Poistuminen | Toimielimet | Kaavoitus- ja ympäristölautakunta | Pöytäkirja 18.05.2017 | Avaa haku




Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

§ 42

18.05.2017

 

Lausunto Naantalin Satama Oy:n sataman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

 

Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 18.05.2017 § 42

 

Ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki, kaupunginarkkitehti Oscu Uurasmaa, maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen:

 

Asia

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, asian dnro ESAVI/3970/2015

 

Lausuntopyyntö

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää mm. Naantalin kaupunginhallituksen, ympäristönsuojeluviranomaisen, kaavoitusviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Naantalin Satama Oy:n sataman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksesta. Lausuntoa pyydetään 22.6.2017 mennessä.

 

Luvat ja sopimukset

 

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 13.4.2007 antanut ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nro 15/2007/2 Naantalin Sataman toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus12.5.2009 hylkäsi lupapäätöksestä tehdyn valituksen ja pysytti ympäristölupaviraston päätöksen. Korkein hallinto-oikeus 19.11.2010 pysytti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen, mutta muutti eräiden lupamääräysten määräaikoja käsittelyyn kuluneen ajan vuoksi. Lupapäätöksen mukaan Naantalin Sataman oli viimeistään 30.4.2015 saatettava vireille hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 27.8.2014 Naantalin sataman meluselvitystä koskevan päätöksen nro 156/2014/1.

 

Satama-alueella on voimassa 1.1.2005 voimaantullut satamajärjestys.

 

Alueen kaavoitus

 

Maakuntakaava

 

Alueella on voimassa Varsinais-Suomen liiton laatima, ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistama Turun kaupunkiseudun maakuntakaava. Maakuntakaavassa Kantasataman alue on satama-aluetta (LS), joka rajautuu luoteessa työpaikka-alueeseen (TP) ja jota muutoin ympäröi teollisuustoimintojen alue (T). Luonnonmaan satama-alue on maakuntakaavassa teollisuustoimintojen aluetta (T). Maakuntakaavassa ei ole osoitettu asuinalueita satama- ja teollisuusalueiden läheisyyteen.

 

Yleiskaavat

Mantereen puolella sataman alueella ja sen lähialueilla on voimassa Manner-Naantalin osayleiskaava Y-16 (KV 30.1.2017). Yleiskaavasta on valitettu, ja valituksen alaiselta osalta uusi yleiskaava ei ole voimassa (KH 18.4.2017). Valituksen alaisella osalla on voimassa Humaliston osayleiskaava Y-8 (KV 16.12.2002).

 

Manner-Naantalin osayleiskaavassa Sataman alueelle on osoitettu merkintä Satama-alue (LS), ja sen pohjoispuolelle teollisuus- ja varastoalue (T), teollisuus- ja varastoalue lisämerkinnällä "Alueelle sijoittuva mahdollinen uusi toiminta ei saa olla ympäristöhäiriötä aiheuttavaa" (T-1) ja kaupallisten palvelujen (KM-1) ja työpaikkojen alueita (TP) joille ei ole osoitettu asumista.

 

Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksen valituksenalaisessa osassa sataman luoteinen puoli on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Kyseisellä alueella Humaliston osayleiskaavassa on Kerrostalovaltainen asuntoalue (AK), Asuin-, liike- ja toimistorakennusten alue (AL), Liike- ja toimistorakennusten alue (K) ja (K-1) -merkintöjä. Humaliston osayleiskaavan K-1-alueen kaavamerkintänä on: "Liike-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue. Alue tulee suunnitella siten, että rakennukset suojaavat läheisen asuin-, liike-, ja toimistorakennusten alueen (AL) asuntojen ja työpaikkojen ulko-oleskelutiloja melulta."

