Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 02.09.2019/Pykälä 264

Liitteet

Naantalin kaupungin investoinnit saaristoalueille vuodesta 2009 alkaen

Kaupunginhallitus

§ 264

02.09.2019

 

Esitys maakuntahallitukselle koskien maakuntien esityksiä saaristokunniksi ja saaristo-osakunniksi

 

545/03.01.00/2019

 

Kaupunginhallitus 02.09.2019 § 264

 

Viestintä-ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää:

 

Saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista annetun valtioneuvoston asetuksen (1089/2016) voimassaolo päättyy vuoden 2019 lopussa.

 

Voimassa olevan asetuksen mukaan maassa on 8 saaristokuntaa ja 40 ns. saaristo-osakuntaa. Tällä hetkellä Varsinais-Suomen kunnista Kemiönsaari, Parainen ja Kustavi ovat saaristokuntia. Saaristo-osakuntia ovat Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki.

 

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 3 §:n mukaan saaristoalueisiin voi kuulua ilman kiinteää tieyhteyttä olevia pysyvästi asututtuja saaria ja muita saaria ja mantereen alueita, jotka ovat olosuhteiltaan saaristoon verrattavia. Pääosa voimassa olevan asetuksen mukaisesta saaristoväestöstä asuu kiinteän tieyhteyden saaristoalueilla.

 

Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien nimeämiskriteeri on saaristolain 9 §:n mukaan saariston vakinaisen väestön määrä ja sen osuus kunnan väestöstä sekä liikenneolot ja peruspalvelujen saannin vaikeus.

 

Maa- ja metsätalousministeriö pyytää maakuntien liittoja lähettämään ministeriölle esityksensä oman maakunnan saaristokunnista ja -osakunnista, jotka tulisi nimetä vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa asetuksessa saaristokunniksi ja -osakunniksi. Maakuntien esityksiä pyydetään viimeistään keskiviikkona 18.9.2019. Varsinais-Suomen maakuntahallitus käsittelee asiaa 16.9.2019

 

Taustaa

 

Naantalin kaupunginhallitus päätti viimeksi syksyllä 2015 hakea saaristokunta-asemaa. Varsinais-Suomen maakuntahallitus esitti kokouksessaan 21.9.2015 Naantalin nimeämistä saaristokunnaksi. Naantalin asemaa ei kuitenkaan muutettu määräaikaisessa asetuksessa ajalle 1.1.2017 - 31.12.2019. Valtionosuuksien saaristolisät kuitenkin palautettiin saaristo-osakunnille vuodesta 2017 alkaen.

 

Kuntaliitos muutti Naantalin saaristokaupungiksi

 

Naantaliin liittyivät 1.1.2009 saaristokunnat Rymättylä ja Velkua sekä saaristo-osakunta Merimasku. Vuoden 2011 alusta Naantaliin liitettiin Maskun saaristo-osat Lempisaari ja Livonsaari.

 

Kuntaliitos muutti Naantalin kuntarakennetta ratkaisevasti. Kaupungin pinta-ala lähes seitsenkertaistui uusien saaristoalueiden myötä. Kaupungin saaristoisuudesta johtuen vesialue on maa-aluetta suurempi. Vesialueiden pinta-ala on 372 km² ja maapinta-ala 311 km².Naantali on mantereenpuoleista kanta-Naantalia ja entisen Merimaskun mantereen puoleista osaa lukuun ottamatta saaristoaluetta. Mannerosien pinta-alat ovat noin 37 km², joten lähes 90 % Naantalin pinta-alasta muodostuu saaristoalueista. Kaupungissa on yli 1 000 saarta ja 1 000 kilometriä rantaviivaa. Ilman kiinteää tieyhteyttä asuttuja saaria on 26.

 

Naantalin kaupungin rakenne on haasteellinen. Kaupungin keskusta on keskittynyt pienelle ja tiiviisti rakennetulle alueelle, jossa etäisyydet palveluihin ovat lyhyet. Saaristolle on tyypillistä pirstaleisuus ja laaja tieverkosto. Entiset saaristokunnat Merimasku, Rymättylä ja Velkua ovat liikenteellisesti haasteellisia, esim. Otavan saari on rakenteeltaan pitkä ja kapea. Sita halkovat meren lahdet, salmet, järvet ja lukuisat yksityistiet. Samoin Lempisaari, Livonsaari ja Teersalo. Velkuan, Rymättylän ja Merimaskun saaret ovat hajallaan ja niitä operoi 3 lossia ja 3 yhteysalusta. Kaupungin rikkonainen rakenne luo erityisiä kustannuksia kaupungin järjestämille kuljetuksille ja liikenteelle. Yksityisteitä kaupunki tukee yksityistieavustuksiin.

