Dynasty tietopalvelu Haku RSS Naantali

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://aleksis.naantali.fi:80/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://aleksis.naantali.fi:80/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 31.08.2020/Pykälä 266

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Kaupunginhallitus

§ 266

31.08.2020

 

Lausunto luonnoksista Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmiksi

 

496/10.05.01/2020

 

Kaupunginhallitus 31.08.2020 § 266

 

Tekninen johtaja Reima Ojala:

 

Varsinais-Suomen liitto pyytää lausuntoa luonnoksista Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmiksi.

 

Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö käynnistettiin yhteistyössä maakunnan kuntien ja ELY-keskuksen kanssa huhtikuussa 2019. Maakunnan ja kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmia on päivitetty yhteisessä prosessissa, joka on ajoittunut samaan aikaan ensimmäisen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja neljän maakunnan yhteisen Etelä-Suomen liikennestrategian laatimisprosessien kanssa.

 

Suunnitelmien päivitysprosessissa suunnittelun taustaksi analysoitiin yhteiskunnan muutostekijöiden, kuten talouden ja elinkeinorakenteen, väestönkehityksen ja kaupungistumisen sekä työssäkäynnin, vapaa-ajan ja elämäntapojen muutosten kehityssuuntia ja vaikutuksia liikennejärjestelmään mm. skenaario- ja Turun seudun liikennemallitarkastelujen avulla.

 

Molemmista suunnitelmista on laadittu erilliset raporttiluonnokset, jotka sisältävät toimintaympäristökuvauksen, tavoitteet, kehittämisteemat ja toimenpideohjelmat.

 

  • Koko maakunnan kattavassa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään sekä maakunnan sisäisiä, että ulkoisia yhteyksiä ja suunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet.

  • Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkentaa maakunnallista suunnitelmaa ja käsittelee tarkemmin Turun seudun rakennemallialueen 13 kunnan alueen sisäistä liikennejärjestelmää ja sen erityiskysymyksiä kuten jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin kehittämistä. Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen liikenteen toimenpiteet perustuvat Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun ja priorisointiin.

 

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen ohjausryhmä hyväksyi luonnokset osaltaan kokouksessaan 29.5.2020. Varsinais-Suomen maakuntahallitus hyväksyi suunnitelmaluonnokset lausunnoille kokouksessaan 15.6.2020.

 

Tavoitteena on, että maakuntahallitus hyväksyy Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman lausuntokierroksen jälkeen ja merkitsee samalla tiedoksi sitä tarkentavan Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. Vastaavasti Turun kaupunkiseudun kunnat hyväksyvät kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja merkitsevät tiedoksi sen taustalla olevan Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman.

Lausunto pyydetään 11.9.2020 mennessä. Lausuntopyyntö on liitetty esityslistaan (KH 31.8.2020).

 

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien 2040+ valmistelua on johtanut ohjausryhmä, jonka jäsenet edustavat Varsinais-Suomen kuntia, Turun kauppakamaria, Väylävirastoa, Traficomia, Varsinais-Suomen ELY-keskusta ja Varsinais-Suomen liittoa. Konsulttina työssä ovat olleet Linea Konsultit Oy ja Ramboll Finland Oy.

 

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020, luonnos 5.6.2020

 

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040+ on kolmas kokomaakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Tämänkertaisen päivityksen taustaksi analysoitiin yhteiskunnan muutostekijöiden, kuten talouden ja elinkeinorakenteen, väestönkehityksen ja kaupungistumisen sekä työssäkäynnin, vapaa-ajan ja elämäntapojen muutosten kehityssuuntia ja vaikutuksia liikennejärjestelmään mm. skenaariotarkastelujen avulla.

 

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäluonnoksessa käsitellään:

 

1

toimintaympäristön muutoksia

2

tavoitteet

3

kehittämisteemat ja toimenpiteet.

 

Luonnoksen liitteenä on Isojen investointien tavoitteellinen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma.