 

Aluehallintoviraston päätöksessä 27.8.2014 on viitattu melun alentamiseen erityisesti Humaliston yleiskaavan (Y-8) läntisellä kerrostalovaltaisella asuntoalueella (AK) ja eteläisellä asuinkerrostalojen ja pientalojen alueella (AKR). Alueelle on hyväksytty uusi Manner-Naantalin osayleiskaava (Y-16). Humaliston osayleiskaavan (Y-8) AKR-alueet eivät ole enää voimassa uuden Manner-Naantalin osayleiskaavan saatua lainvoiman.

 

Luonnonmaan puolella on voimassa Luonnonmaan osayleiskaava Y-9 (KV 5.10.2009), jossa Satama ja sen ympäristö on pääosin osoitettu Teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja satama-alueeksi (LS). Alueen läheisyydessä sen luoteispuolella on toteutumaton pientalovaltainen asuntoalue (AP), johon on käynnistetty osayleiskaavan muutos, alueelle ei ole tarkoitus enää sallia asumista.

 

Asemakaavat / Manner-Naantali

 

Mantereen puolella sataman keskiosalla on voimassa AK 122, (vahvistunut 27.10.1983) sekä itäisessä osassa on voimassa AK-27 (5.9.1953). Sataman pohjoispuolella on voimassa asemakaava AK 253, (3.8.1999). Sataman itäpuolella on voimassa asemakaavat AK-27 (9.9.1954) ja AK-245 (7.3.1997).

 

Satamatoiminnot sijoittuvat asemakaavojen mukaisille satama-alueille (LS).

Asemakaavoissa sataman läheisyyteen on osoitettu teollisia toimintoja.

 

Humaliston asemakaavassa AK-304 (11.6.2012) sataman läheisyydessä on asuinkerrostalojen (AK) ja Yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen (ALK) korttelialueita. AK-304 yleisissä määräyksissä määrätään:

 

"Rakennusten parvekkeet, ulko-oleskelutilat ja ilmanottoaukot tulee suunnata ja rakentaa siten, etteivät melutason ohjearvot ylity. Parvekkeet, joilla melutaso ylittää päiväajan 55 dB ohjearvon, tulee lasittaa. Alueen asuinkortteleissa rakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan oltava vähintään 35 dBA. Asuinrakennusten ja pihojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon melu, erityisesti sataman sekä laivojen koneiden ja laitteiden

aiheuttama pienitaajuinen melu sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen mukaisesti."

 

Sataman länsiosassa ja sen vierellä on voimassa AK 189 (17.4.1990). Kaava on pääosin toteutumaton ja yli 13 vuotta vanha joten sen ajantasaisuus tulee arvioitavaksi viimeistään jos alueelle haetaan rakennuslupaa. Naantalin hallintosäännön mukaan asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista päättää kaupunginhallitus. Kaavoittajan näkemys on että asemakaava ei ole ajanmukainen ja sen mukaan ei voida myöntää rakennuslupia. Asemakaavassa AK-189 sataman läheisyyteen on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-3), jolle on osoitettu rakennusoikeutta 20 000 krsm2, josta on sallittu asumista 15 % kerrosalasta. Muilla voimassaolevilla korttelialueillaan AK-189 ei sallisi asumista, mutta sallisi liike-, toimisto, hotelli- ja majoitustiloja (K-2).

 

Asemakaavat / Luonnonmaa

 

Luonnonmaan puolella sataman läheisyydessä on voimassa asemakaavat AK-93 (17.5.1979), AK-243 (2.9.1996), AK-281 (8.5.2006) ja AK-332 (30.3.2015). Alueen läheisyydessä on käynnissä asemakaavanmuutos AK-349.

 

Satamatoiminnot sijoittuvat asemakaavan mukaisille satama- ja teollisuustoimintojen (LST) korttelialueille.

 

Voimassaolevissa asemakaavoissa ja käynnissä olevissa asemakaavoissa sataman lähialue on teollisuusaluetta sekä etäisemmiltä osiltaan venesataman aluetta.

