Dynasty tietopalvelu Haku RSS Naantali

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://aleksis.naantali.fi:80/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://aleksis.naantali.fi:80/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 28.03.2018/Pykälä 22

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Ympäristö- ja rakennuslautakunta

§ 22

28.03.2018

 

Ympäristölupapäätös / Palovuoren Kivi Oy / Isosuon maankaatopaikan louhinnat

 

901/11.06.00/2017

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 28.03.2018 § 22

 

Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 20.3.2018:

 

Asia

 

Ympäristölupapäätös, joka koskee kivenlouhintaa ja murskausta Isosuon maankaatopaikan laajentamiseksi kiinteistöllä Isosuon maankaatopaikka RN:o 529-416-1-15. Lupa haetaan viiden vuoden määräajaksi, ottomäärä 55 000 m3ktr.

 

Päätös sisältää myös ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Hakija

 

Palovuoren Kivi Oy

PL 415

21201 RAISIO

 

Y-tunnus: 10319672

 

Laitos, toiminta ja sijainti

 

Isosuon maankaatopaikan louhos

 

toimialatunnus: 08120

 

Naantalin kaupunki, Ladvon kylä, Isosuontie, Naantali

kiinteistötunnus: 529-416-1-15

 

Luvan hakemisen peruste ja toimivaltainen viranomainen

 

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. YSL liite 1 taulukko 2 kohta 7 e mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. YSL 27 § 2 momentin kohdan 3 mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (VNa ympäristönsuojelusta 713/2014) 2.1 § kohta 6 b) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa-asioihin kuuluu tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää.

 

Hakemuksen vireille tulo

 

Palovuoren Kivi Oy on toimittanut ympäristölupahakemuksen Naantalin kaupungille 20.10.2017.

 

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

 

Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 9.6.2011 § 73 myöntänyt Naantalin kaupungille toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan maankaatopaikan laajentamiseen ja 10 000 m3 ktr louhintaan. Suunniteltu kiviaineksen louhinta ja murskaus liittyvät keskeisesti maankaatopaikan laajennusalueen esirakentamiseen. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 15.5.2013 § 69 myöntänyt ympäristöluvan Palovuoren Kivi Oy:lle 70 000 m3 ktr kiviaineksen louhimiselle ja lupa on ollut voimassa 31.12.2017 saakka. Naantalin kaupunki on 31.8.2016 myöntänyt Palovuoren Kivi Oy:lle toimenpideluvan maankaatopaikan läjitysalueen louhinnalle ja lupa on voimassa 17.9.2019 saakka.

 

Naantalin kaupunki ja Palovuoren Kivi Oy ovat 20.6.2012 allekirjoittaneet sopimuksen, jolla sovitaan, että Palovuoren Kivi Oy:llä on oikeus noin 80 000 m3ktr louhintaan Isosuon maankaatopaikka-alueella. Sopimus on ollut voimassa vuoden 2017 loppuun. Naantalin kaupungin tekninen lautakunta on 20.12.2017 § 127 hyväksynyt maankäyttösopimuksen jatkamisen vuoden 2022 loppuun ja valtuuttanut teknisen johtajan allekirjoittamaan sopimuksen jatkamisen Palovuoren Kivi Oy:n kanssa Naantalin kaupungin (529) Ladvon kylän (416) Isosuon kaatopaikka -nimisellä tilalla tarvittavista louhintatöistä. Palovuoren Kivi Oy on allekirjoittanut sopimuksen maankäytöstä 24.1.2018.

 

Alueella on voimassa Naantalin kaupunginvaltuuston 10.12.2007 hyväksymä Isosuon jäteasema-alueen asemakaava. Suunnittelualue on asemakaavassa varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-5). Alueelle voidaan rakentaa teollisuustiloja, kuten teollisuushalleja ja korjaamoja niihin liittyvine varasto- ja aputiloineen sekä varastorakennuksia. Alueelle ei saa rakentaa asuntoja. Alueelle saadaan sijoittaa ja varastoida teollisuustoiminnasta tai maankamaran ottamisesta johtuvia aineksia. Louhinta-alue on Naantalin kaupunginvaltuuston 30.1.2017 hyväksymässä Manner-Naantalin osayleiskaavassa merkinnällä T, teollisuus- ja varastoalue. Alueen eteläpuolella Manner-Naantalin osayleiskaavassa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta M ja Isosuontien toisella puolella alueen pohjoispuolella on jätteenkäsittelyaluetta EJ ja suojaviheraluetta EV. Asemakaavassa on vastaavat merkinnät EV ja EJ-1 eli jätteenkäsittelyalue jätteiden käsittelyä, varastointia ja loppusijoitusta varten.

 

Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö

 

Suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijaitsee Isosuon maankaatopaikalla Naantalin kaupungin Ladvon kylässä tilalla Isosuon kaatopaikka RN:o 529-416-1-15, osoitteessa Isosuontie, Naantali. Kiinteistön omistaa Naantalin kaupunki. Maankaatopaikalle läjitetään rakennustyömaiden puhtaita kaivumassoja ja kiviainesta. Louhittava alue rajautuu etelässä maankaatopaikkaan.

 

Alue sijaitsee noin 6 km Naantalin kaupungin keskustasta koilliseen Isosuontien varressa. Etäisyyttä Raision rajalle on noin 300 metriä. Alueesta noin 700 metrin etäisyydellä koilliseen sijaitsee Isosuon suljettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka, jonka läheisyydessä toimii nykyisin Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n pienjäteasema. Noin 300 metrin etäisyydellä länsiluoteeseen sijaitsee Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n Härkäsuon tuhkan läjitysalue, jonka laajentamista ollaan suunnittelemassa tällä hetkellä YVA-prosessin käynnistyksen kautta. Lisäksi lähialueella Isosuontien varrella toimii V-S Puutarhamulta Oy, Palovuoren Kivi Oy:n kiviaineksen louhinta- ja murskausalue sekä Forcit Oy:n Seveso III-direktiivin mukainen pysyvä räjähdysainevarasto.

 

Suunnittelualueen ympäristö on harvaan asuttua metsämaata. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee 400 metrin etäisyydellä etelään ja lähin vapaa-ajan kiinteistö 800 metrin etäisyydellä luoteeseen. Noin 600 metrin etäisyydellä sijaitsee golf-kenttä.

 

Maaperä alueella on pääosin kalliota. Louhittava maa-aines on kiillegneissiä. Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä, sillä kalliopinnan päällä oleva maakerros on ohut. Alueella esiintyvä pohjavesi on kalliopohjavettä.

 

Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesialue sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä lounaassa (Lietsala 0252901).

 

Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole Natura-2000-alueita eikä luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelulailla suojeltu alue Haanvuoren jalopuumetsikkö sijaitsee noin 1,5 kilometriä lounaaseen.

 

Louhittavalla alueella ei ole erityisiä maisema-arvoja, sillä alueen maisemakuvaa hallitsevat alueen ja sen lähiympäristön jätetoiminnat.