 

Luonnoksessa on selvitetty toimintaympäristön muutoksia tarkastelemalla edellistä suunnitelmaa, ilmastomuutosta, liikenteen sähköistymistä, liikenteen automaatiota, jakamistaloutta ja uusia liikkumisen palveluja sekä maakunnan eri osissa tapahtunutta kehitystä.

 

Keväällä 2020 maailmaa kohdannut koronapandemia tulee mitä todennäköisimmin muuttamaan myös liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Näitä muutoksia ei vielä tässä vaiheessa ole voitu käsitellä kokonaisvaltaisesti alueellisella tasolla. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja liikkumiseen tuleekin arvioida kansallisella tasolla

osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua.

 

Maakunnan kehittämistavoitteiden ja valtakunnallisten liikennetavoitteiden pohjalta Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän yleisiksi kehittämistavoitteiksi on määritetty kestävyys ja vähäpäästöisyys, kilpailukykyisyys ja vetovoimaisuus sekä turvallisuus ja terveellisyys:

 

Kestävä ja vähäpäästöinen

 

Vähäpäästöinen ja kestävää liikennettä edistävä liikennejärjestelmä, jota toteutetaan kustannustehokkaasti ja eri alueille sekä eri asukasryhmille oikeudenmukaisella tavalla.

 

Tavoite sisältää kestävyyden eri ulottuvuudet: ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä. Liikenteen ympäristöhaittoja, erityisesti CO2-päästöjä, vähennetään. Liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään ja ympäristöhaittoja vähennetään eri alueiden ja asukasryhmien kannalta oikeudenmukaisella tavalla kustannustehokkaita keinoja käyttäen.

 

Kilpailukykyinen ja vetovoimainen

 

Toimiva, ympäristöönsä sopiva ja hyvän saavutettavuuden tarjoava liikennejärjestelmä, joka toteutetaan kullakin alueella ja yhteysvälillä tarkoituksenmukaisia kulkutapoja priorisoiden.

 

Tavoitteena on kytkeä Varsinais-Suomi hyvien liikenneyhteyksien avulla kiinteäksi osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa ja tarjota hyvät kansainväliset yhteydet. Näin luodaan edellytykset maakunnan laajuisille vahvoille työmarkkinoille, maakuntarajat ylittäville kasvukäytäville ja kustannustehokkaalle logistiikalle. Kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla liikennejärjestelmä tukee vetovoimaisen elinympäristön rakentumista ja tarjoaa toimivat, muuhun yhdyskuntarakenteeseen sopeutuvat yhteydet priorisoiden kullakin alueella tarkoituksenmukaisia kulkutapoja.

 

Turvallinen ja terveellinen

 

Liikennejärjestelmä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti ja joka suosii arkimatkojen kulkemista omin lihasvoimin.

 

Tavoitteena on kehitys kohti turvallista ja terveellistä liikennejärjestelmää, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti, jossa liikenteen terveyshaitat on minimoitu ja joka suosii arkimatkojen kulkemista terveellisesti omin lihasvoimin.

 

Tavoitteet on tehty ohjaamaan liikennejärjestelmän kehittämistoimien valintaa.

 

Liikennejärjestelmän kehittämisteemat ja toimenpideohjelmat perustuvat liikennejärjestelmän kehittämistavoitteisiin ja -tarpeisiin. Kehittämisteemat on jaettu neljää liikennejärjestelmän eri osa-aluetta - ulkomaanyhteydet, kotimaan yhteyksien pääsuunnat, maakunnan sisäiset yhteydet, liikenteen turvallisuus ja terveellisyys - edustavien otsikoiden alle. Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämistä on käsitelty tarkemmin samaan aikaan laaditussa seudun omassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

 

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän tavoitteisiin ja haasteisiin vastaavat tärkeimmät isot kehittämishankkeet ja -kokonaisuudet ovat

 

  • Tunnin juna Turku - Helsinki osahankkeineen

  • Turun Kehätien parantaminen Raision kohdalla ja välillä Raisio - Naantali

  • kaupunkiseutujen ja taajamien joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen

  • paikallisjunaliikenteen aloittaminen Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin suuntiin.