 

Satama-alueen läheisyydessä sen luoteispuolella on asemakaavoitettua (AK-243 ja AK-281) asuinrakennusten korttelialuetta (A/AP) asemakaavoitetun Purserintien varrella. Kyseisten alueitten asuinrakentamista, Purserintietä ja Viialanmäentien loppuosaa ei ole toteutettu. Kyseinen maa-alue on kokonaan kaupungin omistuksessa, eikä kaupungin ole tarkoitus toteuttaa tai sallia sinne asuinrakentamista. Alueelle on käynnistetty osayleiskaavan muutos, jossa kyseiselle alueelle ei ole tarkoitus sallia asumista. Osayleiskaavan muutoksen jälkeen alueelle on tarkoitus tehdä asemakaavan muutos, jossa alueelle ei ole tarkoitus enää sallia asumista.

 

Yleiskuvaus toiminnasta

 

Naantalin sataman alueella sijaitsevat Kantasatama (18,95 ha) ja Luonnonmaan satama (6,98 ha). Naantalin satamalla on Naantalin kaupungilta vuokrattuja vesialueita yhteensä 133,96 ha. Naantalin satamassa on viisi eri laituria ja 15 laituripaikkaa. Kantasataman ja Luonnonmaan sataman laitureiden yhteispituus on 1200 metriä. Naantalin Kantasatamaan johtaa 15,3 metriä ja Luonnonmaan satamaan kulkusyvyydeltään 7,7 metriä syvä väylä.

 

Naantalin satama on tonnimäärillä mitattuna Suomen suurimpia satamia. Satama toimii ympäri vuorokauden. Aluskäyntejä satamassa on viime vuosina ollut keskimäärin 1900 alusta/vuosi. Sataman tavaraliikenne koostuu RoRo-liikenteestä sekä nestebulk- ja kuivabulk-liikenteestä.

Matkustajaliikennettä sataman kautta vuonna 2014 kuorma-auton kuljettajat mukaan lukien oli 140 679 henkilöä.

 

Naantalin sataman alueella ei varastoida vaarallisia aineita. Liikenne on kauttakulkuliikennettä, jossa vaarallisia aineita kuljettavat ajoneuvot seisovat odotusalueella enimmillään 4 tuntia ennen siirtymistään RoRo-aluksiin.

 

Sataman kaikki laituri- ja lastinkäsittelyalueet on pinnoitettu ja viemäröity. Viemärit on varustettu sulkuventtiileillä. Kantasataman puolen kenttäalueelle on rakennettu vaarallisten aineiden vuotojen keräilyyn tarkoitettu ns. IMDG-alue, jonne mahdollinen vuotava kuljetinyksikkö siirretään. Lisäksi sataman käytettävissä on siirrettävä valuma-allas madollisten pienten kemikaalivuotojen käsittelyn varalle.

 

Satama-alue on aidattu ja eri tavoin valvottu ympäri vuorokauden.

 

Ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset

 

Sataman toiminnassa ei ole ympäristöluvan myöntämisen jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia. Satamassa on kuitenkin toteutettu eräitä rakennus- ja korjaushankkeita ja toimintaa kehitetty (mm. laituripaikan 27 keulayläramppi, laituripaikan 20 ramppijärjestelyt, mereen johtavat purkuputket on varustettu sulkuventtiilein ja pölyävien irtolastien käsittelymenetelmiä kehitetty).

 

Kantasataman toimintaympäristössä merkittävin hanke on Turun Seudun Energia Oy:n uusi monipolttoainevoimalaitos, joka aloittaa toimintansa syksyllä 2017. Laitos sijaitsee sataman läheisyydessä vanhan kivihiilivoimalaitoksen vieressä.

 

Luonnonmaan satama-alue sisältyy uuteen vahvistettuun Kukola I:n asemakaavaan. Kaavassa satama-alue on varattu satama- ja teollisuustoimintojen korttelialueeksi (LST). Satama-alueen itäpuolella on kaavassa laajat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuevaraukset (T). Kaavan mukaisten teollisuusalueiden toteutuminen tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan satama-alueen toimintaympäristöön.

