Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 09.11.2020/Pykälä 330

Liitteet

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutos, ote VSSHP:n hallituksen pöytäkirjasta

Oheismateriaali

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin voimassa oleva perussopimus

Kaupunginhallitus

§ 330

09.11.2020

 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutoksen hyväksyminen

 

714/00.03.01/2020

 

Kaupunginhallitus 09.11.2020 § 330

 

Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen ja ylilääkäri Kristian Kallio:

 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on lähettänyt kaikille jäsenkunnilleen kirjeen, jossa kuntayhtymän jäsenkuntia pyydetään valtuustoissaan käsittelemään VSSHP:n hallituksen 3.3.2020 esityksen mukaisesti sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutos.Sote- ja maakuntauudistuksen

siirryttyä on tarpeen tehdä kuntayhtymän perussopimukseen kuntalain edellyttämät teknisluontoiset vähimmäismuutokset

 

Muutosten sisällöt on käsitelty kuntajohtajakokouksessa 17.3.2020.

 

Perussopimuksen sisältövaatimuksiin (56 §) on tehty vähäisiä muutoksia,

jotka on merkitty seuraavassa lihavoidulla tekstillä. Perussopimuksessa

on mainittava kuntayhtymän nimi, kotipaikka, jäsenkunnatja tehtävät. Perussopimuksessa on sovittava myös

 

1) kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista;

 

2) kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun

järjestämisvastuun siirtymisestä;

 

3) yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä

päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan

perusteista;

 

4) kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta;

 

5) siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua,

edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, sekä siitä,

millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen päätetään;

 

6) jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen

veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista;

 

7) kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta;

 

8) kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta;

 

9) kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta;

 

10) menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa,

jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 §:n 2 momentissa

tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta;

 

11) talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista

jäsenkunnille.

 

 

 

Tehtävät:

 

Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia kuntayhtymän

tehtävistä sekä tarvittaessa 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymi- sestä. Kunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tältä osin järjestämisvastuun siirtymisestä tulee ottaa maininta perussopimukseen. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestä- misvastuu on suoraan lain nojalla kunnan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä.

 

Muutosesitykset:

 

2 §:n 1 momentti (lisäys nykyiseen muotoiluun lihavoidulla tekstillä): Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaan-

hoito.Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on järjestää laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntiensa puolesta siltä osin, kuin kunnat ovat siirtäneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymän tehtävänä on myös järjestää alueellaan jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi omalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan. Kuntayhtymä voi valtuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.

 

Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille:

 

Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia talouden ja

toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille.Toimiva seurantajärjestelmä on oleellinen, koska kunta vastaa tehtävien rahoituk- sesta, vaikka järjestämisvastuu (kuntalain 8 §) on siirretty kuntayhtymälle. Uuden kuntalain myötä myös kuntayhtymillä on alijäämien kattamisvelvol lisuus ja ne ovat arviointimenettelyn piirissä (kuntalain 119 §).

Seurannan kehittäminen on tarpeen, jotta kuntayhtymien arviointime- nettelylle muodostuu riittävä tietopohja, joka kattaisi vertailukelpoisesti kuntayhtymien talouden lisäksi myös toiminnan.Seurantamenettely tukee jäsenkuntien valtuustojen strategista johtamista ja tarkastuslautakuntien työtä sekä antaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksille entistä paremmat edellytykset.

 

Seurantamenettelyn osalta ei ole tarkoituksenmukaista kuvata yksityiskohtaisesti seurattavia mittareita perussopimuksen tasolla, koska tarpeet seurattavan tiedon osalta voivat oletettavasti vaihdella jopa vuosittain. Käytännössä seurantajärjestelmästä ja sen mahdollisista tarkistuksista tullaan sopimaan kuntaneuvottelujen yhteydessä.

 

Muutosesitys:

 

Luku 5, 25a § (uusi pykälä):

Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille.

