Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 10.06.2019/Pykälä 39

Liitteet

Äänestysluettelo valtuutettu Sirpa Hagsbergin muutosesityksestä koskien lisämäärärahaa kotihoidon resurssien vahvistamiseksi

Sosiaali- ja terveyslautakunta	§ 25	16.05.2019
Kaupunginhallitus	§ 181	27.05.2019
Kaupunginhallitus	§ 198	03.06.2019
Kaupunginvaltuusto	§ 39	10.06.2019

 

Lisämääräraha kotihoidon resurssien vahvistamiseksi

 

346/01.02.00/2019

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.05.2019 § 25

 

Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola ja

kotihoidon osastonhoitaja Hannele Saarinen

 

Kotihoidon organisointi:

 

Kotihoito on jaettu maantieteellisesti neljään alueeseen. Jokaisella alueella toimii kotihoidon tiimi ja tiiminvetäjä. Tiimivetäjät ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia/terveydenhoitajia ja he toimivat sairaanhoidollisina asiantuntijoina. Kotihoidon vakituisia toimia on 52, joista hoitajia 39 ja sairaanhoitajia/terveydenhoitajia kahdeksan (8) henkilöä. Lisäksi kotihoidon kotikuntoutuksen tiimissä työskentelee yksi fysioterapeutti, yksi sairaanhoitaja ja yksi lähihoitaja. Asiakasohjauksesta, tukipalveluista, omaishoidosta ja kotihoidon palvelupäätöksistä vastaa kaksi viranhaltijaa, lähiesimiestyöstä yksi viranhaltija.

 

Henkilöstömitoitus:

 

Kotihoitoon ei ole luotu valtakunnallisia hoitajamitoituksia kuten ympärivuorokautiseen hoitoon. Kotihoidon tulee hoitaa ja vastaanottaa kaikki asiakkaat henkilökuntamäärästä huolimatta. Kotihoidon asiakkaina ovat ikäihmiset ja vammaiset. Vammaispalvelun asiakkaille kaupungin kotihoito teki vuonna 2018 kotikäyntejä 10 058 kappaletta, ja hoitoa annettiin 4864,7 tuntia. Kotihoitoa ostetaan lisäksi yksityisiltä palveluntuottajilta palvelusetelillä ja ostopalveluina. Ongelmana on kotihoidon yritysten vähäisyys Naantalin alueella. Saaristo ja pitkät etäisyydet asiakaskäynneille eivät houkuttele yrittäjiä. Niin julkisilla kuin yksityisillä toimijoilla on vaikeuksia hankkia osaavaa henkilökuntaa erityisesti kotihoitoon.

 

Kuntavertailu kotihoidon henkilökunnasta:

 

Kotihoidon hoitohenkilökunnan tarpeeseen vaikuttavat muun muassa asiakkaiden hoitoisuus, etäisyydet kohteisiin, kotihoidon palvelujen sisältö, toimintaprosessit ja oman tuotannon sekä ostopalvelujen osuus. Kuntavertailua on edellä mainitusta syistä vaikea tehdä aukottomasti.

 

Taulukko 1:

 

Kotihoidon henkilökunta ja 75+ vuotiaiden osuus lähikunnissa

 

KOTIHOITO	hoitajia	sairaan- hoitajia	esimiehiä / apulaisosas-tonhoitajia	väestö 31.12.2018 75+ -vuotiaat	asiakkaat / hoitaja+sh
Lieto	42	7	3	1 530	31,2
Kaarina	47,5	13	3	2 791	46,1
Uusikaupunki	51	14	1	1 812	27,9
Raisio	65	9	3	2 311	31,2
Naantali	39	8	1	1 872	39,8

 

Naantali on väkiluvultaan verrattavissa parhaiten Liedon kuntaan. Ikääntyneiden osuus (75+vuotiaat) on Naantalissa kuitenkin korkeampi kuin Liedossa (Taulukko 1).

 

Kuvaus nykytilanteesta:

 

Hoitajien määrä ei ole tällä hetkellä kotihoidossa riittävällä tasolla. Asiakkaiden hoitoisuus on lisääntynyt ja tarvitaan entistä enemmän parityöskentelyä edellyttäviä hoitokäyntejä. Vaativaa hoitoa tarvitsevien asiakkaiden hoito-aika on usein pitkä (esim. 1,5-2,5h). Käyntejä ei pystytä sijoittamaan kotihoidon työsuunnitelmaan ja parityöskentelyn vaatimus aiheuttaa henkilöstövajauksen työpäivään.