 

Satamatoiminnasta aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat pääasiassa melu ja ilmapäästöt. Melua aiheutuu alusten lastauksen ja kuormauksen sekä liikenteen seurauksena. Ilmapäästöt (hiukkaset, rikkidioksidi ja typenoksidit) aiheutuvat alusliikenteestä, rekka- ja henkilöautoliikenteestä, sataman työkoneista sekä satamalaitureilla olevasta lasti- ja hiekoituspölystä.

 

Melu

 

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 27.8.2014 antamassa meluselvitystä koskevassa päätöksessä edellytetään, että satama täydentää meluselvityksiä lupamääräysten tarkistamishakemukseen mm. seuraavasti:

 

  • Ympäristömelu- ja laiturin 26/27 (yläramppi) melupäästömittaukset on toistettava. Lisäksi melua on mitattava sataman läheisillä alueilla mittauspisteissä MP1 ja MP2 ja tulosten on oltava vertailukelpoisia vuonna 2011 tehtyihin mittauksiin.

  • Laituripaikan 20 melupäästö on mitattava viipymättä, kun laiturin peruskorjaukset on tehty.

  • Vuonna 2011 tehty mallilaskenta on päivitettävä vastaamaan laituripaikoille 27 ja 20 tehtyjä toimenpiteitä ja uusien liikennejärjestelyjen mukaista tilannetta. Mallilaskentaan on lisättävä myös Luonnonmaan puoleiset toiminnot ja esitettävä kokonaiskuva sataman kaikkien toimintojen aiheuttamasta melusta.

  • Luonnonmaan sataman toimintojen aiheuttamasta melusta on esitettävä selvitys melulähteittäin. Tarkasteluun tulee sisältyä myös metalliromun käsittelystä aiheutuva melu.

  • Maasähkön käyttöönotonmahdollisuudet on selvitettävä.

  • Parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja käytännöistä sataman melutorjunnassa on esitettävä selvitys.

  • Lisäksi sataman on osallistuttava mahdolliseen alueen teollisuuden yhteiseen meluselvitykseen ja mahdollinen yhteismeluselvitys tulee liittää tarkistamishakemukseen.

 

Naantalin Satama on ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksessaan esittänyt seuraavat täydennykset ja selvitykset:

 

Sataman keulayläramppien melupäästöjä on mitattu sen jälkeen, kun keulayläramppi 20 on peruskorjattu ja laituripaikan 27 keulaylärampin meluntorjuntaa parannettu (Ramboll 20.1.2015: Sataman keulayläramppien 20 ja 27 melupäästömittaukset). Tulosten mukaan keulaylärampin 27 melupäästö oli merkittävästi alempi kuin ennen meluntorjunnan parantamista. Keulaylärampin 20 mitattu melupäästö oli samansuuruinen kuin mittauksessa vuonna 2011. Ääni ei kuitenkaan enää ole impulssimaista, mikä tekee siitä vähemmän häiritsevää.

 

Ympäristömelua on mitattu kahdessa eri mittauspisteessä (Ramboll 15.5.2015: Ympäristömelumittaukset 2015). Melumittaukset tehtiin samoissa mittauspisteissä kuin vuonna 2014. Mittauspisteessä 1 (Humaliston osayleiskaavan 2002 AK-alue laitureiden 26/27 luoteispuolella) mitatut keskiäänitasot alittivat päiväajan 55 dB ja yöajan 50 dB raja-arvon. Taustamelua aiheutui sataman ympäristön teollisuuslaitoksista. Mittauspisteessä 2 (kallioleikkauksen päällä Humaliston osayleiskaavan 2002 mukainen AL-alue) päiväajan keskiäänitaso alittaa raja-arvon 55 dB. Yöajan mittausluku on 50 dB, mutta mittausepävarmuus huomioon ottaen ei voida varmuudella sanoa alittuuko raja-arvo 50 dB. Yöaikainen mittaustulos sisältää tasaisen teollisuusmelun.