 

Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen. Seurattavista mittareista ja kriteereistä sovitaan erikseen kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välillä. Mittarit ja kriteerit ovat samat kaikille jäsenkunnille.

 

Kuntayhtymä raportoi kuukausittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.

 

Alijäämän kattaminen

Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia menettelystä,

jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta. Tarkoituksena on estää tilanteet, jossa jäsenkuntien erimielisyyden vuoksi kuntayhtymän tasee- seen kertynyt alijäämä jää edelleen kattamatta, vaikka kuntayhtymässä on jo suoritettu kuntalain 119 §:ssä tarkoitettu arviointimenettely.

 

Kuntalain 119 §:ssä säädetään arviointimenettelystä kuntayhtymässä:

Jos kuntayhtymä ei ole kattanut kuntayhtymän taseeseen kertynyttä ali- jäämää 110 §:n 3 säädetyssä määräajassa, valtiovarainministeriö voi määrätä kuntayhtymää ja sen jäsenkuntia kuultuaan riippumattoman se- lvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kuntayhtymän talouden tasapainottamista koskevaksi kuntayhtymän ja jäsenkuntien väliseksi sopimukseksi. Selvityshenkilön tulee ehdotusta laatiessaan kuulla kunta- yhtymää ja jäsenkuntia.

 

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen ja jäsenkuntien

valtuustojen on käsiteltävä 1 momentissa tarkoitettu selvityshenkilöneh- dotus sopimukseksi. Jäsenkunnat voivat hyväksyä sopimuksen 57 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Sopimus on annettava valtiovarain- ministeriölle tiedoksi.

 

Koska kunnille syntyy viimekätinen alijäämän kattamisvelvollisuus, olisi vastaavasti perusteltua mahdollistaa kuntayhtymän perussopimuksessa tilikaudella kertyneen ylijäämän tai osan siitä palauttaminen kuntayhtymän jäsenkunnille tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

 

Nykyisessä perussopimuksessa tämä on nimenomaisesti kielletty.

(perussopimus 27 § 3 mom, viimeinen virke: "Jäsenkunnilta toimintavuoden aikana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilin- päätöksen perusteella suoriteta jälkilaskutusta tai palautusta."

 

Käytännössä nykyisin mahdollista ylijäämää on pyritty ehkäisemään

siten, että palveluhintoja on laskettu viimeistään tilikauden viimeisenä

päivänä. Huomattavasti yksinkertaisempaa ja tarkempaa olisi kuitenkin

tehdä mahdollinen palautuspäätös tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä

 

Muutosesitys:

 

Luku 6, 27 § 3 mom. (muutos ja lisäys nykyiseen muotoiluun yliviivatulla ja lihavoidulla tekstillä):

Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä myytävien palvelujen hinnoitteluperusteet. Hallitus vahvistaa valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan lasketut palvelujen hinnat. Hallituksen päätöksellä palvelujen hintoja voidaan muuttaa toimintavuoden aikana ja

niin, että palvelujen hintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien. Jäsenkunnilta toimintavuoden aikana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän

tilinpäätöksen perusteella suoriteta jälkilaskutusta tai palautusta.Tilinpäätöstä käsitellessään valtuusto voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.

 

Luku 6, 38a § (uusi pykälä)

 

Alijäämän kattaminen

Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119§:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat maksavat alijäämän kolmen viimeksi päättyneen tilikauden toteutuneiden palvelulaskutustenmukaisessa suhteessa seuraavan taloussuunnitelman vuosina vuotuisin tasaerin.

 

Perussopimuksen muuttamismenettelystä

Kuntalain 57 §:m 1 mom. mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

 

Jäsenkuntien valtuustojen tulisi käsitellä perussopimuksen muutokset 30.11.2020 mennessä.

 

Oheismateriaalina tällä hetkellä voimassa oleva perussopimus.

 

VSSHP:n hallituksen päätös muutosesityksistä liitteenä

 

Liite A 1; KH 9.11.2020

 

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muutokset esitetyn mukaisesti.

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.