 

Hakemuksen mukainen toiminta

 

Toiminnan kuvaus

 

Kiviainesta louhitaan Isosuon maankaatopaikan pohjoisreunasta maankaatopaikan läjitystilavuuden kasvattamiseksi. Louhittavan alueen pinta-ala on noin 1 ha. Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä 80 000 m3ktr, josta louhimatta oleva määrä on 55 000 m3ktr. Tuotantomäärä alueella on noin 11 000 m3ktr/a. Eri lajitteita mursketta tuotetaan vuodessa keskimäärin 30 000 tonnia, maksimissaan 70 000 tonnia vuodessa. Louhintatoiminnan eteneminen määräytyy maankaatopaikan lisäläjitystilavuuden tarpeen mukaisesti. Suunniteltu pohjan korkeus alueella on + 26.0 louhinta-alueen länsiosassa ja +26.5 sen itäosassa.

Louhetta voidaan käyttää hyödyksi mm. maankaatopaikan erilaisissa tukirakenteissa ja työmaateiden rakenteissa. Tehollisen läjitystilavuuden kasvattamiseksi suurin osa murskatusta kiviaineksesta kuljetetaan muualle hyötykäyttöön. Toiminnassa käytetään siirrettävää murskauslaitosta, joka sijoitetaan ottamisalueelle louhoksen pohjalle rintauksen suojaan. Murskeen ja maa-aineksen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkonetta, kauhakuormaajaa ja kuorma-autoja. Murskaustoiminta tapahtuu jaksoittaisesti kiviaineksen louhinnan yhteydessä riippuen murskattavan aineksen määrästä ja kiviaineksen kysynnästä. Tuotettu murske varastoidaan ottamisalueella tai kuljetetaan muualle hyötykäyttöön.

Porausta, rikotusta ja räjäytyksiä tehdään maanantaista perjantaihin klo 8-18 ja murskausta, kuormaamista ja kuljetusta maanantaista perjantaihin klo 7-20. Laitos on toiminnassa 6-12 kk vuodessa kestoltaan vaihtelevina ajanjaksoina. Murskausta tehdään 15.8.-15.6. välisenä aikana, jolloin toiminta-aika on sama kuin 500 metrin etäisyydellä maankaatopaikan länsipuolella olevalla Palovuoren Kivi Oy:n Isosuon ottoalueella (kiinteistöt Luhta RN:o 1:14 ja Luhta I RN:o 2:11).

 

Liikenne

 

Raskasta liikennettä alueelle aiheutuu arviolta 20 käyntiä vuorokaudessa. Liikennöinti tapahtuu asfalttipäällysteistä Isosuontietä pitkin. Alueelle liikennöinti tapahtuu Isosuontieltä väliaikaisen liittymän kautta tai toiminta-alueen luoteispuolelle rakennetun tien kautta. Liikennöinnissä louhittavalle alueelle voidaan hyödyntää tarvittaessa molempia liittymä-/tiejärjestelyjä tai vain toista niistä.

 

Tuotannossa käytettävät raaka-aineet, polttoaineet ja kemikaalit ja niiden varastointi

 

Työkoneiden käyttämä polttoaine on kevyttä polttoöljyä, jonka keskimääräinen kulutus on 22 tonnia vuodessa. Polttoöljyä varastoidaan kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa säiliöissä. Muita öljyjä kulutetaan arviolta 40 litraa vuodessa ja voiteluaineita 12 litraa vuodessa, ja ne varastoidaan allastettuna lukitussa tilassa alueella.

 

Veden kulutus on arviolta kymmenen kuutiota (10 m3) päivässä. Käytettävä vesi otetaan alueelle kertyvistä sade- ja sulamisvesistä. Tarvittaessa alueelle tuodaan vesisäiliö.

 

Sähkö alueelle saadaan aggregaatista.

 

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

 

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset ovat vähäisiä. Päästöt keskittyvät työmaa-alueelle, eikä niillä ole merkitystä alueen ilmapäästöjen kannalta. Valtaosa päästöistä syntyy porauksesta, murskauksesta, seulonnasta sekä työkoneista ja -laitteista. Hiukkaspäästöt muodostuvat lähinnä porauksesta ja murskauksesta. Murskauslaitos on osin koteloitu ja porauskalusto on varustettu laitekohtaisilla pölynpoistolaitteistoilla. Myös ottorintaukset ja varastokasat estävät pölyn leviämistä ympäristöön. Työkoneiden keskimääräiset päästöt on laskettu VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän perusteella kiviaineksen enimmäiskulutuksen mukaan. Hiukkaspäästöjä on keskimäärin 0,4 t/a, typen oksideja 0,8 t/a, rikkidioksidia 0,0006 t/a ja hiilidioksidipäästöjä 95 t/a. Pölystä ei aiheudu merkittävää haittaa louhimon ulkopuolelle, sillä pääosa pölystä jää ottoalueelle. Tarvittaessa toiminnasta aiheutuvia pölypäästöjä vähennetään kastelemalla pölyäviä työvaiheita sekä aluetta ja tiestöä.

 

Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten viihtyisyyteen tai terveyteen. Toiminta-alue sijaitsee kallioseinämien suojassa. Murskaustoiminnasta, räjäytyksistä ja porauksesta aiheutuva melu on paikallista eikä kestoltaan jatkuvaa. Louhinnasta syntyy melua porauksissa, räjäytyksissä sekä louheen lastauksessa. Murskauslaitoksella melun lähteitä ovat pääasiassa kiviaineksen murskaus, seulonta ja moottoreiden melu. Louhintatoiminnan alkuvaiheessa murskauslaitos sijoitetaan maankaatopaikan lounaiskulmaan/länsireunaan. Murskauslaitos sijoitetaan louhoksen pohjalle, etenemän mukaisesti siten, että rintaukset sekä mahdolliset varastokasat toimivat meluesteinä ja vähentävät pölyn vaikutuksia. Varastokasojen sijoittaminen mahdollisimman lähelle tuotantolaitosta vähentää myös ylimääräistä liikennöintiä alueella.

 

Suunnitellun louhinta-alueen pohjoisreunalla Isosuontien varressa on kymmenen metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei louhita. Suojavyöhyke on korkeudeltaan noin viisi (5) metriä suhteessa louhintatasoon ja suojaa näin ollen osaltaan melun leviämistä pohjoiseen päin. Myöhemmin suojavyöhyke estää maankaatopaikan maaläjitysten sortumista tielle päin.

 

Tärinää aiheuttavat irtiottoräjäytykset. Räjäytyksistä aiheutuva tärinä on hetkellistä ja lyhytkestoista. Luvan hakijan mukaan louhinta ei aiheuta merkittävää tärinähaittaa lähiasutukselle. Toiminta tapahtuu suurelta osin työpäivien aikana. Isosuontien läheisyys huomioidaan räjäytystöissä räjähdyspanosten mitoituksessa.

Alueella ei ole tehty aiemmin melumittauksia. Toiminnanharjoittaja on teettänyt mallinnukseen perustuvan meluselvityksen, päiväys 22.1.2018, ympäristölupahakemuksen täydennyksen liite D. Laskennallisen mallinnuksen tulosten perusteella porauksen aiheuttama melutaso alittaa valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) raja-arvon 55 dB(A) ympäristön asuinrakennuksilla ja raja-arvon 45 dB(A) lomarakennuksilla kaikissa louhintavaiheissa. Murskauksesta, rikotuksesta ja toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ylittää vähäisesti valtioneuvoston asetuksen 800/2010 raja-arvon tai on sen suuruinen lähimmän asuinrakennuksen ja lähimmän lomarakennuksen piha-alueella osassa toiminnan vaiheista. Ylitys on suuruudeltaan pieni ja osalla rakennusten pihaa raja-arvo alittuu. Melun leviämistä etelään ja luoteeseen voidaan vaimentaa sijoittamalla murskauslaitos varastokasan tai meluvallin taakse. Laskennan perusteella varastokasan tai meluvallin korkeuden tulee olla vähintään 5 m murskauspaikan tasosta. Murskauslaitos tulee siirtää louhoksen sisään toiminnan alkuvaiheessa heti, kun se on teknisesti mahdollista. Laskennan tuloksiin ei ole lisätty melun mahdollisesta iskumaisuudesta johtuvaa korjausta. Lähimmät melulle herkät kohteet sijaitsevat 400-800 m etäisyydellä louhinta-alueesta, joten etäisyydestä johtuen on epätodennäköistä, että kohteisiin aiheutuisi iskumaista melua. Mikäli melu ympäristössä havaitaan iskumaiseksi ja raja-arvo tästä johtuen ylittyy, tulee melusuojaustoimenpiteitä tällöin parantaa.