 

Vuonna 2011 tehty melun mallilaskenta on päivitetty vastaamaan sataman nykytilannetta (Ramboll 27.4.2015: Melumallinnuksen päivitys). Tulosten mukaan nykytilanteessa päiväajan melualueelle (55 dB) ja yöajan melualueelle (50 dB) ei jää yhtään asuinrakennusta tai loma-asuntoa, kun tuloksia tarkastellaan Humaliston osayleiskaavan (2002) ja Humalisto I asemakaavan (2013) asuinkäyttöön tarkoitettujen alueiden suhteen. Ennustetilanteen lisääntyvästä liikenteestä (mm. lisää aluksia) huolimatta päivä- ja yöajan melualueille ei jää asuin- tai lomarakennuksia.

 

Luonnonmaan puoleisen sataman toimintojen melusta satama toteaa, että melua aiheuttavaa toimintaa ei ole. Luonnonmaan puoleinen liikenne on viime vuosina vähentynyt eikä satamalla ole tällä hetkellä suunnitelmissa muutoksia toimintaan.

 

Maasähkön käyttöönottomahdollisuuksia on selvitetty (Ramboll, huhtikuu 2015: Laivojen sähkön maistasyötön käyttömahdollisuuksien arviointi). Selvityksen yhteenvedon mukaan Naantalin satamassa ei ole lainsäädännöllisiä, ympäristönsuojelullisia, toiminnallisia ja taloudellisia perusteita edellyttää maasähkön syöttöä aluksiin. Tätä perustellaan mm. sillä, ettei satamalla ole teknisiä valmiuksia sähkön syöttöön aluksille. Sähkön syöttö laivoille edellyttäisi koko sataman sähkönjakelujärjestelmän uusimista. Selvityksen mukaan Naantalin satamassa käyvät Finnlinkin alukset vaihtuvat usein ja alusten sähkötekniset ominaisuudet ovat erilaisia. Maasähkön käyttöönoton johdosta sataman investointi tulisi olemaan vähintään 600 000 euroa ja varustamojen noin 150 000-300 000 euroa. Lisäksi selvityksessä todetaan, että maasähkön käyttöönoton vaikutukset päästöihin olisivat pienet, kun ne suhteutetaan alueen ja ympäröivän teollisuuden päästöihin. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että apukoneiden aiheuttama matalataajuinen melu voi aiheuttaa häiritsevää melua (resonointia), jos alueen läheisyydessä olisi asuinrakennuksia. Matalataajuisen melun aallonpituus on suuri, joten melu läpäisee betoniseinät helposti.

 

Meluntorjunnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen suhteen satama toteaa mm. seuraavaa: Sataman tekemät tekniset ratkaisut ovat olleet riittäviä (mm. ramppien korjaukset, liikenteen ohjaus, romun käsittelyn lopettaminen Kantasatamassa). Tehtyjen toimien riittävyys on todennettu melumallinnuksin ja -mittauksin.

 

Päästöt ilmaan

 

Ilmapäästöjä aiheutuu lähinnä alus- ja rekkaliikenteestä sekä satama-alueen työkoneista.

 

Laivojen rikkipäästövaatimukset tiukentuivat vuoden 2015 alussa, jolloin polttoaineen rikkipitoisuuden 0,1 painoprosentin vaatimus koskee kaikkia aluksia Itämeren alueella.

