesta ja sen sisällöstä.

Lupamääräykset 14-15

Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tai luvan noudattamiseen.

Lupamääräykset 16-19

Ympäristöluvassa on määrättävä toiminnan ja sen vaikutusten seurannasta ja tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaan tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa ympäristönsuojelulain 89 §:n nojalla kehottaa tekemään muutoshakemuksen tarkkailusta saatujen tulosten perusteella lupaviranomaiselle. (Lupamääräys 17)

Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Raportointitietojen avulla valvontaviranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

Lupamääräykset 20-21

Ilmoitusvelvollisuudesta toiminnan muuttuessa säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 170 §:ssä.

Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa.

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamista koskevalla määräyksellä varmistetaan viranomaisen tiedonsaanti sekä ehkäistään ympäristön pilaantumista ja terveyshaittojen syntymistä toiminnan loputtua.

VASTAUS LAUSUNNOISSA, MUISTUTUKSISSA JA MIELIPITEISSÄ ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt vaatimukset ja muut seikat on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (Ympäristönsuojelulaki 70 §).

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 10, 11-12, 14-17, 19-20, 27, 29, 34, 48-49, 52-53, 58, 62, 65-66, 70, 83, 85, 87, 89, 94, 123, 133-134, 140-142, 170, 190-191, 198-199, 209 §, liite 1

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 14-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15-17, 20, 28, 29, 72, 118-121 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden käsittelijän pätevyysvaatimuksista (766/2016)

KÄSITTELYMAKSU

Käsittelymaksu on 2960,66 euroa sisältäen viranomaisen hakijan puolesta tilaamien kiinteistötietojen hankintakulut 55,66 euroa.

Asian käsittelystä peritään maksu, joka määräytyy Naantalin kaupunginhallituksen 30.9.2019 § 299 vahvistaman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3.1 §:n ja 4.1 § kohta b) mukaisesti.

TIEDOTTAMINEN

Päätös

Suomen Sillikonttori Oy

Raision kaupungin terveysvalvontajaosto

Naantalin kaupungin vesihuoltolaitos

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Päätöksestä tiedottaminen

Asianosaiset kuulemislistan mukaisesti

Muistutuksen ja mielipiteen ilmaisseet

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ilmoittaa päätöksestä julkaisemalla kuulutuksen ja päätöksen Naantalin kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.naantali.fi. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi Rannikkoseutu-lehdessä.

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

Päätöksen antopäivä on 25.8.2021.

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutoksenhakuohje on pöytäkirjan liitteenä.

Kokouskäsittely Merkittiin, että ympäristöpäällikkö Saija Kajala poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.

Päätös Ympäristöpäällikön päätösehdotus hyväksyttiin.

Edellinen asia | Seuraava asia

Kokousasia PDF-muodossa

RSS-linkki

Hae kokousasioista

Ympäristö- ja rakennuslautakuntaPöytäkirja 19.08.2021/Pykälä 56

Ympäristölupapäätös / Suomen Sillikonttori Oy

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 19.08.2021/Pykälä 56