 

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

 

Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Alueen ja sen lähiympäristön jätetoimintojen vuoksi alue ei ole enää luonnontilainen. Ottamisalueelta on puusto poistettu. Suunnittelualue sijaitsee etäällä alueen ympäristössä sijaitsevista suojeltavista kohteista, joten toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia suojeltaviin kohteisiin. Alueen läheisyydessä noin 450 metriä pohjoiseen on havaittu liito-oravien noin hehtaarin kokoiselle alueelle rajautuva levähdys-, ruokailu- ja pesäpaikka. Esiintymä on erillisesiintymä, ja kyseisestä esiintymästä länteen, noin 1,5 kilometrin päässä, on vahva liito-oravien esiintymä. Isosuontien pohjoispuolelle on esitetty 2014 ja 2016 tehdyssä liito-oravaselvityksessä ekologisen käytävän jättämistä niin liito-oraville kuin isommille selkärankaisille. Manner-Naantalin osayleiskaavatyön yhteydessä on selvitetty arvokkaat luontokohteet. Lähimmät arvokkaat luontokohteet ovat Isosuontien pohjoispuolella lupa-alueesta lähimmillään 400 metriä länteen sijaitsevat metsälain mukaiset kalliometsät ja alueesta lähimmillään noin yksi kilometri lounaaseen sijaitsevat metsälain mukaiset vähäpuustoiset suot tai metsäkortekorvet.

 

Jätteet ja niiden käsittely

 

Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisissa keräysastioissa ja toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Vaaralliset jätteet toimitetaan välittömästi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Toiminnasta syntyviä jätteitä ovat jäteöljyt ja -voiteluaineet, arviolta 40 kg vuodessa ja vähäisiä määriä talousjätettä, jotka kerätään jäteastiaan. Lisäksi toiminnasta muodostuu kaivannaisjätteitä.

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

 

Pintamaat, arviolta 4 000 k-m3, sijoitetaan maankaatopaikalle. Kannot sekä juurakot, joiden määrä ei ole ennalta arvioitavissa, erotellaan pintamaista, kasataan aumoihin ja toimitetaan muualle jatkokäsittelyyn. Alueella ei varastoida muualta tuotuja kaivannaisjätteitä. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulaissa (527/2014) esitettyjä haitallisia vaikutuksia, joten erityisiä toimenpiteitä eikä erillistä seurantaa tarvita. Toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan maankaatopaikan tarkkailun yhteydessä.

 

Päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen

 

Polttoaineita varastoidaan alueella vain siellä työskenteleviä työkoneita varten. Polttoaineet varastoidaan ylitäytön estimellä varustetuissa kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa säiliöissä. Kuljetuskalustoa ei tankata tai huolleta alueella. Toiminta-alueella on käytettävissä imeytysainetta mahdollisen vahingon varalle.

 

Alueen pintavaluntatilanne muuttuu jonkin verran nykyisestä, missä maankaatopaikan vedet johdetaan itäpuoliseen ojaan. Työnaikaiset hulevedet johdetaan maankaatopaikan vesienkeräysjärjestelmään, alueen länsipuolella olevaan laskuojaan ja myöhemmin rakennettavaan laskeutusaltaaseen. Alueella muodostuvien valumavesien määrä on vähäinen. Vaikutukset pintavesiin muodostuvat lähinnä käytetyistä räjähdysaineista ja kallioperästä mahdollisesti liukenevista aineista. Toiminnassa ei synny jätevesiä.

 

Louhintatoiminnan seurauksena alueella oleva kallioalue poistuu ja maankaatopaikka laajenee pohjoiseen. Murskaustoiminnalla ei normaalitilanteessa ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole pohjavesialueita tai vedenottamoita.

 

Toiminnanharjoittaja on selvittänyt edellisen ympäristöluvan yhteydessä lähimmät yksityiset, käytössä olevat talousvesikaivot 500 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Tarkkailtavia kaivoja löytyi yksi kappale. Vuoden 2017 vesitarkkailuraportin mukaan noin 400 metrin etäisyydellä eteläpuolella sijaitsevan asuinkiinteistön porakaivon vedenlaatu oli hyvä lukuun ottamatta luontaista maa- ja kallioperän vaikutusta pohjaveden laatuun, jotka näkyivät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 401/2001 laatuvaatimusten ja -suositusten ylittymisenä veden fluoridi- ja rautapitoisuuden sekä sameuden ja värin osalta.

 

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

 

Laitoksen hoitajat ja koneiden käyttäjät tarkkailevat jatkuvasti laitosten ja koneiden toimintaa. Mikäli toiminnassa havaitaan häiriö, toiminta pysäytetään kunnes vika on saatu korjattua. Melu- ja pölymittauksia tehdään tarvittaessa.

 

Louhintatoiminnan ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi on laadittu melun mittaussuunnitelma (hakemuksen liite 10c, 30.10.2015), kaivojen tarkkailuohjelma (hakemuksen liite 10b, 30.10.2015) ja tärinämittauspistekartta (liite 10d). Lisäksi on laadittu räjäytys- ja louhintatyön turvallisuussuunnitelma (liite 10e).

 

Palovuoren Kivi Oy:llä on käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001:2004.

 

Toimintaan liittyvät riskit, häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

 

Polttoaineiden varastoimiseen liittyy riski öljytuotteiden pääsemisestä maaperään. Tämän estämiseksi toimita-alueella polttoaineet säilytetään kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa säiliöissä. Alueelle varataan imeytysmateriaalia vahingon varalle.

 

Murskauslaitoksen melu- ja pölysuojausten rikkoontuminen aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä. Laitteiston käyttäjät tarkkailevat laitteiden toimintaa jatkuvasti ja häiriötilanteessa pysäyttävät toiminnan tarvittavassa laajuudessa. Toimintaa jatketaan vasta kun laitteistot ja/tai rikkoontuneet suojaukset on korjattu.

 

Koneet ja laitteet sekä murskauslaitos pidetään jatkuvasti työturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa.

 

Henkilöstö on suorittanut ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksen, missä henkilöstö on perehdytetty ympäristövastuulliseen toimintaan omiin työtehtäviinsä liittyen.

 

Alueen tuleva käyttö

 

Louhittavaa aluetta käytetään tulevaisuudessa maankaatopaikkana. Alueelle läjitetään puhtaita ylijäämämaita. Maankaatopaikkatoiminnan loputtua alue maisemoidaan maankaatopaikka-alueen maisemoinnin yhteydessä.