 

Naantalin satamassa käsiteltävien pölyävien irtolastien (esim. hiili, vilja ja sementti) pölyhaittoja ehkäistään sääoloja tarkkailemalla ja keskeyttämällä lastin käsittely tarvittaessa. Pölyävien irtolastien käsittelyalueilla on asennettu tuulipusseja tuulen suunnan ja voimakkuuden arvioimiseksi. Viljava Oy:n lastinpurkupaikalle on sijoitettu syklonit pölyhaitan vähentämiseksi. Naantalin sataman kautta kulkeva sementti käsitellään suljetussa järjestelmässä, jolloin pölyhaittoja ei synny.

 

Jätehuolto

 

Satama-alueelle on vuonna 2010 valmistunut uusi jäteasema. Satama-alueella toimivien alusten on kerättävä tuottamansa eri tyyppiset jätteet niille osoitettuihin keräysvälineisiin sataman ohjeistuksen mukaisesti. Satama seuraa toiminnassaan syntyvien jätteiden määrää ja jätteet toimitetaan asianmukaiset luvat omaaviin käsittelylaitoksiin. Hakemuksen liitteenä on Merenkulun ympäristönsuojelulain edellyttämä sataman jätehuoltosuunnitelma (2015).

 

Päästöt maaperään

 

Sataman normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Sataman laituri- ja kenttäalueet ovat päällystettyjä ja alueiden siisteydestä huolehditaan päivittäin. Mahdollisten pienten kemikaalivuotojen varalle sataman käytettävissä on siirrettävä valuma-allas ja Kantasatamassa suurempien vuotojen varalle allastettu ja keräyskalvolla varustettu IMDG-alue.

 

Luonnonmaan satama-alueen pohjoisosasta vietiin vuonna 2014 asianmukaiseen käsittelyyn kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältänyt maa-aineskasa.

 

Päästöt vesistöön ja viemäriin

 

Sataman normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön ja viemäriin. Satama-alueen sadevesikaivot on varustettu hiekanerottimilla ja niiden tyhjennyksistä huolehditaan säännöllisesti. Lisäksi satama-alueen IMDG-kentällä on öljynerotuskaivo.

 

Kantasataman säännöllisessä lauttaliikenteessä kulkevien ropax-alusten pesu- ja käymälävesien vastaanottojärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen käynnistettiin vuonna 2015. Hankkeeseen kuului tarvittavien pumppaamojen asentaminen sekä noin 3 km pitkän siirtoviemärin rakentaminen ja sen liittäminen osaksi kunnallista jätevesiverkkoa. Vastaanottojärjestelmä valmistui vuoden 2016 lopulla.

 

Hakemuksen liitteenä on vuonna 2007 tehdyn hulevesien tarkkailun tulokset. Hulevesien laatua tarkkailtiin neljässä kaivossa, joista kolme sijaitsee Kantasataman ja yksi Luonnonmaan sataman alueella. Ravinnepitoisuudet olivat suurimmat Luonnonmaan sataman kaivossa ja kiintoainepitoisuus ja sähkönjohtavuus Kantasataman itäosan kaivossa. Sähkönjohtavuus oli poikkeuksellisen suuri, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että alueella lastataan suolaa, soodaa ja sementtiä.

 

Hakemuksen liitteenä on öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjuntasuunnitelma (2015), jossa on käyty läpi toiminnan vaaratilanteet ja niihin varautuminen sekä toimintatavat vahingon tapahtuessa.

 

Toiminnan vaikutusten tarkkailu

 

Naantalin satamalaitos tarkkailee toimintaansa ja sen ympäristövaikutuksia. Hakemuksen liitteenä on ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelma (2011). Suunnitelman mukaan päästöjä ilmaan ja veteen, melua, jätehuoltoa ja energian kulutusta tarkkaillaan ja tarkkailusta raportoidaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Satama on toiminnan vaikutustarkkailun osalta mukana Naantalin merialueen yhteistarkkailussa ja kalataloustarkkailussa sekä Turun seudun ilmanlaadun tarkkailussa.