 

Kotihoitoon on jouduttu lisäämään vaativaa hoitoa tarvitsevien asiakkaiden vuoksi henkilökuntaa kaikkiin työvuoroihin (1-3 henkilöä/työvuoro) keskustan alueella. Lisäykset on toteutettu sijaisjärjestelyillä. Tehokas ja optimaalinen töiden suunnittelu (toiminnanohjausjärjestelmä ja optimointi työkalu) on aiheuttanut asiakkaille kokemuksen hoitajien vaihtuvuudesta. Hoitajien päivittäinen vaihtuminen aiheuttaa haasteita hoidon jatkuvuudessa ja erityisten asiakasryhmien hoidossa (vaikeasti muistisairaat ja vammaiset asiakkaat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset).

 

Hoitohenkilökunnan työtilannetta on selvitetty talvella 2019 tehdyssä laajassa työpaikkaselvityksessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Työmäärä on todettu kohtuuttoman suureksi. Töiden tehokas optimointi ja liiallinen työmäärä on aiheuttanut kotihoidon tiimirakenteen häviämisen. Tämä aiheuttaa ongelmia työhön sitoutumiseen, hoidon jatkuvuuteen, yhteishenkeen ja kehittämistyöhön. Esimerkiksi iltavuoroissa hoitajilla ei ole mahdollisuutta pitää taukoja. Henkilökunta on uupunutta ja sairaslomien määrä on suuri. Työpaikkaselvityksessä myös esimiehen työmäärä nostettiin erityiseksi huolenaiheeksi.

 

Korjaavat toimenpiteet:

 

Johtamisen osalta esimies on antanut tukea haastavassa tilanteessa. Osastonhoitajalle on järjestetty uusi työtila, asiakasohjaaja on aloittanut virassa 03/2019, työnohjausta on ollut saatavilla ja töitä on organisoitu uudelleen mahdollisuuksien rajoissa.

 

Henkilökunnan osalta muutoksia on tehty työvuoroihin ja asiakastyötä on organisoitu uudelleen. Hälytysrahan määrää on korotettu maaliskuussa 2019. Henkilökunnalle on tarjottu koulutusta ja avainhenkilöille työnohjausta. Yhteistyötä tehdään työterveyshuollon/työsuojelun kanssa ja henkilökunnalle on tarjottu kuntoutusta. Keväällä 2019 pilotoidaan lääkkeiden annosjakelua, jonka toivotaan tuovan helpotusta kotihoidon työmäärään.

 

Auttavista toimenpiteistä huolimatta, kotihoidon tämän hetkinen työtilanne edellyttää ehdottomasti lisää henkilökuntaa ja apua esimiestyöhön.

 

Perinteisten kotihoidon palvelujen ohella työn kuormittavuus on suurta kotikuntoutuksessa. Kotikuntoutus on palvelumuotona uusi, mutta palvelun kysyntä on suurta. Palvelun tarjoaminen kaikille sitä tarvitseville asiakkaille ei ole nykyisellä henkilöstöllä mahdollista.

 

Kuvaus sijaistilanteesta:

 

Nykytilanne hoitajien sijaisuuksien osalta on erittäin vaikea. Henkilökunnan vuosilomiin ja sairastapauksiin on vaikea löytää sijaisia, jonka vuoksi palvelujen laatu saattaa kärsiä. Vakituiselta henkilökunnalta edellytetään suurta joustavuutta, jotta asiakkaiden hoito ei vaarannu sijaisten puuttuessa.

 

Hoito- ja vanhuspalveluiden johtoryhmä on tehnyt tilannearviota ja valmistellut resurssilisäysesitystä. Johtoryhmä ehdottaa kotihoidon henkilöstöresurssien lisäämistä välittömästi seuraavasti:

• 3 hoitajan (varahenkilön ) vakanssia (perustuu sijaistilanteeseen ja sairaslomiin)

• 6 hoitajan vakanssia (perustuu tämän hetkiseen asiakastilanteeseen)

 

Talousarvioon 2020 esitetään:

• 1 fysioterapeutti kotikuntoutukseen (perustuu tämän hetkiseen asiakastilanteeseen)

• 1 hoitaja kotikuntoutukseen (perustuu tämän hetkiseen asiakastilanteeseen)

• 1 apulaisosastonhoitaja

• (perustuu työntekijämäärään ja työn laajuuteen)

 

Esityksen kustannusvaikutus vuodelle 2019 on:

- 3 varahenkilön vakanssin perustaminen 1.6.2019 alkaen kustannusneutraali ( rahoitus sijaismäärärahoista, yhteensä 63 000 euroa )

- 6 hoitajan vakanssin perustaminen 1.6.2019 alkaen, yhteensä 126 000 euroa

 

Vuoden 2020 osalta lisäykset esitetään raamilaskelmiin.

 

Oheismateriaali:

- 11.4.2019 kokouksessa esitetty kotihoidon tilannekatsaus

 

PERUSTURVAJOHTAJA:

 

Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että hoito- ja vanhuspalveluiden kotihoidon resursseja vahvistetaan seuraavasti 1.6.2019 alkaen:

1) perustetaan 3 hoitajan (varahenkilön ) vakanssia, joiden palkkakustannukset katetaan sijaismäärärahoista

2) perustetaan 3 hoitajan vakanssia 1.8.2019 alkaen

3) lisäysten kustannusvaikutus, yhteensä 45 000 euroa, esitetään lisämäärärahana vuoden 2019 talousarvioon

4) Vuoden 2020 osalta lisäykset käsitellään talousarvion 2020 käsittelyn yhteydessä. Tässä yhteydessä huomioidaan vakanssilisäysten vaikutus kotihoidon ostopalveluiden määrärahoihin.

 

KÄSITTELY:

 

Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Henry Palomäki oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan.

 

Merkittiin, että hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola oli läsnä kokouksessa asiantuntijana tämän asian käsittelyn ajan.

 

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA:

 

Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että hoito- ja vanhuspalveluiden kotihoidon resursseja vahvistetaan seuraavasti 1.6.2019 alkaen:

1) perustetaan 3 hoitajan (varahenkilön ) vakanssia, joiden palkkakustannukset katetaan sijaismäärärahoista

2) perustetaan 6 hoitajan vakanssia 1.8.2019 alkaen

3) lisäysten kustannusvaikutus, yhteensä 90 000 euroa, esitetään lisämäärärahana vuoden 2019 talousarvioon

4) Vuoden 2020 osalta lisäykset käsitellään talousarvion 2020 käsittelyn yhteydessä. Tässä yhteydessä huomioidaan vakanssilisäysten vaikutus kotihoidon ostopalveluiden määrärahoihin.

 

 

Kaupunginhallitus 27.05.2019 § 181

 

Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen, henkilöstöpäällikkö Laura Saurama ja kaupunginkamreeri Juha Heinonen:

 

Naantalin kaupungissa henkilöstösuunnitelma tehdään osana talousarviota ja käsitellään vuosittain yhdessä toiminta- ja taloussuunnitelman kanssa. Toiminta- ja taloussuunnitelman suunnittelujakso on neljä vuotta. Toimintatapanamme on, että vakanssien perustamiset, lakkautukset ja muut muutokset toteutuvat henkilöstösuunnitelman mukaan (sisältynyt lakisääteisen koulutussuunnitelman perusteisiin vuodesta 2015).

 

Sosiaali - ja terveyslautakunta esitti (53 § / 2017) kaupunginhallitukselle vuoden 2018 talousarviokäsittelyn yhteydessä käsitellyssä henkilöstösuunnitelmassa vuosille 2018 - 2021 hoito- ja vanhuspalvelujen kotihoitoon seuraavia henkilöstöresurssilisäyksiä:

 

• fysioterapeutti (kotikuntoutus) ja sairaanhoitaja (kotikuntoutus) vuodelle 2018

• hoitaja vuodelle 2019

 

Kaupunginjohtaja on edelleen esittänyt kaupunginhallitukselle vuodelle 2018 esitettyjen toimien perustamista, ja tämä päätös on hyväksytty niin kaupunginhallituksessa kuin valtuustossa ja edennyt siten täytäntöönpanoon vuonna 2018.