 

Hakemus toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

 

Ympäristölupahakemus sisältää myös ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi ennen lainvoimaiseksi tuloa. Perusteluna toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta hakija esittää mm. maankaatopaikan läjitystilavuuden ja käyttöiän kasvattamisen ja maankaatopaikkatoiminnan keskeytyksettömän jatkamisen. Maa-ainestenotto tukee alueen asemakaavan mukaista käyttöä. Toimintaa halutaan myös jatkaa ennen vuoden 2018 kesäaikaan sijoittuvaa toimintataukoa. Toiminnan laajuus ja sen luonne huomioiden suunnitellun ottotoiminnan vakuudeksi esitetään 4 000 euroa.

 

Lupahakemuksen käsittely

 

Lupahakemuksen täydentäminen

 

Hakemusta on täydennetty 4.12.2017, 21.12.2017, 30.1.2018 ja 2.2.2018.

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Ympäristölupahakemuksesta on kuulutettu Naantali kaupungin, Maskun kunnan ja Raision kaupungin ilmoitustauluilla 9.2.-12.3.2018 välisenä aikana. Rannikkoseutu-lehdessä on julkaistu 9.2.2018 hakemusta koskeva kuulutus. Asianosaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille on lähetetty hakemusta koskeva kirje 8.2.2018.

Tarkastus

 

Hakemuksen johdosta alueelle on tehty tarkastus 16.3.2018. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Lausunnot

 

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunto Raision kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, alueelliselta pelastusviranomaiselta ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes).

Raision kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 8.3.2018 seuraavaa: Ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista Palovuoren Kivi Oy:n kivenlouhintaa ja murskausta koskevasta ympäristölupahakemuksesta, mikäli toiminnassa noudatetaan kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta asetettuja vaatimuksia (VnA 800/2010).

 

Maskun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 27.2.2018 seuraavaa: Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta, mikäli toiminnassa noudatetaan kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta asetettuja vaatimuksia (VnA 800/2010).

 

Raision kaupungin terveysvalvontajaosto toteaa lausunnossaan 27.2.2018 seuraavaa: Palovuoren Kivi Oy:n toiminnan jatkamiselle ja sen hakemalle ympäristöluvalle ei ole terveydensuojelullista estettä, mikäli toiminnassa noudatetaan kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta asetettuja vaatimuksia (VnA 800/2010). Toiminnasta ei ole tullut valituksia tai huomautuksia terveysvalvontaan. Esitetyt melun mittaussuunnitelma ja kaivojen tarkkailusuunnitelma ovat riittävät terveydensuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen.

 

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos ilmoittaa 15.2.2018 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Hakemuksen kohteena olevan kiinteistön pohjoispuolella, kiinteistöllä 529-24-9908-1001 sijaitsee Forcit Oy:n hallinnoima pysyvä räjähdevarasto, jonka valvontaviranomaisena räjähteiden varastoinnin osalta toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Räjähdevarasto on Seveso III-direktiivin mukainen kohde, jonka ympärille on määritelty ns. konsultointivyöhyke ja toiminnanharjoittaja on ollut velvollinen laatimaan toimintaperiaateasiakirjan suuronnettomuuden vaikutusten ehkäisemiseksi ja rajaamiseksi. Pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan ympäristölupahakemuksesta tulee pyytää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto. Räjähteiden mahdollinen varastointi hakemuksen kohteena olevalla alueella edellyttää luvan hakemista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta. Hakemuksen mukaan kevyen polttoöljyn varastointi alueella järjestetään kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa säiliöissä. Mikäli kevyen polttoöljyn enimmäisvarastomäärä ylittää 10 tonnia, tulee toiminnanharjoittajan tehdä pelastusviranomaiselle ilmoitus vaarallisten kemikaalien vähäisestä käsittelystä ja varastoinnista (L 390/2005, VnA 685/2015). Polttonesteiden säiliöt tulee tilavuudesta riippumatta varustaa ylitäytönestimellä ja laponestolla. Alueelle tulee varata riittävä alkusammutuskalusto sekä välineistöä mahdollisten kemikaalivuotojen torjuntaan ja talteenottoon.

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) toteaa 7.3.2018 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Alueen läheisyydessä on Oy Forcit Ab:n pysyvä räjähdevarasto, jossa saa olla enintään 45 000 kg vaarallisuusluokan 1.1 räjähteitä. Suurin mahdollinen kerralla räjähtävä määrä on arvioitu olevan 25 000 kg ja tällä määrällä kyseiselle murskaamistoiminnalle vaadittava suojaetäisyys olisi 438 metriä. Selvitysten mukaan nyt suunnitellun kiinteistön rajalta Forcitin varastolle matkaa on 270 metriä, jolloin kyseinen suojaetäisyys ei ole riittävä. Hakemuksessa on kuitenkin mainittu, että murskaamistoiminta tapahtuu suojaavan kiviainesläjän takana, jotta melu ja tärinähaitta tielle olisi mahdollisimman pieni. Forcitin varasto sijaitsee tien toisella puolella. Tukes tulee olemaan yhteydessä Oy Forcit Ab:hen selvittääkseen mahdollisuutta räjähdemäärien pienentämiseen tai tarkempien mallinnusten tekemiseksi, jotta voidaan varmistaa murskaustoiminnan jatkaminen. Tukes ei näe estettä ympäristöluvan määräaikaiselle jatkamiselle.

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

Hakemuksen johdosta tehtiin yksi muistutus. Muistuttaja Lassintieltä Maskusta toteaa 12.3.2018 saapuneessa viestissään seuraavaa:

 

Vanha lupa on ollut voimassa viitisen vuotta, jona aikana on louhittu vain 15 000 m3 kalliota, Näyttää siltä, että yrityksellä ei ole ollut aikomustakaan louhia luvan mukaista määrää kalliota luvan voimassaoloaikana. Ilmeisesti louhinnan määrän on määritellyt muut kuin läjitysalueen laajentamiseen liittyvät tarpeet. Näin ollen uutta ympäristölupaa ei tulisi myöntää lainkaan, siitä aiheutuvien haittojen ja niiden seurantaan liittyvien laiminlyöntien vuoksi.

 

Jos kuitenkin ympäristölupa myönnettäisiin, mikä ei ole haittoihin nähden kohtuullista, olisi ympäristöluvan ehdoissa otettava huomioon useita parannuksia verrattuna vanhaan.

 

Ympäristön asutukselle kohdistuvat haitat ovat melu ja kiviainespöly sekä räjäytykset ja luonnolle merkittävin haitta on melu teeren soidinpaikalla läheisellä Ristivuorella.

 

Melua syntyy räjäytyksistä, kalliolohkareiden pienentämisestä, murskaamisesta, seulonnasta ja työkoneiden äänistä. Räjäytysten äänet kantautuvat hyvin voimakkaina yli kilometrin päähän louhimosta. Paukaus on joka kerralla kova, tosin lyhytkestoinen, ja sitä edeltää pitkään piippaava varoitusääni. Kaikki nämä äänet kuuluvat voimakkaina kaikkialle Lassintielle ja Lassinkaareen, missä on tällä hetkellä 11 asuttua taloa. Kalliolohkareiden vasarointi pienemmiksi kappaleiksi murskausta varten aiheuttaa kovan useita sekunteja kerrallaan kestävän pikakiväärin ääntä muistuttavan paukkeen, joka käy korviin ja sama toistuu uudestaan ja uudestaan pienen tauon jälkeen. Tämä työvaihe saattaa kestää useita tunteja jopa päivän yhtäjaksoisesti ja aiheuttaa erittäin ärsyttävää melua saaden vanhemman ihmisen hermostumaan ja siirtymään muualle välttääkseen aiheutettua melua. Seuraavaksi haitallisia ovat murskauksen ja seulonnan äänet, jotka myös kuuluvat yli kilometrin päähän häiritsevän selvästi. Työkoneiden varoitusäänet toistuvat vähän väliä ja kuuluvat hyvin kilometrinkin päähän.

 

Kivipölyn määrää ja haitallisuutta on vähätelty, mutta se on haitallista hengitykselle ja sitä lentää tuulen mukaan kilometrinkin päähän. Sen määräksi ilmoitettu 400 kg/a on törkeästi vääristelty. 3,6 kymmenestuhannesosa prosenttia (tn) vuotuisesta ehdotetusta louhintamäärästä 11 000 m3 ei voi pitää alkuunkaan paikkaansa. Murskauksessa ja seulonnassa, josta kivipölyä syntyy eniten, käsitellään kappaleita, joiden läpimitta on muutamasta millistä alle 5 cm:iin, kappaleiden määrä on valtava. Jotta murskauksessa saadaan syntymään niin pieniä kappaleita, murtopintaa syntyy suunnattomat määrät ja murtopinnoista vastaavasti suuret määrät kivipölyä. Pienimmät partikkelit lentävät tuulten mukana helposti kilometrin pituisia matkoja.

 

Räjäytyksistä aiheutuu melun lisäksi myös tärinää, joka voi vahingoittaa taloja, jotka on perustettu kalliolle. sama koskee porakaivoja.

 

Seuraavia kiristyksiä haluan lupaehtoihin, mikäli uusi lupa kaikesta huolimatta myönnetään.

 

1) Louhimo on rakennettavilla riittävillä melueristeillä eristettävä ympäristöstä, niin että äänet vaimentuvat kilometrin etäisyydellä hiljaisen puheäänen tasolle.

 

2) Louhimo on suojattava niin, että lentävä kivipöly ei pääse louhimon ulkopuolelle

 

3) Räjäytyspanosten voimakkuutta on vähennettävä, jotta rakennukset ja kaivot eivät vahingoitu

 

4) Rakennukset ja kaivot on tutkittava ennen uuden luvan myöntämistä ja toiminnan aloitusta kilometri säteellä, jotta voidaan selvittää louhimon räjäytystoiminnan aiheuttamat muutokset rakennuksiin ja kaivoihin.

 

5) Vuoden sisällä työskentelyaikaa tulee lyhentää niin, että toiminnan voi aloittaa 15.10 ja se pitää lopettaa 1.3.

 

6) Vuorokautinen työskentely saa alkaa aikaisintaan 8.00 ja sen pitää loppua 16.00 mennessä.

 

7) Kaiken toiminnan tulee tapahtua 8.00 - 16.00 välisenä aikana.

 

8) Melu, pöly ja rakenteita koskevat mittaukset on tehtävä vähintään 5 kertaa vuodessa jäävin organisaation toimesta riippumatta louhimotoiminnan intensiteetistä.

 

9) Kokonaislouhintamäärä pitää rajoittaa 35 000 m3: iin.

 

Hakijan vastine

 

Palovuoren Kivi Oy:lle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen 13.3.2018 päivätyllä kirjeellä. Hakija ei ole antanut vastinetta.

 

Päivitetyn louhintasuunnitelman liitteenä oleva nykytilannetta (01/2018) kuvaava kartta on esityslistan oheismateriaalina.

 

Liitteenä on sijaintikartta (ympäristölupahakemuksen liite 1).

 

LIITE A5, YMPRA 28.3.2018

 

Hakemusasiakirjat ja lausunnot olivat nähtävillä kokouksessa.

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisu

 

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Palovuoren Kivi Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kivenlouhinnalle ja murskaukselle Naantalin kaupungin Ladvon kylässä tilalla Isosuon kaatopaikka RN:o 529-416-1-15.

 

Lupa myönnetään edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

 

Lupamääräykset

 

Toiminta

 

1.

Alueella voidaan louhia ja murskata alueelta irrotettua kiviainesta yhteensä enintään 55 000 m3ktr.

 

 

2.

Räjäytyksiä, rikotusta ja poraamista saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8-18 ja murskaamista, kuormaamista ja kuljetusta maanantaista perjantaihin klo 7-20. Eniten melua aiheuttavat työvaiheet tulee pyrkiä ajoittamaan klo 8.00 -16.00 väliseen aikaan. Arkipyhäpäivinä ja viikonloppuisin edellä mainitut työt on kielletty. Toimintaa saa harjoittaa vuosittain 1.9.-31.5. välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä koko vuoden.

3.

Luvan hakijalla tulee olla voimassa olevat muut tarvittavat luvat toiminnan harjoittamiseksi alueella.

 

Melu ja tärinä sekä vaikutukset talousveden laatuun

 

4.

Toiminnasta syntyvä melu, työmaa-alueen liikenne mukaan lukien, ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyä ulkomelun päiväajan (klo 7-22) A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB asumiseen käytettävillä alueilla eikä 45 dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla.

 

 

5.

Toiminnan aiheuttamaa melua (louhinta, kivenrikotus, murskaus, seulonta ja kuormaus) on mitattava lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueelta puolueetonta asiantuntijaa käyttäen. Mittaukset on suoritettava kuukauden kuluessa luvan mukaisen toiminnan aloittamisesta silloin kun laitos on täydessä toiminnassa ja käynnissä normaalitilanteessa.

 

Mittaukset tulee tehdä louhinnan edetessä alueella sen keskiosaan ja edelleen itäosaan.

 

Mittaukset tulee suorittaa ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan melun mittaussuunnitelman (30.10.2015) mukaisesti siinä esitetyllä mittauspisteellä sekä lisäksi noin 800 metrin etäisyydellä luoteissuunnassa sijaitsevalla lähimmällä häiriintyvällä vapaa-ajan kiinteistöllä.

 

Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista lupamääräyksessä 3 annettuun raja-arvoon.

 

Mikäli mittauksissa todetaan ohjearvojen ylityksiä, tulee ryhtyä toimiin melun vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset.

 

Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää melua mitattavan toiminnan aikana myöhemminkin ja antaa meluhaittaa ja toiminta-aikoja koskevia tiukempia määräyksiä.

 

 

6.

Päivitetty mittaussuunnitelma tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi vähintään 15 työpäivää ennen mittausten suorittamista.

 

Mittaustulokset tulee toimittaa viikon kuluessa ja mittausraportti, arvio tulosten luotettavuudesta sekä tulosten perusteella mahdollisesti tehtävät toimenpide-ehdotukset tulee toimittaa kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

 

7.

Murskauslaitoksen sijainnilla sekä murskekasojen ja pintamaiden sijoittelulla sekä louhinnan etenemissuunnan valinnoilla on minimoitava meluvaikutusten leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan.

 

Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. Melun leviämistä estävät raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä riittävän korkeina, 22.1.2018 päivätyn ympäristömeluselvityksen mukaisesti vähintään viisi (5) metriä korkeina murskauslaitoksen tasosta, ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi.

 

Meluntorjuntaa on tehtävä jatkuvatoimisesti ja siten että ennakoidaan aina ne toiminnan vaiheet, joiden aikana melutaso saattaa aiheuttaa erityistä häiriötä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

 

 

8.

Räjäytyksissä on otettava huomioon alueen läheisyydessä sijaitsevat rakennukset ja kaatopaikat. Räjäytyksistä ei saa aiheutua vaurioita muiden rakennuksiin tai kaivoihin eikä olemassa olevien kaatopaikkojen tai teiden rakenteisiin.

 

 

9.

Luvan saajan on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia alueen pohjavesiin ympäristölupahakemuksen liitteenä (10b) olevaa Kaivojen tarkkailuohjelman (30.10.2015) mukaisesti. Talousvesikaivon tarkkailutuloksista laadittu raportti on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti tulosten valmistuttua.

 

Mikäli talousveteen aiheutuneista haitoista valitetaan valvovalle viranomaiselle, voi ympäristönsuojeluviranomainen tarvittaessa antaa pohjavesien tarkkailua koskevia tiukempia määräyksiä.

 

Päästöt ilmaan

 

10.

Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä häiritsevää lyhytaikaista tai jatkuvaa pölyämistä.

 

Alueen rintauksilla, murskausaseman sijoituksella ja rakenteilla, tuotekasojen sijoituksella, kastelulla tai muilla pölyntorjuntakeinoilla tulee rajoittaa pölyämistä ja muita hiukkaspäästöjä. Putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi.

Murskauslaitoksen hihnakuljettimien purkukohdat ja seulastot tulee olla katettuja ja pudotukset koteloituja. Murskattava kivilouhe tulee pakkaskauden ulkopuolella tarvittaessa kastella. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.

Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Työkoneiden liikkuma-alueet, työmaatiet ja varastokasat tulee hoitaa esimerkiksi kastelemalla siten, että ympäristöä häiritsevää pölyämistä ei tapahdu.

 

 

11.

Aseman pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin. Toiminta on keskeytettävä pölynsidontaan liittyvien toimintahäiriöiden tai laitteiden rikkoontumisen ajaksi ja toimintaa voidaan jatkaa vasta kun vika on korjattu.

 

 

12.

Louhinnasta ja kiven murskaustoiminnasta ilmaan pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettuja raja-arvoja.

 

 

13.

Toiminnasta asutukselle aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus on mittautettava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen alueen lähimmällä asuinkiinteistöllä mahdollisimman pian toiminnan käynnistymisestä, kuitenkin viimeistään lokakuun loppuun 2018 mennessä. Mittaukset on suoritettava silloin kun laitos on täydessä toiminnassa ja käynnissä normaalitilanteessa.

 

Mittaussuunnitelma on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun hyväksyttäväksi 15 työpäivää ennen mittausten suorittamista. Mittaustulokset on toimitettava viikon kuluessa ja mittausraportti sekä arvio tulosten luotettavuudesta kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta Naantalin kaupungin ympäristönsuojelulle.

 

Mikäli mittauksissa todetaan raja-arvojen ylityksiä, tulee ryhtyä välittömästi toimiin pölyn vähentämiseksi ja raportoida tehdyistä toimenpiteistä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mittaukset tulee uusia viikon sisällä tehtyjen toimenpiteiden jälkeen.

 

Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi edellyttää pölyä mitattavan toiminnan aikana myöhemminkin ja antaa pölyhaittaa koskevia tiukempia määräyksiä.

 

Mittausten ja analyysien laadunvalvonta

 

14.

Mittaukset, näytteenotto ja analysointi tulee antaa ulkopuolisen asiantuntijan suoritettaviksi standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on ilmoitettava käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä esitettävä arvio tulosten edustavuudesta.

 

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi

 

15.

Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä koneita varten.

 

Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään, pohjaveteen tai vesistöihin on estettävä kaikissa olosuhteissa.

 

 

16.

Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä ja laponestolla.

 

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia polttoainesäiliöiden kunnosta ja toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Mahdolliset laitteissa ilmenevät onnettomuusvaaraa aiheuttavat viat tai puutteet tulee korjata viipymättä.

 

 

17.

Polttoaineen varastointi- ja tankkauspaikan maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty.

 

Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Kemikaalit tulee säilyttää lukitussa tilassa suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa.

 

 

18.

Kalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueella saa tehdä vain niitä huolto- ja korjaustoimenpiteitä, jotka ovat laitoksen normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä. Alueella ei saa suorittaa koneiden pesua. Kuljetuskaluston tankkaaminen ja huoltotyöt on alueella kielletty. Vuotavia koneita ei saa käyttää.

 

 

19.

Laitoksella tulee olla alkusammutuskalustoa sekä riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Imeytysmateriaalin tulee olla sijoitettuna siten, että se on käytettävissä välittömästi vuodon sattuessa. Mahdolliset vuotaneet aineet tulee kerätä talteen viipymättä.

 

Jätehuolto

 

20.

Kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäviksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen. Toiminnassa syntyviä vaarallisia jätteitä, kuten jäteöljyjä, suodattimia, mahdollisia pois kerättyjä vuotaneita aineita sekä varastosäiliöiden pohjalle kertyviä lietteitä, saa varastoida alueella enintään vuoden ajan niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetulla ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä, ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ne on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle. Vaarallisen jätteen luovutuksesta vastaanottajalle on laadittava siirtoasiakirja.

 

Toiminnassa syntyviä jätteitä tulee käsitellä siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin käsiteltäväksi vastaanottajalle, jolla on siihen asianmukainen lupa.

 

Laitoksen toiminta-alueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, romua eikä muualta tuotua jätteeksi luokiteltavaa tavaraa.

 

Valvonta ja raportointi

 

21.

Louhinta- ja murskaustoiminnalle on nimettävä vastuuhenkilöt, joiden yhteystiedot on toimitettava lupaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

 

 

22.

Jokaisen louhinta- ja murskausjakson alkamisesta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kahta viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

 

 

23.

Laitoksen toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa.

 

Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava kaupungin ympäristönsuojeluun edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

  • räjäytysten ja rikotusten suoritusajat

  • murskauksen ja seulonnan päivittäiset alkamis- ja päättymisajat sekä kokonaistoiminta-aika

  • murskatun kiviaineksen määrä

  • tiedot alueelta poiskuljetetun murskeen määrästä

  • tiedot varastossa olevasta murskeen määrästä

  • käytettyjen polttoaineiden ja muiden kemikaalien määrät ja laji sekä varastointimäärät vuoden lopussa

  • poltto- ja räjähdysaineiden käyttö- ja laatutiedot sekä niiden perusteella lasketut päästötiedot (NOX, SO2, CO2 ja hiukkaset)

  • yhteenveto tarkkailutuloksista

  • tiedot syntyneistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä, niiden laadusta, määrästä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta

  • tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kesto, arvio päästöistä ilmaan, maaperään ja vesiin, arvio niiden ympäristövaikutuksista sekä niiden johdosta tehdyt toimenpiteet)

  • lisäksi on annettava tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista. Päästömittauksista kuten melusta, pölystä ja tärinästä tehdyt mittausraportit tulee liittää vuosiraporttiin.

 

Onnettomuudet ja häiriötilanteet

 

24.

Toiminnanharjoittajan tulee kouluttaa henkilökuntaa poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

 

 

25.

Mikäli laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen ehkäisemiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaalikuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.

 

 

26.