 

Ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisen lausunto

 

Sataman toiminnoissa ei ole vuonna 2007 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen tapahtunut merkittäviä muutoksia. Satama on tehnyt toimenpiteitä joilla ympäristöpäästöjä on pienennetty (mm. ramppien korjaukset, liikenteen ohjaus, romun käsittelyn lopettaminen Kantasatamassa), ja melun mallilaskelmin ja melumittauksin osoitettu tehtyjen toimien vaikuttavuus. Sataman toimintaympäristöissä sen sijaan tapahtuu lähivuosina jo tiedossa olevia muutoksia, mm. uuden monipolttoainevoimaitoksen käynnistyminen syksyllä 2017 Kantasataman läheisyydessä ja Luonnonmaan puolella asemakaavoissa varattujen teollisuusalueiden toteuttaminen. Vaikka sataman toiminnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, on tarpeen päivittää vuonna 2007 myönnetyn ympäristöluvan eräitä määräyksiä mm. kaavoitus ja toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen.

 

Sataman toiminta on asemakaavojen ja yleiskaavojen mukaista. Manner-Naantalin osayleiskaava mahdollistaa satamatoimintojen pienimuotoisen laajentumisen luoteen suuntaan.

 

Mantereen puoleisissa asemakaavoissa sataman läheisyyteen on osoitettu pääasiassa teollisia toimintoja. Sataman toiminnassa ja meluntorjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota sataman luoteispuolella asemakaavassa osoitettujen ja jo rakennettujen asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) ja yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueiden (ALK) melutason pitämiseksi annettavien melumääräysten mukaisena.

 

Mantereella asemakaava AK-189 (17.4.1990) sataman luoteispuoleisilla alueilla on kaavoittajan näkemyksen mukaan toteutumattomilta osiltaan vanhentunut. Manner-Naantalin uudessa osayleiskaavassa kyseiselle alueelle ei ole osoitettu asumista, uusi osayleiskaava ei valituksen takia ole näillä alueilla tullut kokonaisuutena voimaan.

 

Luonnonmaan puolella voimassaolevissa asemakaavoissa ja käynnissä olevissa asemakaavoissa sataman lähialue on pääosin teollisuusaluetta sekä etäisemmiltä osiltaan venesataman aluetta. Satama-alueen läheisyydessä sen luoteispuolella on asemakaavoitettua (AK-243 ja AK-281) asuinrakennusten korttelialuetta (A/AP) asemakaavoitetun Purserintien varrella. Kyseisten alueitten asuinrakentamista, Purserintietä ja Viialanmäentien loppuosaa ei ole toteutettu. Kyseinen maa-alue on kokonaan kaupungin omistuksessa, eikä kaupungin ole tarkoitus toteuttaa asemakaavaa nykyisen sisältöisenä. Alueelle on käynnistetty osayleiskaavan muutos, jossa kyseiseltä alueelta poistetaan merkittävästi asuntorakentamista. Osayleiskaavan muutoksen jälkeen alueelle on tarkoitus tehdä osayleiskaavan mukainen asemakaavan muutos.

 

Sataman melua koskeva määräys tulisi antaa samoin kuin on annettu monipolttoainevoimalaitoksenkin melumääräys ts. siten, että sataman toiminnasta ei muut melulähteet huomioon ottaen saa aiheutua asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla melutasoa (LAeq) joka päiväaikaan (klo 7-22) on yli 55 dB ja yöaikaan (klo 22-7) on yli 50 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.