 

Vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä käsitellyssä henkilöstösuunnitelmassa vuosille 2019 - 2022 sosiaali- ja terveyslautakunta esitti (49 § / 2018) kaupunginhallitukselle seuraavaa:

 

Hoito- ja vanhuspalvelut 2019

• geriatrin virka

• asiakasohjaajan virka

• nimikkeen muutos laitosapulaisesta hoitajaksi

 

Hoito- ja vanhuspalvelut 2020

• kotihoitoon 2 hoitajan tointa

 

Kaupunginjohtaja esitti vuoden 2019 henkilöstöresurssien lisäystä kaupunginhallitukselle, joka edelleen esitti ne valtuustolle, joka hyväksyi esityksen.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan nyt tekemä henkilöstöresurssien esitys on merkittävä toiminnan ja talouden kannalta. Valtakunnallisessa keskustelussa on nostettu esiin koko hoito- ja vanhuspalvelun tilanne, johon liittyy oleellisesti henkilöstömitoitus ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Tuleva hallitusohjelma on valmisteilla ja siten sen mahdolliset vaikutukset hoito- ja vanhuspalvelujen toimintaan ja talouteen ovat vielä epäselvät. Tässä tilanteessa mittava henkilöstöresurssien lisäys tulee suunnitella huolellisesti, huolehtien toiminnan turvaamisesta kustannustehokkaasti sekä henkilöstön jaksaminen ja saatavuus varmistaen.

 

Jotta turvaamme kotihoidossa sijaisten saatavuuden varsinkin lyhytaikaisten poissaolojen osalta, on perusteltua perustaa esitetyt kolme uutta hoitajan tointa, joiden pääasiallinen tehtävä on sijaistaa hoito- ja vanhuspalveluissa, palvelussuhteen alussa kotihoidon henkilöstöä, lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Näiden vakanssien perustamisella ei tule olla kustannusvaikutusta, koska niiden kautta sijaisten tarve vähenee.

 

Tämänkaltaisen sijaispoolin rakentamista tulee suunnitella huolellisesti siten, että arvioidaan koko hoito- ja vanhuspalvelupuolen sijaispoolin mahdollisuuksia. Sijaispoolin sijaintiin organisaatiossa tulee myös kiinnittää huomiota. Hyvin usein sijaispoolin merkitys unohtuu ja sijaiset siirtyvät tekemään sijaisuutta vain yhdessä toimipaikassa. Jotta sijaispooli toimii asianmukaisesti, tulee ennen kaikkea näihin asioihin kiinnittää huomiota. Tässä vaiheessa tulisi suunnitella sijaispoolia laajempaan käyttöön vähintäänkin koskien hoito- ja vanhuspalvelua, mahdollisesti siten, että se toimii sisäisenä palvelukeskuksena. Sijaispoolista tulee esittää ratkaisumalli vuoden 2020 talous- ja toimintasuunnitelmassa.

 

Näillä perusteilla muut vakanssien lisäykset tulisi käsitellä seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa, missä arvioidaan välitön toimenpidetarve suhteessa asian käsittelyn siirtämisestä vuoden 2020 talousarviokäsittelyn yhteyteen ja vuosien 2020 - 2023 toiminta- ja talous- ja henkilöstösuunnitelmiin. Kaupunginjohtaja on tämän arvion suorittamista varten pyytänyt sosiaali- ja terveyspalveluiden johdolta selvityksiä useista asioista.

 

Oheismateriaali:

• Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 11.4.2019 esitetty kotihoidon tilannekatsaus

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kaupunginhallitus päättää perustaa kotihoitoon kolme hoitajan tointa 1.6.2019 alkaen siten, että

 

• niiden tehtävä on sijaistaa hoito- ja vanhuspalveluissa, palvelussuhteen alussa kotihoidon henkilöstöä
  

• vakanssien perustamisella ei ole kustannusvaikutusta
  

• vakanssit voidaan tarvittaessa täyttää ilman avointa hakua.

 

Muilta osin asia käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 3.6.2019.

 

KOKOUSKÄSITTELY:

 

Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Henry Palomäki oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan.

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus 03.06.2019 § 198

 

Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen, henkilöstöpäällikkö Laura Saurama ja kaupunginkamreeri Juha Heinonen:

 

Kaupungin keskeinen tehtävä on huolehtia siitä, että peruspalvelut voidaan hoitaa laadukkaasti ja tehokkaasti resurssien rajoissa. Kunnat järjestävät asukkailleen palveluita, joista suurin osa on määritelty kuntien tehtäviksi laissa. Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnat voivat itse ottaa itselleen muita itsehallinnollisia tehtäviä.

 

Kun harkitaan lisäresursseja peruspalveluihin, tulee harkinta tehdä huolellisesti tietäen kyseisen palvelun tarpeet ja ratkaisuvaihtoehdoista syntyvät taloudelliset vaikutukset. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää, että eri peruspalveluihin osoitetaan resursseja siten, että keskeisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus turvataan ja mahdollisuuksien mukaan paranee. Harkintaa tulee siis käyttää siten, että tarve suhteutetaan myös muiden peruspalvelujen tarpeeseen. Näiden taloudelliset vaikutukset tulee arvioida ja tuntea.

 

Tämänhetkisessä tilanteessa talouden kehityssuuntaa on hyvin vaikea ennustaa. Valtakunnan tasolla odotetaan uutta hallitusohjelmaa, jolla saattaa olla huomattavia vaikutuksia sekä Naantalin meno- että tulorakenteeseen. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista neuvotellaan ja siten myös niiden kustannusvaikutus tuleville vuosille on epävarma. Tässä viitekehyksessä haasteena on, että kesken talousarviovuotta tehtävän resurssilisäyksen kokonaisvaikutusten arviointi suhteessa muiden palvelualueiden resurssitarpeisiin ei ole mahdollista. Jos yhdelle tulosalueelle tehdään huomattava resurssilisäys kesken vuoden, saattavat muiden palvelujen resurssitarpeet jäädä toteutumatta tulevina vuosina, koska näin merkittävä lisäys epävarmassa taloudellisessa tilanteessa vaikuttaa oleellisesti taloudelliseen liikkumavaraan.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan esitys on perusteltu huolenosoitus henkilöstöresurssin riittävyydestä kotihoidossa. Jotta hoito- ja vanhuspalveluiden kokonaistilannetta voidaan arvioida, on hoito- ja vanhuspalveluiden johtajalta pyydetty seuraavia lisäselvityksiä:

 

• hoito- ja vanhuspalvelujen keskeiset toiminnalliset muutokset ja henkilöstölisäykset vuosina 2015 - 2019

• laskelma siitä, miten paljon henkilöstöä pitää lisätä Naantalissa, jos tehostetun palveluasumisen mitoitusluvuksi säädetään 0,7

• selvitys siitä, paljonko kotihoidon vanhusasiakkaista on ns. välimuotoisessa asumispalveluissa ja paljonko "normaaleissa kodeissa" ja miten tämä vaikuttaa toiminnan tehokkuuteen ja henkilöstön tarpeeseen Naantalissa verrattuna muihin kuntiin.

 

Hoito- ja vanhuspalvelujen johtajan laatima selvitys on liitteenä.

 

LIITE B1, KH 3.6.2019

 

Oheismateriaali:

• Selvityksen liitteet

 

Hoito- ja vanhuspalvelujen johtajan selvitys osoittaa, että Naantalissa on kehitetty toimintaa aktiivisesti, mutta lisäresurssointia varsinaiseen hoitohenkilöstöön ei ole tehty.

 

Päätöksenteon tueksi henkilöstöpäällikkö on laatinut vertailun vuosien 2018 ja 2019 ensimmäisen neljän kuukauden henkilöstötilanteesta hoito- ja vanhuspalveluissa (tiedot kerätty Populus-palkkaohjelmistosta). Kuten hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja esittää, on kotihoidossa ja hoito- ja vanhuspalveluissa jatkuva sijaistarve. Tarkasteluun on otettu vain ne vakanssit ja henkilöt, jotka tekevät hoitotyötä ja joiden työpanos lasketaan ns. mitoitukseen. Tarkastelussa käytetään htv:n käsitettä eli varsinaista tehtyä työaikaa, josta on poistettu lomat ja muut poissaolot.

 

Vuosien 2018 ja 2019 välillä sijaistarpeessa on selkeä nousu nimenomaan kotihoidossa, jossa määräaikaisten osuus on suurin. Sijaiset ovat tehneet kotihoidossa vuoden 2019 alussa noin 40 % tehdystä työpanoksesta. Myös ryhmäkodeissa sijaiset tekevät huomattavan määrän hoitotyöstä ja sijaisten osuus on kasvanut.

 

		Hoito- työn vakanssit	HTV 2018 (1.1.-30.4.)	HTV 2019 (1.1.-30.4)	HTV %	Palsujen lkm 1.1.-30.4.2018	Palsujen lkm 1.1.-30.4.2019
Koti- hoito	Vakituiset	49	26,9	29,3	59%
	Sijaiset		14,3	20,4	41%	125	179
	Yhteensä		41,2	49,7	100%
Ryhmä- kodit	Vakituiset	58	41	40,4	69%
	Sijaiset		14,7	17,9	31%	485	374
	Yhteensä		55,7	58,3	100%
Birgitta- koti	Vakituiset	47	32,4	34,4	77%
	Sijaiset		11,7	10,0	23%	234	229
	Yhteensä
Vuode- osasto	Vakituiset	32	24,5	26,4	83%
	Sijaiset		6,8	5,5	17%	112	116
	Yhteensä		31,3	31,9	100%

 

Esimiestyölle sijaisuuksien hallinta on haaste. Palvelussuhteiden lukumäärä kertoo, montako määräaikaista palvelussuhdetta on tarkasteluajanjaksolla alkanut ja päättynyt. Iso osa sijaistuksista on lyhyitä määräaikaisuuksia, jotka alkavat nopeasti ja joihin esimiesten on nopeasti löydettävä sijainen, jotta turvataan asiakkaiden palvelutarve.

 

Määräaikaisten palvelussuhteiden lukumäärä on noussut vuoden 2018 vastaavasta ajankohdasta vuoteen 2019 kotihoidossa. Ryhmäkodeissa niiden määrä on selkeästi laskenut ja Birgittakodissa ja vuodeosastolla pysynyt suunnilleen samalla tasolla.

 

Jotta sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen kokonaiskustannusvaikutusta voidaan arvioida, on henkilöstöpäällikkö laatinut arvion henkilötyövuosien lisäyksistä ja kustannusvaikutuksista saatujen lisäselvitysten ja ylläolevan laskennan perusteella. Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja esittää, vakituisia toimenhoitajia tarvittaisiin lisää 12 ja vakituisia sijaisuuksia hoitavia toimenhoitajia tarvittaisiin 4 eli yhteensä 16 uutta tointa ryhmäkoteihin ja Birgittakotiin.

 

Alla olevaan taulukkoon on laskettu vakanssien kustannusvaikutus (palkat, työaikakorvaukset, lomarahat, sivukulut) vuosille 2019 ja 2020. Vuoden 2019 osalta on huomioitu kotihoidon hoitajien kustannukset viidelle kuukaudelle ja vuoden 2020 osalta koko vuodelle. Laskennassa on sekä kuuden hoitajan lisäys että kolmen hoitajan lisäys. Jos hoitajamitoitus nousee vuoden 2020 aikana, on sillä huomattava kustannusvaikutus koko kaupungin talouteen. Kustannusvaikutukset on laskettu hoito- ja vanhuspalvelujen johtajan laskemien lisäresurssiarvioiden perusteella.

 

	Uudet vakanssit, lkm	Lisäkustannus 5kk 2019	Lisäkustannus 2020
Kotihoito	6	95 000€	228 000€
(á 38 000€/vuosi)	3	47 500€	114€
Ryhmäkodit	11		506 000€
(á 46 000€/vuosi)
Birgittakoti	5		230 000€
(á 46 000€/vuosi)

 

Naantalissa laaditaan parhaillaan raamia vuoden 2020 talousarvion valmisteluun. Tässä vaiheessa voi jo todeta, että valmistelua tehdään epävarmassa tilanteessa. Siten sosiaali- ja terveyslautakunnan esitys tuottaa huomattavia haasteita vuoden 2020 talousarvion laadintaan. Epävarmassa tilanteessa, kun odotetaan hallitusohjelmaa, merkittävä vakanssien lisäys saattaa synnyttää haasteita muiden peruspalveluiden kehittämiselle.

 

Esitettyjen lisäselvitysten ja edellä kerrotun perusteella esitämme, että kotihoitoon perustetaan kolme uutta hoitajan vakanssia, jotka voidaan täyttää 1.8.2019 lukien. Muut esitetyt lisäresurssit käsitellään talousarvioprosessin yhteydessä, jolloin meillä on selkeämpi käsitys mahdollisista muutoksista kaupungin meno- ja tuloarvioon. Talousarvionkäsittelyssä tulee myös esittää ratkaisuehdotus, miten sijaispoolia käytännössä hallinnoidaan siten, että hoito- ja vanhuspalveluissa ja mahdollisesti myös terveyspalveluissa siirrytään keskitettyyn rekrytointiin ja sijaispoolin hallintaan.

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää kotihoidon resurssien vahvistamiseksi 47 500 euron lisämäärärahan vuoden 2019 talousarvion tulosalueelle "Hoito- ja vanhuspalvelut".

 

Kaupunginhallitus päättää perustaa kolme hoitajan tointa hoito- ja vanhuspalvelujen kotihoitoon. Toimet julistetaan haettavaksi ja ne voidaan täyttää 1.8.2019 lukien edellyttäen, että kaupunginvaltuusto myöntää esitetyn lisämäärärahan.

 

Muut henkilöstöresurssitarpeet käsitellään talousarvioprosessin yhteydessä, jolloin hoito- ja vanhuspalveluilta edellytetään suunnitelmaa sijaisten rekrytoinnin ja sijaispoolin organisoinnista.

 

KOKOUSKÄSITTELY:

 

Merkittiin, että henkilökunnan edustaja Henry Palomäki oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan.

 

Keskustelun aikana Kimmo Aho esitti Kaisa Sipposen kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi asiassa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti kahden ensimmäisen kappaleen osalta.

 

Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Hanna Gustafsson, Heini Jalkanen, Juha Eura, Jan Lindström, Saara Seppälä ja Markku Tuuna. Ahon ehdotuksen puolesta äänestivät Kimmo Aho, Sirpa Hagsberg, Mirva Maine, Kaisa Sipponen ja Jasper Wilenius.

 

Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaupunginhallituksen päättäneen hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen äänin 6 - 5.

 

Keskustelun aikana kaupunginjohtaja muutti ehdotuksensa kolmannen kappaleen kuulumaan seuraavasti:

 

"Muut henkilöstöresurssitarpeet ja myös ostopalvelujen käytön mahdollisuudet selvitellään ja käsitellään talousarvioprosessin yhteydessä, jolloin hoito- ja vanhuspalveluilta edellytetään suunnitelmaa sijaisten rekrytoinnin ja sijaispoolin organisoinnista."

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen yksimielisesti ja päätti esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää kotihoidon resurssien vahvistamiseksi 47 500 euron lisämäärärahan vuoden 2019 talousarvion tulosalueelle "Hoito- ja vanhuspalvelut".

 

Kaupunginhallitus päätti perustaa kolme hoitajan tointa hoito- ja vanhuspalvelujen kotihoitoon. Toimet julistetaan haettavaksi ja ne voidaan täyttää 1.8.2019 lukien edellyttäen, että kaupunginvaltuusto myöntää esitetyn lisämäärärahan.

 

Muut henkilöstöresurssitarpeet ja myös ostopalvelujen käytön mahdollisuudet selvitellään ja käsitellään talousarvioprosessin yhteydessä, jolloin hoito- ja vanhuspalveluilta edellytetään suunnitelmaa sijaisten rekrytoinnin ja sijaispoolin organisoinnista.

Kaupunginvaltuusto 10.06.2019 § 39

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginvaltuusto myöntää kotihoidon resurssien vahvistamiseksi 47 500 euron lisämäärärahan vuoden 2019 talousarvion tulosalueelle "Hoito- ja vanhuspalvelut".

 

KOKOUSKÄSITTELY:

 

Keskustelun aikana valtuutettu Sirpa Hagsberg esitti, että valtuusto päättäisi seuraavaa:

 

"Kaupunginvaltuusto myöntää kotihoidon resurssien vahvistamiseksi 90 000 euron lisämäärärahan vuodelle 2019 kuuden vakituisen hoitajan palkkaamiseen. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaiset kolmen varahenkilön vakinaista toimea rahoitetaan sijaismäärärahoista. Rekrytointiprosessin aikataulun päättää asiantuntijaorganisaatio ja rekrytoinnissa on korostettava joustavuutta ja monialaista osaamista. Vuodelle 2020 esitettyjen kotihoidon kahden hoitajan toimen tarvetta arvioidaan uudelleen syksyllä talousarvionkäsittelyn yhteydessä."

 

Valtuutettu Harri Palomäki kannatti valtuutettu Hagsbergin esitystä.

 

Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta äänesti 21 valtuutettua ja valtuutettu Sirpa Hagsbergin ehdotuksen puolesta äänesti 18 valtuutettua kolmen valtuutetun äänestäessä tyhjää. Yksi valtuutettu oli poissa.

 

Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaupunginvaltuuston päättäneen hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen.

 

LIITE A5, KV 10.6.2019

 

KAUPUNGINVALTUUSTO:

 

Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.