 

Koko kaupungin väestöstä noin 30 % asuu asetuksen mukaisissa saaristo-osissa (Merimasku, Rymättylä, Velkua, Lempisaari, Livonsaari). Vuoden 2018 lopussa Naantalin mannerosan asukasluku oli 12 852, Luonnonmaan saaren 1 841 ja saaristo-osien 4 288. Naantalin saaristoalueet ovat harvaan asuttuja ja palvelut ovat keskittyneet kyläkeskuksiin.

 

Naantalin saaristossa on vapaa-ajan asuntoja 4 710. Vapaa-ajan asukkaita on noin 17 000, joita on pelkästään kiinteän tieyhteyden ulkopuolella sijaitsevilla saarilla yli 3 000. Runsas vapaa-ajan asutus näkyy kaupungin palvelujen, mm. terveyspalvelujen käytössä. Palvelujen käyttö on kasvanut entisestään, koska vapaa-ajan asunnolla asuminen on jatkuvasti lisääntynyt ja muuttunut ympärivuotiseksi.

 

Naantalin kaupunki ylläpitää ja kehittää saariston palveluja

 

Naantalin saaristoinen kuntarakenne luo mahdollisuuksia, mutta se asettaa myös saaristo-olosuhteista johtuvia haasteita. Kuntaliitoksessa Naantali otti vastatakseen lakanneiden kuntien vastuut ja kehittämissuunnitelmat. Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntien 9.8.2007 hyväksymässä yhdistymissopimuksessa on sovittu muun muassa lähipalveluverkon ja lähipalvelujen säilymisestä saaristoalueilla vähintään sopimushetken tasossa. Tässä on onnistuttu ja kuntaliitosta voidaankin pitää onnistuneena saaristokuntien palvelujen näkökulmasta.

 

Naantalin kaupunki on panostanut monin eri tavoin saariston kehittämiseen ja palvelujen säilyttämiseen. Saaristo-osien palveluverkkoon ei ole tehty muutoksia kuntaliitoksen jälkeen. Lähipalveluina toimivat edelleen kaikissa entisissä saaristokunnissa, mm. päiväkodit, koulut, terveyden- ja vanhustenhuollon yksiköt, kirjastot ja liikuntapaikat. Lisäksi entisten kunnantalojen tilalle perustettiin palvelupisteet, joista on saatavilla erilaisia kaupungin palveluja. Kaupunki halusi turvata lopetusuhan alaisen Velkuan asiamiespostitoiminnan ottamalla sen hoidettavakseen kesällä 2013. Palvelupisteet toimittavat kuukausittaiset saaristotiedotteet, joilla on suuri merkitys Merimaskun, Rymättylän ja Livonsaaren/Velkuan asukkaille.

 

Saaristoisuus aiheuttaa kaupungille lisäkustannuksia

 

Saaristoisuus ja vesistöisyys aiheuttavat lisäkustannuksia kaupungille. Saaristo-olosuhteissa tapahtuva palvelutuotanto on kalliimpaa kuin mantereella, jossa välimatkat ovat lyhyet ja suuremman mittakaavan etuja voidaan hyödyntää paremmin.

 

Naantalin saaristossa toimivat Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan koulut. Lisäkustannuksia tulee koululaisten kuljetusmatkoista. Koulukuljetuskustannuksista 77 % syntyy saaristoisuudesta. Esimerkiksi Velkuan koulun oppilaskohtainen kuljetuskustannus on noin 2 200 euroa, kun Manner-Naantalissa, mukaan lukien Luonnonmaa, vastaava kustannus on noin 100 euroa. Saaristoisuuden tuoma kustannuslisä koulukuljetuksiin on vuodessa noin 500 000 euroa.

 

Vanhustenhuollossa kalleimmat hoitopäivähinnat ovat saariston pienimmissä yksiköissä.

 

Saaristoisuus nostaa myös kotihoidon kuluja. Asiakkaita asuu saarissa, jotka ovat kahden lossin tai yhteysalusmatkan takana. Kotikäyntien hoitaminen vie paljon aikaa ja kuluttaa henkilöstöresurssia normaalia enemmän. Kotihoidon palveluja, kuten etäkäynnit ja konsultaatio, ollaan kehittämässä.

 

Saariston elinkelpoisuuden kehittäminen ja sen ylläpitäminen on sikäli haasteellista, että saaristoalueen liikenne käytännössä päättyy saaristoon - alueelta ei ole läpikulkua. Markkinaehtoisia liikennepalveluja ei synny, koska matkustajamäärät ovat vähäisiä.

 

Kaupunki ylläpitää kaikille avointa joukkoliikennettä ympärivuotisesti saariston alueella aina Rymättylän Aaslaan ja Velkuan Teersaloon asti. Saariston julkista liikennettä on kaupungin toimesta lisätty, erityisesti ilta- ja viikonloppuvuoroja. Muun julkisen liikenteen supistusten vuoksi on kaupungin kustannettavaksi tullut koko saaristobussiliikenne. Palveluliikenne toimii koko saaristossa.

 

Teiden, vesihuolto- ja jätevesilinjastojen pituus suhteessa liittymien määrään saariston pitkillä etäisyyksillä on myös huomattava ylläpidon ja kunnossapidon kustannuksia lisäävä tekijä.

 

Vesihuollon investoinnit ovat sikäli erityisen raskaat, että ne eivät merkittävästi lisää käyttötuloja. Saaristoisuus lisää myös verkkojen huoltokustannuksia, samoin kuin muillekin teknisille palveluille. Kaupungin ylläpitämien satama-alueiden investoinnit ja ylläpito aiheuttavat myös merkittäviä kustannuksia kaupungille. Kaupungin ylläpitämiä venepaikkoja on noin 1 000. Myös uusia tietoliikenneyhteyksiä on kehitetty saariston toimipisteisiin.

 

Saariston investoinnit

 

Kuntaliitoksen jälkeen on Naantali investoinut saaristoalueiden kunnallis- ja vesihuoltotekniikkaan mittavasti. Saariston suurimmat investoinnit ovat olleet Rymättylä-Merimasku runkovesijohto, Rymättylän siirtoviemäri, Velkuan puhdistamon saneeraus, Pienen rengastien kevyenliikenteen väylä Rymättylän suuntaan (yht. n. 3 milj. euroa).

 

Vesihuollossa on rakennettu yhdysviemäreitä vanhojen puhdistamoiden käytöstä poistamiseksi. Vesihuollon osalta kaupunki on suunnitelmallisesti parantanut vesijohtoverkoston toimintavarmuutta ja lisännyt kapasiteettiä linja-investoinnin. Samalla vesiosuuskunnille on avautunut mahdollisuus liittyä kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Selvitystyö jäteveden ja vesijohdon siirtolinjojen ulottamisessa Velkuan Teersaloon on käynnistymässä.

 

Velkuan Palvan saareen rakennetaan uusi koulu, joka on merkittävästi aikaisempaa suurempi kasvaneen oppilasmäärän (60 oppilasta) johdosta. Koulun rakentaminen ilman kiinteää tieyhteyttä olevaan saareen on yksi osoitus kaupungin panostuksista saariston kehittämiseen. Entisen saaristokunnan Rymättylän koulun piha uusittiin lähiliikuntapaikaksi.

 

Kaupunki kehittää aktiivisesti saaristoalueitaan

 

Naantali on kehittänyt saaristoaluettaan jatkuvasti niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka valtio on vahvistanut saariston kehityksen edistämisestä annetussa laissa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä saariston kehittämisessä.

 

Kaupungin strategiassa vuoteen 2022 on kaupungin visiona olla kasvava elinvoimainen ja tulevaisuuttaan rohkeasti rakentava saaristokaupunki. Kaupungin uusi elinvoimaohjelma panostaa saariston elinvoimaisuuteen asuinpaikkana ja matkailukohteena, saariston elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämiseen, kevyenliikenteen väylien rakentamiseen ja saariston uusiin liikennekokeiluihin.

 

Maankäytön tavoitteena on myös saaristoasumisen kehittäminen. Meneillään on Rymättylän Röölän alueen, Merimaskun Särkänsalmen lossitien ja Merimaskun Muurilan ja Hellemaan asemakaavojen käsittely. Lähivuosien kaavoitusohjelmassa on Merimaskun taajaman osayleiskaava ja Velkuan osayleiskaavan tarkistus.

 

Kaupungilla on meneillään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Paraisten kaupungin kanssa hanke Pienen rengastien jalankulun ja pyöräilyn kehittämiseksi. Kalastuselinkeinon kehittämiseksi kaupunki on investoinut Merimaskun jääaseman kehittämiseen. Lähiruuan tuottajien tukemiseksi on meneillään Leader-rahoitteinen hanke "Lähimakuja Naantalin saaristosta".

 

Saaristomatkailuun pyritään panostamaan. Naantali sijaitsee valtakunnallisesti merkittävien reittien Pienen Rengastien ja Saariston Rengastien vaikutusalueella. Tulevien investointien kohteena ovat Pienen Rengastien kevyenliikenteen väylä ja saariston vierasvenesatamat Rymättylän Röölässä ja Velkuan Teersalossa. Röölän alueella sataman kehittämistyö on aloitettu: ELY-keskus luopuu vastuistaan luovuttamalla yhteysaluslaiturin ja siihen liittyvä tiealueen kaupungin ylläpidettäväksi. Teersaloon on suunnitteilla vuodeksi 2020 venesatamaa ja Saariston Rengastien matkailua tukeva palvelurakennus.

 

Kaupunki panostaa saaristoasioiden hoitoon

 

Naantali on panostanut poikkeuksellisen paljon kaupungin saaristoasioiden hoitoon. Naantaliin perustettiin kuntaliitoksen yhteydessä saaristolautakunta, jonka tehtävänä on vastata saaristoasioiden hallinnosta siten, että saaristolaissa kunnalle määrätyt tehtävät tulevat hoidetuksi. Lautakunnan jäsenet edustavat kaupungin saaristoalueiden asukkaita ja saaristo-olojen asiantuntemusta. Sen toimialaan kuuluvat myös mm. saariston yhteysalus- ja lauttaliikenne, saaristomatkailu, saariston ja maaseudun kehittämishankkeet ja saariston edunvalvonta. Työtä tehdään saariston elin- ja toimintaympäristön sekä elinkeinojen ja lähidemokratian kehittämiseksi. Naantalilla on saariston erityistarpeita varten oma viranhaltija, jollaista ei muissa kunnissa ole.

 

Kaupunki on osallistunut saariston kehittämiseen myös hanketoiminnalla yhteistyössä muiden seudun ja alueen toimijoiden kanssa. Kaupunki avustaa saariston yhdistyksiä toiminta-avustuksilla sekä luovuttamalla kokoontumistiloja. Yhdistysten hankkeiden rahoitusta on avustettu kaupungin myöntämillä korottomilla lainoilla.

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kaupunginhallitus antaa seuraavan lausunnon:

 

Naantalin kaupunginhallitus esittää maakuntahallitukselle, että valtioneuvoston asetusta saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista muutetaan siltä osin, että vuoden 2020 alusta nykyinen saaristo-osakunta Naantali nimetään saaristokunnaksi seuraavin perustein:

 

• Naantali on saaristokaupunki, jossa on hyvin laajat ja maantieteellisesti rikkonaiset saaristoalueet.
  

• Merkittävä osa kaupungin asukkaista asuu kaupungin saaristo-osassa.
  

• Suurin osa suomenkielisestä saaristosta kuuluu Naantalin kaupunkiin.
  

• Naantali on säilyttänyt kuntaliitoksen jälkeen saariston peruspalvelut, investoinut saaristoon ja säilyttänyt saariston elävänä, joten saaristosta aiheutuu todellisia kustannuksia. Kaupunki on panostanut aidosti elävään saaristoon eikä perustele hakemustaan pelkillä sijainti- ja syrjäisyystekijöillä. Naantalin kaupunki haluaa säilyttää edelleen saaristo-osien toimivat kunnalliset peruspalvelut ja kehittää saariston toimivaa joukkoliikennettä sekä tukea saariston kehittämistä, mikä vaatii erityistä taloudellista panostusta.
  

• Saaristokunta-asema turvaisi Naantalin mahdollisuudet huolehtia lainsäädännön edellyttämistä velvoitteista ja jatkossakin omalta osaltaan osallistua saariston kehittämiseen.

 

KOKOUSKÄSITTELY:

 

Kaupunginjohtaja täydensi kokouksessa ehdotustaan seuraavasti:

 

Lausuntoon liitetään selvitys saariston investoinneista.

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan kokouksessa täydentämän ehdotuksen ja päätti antaa seuraavan lausunnon:

 

Naantalin kaupunginhallitus esittää maakuntahallitukselle, että valtioneuvoston asetusta saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista muutetaan siltä osin, että vuoden 2020 alusta nykyinen saaristo-osakunta Naantali nimetään saaristokunnaksi seuraavin perustein:

 

• Naantali on saaristokaupunki, jossa on hyvin laajat ja maantieteellisesti rikkonaiset saaristoalueet.
  

• Merkittävä osa kaupungin asukkaista asuu kaupungin saaristo-osassa.
  

• Suurin osa suomenkielisestä saaristosta kuuluu Naantalin kaupunkiin.
  

• Naantali on säilyttänyt kuntaliitoksen jälkeen saariston peruspalvelut, investoinut saaristoon ja säilyttänyt saariston elävänä, joten saaristosta aiheutuu todellisia kustannuksia. Kaupunki on panostanut aidosti elävään saaristoon eikä perustele hakemustaan pelkillä sijainti- ja syrjäisyystekijöillä. Naantalin kaupunki haluaa säilyttää edelleen saaristo-osien toimivat kunnalliset peruspalvelut ja kehittää saariston toimivaa joukkoliikennettä sekä tukea saariston kehittämistä, mikä vaatii erityistä taloudellista panostusta.
  

• Saaristokunta-asema turvaisi Naantalin mahdollisuudet huolehtia lainsäädännön edellyttämistä velvoitteista ja jatkossakin omalta osaltaan osallistua saariston kehittämiseen.

 

Lausuntoon liitetään selvitys saariston investoinneista.

 

LIITE A1, KH 2.9.2019