 

Lupahakemuksessa ei ole aluehallintoviraston päätöksen 27.8.2014 määräyksessä d) edellytetyllä tavalla esitetty Luonnonmaan puoleisen sataman melupäästöjä. Kukolan teollisuusalueen asemakaavan, osa 1 laadinnan yhteydessä on mallinnettu ja mitattu Naantalin sataman, Korjaustelakan ja tieliikenteen aiheuttamaa yhteismelua (Promethor Oy, 25.2.2014: Ympäristömeluselvitys maankäytön suunnittelua varten/Kukolan teollisuusalueen asemakaavan muutos, Naantali). Selvityksen mukaan yhteismelutaso Kukolantien pohjoispuolelle suunnitellulla asuinalueella tulee ajoittain ylittämään päiväajan ohjearvon 55 dB ja yöajan ohjearvon 45 dB. Mikäli satamassa on metalliromun käsittelyä, Kukolantien pohjoispuolelle suunnitellulle asuinalueelle aiheutuisi melun impulssimaisuus huomioon ottaen 60-70 dB(A):n keskiäänitason. Alueelle on käynnistetty osayleiskaavan muutos, jossa kyseiseltä rakentamattomalta alueelta poistetaan asuntorakentamista.

 

Lautakunta toimittaa aluehallintovirastolle lausunnon liitteenä Kukolan asemakaavan, osa 1 valmistelun yhteydessä laaditun meluselvityksen.

 

Mikäli Luonnonmaan sataman tai läheisen teollisuuden toiminnat muuttuvat siten, että melua aiheuttava toiminta lisääntyy tai alueelle tulee uusia melua aiheuttavia toimintoja, tulee meluselvitykset päivittää.

 

Kantasataman ja sen lähiympäristön toimintojen aiheuttamasta melusta on laadittu yhteinen meluselvitys vuonna 2007. Meluselvityksen uusiminen on ajankohtaista koska sataman lähiympäristön toiminnot ovat muuttumassa uuden voimalaitoksen valmistuttua. Aluehallintoviraston päätöksessä 27.8.2014 on satama velvoitettu osallistumaan mahdolliseen alueen teollisuuden yhteiseen meluselvitykseen. Selvitystä ei ole tehty. Satama tulee velvoittaa osallistumaan yhteiseen meluselvitykseen voimalaitoksen käynnistyttyä siten, että selvitetään sataman nykyisten toimintojen ja sataman viereisten toimintojen meluvaikutukset yhdessä.

 

Sataman melua koskevan lupahakemuksen (josta aluehallintovirasto on 27.8.2014 antanut päätöksen) yhteydessä annetuissa lausunnoissa (terveysvalvontaviranomainen ja ELY-keskus) sekä muistutuksissa ja mielipiteissä on kiinnitetty huomiota apukoneiden aiheuttamaan matalataajuiseen meluun, joka on häiritsevää ja esitetty maasähköön siirtymistä. Satama on selvityksessään todennut maasähkön teknisesti haastavaksi ja kalliiksi niin satamalle kuin varustamoillekin. Sataman tulisi kuitenkin pitkällä aikavälillä varautua matalataajuisen melun torjumiseen.

 

Hulevesien laadusta on tehty selvitys vuonna 2007. Selvityksestä käy ilmi, että ravinnepitoisuudet Luonnonmaan sataman ja kiintoaine ja sähkönjohtavuus Kantasataman yhdessä kaivossa ovat suuret. Selvitys tulee uusia ja jatkossa tehdä määrävälein, jotta lastien käsittelystä, laivojen tankkauksesta ja ajoneuvoista aiheutuva tai muu sataman aiheuttaman kuormitus voidaan arvioida. Lastien purkamisen yhteydessä laiturille jäävä irtolastijäte on kerättävä talteen laitureilta heti työn päätyttyä.

 

Satama-alueen rajaus on lupahakemuksen jättämisen jälkeen muuttunut Luonnonmaan sataman puolella. Lautakunta toimittaa aluehallintovirastolle lausunnon liitteenä satama-alueen uuden aluerajauksen.

 

Hakemusasiakirjat olivat nähtävillä kokouksessa.

 

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Kaavoitus- ja ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yllä esitetyn kaavoitus- ja ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon.

 

KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA:

 

Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.



Poistuminen | Toimielimet | Kaavoitus- ja ympäristölautakunta | Pöytäkirja 18.05.2017 | Avaa haku