 

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisteemat:

 

1

Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina Skandinaviaan

 

  • Turvataan kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet

  • Minimoidaan ympäristöhaitat

 

2

Tehokkaammat ja kestävämmät rannikon ja sisämaan yhteydet

 

  • Kytketään Varsinais-Suomi ja Uusimaa vahvemmin toisiinsa

  • Parannetaan sisämaan yhteyksiä

  • Vahvistetaan Lounaisrannikon kehitysvyöhykettä

 

3

Toimivat ja vähäpäästöiset alueelliset yhteydet

 

  • Kehitetään houkutteleva joukkoliikennejärjestelmä

  • Tuetaan siirtymää vähäpäästöiseen teknologiaan ja polttoaineisiin

  • Huolehditaan tie- ja katuverkon kunnosta ja liikennöitävyydestä

 

4

Uudistetaan saaristoliikenne

 

  • Kestävä, turvallinen ja terveellinen kaupunki- ja taajamaliikenne

  • Nostetaan kävely ja pyöräily ykkösiksi kaupunkialueilla ja taajamissa

  • Tehdään maakunnasta kestävän ja turvallisen liikenteen edelläkävijä

  • Vähennetään liikenteen terveyshaittoja

 

Lähivuosien Naantalin kannalta merkittäviä kärkitehtäviä ovat mm.:

 

  • Maakunnan satamien kilpailukyvyn parantaminen satamien yhteistyön ja työnjaon avulla (vastuu satamilla, jatkuva)

  • Satamien raskaan liikenteen tarvitsemien lepo- ja taukopaikkojen toteuttaminen (vastuu satamilla, kunnilla, ELY:llä ja Väylävirastolla, aloitus 2023 mennessä)

  • Maasähköjärjestelmän rakentaminen Naantalin satamaan (vastuu Naantalin satamalla, aloitus 2023 mennessä)

  • Satamien ruoppausmassojen meriläjityksen haittojen vähentäminen ja siirtyminen maaläjityksiin (vastuu satamilla, jatkuva)

  • Itämeren öljyntorjuntavalmiuden ylläpito ja parantaminen eri hallinnonalojen yhteistyöllä (vastuu mm. kunnilla, jatkuva)

  • E18 Raision keskustan kohta ja vt 8 eritasoliittymän uusiminen (ELY, Väylävirasto, aloitus 2023 mennessä)

  • E18 Raisio-Naantali nelikaistaistus (ELY, Väylävirasto, aloitus 2027 mennessä)

  • Taajamajunaliikenteen käynnistäminen (V-S liitto, LVM, VR, aloitus 2027 mennessä)

  • Turun seudun kärkitoimina FÖLI- ja ELY-liikenteen yhteisliput, FÖLIn runkolinjat ja ELYn seutulinjojen tarjonnan vahvistaminen, niitä tukevat joukkoliikenne-etuudet ja vaihtopysäkit sekä raitiotien 1. vaihe (FÖLI, ELY, kunnat, aloitus osa 2023 mennessä ja osa 2027 mennessä)

  • Ohjataan kaupunkien ja taajamien uudisrakentaminen jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin alueille ja lähipalvelujen piiriin (Kunnat, jatkuva)

  • Parannetaan kaupunkien ja taajamien jalankulkuympäristöjen viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä (Kunnat, ELY, jatkuva)

  • Toteutetaan kaupunkiseuduille ja taajamiin laadukkaat pyöräilyn pääreitit parantamalla nykyisiä väyliä ja poistamalla yhteyspuutteet (Kunnat, ELY)

 

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2020, luonnos 5.6.2020 on liitteenä.

 

LIITE B3, KH 31.8.2020

 

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos 5.6.2020

 

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu 14 kunnan - Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku - rakennemallialueelle.

 

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohtina ovat olleet liikennejärjestelmän toimivuutta, arjen toimintojen sujuvuutta, liikenteen päästöjen vähentämistä, sekä kestävän ja turvallisen liikenteen edistämistä koskevien tavoitteiden edistäminen. Suunnitelmassa on määritelty rakennemallialueen elinkeinoelämän tarpeiden ja asukkaiden arjen sujuvuuden kannalta keskeisiä kehittämistarpeita, joiden toteutumista edistetään jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä.