Onnettomuustilanteissa on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin haitan ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojelu- ja terveysvalvontaviranomaiselle onnettomuuksista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa taikka vaaraa tai haittaa terveydelle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi.

 

 

27.

Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.

 

Toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen

 

28.

Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista keskeyttämisistä, toiminnan muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kirjallisesti vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

 

 

29.

Toiminnan päättyessä on kiinteistön alueelta poistettava toiminnassa syntyneet jätteet ja laitteet ja alue on siivottava.

 

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto

 

30.

Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon erikseen sovittavien siirtymäaikojen puitteissa.

 

Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset

 

Edellä mainitut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kalliokiven louhinta ja murskaus sekä siihen liittyvät hakemuksessa esitetyt toiminnat täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa em. toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

 

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Yleiset perustelut

 

Louhinta-alue sijaitsee asemakaavan mukaisella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-5). Louhinnalla valmistellaan alue asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen nykyisen maankaatopaikan laajennustarpeen mukaisesti. Maa-ainesten oton ja murskauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset on otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa antamalla muun muassa määräyksiä vaikutusten tarkkailusta ja ympäristön suojelusta hakemuksen mukaisella laitosalueella ja sen lähialueilla.

 

Kalliokiven louhinta ja murskaus ja alueen muut toiminnot eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristön pilaantumista, kun toiminnanharjoittaja menettelee hakemuksissa ilmoittamallaan tavalla ja noudattaa lupaviranomaisen antamia lupamääräyksiä. Toiminnanharjoittaja on velvollinen toimimaan suunnitelmallisesti aiheuttamiensa häiriövaikutusten rajoittamiseksi.

 

Raportointi palvelee toiminnanharjoittajaa, mahdollisia haitankärsijöitä ja valvontaviranomaista. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä mahdollisimman tarkasti toiminnan vaikutuksista. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, kesto, vaikutusalueen ominaisuudet sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

 

Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on otettu huomioon varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja pilaantumisriski. Toimittaessa tämän luvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Lupamääräysten perustelut

 

Lupamääräykset 1-2

 

Lähimmille kiinteistöille ja asutukselle aiheutuvan rasituksen sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja läheisten virkistyskäyttöalueiden käytön turvaamiseksi toiminta-aikoja on rajattu. Louhintaa ja murskausta voi tehdä enintään 9 kuukauden aikana vuodessa 1.9-31.5. välisenä aikana. Kellonaikarajoituksilla ehkäistään ympäristöön leviävän meluhaitan aiheuttamia häiriöitä.

 

Lupamääräys 3

 

Alueen louhinnalle on myönnetty toimenpidelupa, joka on voimassa vain määräajan, nykyinen lupa 17.9.2019 asti. Naantalin kaupunki on jatkanut maankäyttösopimusta vuoden 2022 loppuun. Luvan saajan tulee huolehtia, että louhinnalle on toimenpidelupa voimassa myös nykyisen määräajan jälkeen, mikäli työtä ei ole saatu valmiiksi tätä ennen.

 

Lupamääräykset 4-9

 

Laitoksen aiheuttama melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melun ohjearvoja. Toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan MURAUS-asetusta (VNa 800/2010) ja siinä olevia määräyksiä melun vähentämiseksi. Määräyksillä vähennetään meluhaittoja ympäristöön ja lähiasutukselle. Lähtömelutasoa voidaan rajoittaa laitteiston riittävällä koteloinnilla. Murskaimen ja varastokasojen sijoittamisella ja laitteiston suojauksilla vähennetään melun leviämistä laitosalueelta häiriintyviin kohteisiin. Toiminnanharjoittajan teettämän melumallinnuksen mukaan toiminnasta aiheutuu vähäisiä melutason ylityksiä eteläsuunnassa lähimmällä asuinkiinteistöllä toiminnan alku- ja keskivaiheessa, ja lähimmällä vapaa-ajan kiinteistöllä lupa-alueesta luoteeseen louhinnan keski- ja loppuvaiheessa. Melumallinnuksessa on esitetty, että melun leviämistä etelään ja länteen voidaan vähentää sijoittamalla murskauslaitos kohteista katsottuna varastokasan tai meluvallin taakse. Melulaskennan perusteella varastokasan tulee olla vähintään viiden metrin korkuinen ja pituudeltaan sellainen, että murskauslaitos sijaitsee kohteesta katsottuna kokonaisuudessaan sen takana. Suojausvaikutus on sitä parempi, mitä lähempänä varastokasaa murskauslaitos toimii. Määräys melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta voidaan varmistua meluntorjuntatoimien riittävyydestä. Melumittaussuunnitelma (30.10.2015) on hyväksytty aikana, jolloin viranomaisella ei ollut vielä tarkempaa tietoa toiminnan vaikutuksista häiriintyviin kohteisiin ja tästä syystä mittaussuunnitelmaa on syytä päivittää siten, että mittaukset suoritetaan myös sillä vapaa-ajan kiinteistöllä, jossa melutasot ylittävät mallinnuksen mukaan asetuksen 993/1992 melutason ohjearvot.

 

Melutasojen mittaaminen antaa luotettavaa tietoa, mikäli mittaukset suoritetaan suunnitellusti ja laitoksen normaalin toiminnan aikana. Mikäli mittauksissa ilmenee ohjearvojen ylittäviä melutasoja, täytyy toiminnanharjoittajan ryhtyä melutasoa vähentäviin toimiin ja mahdollisesti mitata melutasoa toimien jälkeen uudelleen.

 

Määräykset toiminnan suunnitelmallisuudesta räjäytysten ja tärinän osalta sekä vaikutuksista talousveden laatuun on annettu ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus huomioon ottaen.

 

Lupamääräykset 10-13

Määräykset pölyhaittojen vähentämiseksi on annettu sekä terveys- että ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Pölyntorjuntaan laitoksella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Määräyksillä laitteistojen suojauksista, pölynpoistojärjestelmän kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toiminnan keskeyttämisestä mahdollisten häiriöiden sattuessa vähennetään haitallisten pölypäästöjen määrää ratkaisevasti. Murskevarastojen ja kuormien käsittely kastelemalla tai peittämällä sekä kuljetusreitin kastelu ehkäisevät pölypäästöjä.

 

Toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan ilman laadusta annettua asetusta (79/2017). Hengitettävien hiukkasten osalta (PM10) noudatetaan 24 tunnin laskenta-aikaa ja pienhiukkasten osalta keskimäärin yhtä kalenterivuotta pois lukien kesän toimintatauko. Mikäli mittauksissa ilmenee raja-arvojen ylittäviä hiukkaspitoisuuksia, täytyy toiminnanharjoittajan ryhtyä hiukkaspitoisuuksia vähentäviin toimiin ja todentaa toimien riittävyys uusintamittauksin. Määräyksillä varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai elinympäristön terveellisyyden vähenemistä.

 

Lupamääräys 14

 

Määräys on tarpeen päästö- ja vaikutustarkkailumittausten ja analyysien laadun varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan muun muassa mittaukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

 

Lupamääräykset 15-19

 

Kemikaalit voivat ympäristöön päästessään aiheuttaa monenlaista ympäristön pilaantumisen vaaraa. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tulee kemikaalien käsittelyssä noudattaa kyseisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja määräyksiä.

 

Polttonesteiden aiheuttamien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi on erityisen tärkeää, että säiliöt, joissa niitä kuljetetaan ja käsitellään ovat kaikissa tilanteissa turvallisia ja käyttökuntoisia. Mahdolliset viat tulee tämän vuoksi korjata viipymättä. Kun öljytuotteet käsitellään tiiviin alustan päällä, pienet vuodot eivät pääse maaperään vaan ne voidaan helposti imeyttää ja poistaa alueelta.

 

Vahinkojen ja onnettomuuksien varalta tulee laitoksella olla välittömästi saatavilla materiaalia ja välineitä torjuntatoimiin. Vahinkojen laajuutta voidaan pienentää huomattavasti, kun saatavilla on imeytysmateriaalia.

 

Lupamääräys 20

 

Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden hallitsemattomasta käsittelystä ja varastoinnista voi aiheutua jätemateriaalien leviämistä ympäristöön ja siten edelleen roskaantumista, ympäristön epäsiisteyttä tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

 

Jätelain perusperiaatteena on, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava nk. etusijajärjestystä, jossa ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja toissijaisesti ohjattava se uusiokäyttöön tai kierrätettävä se. Jos hyödyntäminen esimerkiksi energiana ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi saa jätteen luovuttaa vain hyväksytylle vastaanottajalle.

 

Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteenhaltija nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.

 

Lupamääräykset 21-23

 

Luvanmukaisen toiminnan valvontaa ja raportointia koskevat määräykset on annettu, jotta toimintaa valvovat viranomaiset saavat riittävät tiedot laitoksen toiminnan valvontaa varten. Saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lain- ja luvanmukaisuutta sekä mahdollista luvan tarkistamisen tai uuden luvan hakemisen tarvetta. Myös lupamääräysten noudattamisen seuranta ja laitoksen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Murskauslaitteisto voi muuttua eri jaksojen välillä, joten valvonnan järjestämiseksi eri jaksoista tulee ilmoittaa etukäteen ympäristönsuojeluun.

 

Lupamääräykset 24-27

 

Onnettomuustilanteisiin varautuminen etukäteen on tarpeen, jotta toimintaohjeet ovat työntekijöille tuttuja. Tällä voidaan ehkäistä vahinkojen laajuutta.

 

Henkilökunnan on tarpeen tietää, kuinka kaikissa eteen tulevissa tilanteissa kuuluu toimia, ja luvan hakija on velvollinen järjestämään heille koulutusta tätä varten. Asianmukainen tiedonkulku mahdollisissa onnettomuustilanteissa taikka muissa poikkeuksellisissa tapauksissa on tärkeää, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä viipymättä ja terveys- ja ympäristövaikutuksia pystytään estämään tai rajoittamaan.

 

Ulkopuolisten pääsyn estäminen alueelle ehkäisee ilkivaltaa ja siitä aiheutuvia ympäristöriskejä.

Lupamääräykset 28-29

 

Toiminnan olennainen muutos vaatii ympäristöluvan muutoksen ja siksi on tärkeää saada tieto muutoksista viranomaisille.

 

Toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet ovat tarpeen alueen jatkokäytön takia. Alue tulee saattaa sellaiseen tilaan, etteivät kyseisestä toiminnasta jääneet koneet ja laitteet tai jätteet ole alueella.

 

Lupamääräys 30

 

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haittojen haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

 

Lausuntojen ja muistutuksen huomioon ottaminen

 

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon soveltuvin osin annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

 

Muistuttajan ilmoittama teerin soidinpaikka Maskun Ristivuorella sijaitsee noin 1,4 kilometriä luoteeseen, mikä melumallinnuksessa jää melualueiden ulkopuolelle. Melun torjunnalla saadaan rajattua melun leviämistä entisestään. Tärinän osalta toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnastaan mahdollisesti aiheutuvista vaurioista toiminta-alueen ulkopuolisille rakenteille. Toiminnanharjoittajan teettämässä melumallinnuksessa on esitetty meluntorjuntakeinoja, joita käyttäen melutaso vaimenee alle ohjearvojen kaikissa häiriintyvissä kohteissa. Mikäli mittaukset osoittavat melutason ylittymisiä tästä huolimatta, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi lupaehtojen mukaiseksi. Pölylle on asetettu myös mittausvelvoite, jonka tulosten perusteella voi viranomainen tarvittaessa vaatia toimenpiteitä pölyhaitan poistamiseksi. Louhintamäärä perustuu maankaatopaikan laajennustarpeisiin.

 

Valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta on sovellettu lupaharkinnassa ja lupamääräyksiä annettaessa.

 

Pinta- ja pohjavesitarkkailusta on määrätty Isosuon maankaatopaikan ympäristölupapäätöksessä.

 

Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta

 

Ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaan lupaviranomainen voi luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

 

Palovuoren Kivi Oy on esittänyt lupahakemuksen yhteydessä ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen pyynnön toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta määrää, että hakija voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta viidentuhannen (5 000) euron vakuutta vastaan. Vakuusasiakirjat on toimitettava Naantalin kaupungille ennen toiminnan aloittamista, mikäli lupapäätös ei ole lainvoimainen. Ympäristö- ja rakennuslautakunta voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän.

 

Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa sillä edellytyksellä, että tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudatetaan.

 

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon.

 

Perustelu

 

Mikäli lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan, määrätty 5 000 euron vakuus katsotaan olevan riittävä ympäristön saattamiseksi ennalleen, esimerkiksi laitosalueen siivoamiseen ja toiminnassa syntyneiden jätteiden asianmukaiseen käsittelyyn. Täytäntöönpanon ei katsota tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi.

 

Päätöksen voimassaolo

 

Tämä lupapäätös on voimassa 31.12.2022 saakka.

 

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa.

 

Mikäli uutta ympäristölupaa haetaan tämän luvan voimassaoloaikana, tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa lupapäätöstä, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia tai olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet.

 

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

 

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

Päätöksen täytäntöönpano

 

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta.

 

Sovelletut säännökset

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5-8, 11-12, 14-17, 19-20, 22, 27, 29, 34, 39-40, 42-44, 48-49, 52-54, 58-62, 64-66, 70, 83-85, 87, 96, 114, 123, 134, 170, 190-191, 199, 200, 205, 209 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 11-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12-13, 15-17, 28-29, 72, 118-119, 121-122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7-12, 20, 24 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

 

Päätöksen antaminen

 

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 6.4.2018.

 

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on kolmetuhattakuusisataakolmekymmentä (3 630) euroa.

 

Maksu määräytyy Naantalin kaupunginhallituksen 20.10.2014 § 406 vahvistaman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Taksan 3 §:n mukaan kiinteän tai tietylle alueelle sijoitettavan siirrettävän murskaamon ympäristöluvan käsittelyä koskeva maksu on 3 630 euroa.

 

Lupapäätöksestä tiedottaminen

 

Päätös ja maksu:

 

Palovuoren Kivi Oy

 

Jäljennös päätöksestä:

 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Raision kaupungin ympäristölautakunta

Raision kaupungin ympäristölautakunnan terveysvalvontajaosto

Maskun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta

Naantalin kaupunginhallitus

Naantalin kaupungin tekninen lautakunta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

 

Ilmoitus päätöksestä:

 

Asianosaiset

Muistuttaja

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla:

 

Naantalin kaupungin, Raision kaupungin ja Maskun kunnan ilmoitustaulut

 

Ilmoitus päätöksen antamisesta:

 

Rannikkoseutu-lehti

Naantalin kaupungin kotisivut

 

Muutoksenhaku

 

Tähän päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta, tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa