|
|
MERIMASKUN RAKENNUSTEN KÄYTTÖ
KOULUTUS § 68 Kiinteistöpäällikkö Pekka Alm Talouspäällikkö Timo Saario
Kaupunginvaltuusto on talousarviokäsittelyn yhteydessä edellyttänyt kaupungin tilojen käytön tehostamista. Tähän liittyy mm. tarpeettomiksi käyneiden kiinteistöjen myynti. Sosiaali- ja sivistysviraston ja tilapalvelun yhteistyöllä on selvitetty Merimaskun keskustan alueen tilatarpeita. Työryhmissä ovat mukana olleet peruspalvelujohtaja Juhani Kylämäkilä, ylilääkäri Mikko Laaksonen, päivähoidonjohtaja Anne Järvinen, Merimaskun päiväkodin johtaja Hanna Lagerström, sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki, vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila, Merimaskun koulun johtaja Seppo Kustonen, talouspäällikkö Timo Saario ja kiinteistöpäällikkö Pekka Alm. Tilatarpeista osa johtuu nykyisten toimitilojen puutteista ja osa siitä, että nykyiset toimitilat ovat jääneet syrjään käyttäjien toiminta-alueelta.
Asutuksen painopiste on Merimaskussa siirtynyt lähelle Hellemaan asuntoaluetta, joka sijaitsee Rymättyläntien välittömässä läheisyydessä. Kirkon alue on maankäytön näkökulmasta houkutteleva alue. Alue on idyllinen alue, jossa idyllisen maaseutumaisesti toteutettu kirkonkylä sijoittuu aivan kiinni merenranta-alueeseen. Alueen houkuttelevuutta lisää hyvä ja nopea kulkuyhteys maakunnan keskusalueelle. Kirkon alueen kaavaa ollaan paraikaa muuttamassa alueen rakennemuutoksen ohjaamiseksi.
Kirkon alueella kaupungin hallinnassa olevia rakennuksia ovat vanha kunnantalo, terveystalo ja lossitupa. Rakennuksien muuttaminen tai peruskorjaaminen julkisen hallinnon tarpeisiin ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää, koska julkisten palvelujen painopiste on siirtynyt lähemmäs uusia kaava-alueita. Kiinteistöjen käytöstä julkishallinnon tarpeisiin tulisi luopua.
Merimaskun alueella tarvittavat sosiaali-, terveys- ja koulupalvelut olisi yhteistyöryhmän mielestä järkevintä sijoittaa nykyisen koulukeskuksen läheisyyteen. Koulukeskus sijaitsee keskeisellä ja helposti saavutettavalla paikalla. Koulukeskuksessa toimivat jo päivähoito, perusopetus, kirjasto, palvelupiste ja liikuntapalvelut. Koulun tiloja käytetään myös runsaasti paikallisten yhdistysten kokous- ja muussa toiminnassa. Koulukeskuksen aluetta tulisi edelleen kehittää alueelliseksi monipalvelupisteeksi, jossa palvelut tukevat toinen toistaan. Koulukeskuksen alueella on jossakin määrin tilojen käytössä tiivistämisen varaa, sillä koulun oppilasmäärän kehitys on ollut ennakoitua pienempää. Koulukiinteistössä on lisäksi valmiina esiopetustilat.
Yhteistyöryhmä esittää koulukeskuksen aluetta kehitettävän siten, että esiopetus sisältäen esiopetusryhmän tarvitseman kokopäivähoidon sijoitetaan koulussa oleviin esiopetustiloihin. Tiloja korjataan siten, että nykyinen märkäeteinen muutetaan kuraeteiseksi ja nykyiset kaksi luokkatilaa muutetaan kolmeksi esiopetukselle ja päivähoidolle paremmin soveltuvaksi tilaksi. Lisäksi parannetaan henkilöstön sosiaalitiloja. Esiopetusluokissa nyt oleva perusopetusta siirretään vastaavasti koulun alakerran opetustiloihin, joissa nyt toimii aamu- ja iltapäivätoiminta. Vaihtoehtoina tarkasteltiin myös esiopetuksen säilyttämistä nykyisissä tiloissaan taikka siirtymistä koulun alakerran tiloihin. Mikäli esiopetus jatkaisi nykyisissä tiloissaan, ei terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottoa ole tilojen riittämättömyyden takia mahdollista siirtää koulukeskuksen alueelle. Päivähoito taas katsoi koulun ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat esiopetustiloiksi aikanaan rakennetut tilat päiväkodin ja esiopetuksen yhteistyön kannalta paremmiksi. Koululle ei esiopetuksen sijoittamisella esiopetustiloihin tai alakerran tiloihin ollut ratkaisevaa merkitystä.
Esiopetukselta vapautuu koulun ja päiväkodin välissä oleva rakennus, jota nimitetään Kensuksi. Kensuun sijoitetaan koululta pois siirtyvä aamu- ja iltapäivätoiminta, Lossituvasta pois siirtyvä nuorisotalotoiminta ja terveystalolta pois siirtyvät lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanottotilat. Kotisairaanhoito jatkaa toimintaansa nykyisissä toimitiloissaan.
Nuorisotalo toimii tällä hetkellä Lossituvassa kahtena iltana viikossa. Lossitupa on nuorisotalotoimintaan tiloiltaan ahdas. Rakennus on myös huonokuntoinen. Mikäli nuorisotalotoiminta sijoitettaisiin entiseen kunnataloon, olisi sinne kunnostettava toimintaan paremmin sopivat tilat, nykyiset tilat ovat sokkeloiset. Tilojen käyttöaste olisi joka tapauksessa erittäin alhainen. Myös nuoret pitävät nuorisotalotoiminnan siirtoa koulukeskuksen alueelle parempana vaihtoehtona kuin toiminnan säilyttämistä Lossituvalla tai entisellä kunnatalolla. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle Kensussa oleva iso monitoimitila ja sen yhteydessä oleva pienempi lepohuone ovat riittävät. Monitoimitila on nuorisotalotoimintaan hyvin soveltuva tila. Koska toiminnot tapahtuvat eri aikoina, ne voidaan järkevin kalustoratkaisuin sovittaa samoissa tiloissa tapahtuviksi. Vaihtoehtoisesti nuorisotalotoiminta voitaisiin sijoittaa myös yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa koulu alakerran tiloihin. Tällöin esiopetus jatkaisi Kensussa ja terveyspalvelut nykyisissä toimitiloissaan. Tätä ei kuitenkaan työryhmä pitänyt kokonaisuutta tarkasteltaessa järkevänä ja taloudellisena vaihtoehtona.
Terveyspalvelujen siirtyminen pois nykyisestä kiinteistöstä on perusteltua useistakin syistä. Rakennus on asetettu myyntilistalle, tehottomasti käytettyyn rakennukseen on lähivuosina tulossa iso peruskorjaus ja kiinteistön käyttötarkoitusta on tarpeen arvioida uudelleen alueen maankäyttömuutosten yhteydessä. Koulukeskuksen läheisyydessä terveysasema voisi hoitaa kouluterveydenhuollon tarpeet muun toimintansa yhteydessä. Terveysaseman sijoittaminen varsinaiseen koulukiinteistöön ei kuitenkaan ole mahdollista, koska kiinteistössä ei ole tarkoitukseen sopivia esteettömiä tiloja. Toimintojen osittainen erillisyys on myös sekä eri toimijoiden että asiakkaiden näkökulmasta suotavaa. Ratkaisussa lääkärille ja terveydenhoitajalle kunnostetaan vastaanottotilat Kensun toisesta puolikkaasta. Tiloihin kunnostetaan oma sisäänkäynti.
Yhteistyöryhmän käsittelemistä eri ratkaisuvaihtoehdoista on laadittu luonnospiirustukset sekä alustavat kustannusarviot, jotka esitellään kokouksessa. Kaikissa toteutusvaihtoehdoissa tulee alueen liikenne- ja pihajärjestelyjä muuttaa paremmin eri toimijoita ja alueen turvallisuutta palveleviksi. Mitä kulloinkin tulee tehdä, riippuu lopulta toteutettavasta ratkaisuvaihtoehdosta.
Kuluvan vuoden talousarvioon on osoitettu merkinnällä KH ylivuotinen Merimaskun rakennusten 180 000 euron määräraha. Määrärahasta on kohdistamatta 115 000 euron osuus.
SIVISTYSTOIMENJOHTAJA:
Koulutuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Merimaskun alueen palvelut toteutetaan yhteistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti:
Lisäksi koulutuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa ympäristövirastolle luvan työryhmän ehdotuksen mukaisten muutosten toteuttamiseen Merimaskun koulukiinteistön alueella.
KOULUTUSLAUTAKUNTA:
Asia jätettiin pöydälle.
|