 

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksessa käsitellään

 

1

toimintaympäristön muutoksia

2

liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita

3

kehittämisteemoja ja toimenpiteitä.

 

Luonnoksen liitteissä esitetään liikenneinvestointiohjelma (liite 1) ja toimenpiteiden vaikutustarkastelut (liite 2).

 

Keväällä 2020 maailmaa kohdannut koronapandemia tulee mitä todennäköisimmin muuttamaan myös liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Näitä muutoksia ei vielä tässä vaiheessa voida alueellisella tasolla käsitellä kokonaisvaltaisesti. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja liikkumiseen tuleekin arvioida kansallisella tasolla osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua.

 

Edellisen, vuonna 2014 valmistuneen Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohtana oli vuonna 2012 hyväksytty 14 kunnan yhteinen maankäytön rakennemalli ja keskeinen tavoite laajempaa maankäytön kokonaisvisiota tukevien liikennejärjestelmän kehittämistoimien määrittäminen. Suunnitelman kehittämisteemoiksi nousivat jalankulku-, pyörä- ja joukkoliikennekaupungin kehittäminen, toimiva autoliikenne ja kustannustehokkaat kuljetukset sekä turvallinen ja viisas liikkuminen.

 

Liikenteessä seudun kasvu on merkinnyt sitä, että erityisesti Turun sisääntuloväylien ja Kehätien liikenne on kasvanut nopeasti. Turun keskustan sisääntulotiet toimivat jo nyt välityskykynsä ylärajoilla eikä niiden kapasiteettia ole mahdollista lisätä. Ruuhkautumisongelmaa ei olekaan mahdollista ratkaista pelkästään seudun tieverkkoa kehittämällä, sillä automatkojen nopeutuminen kiihdyttää henkilöautoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen laajenemista ja autoliikenteen kasvua entisestään.

 

Turun seudulla tarvitaan määrätietoista autoliikenteen kasvua hillitsevää ja kestäviä kulkutapoja suosivaa liikenne- ja maankäyttöpolitiikkaa: joukkoliikenteen sujuvuuden, palvelutason ja hintakilpailukyvyn kohentamista verrattuna autoon, jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden laajaa parantamista sekä uuden maankäytön ohjaamista runkolinjoihin ja raiteisiin perustuville vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille, jalankulku- ja pyöräilyetäisyyden päähän palveluista. Myös etätyön ja työaikajoustojen yleistyminen olisi edullinen keino tasoittaa työmatkaliikenteen ruuhkahuippuja.

 

Joukkoliikenteellä voidaan korvata pitempiäkin automatkoja. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn päätekijät ovat vuorotarjonta, hinta ja nopeus. Kulkutapavalintojen kannalta on erityisen merkittävää, mikä on henkilöauton ja joukkoliikenteen matka-aikasuhde alueilla ja yhteysväleillä, joilla kysyntäpohja riittää hyvälle tarjonnalle. Bussien runkolinjoja ja raitiotietä kehittämällä pyritään tiheään, täsmälliseen ja nopeaan palveluun siellä, missä kysyntäpohja on vahva.

 

Henkilöautoa selvästi nopeamman junaliikenteen potentiaalia ei Turun seudulla nykyisin hyödynnetä lainkaan. Syynä on se, että muista isoista kaupunkiseuduista poiketen Turun seudulla ei ole asemia Turun ulkopuolella eikä seudulla myöskään ole taajamajunaliikennettä.

 

Turun seudun kuntien omissa visioissa ja strategioissa korostuvat kestävä liikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne, asukkaiden toimiva arki sekä kunnan ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat maakunnan sisäiset, kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet. Ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä.

 

Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on määritelty yhdessä samaan aikaan laaditun koko maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Turun seudun suunnitelmaa varten yleistavoitteita on tarkennettu ja painotettu seudun tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen.

 

Kehittämisteemoiksi ja toimenpiteiksi luonnoksessa esitetään:

 

1

Viihtyisä jalankulku- ja pyöräkaupunki

 

  • Rakennetaan jalankulku- ja pyöräkaupunkia

  • Luodaan sujuvat pyöräilyn pääreitit

  • Vaikutetaan asenteisiin ja tottumuksiin

 

2

Vahva joukkoliikennekaupunki

 

  • Luodaan tehokas runkoliikenne

  • Tehdään matkoista sujuvia

  • Helpotetaan joukkoliikenteen käyttöä

 

3

Kustannustehokkaat kuljetukset ja kestävämpi autoliikenne

 

  • Tuetaan siirtymää vähäpäästöiseen teknologiaan ja uusiutuviin polttoaineisiin

  • Hyödynnetään tehokkaasti liikenteen hallinnan keinoja

  • Varmistetaan pääväylien toimivuus ja tarjotaan elinkeinoelämälle toimivat yhteydet

 

4

Turvallinen liikenne ja viisaat valinnat

 

  • Kuljetaan turvallisesti

  • Liikutaan viisaammin

 

Osan "Viihtyisä jalankulku- ja pyöräkaupunki" kehittämisteemat:

 

  • Rakennetaan jalankulku- ja pyöräkaupunkia

  • Luodaan sujuvat pyöräilyn pääreitit

  • Vaikutetaan asenteisiin ja tottumuksiin

 

Lähivuosien Naantalin kannalta merkittäviä hankkeita ovat mm.:

 

  • Mt 189 Särkänsalmen sillan jkp-tie Porhonkallio - mt 1930 (puuttuva osuus Merimaskun ja Naantalin välillä, Pieni Rengastie), (vastuu ELY, Naantali, aloitus 2023 mennessä, kustannusarvio 2,6 M€)

  • Mt 189 jkp-tie Särkänsalmi - Poikko (Pieni Rengastie), (vastuu ELY, Naantali, aloitus osa ennen 2027 ja osa ennen 2031, kustannusarvio 1,6 M€)

  • Mt 189 jkp-tie Kuralan th - Rymättylän kirkon vanhan tien th (Pieni Rengastie), (vastuu ELY, Naantali, aloitus osa ennen 2027 ja osa ennen 2031, kustannusarvio 0,5 M€)

  • Pienen rengastien pienet kehittämistoimet (viitoitus ym.), (vastuu ELY, Parainen, Naantali, aloitus 2023 mennessä)

 

Osan "Vahva joukkoliikennekaupunki" kehittämisteemat:

 

  • Luodaan tehokas runkoliikenne

  • Tehdään matkoista sujuvia

  • Helpotetaan joukkoliikenteen käyttöä

 

Lähivuosien Naantalin kannalta merkittäviä hankkeita ovat mm.:

 

  • FÖLIn toimivalta-alueen laajentamisselvitykset (vastuu FÖLI, kunnat, aloitus 2023 mennessä)

  • Nopeiden ruuhkavuorojen ylläpito ja lisääminen kuntakeskusten ja Turun välillä (vastuu ELY, FÖLI, kunnat, aloitus 2023 mennessä)

  • FÖLIn runkolinjaston ja ELYn päälinjojen tärkeimpien vaihtopysäkkien parantaminen sekä seudun pysäkkien pienet parantamistoimet ja pysäkki-info (vastuu ELY, kunnat)

 

Osan "Kustannustehokkaat kuljetukset ja kestävämpi autoliikenne" kehittämisteemat:

 

  • Tuetaan siirtymää vähäpäästöiseen teknologiaan ja uusiutuviin polttoaineisiin

  • Hyödynnetään tehokkaasti liikenteen hallinnan keinoja

  • Varmistetaan pääväylien toimivuus ja tarjotaan elinkeinoelämälle toimivat yhteydet

 

Lähivuosien Naantalin kannalta merkittäviä hankkeita ovat mm.:

 

  • Liikenteen reaaliaikaisen liikenne- ja liikkumisalustan kehittäminen (tietoa mm. onnettomuuksista, tietöistä, ruuhkista ja talvihoidosta), 1. vaihe (vastuu ELY, kunnat, aloitus 2023 mennessä)

  • Kuntien pysäköintipolitiikkalinjausten laatiminen ja toteuttaminen (mm. kaavojenpysäköintinormit, rajoitus- ja maksualueet, alennukset vähäpäästöisille autoille), (vastuu kunnat)

  • E18 Turun Kehätie: Raision keskustan kohta ja vt 8 eritasoliittymän uusiminen (vastuu ELY, aloitus 2023 mennessä)

  • E18 Turun Kehätie: Raisio-Naantali nelikaistaistus ja eritasoliittymät (vastuu ELY, aloitus 2027 mennessä)

 

Osan "Turvallinen liikenne ja viisaat valinnat" kehittämisteemat:

 

  • Kuljetaan turvallisesti

  • Liikutaan viisaammin

 

Lähivuosien Naantalin kannalta merkittäviä hankkeita ovat mm.:

 

  • Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelmien uusiminen vuosille 2022 - 2030 (ei sis. Turkua), (vastuu kunnat ja ELY, 2021)

  • Kuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien ylläpito ja päivitys (vastuu kunnat, jatkuva)

 

Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, luonnos 5.6.2020, on liitteenä.

 

LIITE B4, KH 31.8.2020

 

Naantalin kaupunki toteaa lausuntonaan, että luonnokset Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi on tehty erinomaisesti ja niissä on hyvin laadittu seudun liikennejärjestelmän tavoitteet sekä valittu kehittämisteemat ja toimenpiteet. Vaikka joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuuden lisääminen ja autoliikenteen määrän vähentäminen ovat hyviä ja ajankohtaisia tavoitteita, Varsinais-Suomen ja Turun seudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi elinkeinoelämän ja teollisuuden kuljetusten edellytyksiä on välttämätöntä ja kiireellistä parantaa ja niiden asemaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksissa pitää korostaa. Toimivat elinkeinoelämän ja teollisuuden kuljetukset ja kulkuyhteydet on syytä nostaa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehittämisteemoihin.

 

Naantalin kaupunki esittää myös, että Turun kehätien parantamista välillä Raisio-Naantali pyrittäisiin aikaistamaan elinkeinoelämän ja teollisuuden kuljetusten ja kulkuyhteyksien turvaamiseksi Naantalin sataman kautta. Kilpailukykyisten meri- ja lentoyhteyksien edellytys on hyvin toimivat ja sujuvat liikenneyhteydet lentokentälle ja satamiin. Parantamistoimenpiteillä lisäksi sujuvoitetaan kehätien liikennettä sekä lisätään matka-aikojen ennakoitavuutta sekä parannetaan liikenneturvallisuutta.

 

Joukkoliikenteen kehittäminen on tämänhetkisessä kuntien taloustilanteessa haastavaa. Nopeiden joukkoliikenneyhteyksien toteuttamisessa Turkuun paikallisjunaliikenne voi olla hyvä ja kustannustehokas vaihtoehto. Kuntien taloustilanne ja matkustajamäärän väheneminen vaikeuttaa olemassa olevan joukkoliikenteen palvelutason säilyttämistä. Joukkoliikenteessä pitäisi pyrkiä ennakkoluulottomasti kehittämään uusia ratkaisuja palvelutason säilyttämiseksi.

 

Turun seudun Pyöräilyn seutureitit 2040+ -karttaan pitää lisätä Saariston pieni rengastie. Pienen rengastien käyttäjämäärät ovat lisääntyneet jo pidemmän aikaa.

 

Investointikohteiden tavoiteajoitukset on syytä tarkentaa, koska ne poikkeavat Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen kärkihankelistauksessa ja liitteenä olevassa Isojen investointien tavoitteellinen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma -liitteessä sekä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen hankelistauksissa ja liitteenä olevassa liikenneinvestointiohjelma 2020 - 2031:ssa toisistaan.

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen liitolle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon luonnoksista Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmiksi.

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa