Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 27.05.2020/Pykälä 26

Liitteet

Ympäristölupa-alueen karttarajaus

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

§ 26

27.05.2020

 

Ympäristölupapäätös / Moto-Olli Oy

 

207/11.02.00/2020

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 27.05.2020 § 26

 

Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 19.5.2020:

 

ASIA

 

Päätös Moto-Olli Oy:n ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

 

Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

 

HAKIJA

 

Moto-Olli Oy

PL 1

23801 Laitila

 

Y-tunnus: 1491389-8

 

LAITOS JA SEN SIJAINTI

 

Moto-Olli Oy:n toiminta sijoittuu Naantalissa Luolalassa kiinteistölle 529-6-1-16. Laitoksen käyntiosoite on Viestitie, 21100 Naantali.

 

Laitoksen toimialaluokitus: 08120; kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus.

 

VIREILLETULOTIEDOT

 

Hakemuksen vireilletulo

 

Hakemus on tullut vireille Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisessa 17.3.2020.

 

Toiminnan luvanvaraisuus

 

Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohta 7 e perusteella.

 

Toimivaltainen viranomainen

 

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 34 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 2 momentti kohdan 6 b perusteella.

 

ASIAN KUVAUS

 

Taustatiedot

 

Päätökset ja sopimukset

 

Naantalin kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on myöntänyt 1.4.2020 § 269 kiinteistölle 529-6-1-16 maisematyöluvan (lupatunnus 20-0128-M) puiden kaatamiseksi, alueen louhimiseksi, maan tasaamiseksi ja meluvallin rakentamiseksi. Maisematyölupapäätöksen ehtona on, että työmaa-alueen lännenpuoleinen sivu on aidattava ja varustettava työmaakyltein, ja että louhintasuunnitelma, louhintatyön riskianalyysi ja meluvallin perustamissuunnitelmat on toimitettava rakennusvalvonnan lisäksi myös Turun Seudun Kaukolämpö Oy:lle ennen työn aloitusta. Ennen työn aloittamista on meluvallin läheisyyteen kaukolämpölinjalle rakennettava tarkastuskaivo, josta linjan kunto vallin alla voidaan tarkastaa viemärikamerakuvauksella. Kaivo tulee rakentaa Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n antamien ohjeiden mukaisesti.

 

Kiinteistön omistaa Energia- ja KierrätysParkki Oy. Moto-Olli Oy on tehnyt sopimuksen ympäristöluvan hakemisesta kiinteistön omistajan kanssa.

 

Kaavoitus

 

Ympäristölupa-alueella on voimassa ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistama Turun kaupunkiseudun maakuntakaava. Maakuntakaavassa ympäristölupa-alueen kohdalla on merkintä T, teollisuustoimintojen alue. Sillä on merkitty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet niihin kuuluvine suojaviheralueineen sekä liikenne- ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Suunnittelumääräyksenä on, ettei alueelle saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita.

 

Alue on 4.10.2018 lainvoimaiseksi tulleessa Manner-Naantalin oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa aluevarausmerkinnällä T, teollisuus- ja varastoalue. Alueelle ulottuu kaksi konsultointivyöhykettä: "Muu konsultointivyöhyke. Asetus 685/2015". Konsultointivyöhykkeistä toinen aiheutuu lupalaitoksesta ja toinen nestekaasulaitoksesta. Ympäristölupa-alueen luoteis-pohjoispuolella sijaitsevat alueet on merkitty suojaviheralueeksi merkinnöillä EV ja EV/s. Luoteis-pohjoispuolelle on myös vihreällä katkonuolella merkitty ulkoilureitin yhteystarve.

 

Alue on 14.11.1985 vahvistetussa asemakaavassa Ak-142, Naantali, Tupavuori, merkinnällä T-3, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Suunnittelumääräyksenä on, että korttelialueelle saa rakentaa vain laitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset asunnot. Nykyinen asuntokanta alueella saadaan säilyttää niin kauan kuin se ei ole teollisuusrakentamisen esteenä. Alueelle saadaan rakentaa myös toimistotiloja sekä majoitustilaa rakennus- ja korjaustöiden aikaiselle henkilöstölle. T-3-korttelialuetta koskevana erityismääräyksenä on, että enintään 50 % korttelialueen pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen ja että vähintään 20 % korttelialueen pinta-alasta on istutettava tai säilytettävä luonnonvaraisena.

 

Alueen ilmanlaatu

 

Luolalan teollisuusalueella ympäristölupa-alueen läheisyydessä ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat pääasiassa liikenne ja alueen teollisuus, johon myös kivenmurskaus kuuluu.

 

Valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) ilmanlaadusta on annettu hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausikeskiarvopitoisuudelle raja-arvopitoisuus 50 µg/m3. Vuorokausikeskiarvopitoisuus saa raja-arvomääritelmän mukaan ylittyä 35 kertaa vuoden aikana raja-arvon ylittymättä. Asetuksen (79/2017) mukaan vuosikeskiarvopitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m3.

 

Ympäristölupa-aluetta lähinnä sijaitseva ilmanlaadun mittauspiste sijaitsee Naantalin keskustassa Asematorilla. Ilmanlaatuindeksi on ollut vuoden 2019 aikana pääasiassa hyvä ja tyydyttävä. Lähinnä kevättalvella helmi-, maalis- ja huhtikuussa ilmanlaatuindeksi on ollut ajoittain hetkellisesti välttävä, huono tai erittäin huono. Marras- ja joulukuussa ilmanlaatu on ollut välttävä kahtena päivänä. Ilmanlaatuindeksi Naantalin mittausasemalla muodostuu typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten sekä rikkidioksidin mitatuista pitoisuuksista suhteutettuna raja- ja ohjearvoihin.

 

Vuonna 2019 hengitettävien hiukkasten pitoisuus on tunnin keskiarvopitoisuutena mitattuna ollut pääasiassa alle 50 µg/m3. Kyseinen pitoisuus on vuorokausikeskiarvopitoisuudelle annettu raja-arvopitoisuus. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus on Naantalin Asematorin mittauspisteessä ylittänyt 50 µg/m3 vain lyhyitä ajanjaksoja, lähinnä tunteja kerrallaan.

 

Hakemuksen mukainen toiminta

 

Yleiskuvaus toiminnasta

 

Ympäristölupaa haetaan kiinteistölle 529-6-1-16, jonka kokonaispinta-ala on noin 9,1 hehtaaria. Ympäristölupa-alueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria ja se käsittää kiinteistön itäosan. Ympäristölupa-alue on tarkoitus tasata maisematyöluvalla asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta varten teollisuushallien rakentamisen pohjaksi. Alueelta irrotettu louhe murskataan louhintapaikalla eri kokoisiksi murskelajitteiksi. Tuotettua mursketta käytetään vähäisissä määrin maisematyölupa-alueen rakentamiseen. Mursketta kuljetetaan alueelta pois muualla käytettäväksi.

 

Maisematyöluvan mukaan alueelta louhittava kokonaismäärä on noin yhdeksän (9) metrin keskisyvyydellä yhteensä noin 450 000 m3ktr. Kun koko louhittava kiviainesmäärä murskataan, mursketta tuotetaan 1 215 000 tonnia koko lupakautena. Vuodessa kiviainesta murskataan keskimäärin 243 000 tonnia ja enimmillään noin 365 000 tonnia. Kiviaineksen murskaus toteutetaan siirrettävällä kivenmurskauslaitoksella. Maisematyöluvan mukainen louhinta tehdään siirrettävällä porauskalustolla.

 

Maisematyöluvan mukaisen alueen rakentumisen on arvioitu kestävän noin viisi (5) vuotta. Lupaa haetaan kuitenkin kuuden (6) vuoden ajaksi luvan lainvoimaiseksi tulemisesta, koska murskeen markkinatilanteen mukainen menekki ei ole etukäteen tiedossa. Jos alueella syntyvää mursketta ei saada kuljetettua alueelta pois, ei alueen louhinnan eteneminen ja siten alueen rakentuminen ole mahdollista. Alueen rakentamisen on suunniteltu olevan urakkaluonteista, eikä alueella ole murskaustoimintaa kaikkina lupavuosina koko ajan.

 

Ympäristölupa-alueen puunkaato, pintamaat ja vallin rakentaminen

 

Ennen maisematyöluvalla tehtävän louhinnan aloittamista alueelta kaadetaan puut ja kuoritaan pintamaat. Alueen puusto hyödynnetään sopivaan käyttötarkoitukseen esimerkiksi tukki- tai kuitupuuna tai energiantuotannossa. Alueen kannot ja muut hakkuutähteet kuivatetaan ja toimitetaan pois ympäristölupa-alueelta muualle murskattavaksi. Hakkuutähteet käytetään murskattuna energiantuotannossa.

 

Alueelta kuorittavan pintamaakerroksen arvioidaan olevan keskimäärin noin 0,2.0,3 metriä, mutta kerrospaksuus vaihtelee. Joissain kohdissa irtomaakerroksen paksuus voi olla selvästi yli metrin. Toisissa kohdissa pintamaakerrosta ei ole juuri lainkaan. Alueelta kuorittavan pintamaan määrä on arvioidulla 0,25 metrin kerrospaksuudella noin 12 500 m3.

 

Pintamaat käytetään alueella maisematyöluvan mukaisen vallin rakentamiseen. Valli toimii alueella meluesteenä luoteen, pohjoisen ja koillisen suuntiin. Vallia rakennetaan koko kiinteistön 529-6-1-16 alueelle yhteensä noin 300 metrin matkalle. Vallin huippu on noin tasossa +32 m ja vallin korkeus on noin 8 metriä, mutta korkeus vaihtelee jonkin verran maanpinnan korkeuden ja muotojen mukaan. Laskennallisesti valliin tarvittava maa-ainesmäärä on noin 20 000 m3, kun vallin reunan kaltevuus on 1:1. Näin ollen louhittavalta alueelta kuorittavien pintamaiden määrä ei riitä koko vallin rakentamiseen. Kiinteistölle 529-6-1-16 tuodaan maisematyöluvalla rakennettavaa vallia varten riittävä määrä puhtaita maa-aineksia myös muualta.

 

Louhinta

 

Maisematyöluvan mukainen louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Kallio porataan hydraulisella tela-alustaisella poravaunulla, jossa on pölynkeräyslaitteisto. Poravaunu koostuu hydraulisesta porauslaitteistosta ja kompressorista, joiden tarvitsema energia tuotetaan dieselmoottorilla. Poraukseen käytetään meluvaimennettua poravaunua, joka on tavanomaista poravaunua hiljaisempi. Mahdollisten laiterikkojen aikana voidaan porata myös tavallisella poravaunulla.

 

Räjäytystyöt tehdään joko hakijan toimesta tai tilataan aliurakkana louhintaurakoitsijoilta. Räjäytysaineet tuodaan päivittäisen tarpeen mukaan työmaalle ja vastaavasti käyttämättömät aineet viedään välittömästi pois alueelta. Käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5.1 kg/m3ktr.

 

Mikäli räjäytyksissä syntyy esimurskaimen syöttösuppiloa suurempia, tilavuudeltaan yli 1 m3:n lohkareita, ne rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla.

 

Maisematyöluvan mukainen alue louhitaan alimmillaan noin +15.17 metrin tasoon. Maaston korkeusasema on nykyisin korkeimmillaan alle +35 metriä. Louhinta etenee kiinteistön eteläosasta pohjoiseen.

 

Murskaus

 

Murskauksessa murskattavan materiaalin raekokoa pienennetään vaiheittain haluttuun raekokoon. Kiviainesta murskattaessa murskauslaitos on yleensä kaksi- tai kolmivaiheinen. Se koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Esimurskaimena käytetään yleensä leukamurskainta ja väli- ja jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Laitteiston kokoonpano määräytyy murskattavan aineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Laitteiden väliset tekniset erot ovat pieniä, eikä niillä ole ympäristövaikutusten kannalta merkitystä.

Murskattava materiaali syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Materiaali siirtyy esimurskaimesta kuljettimilla edelleen väli- ja jälkimurskaimeen tai seulalle. Murskausta ja seulontaa jatketaan, kunnes lopputuote on halutun kokoista. Valmiit tuotteet kuljetetaan varastokasoihin odottamaan kuormausta ja kuljetusta pois alueelta. Vähäinen osa murskeesta käytetään maisematyöluvan mukaiseen maarakentamiseen alueella.

 

Murskaus ja rikotus tapahtuvat louhitun alueen pohjatasolla louhintarintauksen läheisyydessä ja laitteistoja siirretään louhinnan edetessä.

 

Raaka-aineet, tuotteet ja tuotantomäärät

 

Raaka-aineet, tuotteet ja tuotantomäärät on esitetty taulukossa 1. Alueelta louhitaan kalliota maisematyöluvalla yhteensä noin 450 000 m3ktr. Määrä vastaa tonneina noin 1 215 000 tonnia louhittavaa kiviainesta. Kaikki alueelta louhittu kiviaines murskataan ympäristölupa-alueella.

 

Tavoitteena on saada koko alue valmiiksi viiden ensimmäisen lupavuoden kuluessa, minkä mukaan myös keskimääräinen murskausmäärä on laskettu. Näin ollen alueelta louhittua kiviainesta murskataan vuodessa keskimäärin noin 243 000 tonnia. Suurimmillaan alueelta louhittavaa kiviainesta voidaan murskata noin puolitoistakertainen määrä keskimääräiseen määrään verrattuna.

 

Konekalusto (sisältäen murskauksen ja louhinnan kaluston sekä työkoneet) kuluttaa kevyttä polttoöljyä keskimääräisenä tuotantovuonna yhteensä noin 310 000 litraa. Maksimimurskausmäärällä kulutus on noin 470 000 litraa vuodessa.

 

Taulukko 1. Raaka-aineet, tuotteet ja niiden vuosittaiset määrät

 

Materiaali

Vuosittainen tuotanto-, käyttö- tai käsittelymäärä

	Keskiarvo	Maksimi
Raaka-aineet
Ympäristölupa-alueelta louhittu rouhe	243 000 t	365 000 t
Kevyt polttoöljy	310 000 l	470 000 l
Tuotteet
Kalliomurskeet	243 000 t	365 000 t

 

Toiminnan ajankohta

 

Ympäristölupaa haetaan siten, että se on voimassa kuusi (6) vuotta lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Alue on kuitenkin tarkoitus saada esirakennettua jo viiden (5) vuoden kuluessa. Lupa-aikaa haetaan tasaamisen tavoiteaikataulua hieman pidemmäksi, jotta alueelta louhittava ja siellä murskattava kiviaines saadaan toimitettua alueelta pois. Toiminta on tarkoitus aloittaa heti, kun lupapäätös saa lainvoiman tai sille myönnetään YSL 199 § mukainen aloittamislupa.

 

Louheen murskausta on alueella jaksoittain siten, että vuosittainen toiminta jakaantuu useampaan murskausjaksoon. Keskimääräisenä toimintavuonna toimintapäiviä on noin 80-120 eli yhteensä noin 4-6 kuukautta, jolloin päivätuotannon keskiarvo on 2000-3000 tonnia mursketta. Vuosina, joina louhetta murskataan lähellä enimmäismäärää, murskausta tehdään yhteensä noin 6-8,5 kuukautta eli 120-180 päivää. Tuotettavan murskeen päivittäinen määrä voi vaihdella lajitteen mukaan 1500-5000 tonnin välillä.

 

Kalliota räjäytetään arkisin ma-pe klo 8-16 ja louhetta rikotetaan arkisin ma-pe 8-18. Kalliota porataan ja kiviainesta murskataan arkisin ma-pe 7-20. Murskeen lastausta ja kuljetusliikennettä on ympäri vuoden arkisin ma-pe 6-22 ja lauantaisin klo 7-17.

 

Kesäaikana 15.6.-15.8. työaikoja on lyhennetty seuraavasti: kalliota porataan ja louhetta murskataan arkisin ma-pe klo 7-17 ja rikotetaan klo 8-17.

 

Murskausta ja porausta ei tehdä arkipyhinä (uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja helatorstai), vapunpäivänä, itsenäisyyspäivänä eikä joulu- ja juhannusaattoina.

 

Toimintokohtaiset työajat on esitetty taulukossa 2. Kesäajaksi 15.6.-15.8. on esitetty lyhennettyjä työaikoja murskaukselle, poraukselle ja rikotukselle.

 

Käytettävät koneet ja laitteet

 

Materiaalien siirtämiseen ja autojen kuormaamiseen käytetään tavanomaisia maarakennuskoneita, kuten kaivinkoneita ja pyöräkuormaajia. Maa- ja kiviaineksen jalostamiseen käytetään tarpeen mukaan siirrettävää seulaa. Materiaalien kuljetukset tehdään kuorma-autoilla tai täysperävaunuautoilla.

 

Alueelle ei rakenneta varsinaista tukitoiminta-aluetta. Koneiden ja laitteiden suuremmat huoltotyöt tehdään hakijan lähiseudulla olevassa huoltohallissa. Alueella tehdään vain työn jatkumisen kannalta tarvittavat huollot. Niitä varten tarvittavat öljytuotteet tuodaan paikalle huoltoautossa.

 

Polttoaineet ja kemikaalit ja niiden varastointi

Murskauslaitoksen energia tuotetaan polttomoottoreilla tai energialähteenä on aggregaatilla tuotettava sähkövirta. Työkoneiden ja poravaunujen polttomoottorit toimivat kevyellä polttoöljyllä. Murskaus- ja porauskalustoa, eikä muitakaan työkoneita tai -laitteita varten alueella varastoida polttoainetta, vaan koneet tankataan suoraan alueella käyvästä säiliöautosta.

 

Tankkaus on aina valvottu tapahtuma. Mahdolliset pienet läikät kerätään talteen heti ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai vastaanottopisteeseen.

 

Räjähdysaineita ei säilytetä alueella. Räjähteiden käsittelyssä ja säilytyksessä toimitaan valtioneuvoston asetuksen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) mukaisesti.

 

Vedenhankinta ja jätevedet

 

Kasteluun käytetään noin 5 m3 vettä päivässä. Käytettävään vesimäärään vaikuttavat mm. sääolosuhteet ja murskattavan kiviaineksen kosteus, joten määrä vaihtelee jonkin verran. Kasteluun käytettävä vesi otetaan alueen painanteista tai ojista tai kasteluvettä voidaan tuoda alueelle säiliöissä. Kasteluvettä voidaan pumpata tarvittaessa myös ympäristölupa-alueen itäpuolella olevan bioenergiaterminaalin hulevesialtaasta. Tarvittaessa voidaan pyytää lupa käyttää Luolalanjärven vettä kiviaineksen kasteluun.

 

Alueella ei ole sosiaalitiloja, joten toiminnasta ei synny jätevesiä.

 

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Ympäristölupa-alueelle kuljetaan Viestitien kautta. Toiminnan alkaessa ympäristölupa-alueelle kuljetaan kiinteistölle 529-6-1-16 johtavan liittymän kautta. Mahdollisesti alueelle voidaan kulkea myös Energia- ja KierrätysParkki Oy:n omistaman kiinteistön 529-6-1-17 kautta.

 

Kuljetuksista aiheutuu raskasta liikennettä keskimäärin noin 40-50 käyntiä työpäivän aikana. Aktiivisena aikana kuljetusliikennettä voi olla 40-60 käyntiä työpäivän aikana. Lisäksi murskausurakan aikana on kaluston kuljetuslogistiikkaa ja työntekijöiden henkilöautoliikennettä.

 

Liikenne suuntautuu pääasiassa Viestitieltä Patenttikadun kautta pohjoisen suuntaan kohti Armonlaaksontietä. Sieltä liikenne jakautuu joko itään kohti Turkua tai länteen kohti Naantalin keskustaa ja esimerkiksi Luonnonmaata. Osa liikenteestä voi lähteä myös sataman suuntaan eli Viestitietä länteen.

 

Toiminnassa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely

 

Alueella ei juurikaan synny murskaustoiminnan aikana jätteitä. Tarvittaessa seka- yms. jätteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan säännöllisesti niitä vastaanottaviin laitoksiin.

 

Syntyvien yhdyskuntajätteiden määrä on arviolta 1000-2000 litraa vuodessa. Vaarallisia jätteitä syntyy vuodessa arviolta 500-1000 litraa. Yhdyskuntajätteet varastoidaan jätesäiliössä ja toimitetaan paikallisen jätehuoltoyhtiön keräyspisteeseen. Vaaralliset jätteet kuljetetaan työpäivän päätteeksi huoltoauton kyydissä pois alueelta ja toimitetaan edelleen hyväksyttyyn käsittelypisteeseen. Kaikista jätteistä pidetään kirjaa.

 

Toiminnassa syntyy pienten, työn jatkumisen ja turvallisuuden kannalta välttämättömien huoltotoimenpiteiden yhteydessä vähäisiä määriä vaarallisiksi luokiteltuja jätteitä, kuten jäteöljyjä, kiinteitä öljyjätteitä (öljyisiä rättejä, trasseleita, öljynsuodattimia yms.), jotka kuljetetaan alueelta päivän päätteeksi huoltoauton mukana pois. Vaaralliset jätteet toimitetaan edelleen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn laitokseen, jolla on lupa ko. jätteen käsittelyyn.

 

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

 

Päästöt ilmaan

 

Toiminnan päästöt aiheutuvat pölypäästöistä sekä polttoprosessiperäisistä päästöistä. Pölyä syntyy porauksesta, louheen käsittelystä, murskauksesta, varastoinnista, kuormauksesta ja jonkin verran työmaaliikenteestä. Polttoprosessiperäisiä typpi-, rikki-, hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä aiheutuu energian tuotannosta eli koneiden polttomoottoreista. Arvioidut määrät päästöistä ilmaan on esitetty taulukossa 2. Päivittäisenä tuotantomääränä on laskennassa käytetty arvioitua keskimääräistä tuotantomäärää 2500 t/d.

 

Taulukko 2. Arvio päästöistä ilmaan

 

Aine	Päästöt (t/a)

	Keskiarvo	Maksimi
Hiukkaset (sis. pöly)	8,5	12
Typen oksidit (NOx )	7	11
Rikkidioksidi (SO2)	0,002	0,004
Hiilidioksidi (CO2)	810	1 250

 

Edellä esitetty päästöarvio on suuntaa antava, sillä päästöihin vaikuttavat mm. laitteiden ajotapa, valmistettavat tuotteet sekä esimerkiksi kiviaineksen kastelu. Työkoneiden keskimääräiset päästöt on laskettu VTT:n LIPASTO -laskentajärjestelmän perusteella keskimääräisen ja enimmäismurskausmäärän mukaan.

 

Murskauksessa syntyviä pölypäästöjä vähennetään murskauslaitoksen osien kotelointien lisäksi kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja murskattavan kiviaineksen kastelulla. Murskauslaitos sijoitetaan louhittavan alueen pohjatasolle. Tarpeen mukaan myös työmaa-alueen kulkuväyliä kastellaan. Viestitien liittymä pidetään puhtaana pölystä ja renkaiden mukana kulkeutuvasta maa-aineksesta. Moottoreiden päästöt minimoidaan huoltamalla koneet säännöllisesti ja pitämällä laitteet hyvässä kunnossa.

 

Raskaan liikenteen kuljetusten päästöjä pienennetään sillä, että louhittu kiviaines murskataan siellä, missä louhe syntyy, eikä sitä kuljeteta muualle murskattavaksi.

 

Sijaintipaikka huomioon ottaen toiminnasta aiheutuvilla polttomoottoriperäisillä päästöillä (typpi-, rikki- ja hiilidioksidipäästöt) ei ole oleellisia tai mitattavia vaikutuksia ilmanlaatuun tai ilmastoon. Ympäristölupa-alueen välittömässä läheisyydessä teollisuusalueella on useita ilmapäästölähteitä, kuten muuta teollista toimintaa ja yleistä tieliikennettä.

 

Pölyntorjuntatoimien seurauksena kivenmurskaustoiminnasta aiheutuva vaikutus ympäristölupa-alueen ympäristön ilmanlaatuun on todennäköisesti kokonaisuutena melko pieni. Toiminnasta saattaa aiheutua hetkellisiä suurempia pölypäästöjä, esimerkiksi räjäytysten seurauksena. Toiminta kuitenkin järjestetään siten, ettei siitä aiheudu pitkäkestoista pölyämistä, eikä sitä kautta terveyshaittaa.

 

Melu ja tärinä

 

Kiviaineksen louhinnassa ja murskauksessa melua syntyy porauksesta, louhintaräjäytyksistä, murskauksesta, seulonnasta, varastoinnista, lastauksesta sekä kuljetuksista.

 

Melulähteinä olevien työkoneiden ja -laitteiden tyypilliset äänitehotasot (LWA) ovat seuraavat:

 

• meluvaimennettu poravaunu 112 dB(A)

• siirrettävä murskauslaitos 123 dB(A)

• pyöräkuormaaja ja kaivinkone 105 dB(A)

• rikotin 115 dB(A).

 

Toiminnan aiheuttama melu voi olla ominaisuuksiltaan vaihtelevaa:

 

• Murskauksen ja rikotuksen melu voi olla iskumaista muutamien satojen metrien etäisyydellä, mutta iskumaisuus häviää etäisyyden kasvaessa tai sijoitettaessa melulähde meluesteen taakse.

• Kiviaineksen käsittely työkoneilla saattaa aiheuttaa ajoittain iskumaista kolinaa.

 

Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarkasteltu ympäristömeluselvityksen avulla eli laskennallisesti mallintaen. Laskennassa huomioitiin louhinta- ja murskaustoimintojen lisäksi alueelle tuleva ja sieltä lähtevä liikenne. Mallinnus tehtiin kolmelle eri toimintatilanteelle: 1) poraus ja murskaus ovat alueen eteläosassa, 2) poraus ja murskaus ovat alueen keskiosassa ja 3) poraus ja murskaus ovat alueen pohjoisosassa. Lisäksi tarkasteltiin Luolalan ja satama-alueen yhteismelua.

 

Laskentatilanteet edustavat louhinnan ja murskauksen etenemisen eri vaiheita. Mallinnetut tilanteet sisältävät porauksen ja louheen murskauksen lisäksi kiviaineksen rikotuksen ja kuljetukset. Porauksessa on käytetty ns. hiljaista (meluvaimennettua) poravaunua ja toiminnan aikana murskauslaitos siirtyy kalliorintauksen mukana. Laskentatilanteita on tarkasteltu yksityiskohtaisesti hakemuksen liitteenä 7 olevassa ympäristömeluselvityksessä.

 

Kivenmurskaustoimintaa koskevassa asetuksessa (800/2010) on kiviaineksen murskaamiselle annettu päiväajan keskiäänitason raja-arvoksi asuinrakennuksilla ja taajamissa, tai taajamien läheisyydessä, olevilla virkistysalueilla 55 dB(A). Laskennallisen mallinnuksen tulosten perusteella porauksen ja murskauksen aiheuttama melutaso kaikissa toiminnan vaiheissa alittaa 55 desibeliä päiväajan keskiäänitasona tarkasteltuna ympäristön asuinrakennuksilla sekä ympäristölupa-alueen länsipuolella olevalla luontopolulla, kun meluselvityksessä esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet on toteutettu.

 

Toiminnan alkaessa ja sen ollessa ympäristölupa-alueen eteläosassa tarvitaan ympäristölupa-alueen lounais-länsireunalle noin kolme (3) metriä korkea melueste estämään toiminnan aiheuttaman melun leviämistä Luolalanjärven itärannalla olevan luontopolun suuntaan. Melueste on mallinnuksessa sijoitettu nykyisen tien alueelle. Melun leviämistä voidaan estää esimerkiksi murskekasojen sijoittelulla. Toiminnan eri vaiheissa murskauslaitoksen melun leviämistä estää lännen, luoteen ja pohjoisen suuntiin alueen louhinnasta syntyvä kalliorintaus.

 

Toiminnan edettyä ympäristölupa-alueen pohjoisosaan on kiinteistön 529-6-1-16 pohjoisreunalle rakennettu valli mm. alueelta kuorituista pintamaista. Valli estää toiminnan aiheuttaman melun leviämistä luoteis-pohjois-koillispuolella oleville asuinrakennuksille. Melumallinnuksen perusteella louhinnan ja murskauksen aiheuttama melu ympäristön asuinrakennuksilla alittaa 55 dB(A), vaikka meluvallia ei olisi rakennettu.

 

Porauksesta aiheutuvan melun vaimentamiseksi alueella on suunniteltu käytettäväksi meluvaimennettua poravaunua. Louhinnan tapahtuessa alueen keski- ja pohjoisosassa tulee käyttää vaimennettua poravaunua tai vaihtoehtoisesti muulla tapaa varmistaa, etteivät raja-arvot lähimmillä asuinrakennuksilla ylity.

 

Kivenmurskauksella ei ole alueen muiden toimintojen ja yleisen tieliikenteen aiheuttaman melun kanssa oleellista yhteisvaikutusta lähimmille asuinrakennuksille aiheutuvaan keskiäänitasoon.

 

Ympäristöluvanmukainen kivenmurskaustoiminta ei sisällä laaja-alaisen tärinäherätteen aiheuttavaa toimintaa. Toiminnassa tärinää voi syntyä lähinnä tieliikenteen synnyttämästä tärinästä. Tärinää syntyy kuitenkin maisematyöluvan mukaisissa louhintaräjäytyksissä, mitä seurataan tärinämittauksilla.

 

Louhintatöissä noudatetaan valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011). Räjäytyksissä otetaan lisäksi huomioon viereisen yleisen tien räjäytystöille asettamat vaatimukset viranomaisohjeiden mukaisesti.

 

Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön

 

Luonnonarvot ja luonnonsuojelu

 

Ympäristölupa-alueen pohjoispuolella noin 360 metrin etäisyydellä sijaitsee yleiskaavaan merkitty suojeltu rakennus, Luolalan kartano, joka on "klassistinen kartanon entinen päärakennus". Se on luokiteltu arvoluokkaan 1, maakunnallisesti arvokkaaksi suojeltavan rakennetun ympäristön kokonaisuudeksi.

 

Luolalanjärven pohjoispuolella noin 600 metrin etäisyydellä ympäristölupa-alueesta sijaitsee Viluluodon muinaisjäännöskohde. Se on luokiteltu kuuluvaksi lajiin ja tyyppiin "muu kulttuuriperintökohde, teollisuuskohteet".

 

Ympäristölupa-aluetta lähinnä sijaitseva luonnonsuojelualue, yksityinen Tamminiemen luonnonsuojelualue (YSA200631) sijaitsee eteläpuolella noin 1,9 kilometrin etäisyydellä. Se on suojeltu luonnonsuojelulain 24 §:n perusteella, luontotyyppien tai lajien hoitoalueena. Ympäristölupa-alueen luoteispuolella noin 2,2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee toinen yksityinen luonnonsuojelualue, Järviniityn lehto (YSA022735). Myös se on suojeltu luonnonsuojelulain 24 §:n mukaan luontotyyppien tai lajien hoitoalueena. Ympäristölupa-alueen kaakkoispuolella sijaitsee myös yksityinen suojelualue, Vanton jalopuumetsikkö, noin 2,2 kilometrin etäisyydellä. Se on suojeltu luontotyypin suojelualueena luonnonsuojelulain 29 §:n perusteella.

 

Ympäristölupa-alueen itäpuolella sijaitsee luonnonsuojeluohjelma-alue Raisionlahti (LVO020073). Se kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on yli neljän (4) kilometrin etäisyydellä ympäristölupa-alueesta kaakkoon sijaitseva Ruissalon lehdot (FI0200057).

 

Hakija on teettänyt luontoarvojen selvityksen, jonka mukaan alueelle suunniteltu toiminta ei uhkaa merkittäviä luontoarvoja eikä muuta alueen ekologisia yhteyksiä nykytilaan verrattuna.

 

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

 

Ympäristölupa-aluetta lähinnä oleva luonnonsuojelualue on lähes kahden kilometrin etäisyydellä. Ympäristölupa-alue itsessään on jo nykyisellään mm. varastointikäytössä, eikä alueella ole tiedossa olevia suojeltavia lajeja. Toiminnalla ei näin ollen ole vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin.

 

Suunniteltu murskaustoiminta sijoittuu teollisuusalueelle. Maisematyöluvalla tehtävän louhinnan tarkoituksena on saattaa alue asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Toiminnalla ei siten oleteta olevan negatiivistä vaikutusta alueen maankäyttöön.

 

Kivenmurskaustoiminnalla ei ole vaikutusta lähimpiin suojeltaviin kohteisiin, joita ovat Luolalan kartano ja Viluluodon teollisuuskohde. Luolalan kartano on suojeltu rakennusperustein, joten kivenmurskaustoiminnalla ei ole vaikutusta kohteen suojeluperusteeseen.

 

Luontopolku pyritään huomioimaan toiminnassa siten, ettei luontopolulta olisi näkymää alueelle, jolla kiveä murskataan. Tarvittaessa polun ja alueen väliin rakennetaan maavalli. Lisäksi toiminta-ajoissa on huomioitu luontopolun ilta- ja viikonloppukäyttö. Kivenmurskaustoimintaa ei ole viikonloppuisin eikä kesäaikana iltaisin, jolloin luontopolun käyttämisen uskotaan olevan aktiivisimmillaan.

 

Maaperä, pinta- ja pohjavesi

 

Ympäristölupa-alueen kallioperän pääkivilaji on granodioriitti. Maaperä on pääasiassa kalliomaata. Pieni osa maaperästä on savea ja osa on kartoittamatonta. Ympäristölupa-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Lietsala 0252901) sijaitsee vähän yli kahden (2) kilometrin etäisyydellä alueen koillis-pohjoispuolella.

 

Ympäristölupa-alueen luontainen maanpeite on ohut. Maaperän pohjavettä on alueella siten hyvin vähän ja muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen. Kalliopohjavettä voi muodostua kallion rakoilun kautta.

 

Ympäristölupa-alueen länsipuolella sijaitsee Luolalanjärvi lyhyimmillään noin 160 metrin etäisyydellä lupa-alueen rajasta. Luolalanjärven pinnankorkeus on Maanmittauslaitoksen maastokartan mukaan tasossa +0.1. Ympäristölupa-alueella mahdollisesti syntyvät pintavedet koostuvat sade- ja sulamisvesistä. Suuri osa alueen sadannasta imeytyy alueen maaperään ja kulkeutuu topografian ohjaamana eteenpäin. Ympäristölupa-alueen vedet johtuvat pääasiassa kohti länsi-lounasta. Pieneltä osalta alueen pohjoisosaa vedet johtuvat kohti pohjoista. Osa ympäristölupa-alueen pinnasta on tasattu ja nykyisellään lähinnä varastointikäytössä.

 

Ympäristölupa-alueen läheisyydessä ei ole puroja tai noroja. Kiinteistön 529-6-1-16 pohjoisosaan vievän tieyhteyden vieressä ja ympäristölupa-alueen länsi-lounaispuolella on oja, joka kerää vettä ympäristölupa-alueelta sekä kiinteistön 529-6-1-16 luoteis-pohjoisosasta. Oja on johdettu rumpuputken kautta tieyhteyden alitse Viestitien vieressä (ympäristölupa-alueen lounaispuolella) olevalle joutomaalle, jossa vesi imeytyy maahan. Ympäristölupa-alueelta ei ole havaittu olevan ojaa pitkin suoraa valumayhteyttä Luolalanjärveen.

 

Etäisyys ympäristölupa-alueen rajasta meren rantaviivaan on lyhimmillään noin 750 metriä.

 

Vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja pintaveteen

 

Normaalilla murskaustoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Alueelta louhittu ja siellä murskattava kiviaines on pilaantumatonta. Toiminnan lähtökohtana on, että poikkeustilanteissakaan toiminnasta ei saa aiheutua päästöjä. Suurimmat maaperään ja pohjaveteen kohdistuvat riskit aiheutuvat polttoaineiden, öljyjen ja voiteluaineiden käsittelystä.

 

Koneiden ja laitteiden pienet huollot tehdään huolellisuutta noudattaen. Öljytuotteita ei varastoida alueella ja kunnossapitohuolloissa syntyneet vaaralliset jätteet viedään päivän päätteeksi pois alueelta. Koneiden ja laitteiden tankkaus tehdään valvotusti. Tankkauspaikan läheisyyteen on varattu imeytysainetta, esimerkiksi turvetta, johon mahdollisesti läikkynyt polttoaine voidaan imeyttää. Likaantunut aines kerätään pois ja toimitetaan eteenpäin asianmukaisesti käsiteltäväksi.

 

Luolalanjärveä lukuun ottamatta suunnitellun toiminnan vaikutusalueella ei ole vesistöjä. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia Luolalanjärveen tai sen käyttöön, kalastoon eikä muihin vesieliöihin.

 

Louhitun alueen murskeella tasattu pohja on rikkonainen ja hyvin vettä läpäisevä, minkä seurauksena sade- ja sulamisvedet pääsevät imeytymään murskekerrokseen, ja näkyvää pintavaluntaa on vähän. Osa mahdollisesta pintavalunnasta johtuu bioenergiaterminaalin kiinteistöllä olevaan hulevesialtaaseen. Myös ympäristölupa-alueelle kivenmurskaustoiminnan aikana seisomaan jäänyt vesi voidaan tarvittaessa pumpata pois hulevesialtaan kautta. Moto-Olli Oy ja bioenergiaterminaalin toiminnanharjoittaja Energia- ja KierrätysParkki Oy ovat sopineet hulevesialtaan käytöstä vesien johtamiseen. Altaan kokoa voidaan tarvittaessa kasvattaa, jotta sen kapasiteetti on riittävä molempien alueiden vesien laskeuttamiseen.

 

Ympäristölupa-alueelta ei ole suoraa valumayhteyttä järveen. Syntyneet sade- ja sulamisvedet voidaan ohjata ja laskeuttaa hulevesialtaassa. Lisäksi hulevesialtaan yhteydessä on öljynerotuskaivo. Näin ollen murskauksesta syntyvä hienoaines ei kulkeudu järveen. Myöskään onnettomuustilanteessa mahdolliset öljypäästöt eivät kulkeudu pintavesien mukana pois alueelta. Hulevesialtaan veden laatua tarkkaillaan vuosittain.

 

Tarvittaessa järven vettä voidaan käyttää kiviaineksen kasteluun, jolloin siihen pyydetään lupa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä vesialueen omistajalta. Vedenottamisella ei ole vaikutusta järviveden määrään tai laatuun.

 

Maisematyöluvan mukainen alue louhitaan alimmillaan noin +15.17 metrin tasoon. Luolalanjärven pinta on selvästi matalammalla eli tasossa + 0.1 m. Louhinta ei näin ollen vaikuta Luolalanjärven vedenpinnan tasoon siten, että pinta louhinnan tai kivenmurskaustoiminnan seurauksena laskisi.

 

Arvio toiminnan vaikutuksista yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen

 

Yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuva melu, pöly, liikenne sekä mahdolliset vaikutukset talousveden laatuun. Maisematyöluvan mukaisesta louhinnasta syntyy tärinää.

 

Ympäristölupa-alue sijoittuu teollisuusalueelle, joten lähiympäristössä sijaitsee melko vähän asutusta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat ympäristölupa-alueen luoteispuolella noin 170 metrin ja koillispuolella noin 160 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähin asuinrakennus sijaitsee noin 360 metrin etäisyydellä ympäristölupa-alueen rajasta. Murskauspaikasta etäisyydet ovat edellä esitettyjä hieman suurempia.

 

Ympäristölupa-alueen länsi-luoteispuolella kulkee Luolalanjärven ympäri kiertävä luontopolku. Murskauspaikka sijaitsee luontopolusta lyhimmillään noin 120 metrin etäisyydellä. Luontopolku jää maisematyölupa- ja ympäristölupa-alueiden ulkopuolelle. Tarvittavalle osalle luontopolkua rakennetaan valli estämään näkymää polulta ympäristölupa-alueelle.

 

Meluntorjunta on suunniteltu laskennallisen meluselvityksen avulla. Murskauslaitoksesta aiheutuvan melun leviämistä estetään sijoittamalla murskauslaitos alueen pohjatasolle. Murskauslaitos sijaitsee suuren osan toiminnasta pohjoissuuntaan kalliorintauksen suojassa. Toiminnan edetessä kiinteistön pohjoisosaan rakennetaan valli. Tarvittaessa melua torjutaan erillisten, meluesteiksi sijoitettujen varastokasojen avulla.

 

Laskennallisen mallinnuksen perusteella porauksen ja murskauksen aiheuttama melutaso päiväajan keskiäänitasona tarkasteltuna alittaa selvästi 55 dB(A) ympäristön asuinrakennuksilla sekä Luolalanjärven luontopolulla kaikissa louhinnan ja murskauksen vaiheissa, kun meluntorjunta tehdään meluselvityksessä esitetyn mukaisesti. Melun aiheuttama haitta rajoittuu tällöin terveysvaikutusten sijaan mahdolliseen viihtyvyyshaittaan. Murskauksen ja/tai porauksen ääni on sääolosuhteitten mukaan kuultavissa lähimpien asuinrakennusten alueella. Luontopolulla toiminnan äänet ovat lyhyen etäisyyden vuoksi useimmiten kuultavissa, mutta viihtyvyyshaittaa vähennetään lopettamalla murskaus ja poraaminen kesäaikaan jo klo 17. Kesäaikana ulkona vietetään tyypillisesti talvikautta enemmän aikaa. Lisäksi toiminta on muutoinkin urakkaluonteista, eikä murskaustoiminta siten ole käynnissä koko ajan ympäri vuoden.

 

Murskauksessa syntyvää pölyämistä estetään kiviaineksen kastelulla, koteloinneilla ja laitteiston kunnosta huolehtimalla sekä sijoittamalla murskauslaitos alueen pohjatasolle mahdollisuuksien mukaan kalliorintausten suojaan. Viestitien liittymä pidetään puhtaana pölystä. Ympäristölupa-alue ei ole lähimpien asuinrakennusten suuntaan avoin, vaan asutuksen ja pölyä aiheuttavien toimintojen väliin jää kallioleikkaukset, maavalli sekä metsäinen suojavyöhyke.

 

Toiminnasta syntyy jonkin verran pölyä, mutta oikeilla toimintatavoilla toiminnasta ei aiheudu valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) ilmanlaadusta annettujen raja-arvojen ylittymistä. Tällöin haitat rajoittuvat myös ilmanlaadun osalta mahdollisiin ajoittaisiin viihtyvyyshaittoihin terveyshaittojen sijaan.

 

Kuljetusliikenne liittyy ympäristölupa-alueelta suoraan Viestitielle, joka on teollisuusalueen läpi kulkeva yleinen tie. Viestitie on osa Euroopan laajuista TEN-T tieverkon ydinverkkokäytävää. Alueelle johtavan liittymän eikä Viestitien välittömässä läheisyydessä ole asutusta. Viestitiellä on kevyen liikenteen väylä. Raskaasta kuljetusliikenteestä ei siten arvioida aiheutuvan erityistä viihtyvyys- tai terveyshaittaa.

 

Ympäristölupa-alueen ympäristössä ei ole tiedossa olevia kiinteistöjä, jotka eivät olisi liittyneet kaupungin vesijohtoverkostoon. Näin ollen talousvesikaivojen kautta vaikutuksia ihmisten terveyteen ei ole.

 

Bioenergiaterminaalin ja kivenmurskaustoiminnan yhteisvaikutukset

 

Kiviaineksen murskaukseen haettavan ympäristölupa-alueen naapurikiinteistöllä sijaitsee bioenergiaterminaali, jossa haketetaan puuainesta. Kivenmurskaustoiminnalla ja haketustoiminnalla ei ole sellaista ympäristönsuojelulain mukaista teknistä tai toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa tulisi tarkastella yhdessä ja siten hakea ympäristölupia yhdessä. Kiinteistön 529-6-1-16 toiminta tähtää alueen kaavanmukaiseen käyttöön: alue tasataan, louhittu kiviaines murskataan ja kiinteistölle on suunniteltu rakennettavan teollisuushalleja vuokrakäyttöön. Bioenergiaterminaalin toiminnan tarkoituksena on vastaanottaa puuainesta ja jalostaa siitä biopolttoainetta.

 

Koska Energia- ja KierrätysParkki Oy:n ja Moto-Olli Oy:n ympäristölupa-alueet rajautuvat toisiinsa, työkoneet voivat ajoittain liikkua kiinteistöjen välillä. Kivenmurskaustoiminnan alkuvaiheessa, kun maisematyöluvalla louhittavalla alueella ei ole riittävästi tilaa, lupa-alueella syntynyttä mursketta voidaan toiminnanharjoittajien sopimuksen mukaisesti varastoida väliaikaisesti bioenergiaterminaalin kiinteistön sillä osalla, jolla ei ainakaan tässä vaiheessa ole terminaalitoimintaa. Mursketta voidaan siten varastoida lähinnä kiinteistön 529-6-1-17 lounaiskulmassa.

 

Maisematyöluvan mukaisen louhinnan ja ympäristöluvanvaraisen kivenmurskauksen aloitusvaiheen jälkeen myös liikenne saattaa kulkea bioenergiaterminaalin kiinteistön kautta. Terminaalilla on uusi turvallinen liittymä Viestitielle, joten sen käyttäminen on perusteltua turvallisuuden kannalta.

 

Luolalan ja satama-alueen toiminnoista aiheutuvaa yhteismelua on tarkasteltu hakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä. Selvityksen perusteella kivenmurskaustoiminta ei vaikuta olennaisesti alueen kokonaismelutilanteeseen. Toiminta järjestetään siten, ettei Moto-Olli Oy:n toiminnasta yhdessä Energia- ja KierrätysParkki Oy:n, eikä alueen muidenkaan toimijoiden kanssa aiheudu sallittujen tasojen ylittymistä.

 

Ympäristömelua tarkkaillaan mittauksin toiminta-alueiden ympäristössä olevien asuinrakennusten piha-alueilla kivenmurskaustoiminnan alettua. Tarkkailua tehdään yhteistarkkailuna Energia- ja KierrätysParkki Oy:n kanssa hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa toimintojen meluntorjuntaa tehostetaan, jos siihen havaitaan olevan tarvetta mittaustulosten perusteella.

 

Kivenmurskaustoiminnasta ja haketustoiminnasta yhdessä aiheutuvan ilman hengitettävien hiukkasten pitoisuuden ei arvioida ylittävän valtioneuvoston asetuksessa (79/2019) ilmanlaadusta annettuja raja-arvoja. Hiukkaspitoisuutta tarkkaillaan mittauksin lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla kivenmurskaustoiminnan alettua. Tarkkailua tehdään yhteistarkkailuna hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa toimintojen pölyntorjuntaa tehostetaan, jos siihen havaitaan olevan tarvetta mittaustulosten perusteella.

 

Moto-Olli Oy:n hakema ympäristöluvanvarainen kivenmurskaustoiminta ei etukäteen arvioiden aiheuta sellaisia vaikutuksia, joiden seurauksena Energia- ja KierrätysParkki Oy:n tai muiden Luolalan alueen ympäristöluvanvaraisten toimintojen lupia tulisi muuttaa.

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltaminen

Kiviaineksen murskaukseen ei sovelleta teollisuuspäästödirektiiviä eikä toimialalle siksi ole toistaiseksi laadittu yleiseurooppalaisia BAT-vertailuasiakirjoja. Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessin optimointi, pöly-, melu- ja muiden päästöjen vähentämistoimet, säännölliset huollot ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö.

 

Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu (Suomen ympäristö 25/2010), johon on koottu taustatietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja ympäristön kannalta parhaista käytännöistä. Julkaisussa esitettyjä toimintatapoja käytetään soveltuvilta osin tämän hakemuksen mukaisessa toiminnassa. Käytännössä BAT ja BEP eivät ole yksittäisiä toimia, vaan ko. periaatteita on sovellettu toiminnan suunnittelussa läpi koko hakemuksen.

 

Hakemuksen mukaisessa toiminnassa käytetään muun muassa pölyntorjunnassa kiviaineksen kastelua, putoamiskorkeuden säätelyä sekä kulkuväylien kastelua. Moottoreiden päästöjä ehkäistään säännöllisillä huoltotoimenpiteillä. Lisäksi kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä minimoidaan murskaamalla louhittu kiviaines louhintapaikalla. Maaperään joutuvia päästöjä ehkäistään huolellisilla huoltotoimenpiteillä ja tankkausmenetelmillä. Melupäästöjä ehkäistään toiminnan etenemisen suunnittelulla, meluvaimennetulla poravaunulla sekä meluesteellä.

 

Poikkeukselliset tilanteet ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi

 

Ulkopuolisten pääsy ympäristölupa-alueelle estetään merkinnöillä, mahdollisesti joko aitaamalla alue tai esimerkiksi lippusiimoin. Alueelle johtavaan liittymään asennetaan lukittava puomi tai portti. Alueelle asennetaan työmaa-alueesta varoittavat kyltit ja alueen yhteystiedot. Alue pidetään siistinä koko toiminnan ajan.

 

Toiminnasta aiheutuva merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko esimerkiksi työkoneiden letkurikkojen, tankkauksen tai tulipalon yhteydessä.

 

Alueelle nimetään vastaava työnjohtaja, joka valvoo, että lupa- ja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Edellä esitetyn lisäksi toiminnassa noudatetaan mm. seuraavia varotoimenpiteitä:

 

• Toiminnassa noudatetaan erityistä varovaisuutta, jotta öljyjä ei päädy maaperään.

• Vuotojen ehkäisemiseksi koneet ja laitteet huolletaan säännöllisin väliajoin. Huollot tehdään muualla, lukuun ottamatta toiminnan turvallisen jatkumisen kannalta välttämättömiä pieniä ja säännöllisiä huoltoja.

• Koneita ja laitteita varten alueella ei varastoida polttoainetta, vaan ne tankataan suoraan alueella käyvästä säiliöautosta.

• Murskausurakan aikana tarvittavat moottori-, hydrauliikka- jne. öljyt sekä jäteöljyt tuodaan paikalle ns. huoltoautossa päivittäisen tarpeen mukaan. Pakollisissa pienissä huolloissa syntyneet vaaralliset jätteet viedään pois alueelta ja toimitetaan edelleen laitoksiin, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottamiseen.

• Alueelle varataan riittävästi imeytysmateriaalia ja öljynkeräysvälineitä öljy- tai polttoainevuotojen varalle.

• Alueella on alkusammutuskalusto.

• Maisematyöluvan mukaisessa louhinta- ja räjäytystyössä sekä räjähteiden varastoinnissa noudatetaan niistä annettuja turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita. Räjähdysaineita ei säilytetä ympäristölupa-alueella.

 

Poikkeustilanteessa koneet ja laitteet pysäytetään ja mahdollinen vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi mahdollisen vahingon aiheuttamien haittojen leviämisen estämiseksi.

 

Toiminnan vaikutusten tarkkailu

 

Ympäristölupa-alueen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen kirjataan päivittäinen työaika, murskattu kiviainesmäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Alueella syntyneistä jätteistä ja polttoaineen käyttömääristä pidetään kirjaa.

 

Toiminnasta aiheutuvaa melua ja pölyä tarkkaillaan ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan ympäristömelun ja hiukkaspitoisuuden tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailua esitetään tehtäväksi yhteistarkkailuna bioenergiaterminaalin kanssa.

 

Toiminnoista aiheutuvaa ympäristömelua mitataan neljällä (4) etukäteen arvioiden eniten melulle altistuvan asuinrakennuksen piha-alueella tai niiden läheisyydessä. Lisäksi melua mitataan yhdellä tarkkailupisteellä, jonka voidaan arvioida edustavan itäpuolella oleville asuinrakennuksille ja -alueelle aiheutuvaa melutasoa. Ympäristömelun tarkkailupisteet 1-4 ja 9 sijaitsevat toiminta-alueiden luoteis-, pohjois- ja itäpuolilla. Tarkkailupisteen 9 tarkka sijainti valitaan ensimmäisellä mittauskerralla mittauskohteessa tehtävien havaintojen perusteella ja piste voi sijaita esimerkiksi katualueella. Mittauspisteessä tehtävän mittausjakson pituus arvioidaan mittauksen yhteydessä siten, että mittausjakson tuloksen perusteella saadaan luotettava kuva mittauksen aikaisen toiminnan aiheuttamasta melusta.

 

Mittausaikaan vaikuttavat lähinnä melun luonne (äänenvoimakkuuden vaihtelu ja äänen laatu) sekä mahdolliset häiriömelulähteet. Mittausjakson pituus on arviolta 10.30 minuuttia per mittauspiste.

 

Hiukkaspitoisuutta mitataan jatkuvatoimisella pölymittauslaitteistolla. Jatkuvatoiminen mittauslaitteisto tallentaa asetetun aikavälin mukaisesti (esim. 10 min) edellisen jakson pitoisuuden muistiin. Tallentuneista

tuloksista voidaan laskea mm. vuorokausikeskiarvopitoisuudet sekä vuosikeskiarvoon suuntaa antavasti verrattavissa oleva mittausjakson aikainen keskiarvopitoisuus. Hengitettävien hiukkasten pitoisuutta tarkkaillaan lähtökohtaisesti kolme kertaa seuraavan viiden vuoden aikana. Hiukkaspitoisuutta mitataan vuosina 2020, 2022 ja 2024. Mittaukset tehdään ensimmäisen kerran kivenmurskauksen alettua kiinteistöllä 529-6-1-16 vuoden 2020 aikana. Hiukkaspitoisuusmittausta tehdään kahdessa tarkkailupisteessä samanaikaisesti. Pisteet sijaitsevat toiminta-alueen luoteis- ja pohjoispuolella sijaitsevien kahden lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella. Mittausjakson pituus on vähintään 30 ja enintään 60 vuorokautta molemmissa tarkkailupisteissä. Mittausjakson pituus ja ajankohta pyritään järjestämään siten, että naapurikiinteistön haketus ja ympäristölupa-alueen kivenmurskaus olisivat mittausjakson aikana mahdollisimman pitkään käynnissä.

 

Tehdyistä tarkkailumittauksista laaditaan raportit, jotka toimitetaan tehtyjen mittausten jälkeen viimeistään kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta valvovalle viranomaiselle. Muut ympäristöluvan edellyttämät tiedot kootaan ja raportoidaan vuosittain Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun.

 

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun ilmoitetaan vuosittain alueelta irrotetun kiviaineksen sekä alueella murskatun kiviaineksen määrä.

 

Hakijan esitykset

 

Toiminnan aloittamista koskeva pyyntö

Moto-Olli Oy hakee lupaa aloittaa toiminta eli kivenmurskaus mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Murskaus on tarpeen aloittaa, koska alueen asemakaavanmukainen käyttö ja rakentaminen vaativat louhintaa, josta syntyy murskattavaa kiviainesta.

 

Kiviaineksien kuljetusten minimoimiseksi on tarkoituksenmukaista murskata kiviaines siellä, missä murskattavaa ainesta syntyy. Lisäksi alue, jonne toiminta sijoittuu, sijaitsee teollisuusalueella. Näin ollen alueen välittömässä läheisyydessä on vain muutamia asuinrakennuksia.

 

Toiminnan melu- ja pölyvaikutukset ovat etäisyyteen, hakemuksessa esitettyihin toimintatapoihin ja melun osalta laskennalliseen mallinnukseen perustuen arvioitavissa ennalta. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista on esitetty hakemustekstissä. Lupapäätöksessä annetaan tarvittavat tarkkailua koskevat lupamääräykset. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Kivenmurskauksessa noudatetaan valtioneuvoston asetusta (800/2010) ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista.

 

Hakija on hakemuksessaan esittänyt, että luvan myöntämisen ja toiminnan sijoittamisen edellytykset täyttyvät. Toiminta alueella järjestetään siten, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen vaikeutumista tai ympäristön yleisen viihtyvyyden, kulttuuriarvojen tai virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä eikä vedenhankinnan vaikeutumista. Toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuutonta rasitusta, koska toiminta järjestetään lupahakemuksen mukaisesti. Toiminnan aloittaminen ei edellä mainituista syistä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

 

Esitys vakuudeksi

 

Hakija ehdottaa 10 000 euron suuruista vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Ympäristölupa-alue louhitaan maisematyöluvalla (Naantalin kaupungin rakennustarkastajan päätös 1.4.2020, § 269 §). Esitettävällä vakuudella katetaan siten ympäristönsuojelulain mukaisen murskaustoiminnan aiheuttamien muutosten ennalleen saattaminen. Vakuus on riittävä kattamaan ympäristöluvan mukaiseen toimintaan liittyvien rakenteiden sekä koneiden ja laitteiden siirtämisen pois alueelta. Mahdollisesti jo tuotetusta murskeesta saadaan tuloja, joten sen kuljettamisesta alueelta pois ei aiheudu kustannuksia.

 

ASIAN KÄSITTELY

 

Täydennykset

 

Hakija on täydentänyt hakemustaan 25.3.2020 ja vakuusesityksen ja maisematyölupapäätöksen osalta 7.4.2020.

 

Tiedottaminen

 

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 44 §:n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 31.3.-7.5.2020 Naantalin kaupungin internetsivuilla. Kuulutus on julkaistu Rannikkoseutu-lehdessä 31.3.2020. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä Naantalin kaupungin internetsivuilla sekä kaupungintalon palvelupisteessä sen aukioloaikana kuulutusajan. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

 

Lausunnot

 

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisesti pyydetty lausunto Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES). TUKES ei ole antanut asiasta lausuntoa.

 

1. Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomainen (21.4.2020) on antanut seuraavan lausunnon:

 

Moto-Olli Oy:n ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullista estettä, kun noudatetaan kivenlouhimojen ja -murskaamojen ympäristönsuojelusta asetettuja vaatimuksia (VnA 800/2010) sekä parasta käyttökelpoista tekniikkaa melu- ja pölyhaittojen estämiseksi. Murskauslaitos tulee sijoittaa riittävän korkeiden varastokasojen tai muun esteen suojaan, jotta meluvaikutukset olisivat mahdollisimman pienet lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnassa tulee huolehtia, että melusuojaus on riittävä myös louhinnan alku- ja loppuvaiheessa. Toiminnan aiheuttamaa melutasoa tulee tarvittaessa mitata ympäristössä tehtävillä melumittauksilla.

 

2. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos on todennut lausunnossaan (4.5.2020) seuraavaa:

 

Toiminnanharjoittajan tulisi arvioida työkoneiden ja laitteiden säiliöautosta tapahtuvaan tankkaukseen liittyvät riskit ja esittää toimenpiteet mahdollisten polttonestevuotojen hallinnasta ja talteen keräämisestä. Kohteen sisääntuloväylille tulisi sijoittaa opasteet, joista käy ilmi alueen ajoreitit ja yhteystiedot mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa.

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

1. Kaanaa-Viluluoto-Luolalan asukas- ja yritysyhdistys ry on todennut muistutuksessaan (15.4.2020) mm. seuraavaa:

 

Tärkeimpänä lähtökohtana tulee huomioida, että naapurikiinteistöllä toimivan Energia- ja KierrätysParkki Oy:n (EKP) ympäristölupa ei salli samanaikaisesti tapahtuvaa kiven- ja puunmurskaustoimintaa, eikä samaan aikaan saa käyttää kuin yhtä murskainta. Hakija omistaa sekä Moto-Ollin että EKP:n. Tällä ympäristölupahakemuksella hakija kiertää samanaikaista murskauskieltoa hakemalla ympäristölupaa eri yrityksen nimissä naapurikiinteistölle. Moto-Ollin kivenmurskaustoimintaa ei tule sallia harjoittaa samanaikaisesti, kun EKP murskaa kiveä tai harjoittaa puunmurskaustoimintaa EKP:n kiinteistöllä. Päätöstä tehdessä tulee myös huomioida, että naapurikiinteistöllä toimivalle [toiselle toimijalle] on myönnetty jo lupa kiven louhimiselle ja murskaamiselle. Jos Moto-Ollin ympäristölupa hyväksyttäisiin, sallisitte alueella samanaikaisesti tapahtuvaa kahden eri toimijan harjoittavaa kivenmurskausta sekä kolmannen toimijan puunmurskaustoimintaa. Tämä olisi jo täysin kohtuutonta lähialueen asukkaita kohtaan.

 

Kallion räjäytystä, louheen rikotusta, kallion porausta eikä kiviaineen murskausta tule sallia 1.6.-15.8. välisenä aikana, koulujen loma-aikoina eikä viikonloppuisin. Kesäaikoina asukkaille tulee sallia nauttia ulkona olosta eikä murskaustoiminnan äänistä. Muualta tuotavaa kiviainesta ei tule sallia. Hakijan pitää pystyä todistamaan louhittu ja murskattu vuotuinen kiviaines. Tähän edellytettävä myös seurantaa toimijan taholta. On hyvä muistaa, että toimintojen valvonta on jo nyt todettu haastavaksi.

 

Myös aiemmin myönnettyä ympäristölupaa joudutaan tarkastelemaan uudelleen, sillä yhteismelun vaikutus käytännössä kumoaa niissä määritellyt rajoitukset. Nykyinen mitattu haitta on jo hyvin lähellä raja-arvoja ja toiminnan lisääminen tulee lisäämään luonnollisesti myös haittoja. Ennen toiminnan aloittamista meluvallit tulee olla kunnossa ja määräysten mukaiset. Tälläkin hetkellä EKP:n meluvallit ovat puutteelliset. Moto-Olli mainitsi hakemuksessaan, että kiinteistöltä louhittu kiviaines tullaan varastoimaan mahdollisesti EKP:n tontille. Miten valvonta onnistuu, ettei EKP:n tontilla murskata varastoitua kiveä, koska EKP:n ympäristölupa ei salli muualta tuotavan kiven murskaamista.

 

Hakija on ilmoittanut, että tarvittaessa toiminta-alueen ja luontopolun väliin rakennetaan meluvalli. Toiminta tulee sijoittumaan aivan Luolalanjärven viereen ja tulee näin viemään lopunkin alueen virkistysarvosta. Tämä tulee koskemaan muitakin kuin alueella asuvia.

 

Hakija on suunnitellut rakentavansa alueelle halleja vuokrauskäyttöön. Lupa tulisi velvoittaa EKP:n puunmurskaustoiminnan siirtämistä rakennettavien hallien sisätiloihin. Sosiaalisesta mediasta on jo luettavissa, kuinka näiden toimijoiden toiminnat ovat jo haitanneet naapuruussuhteita.

 

2. Kraftnät Åland Ab on todennut muistutuksessaan (5.5.2020) mm. seuraavaa:

 

Kraftnät Åland Ab omistaa kiinteistön Luolala 529-6-16-2, jota on jo aiemmin koskenut lähialueen toimintojen räjäytystöiden tärinät ja kivenmurskauksen pöly. Kiinteistön konvertteriasema sisältää herkkiä teknisiä laitteita, joiden suojaus on tarpeen.

 

Kraftnät Åland Ab haluaa kiinteistönsä rakennukseen katselmuksen ennen kuin räjäytykset alkavat ja että rakennukseen asennetaan räjäytystöiden aikaista tärinää mittaavat laitteistot. Krafnät Åland Ab samoin haluaa, että mittaustuloksista raportoidaan Kraftnät Åland Ab:lle kuukausittain. Pölyn leviäminen tulee ehkäistä kasteluin. Pölypitoisuutta tulee mitata jatkuvatoimisesti Kraftnät Ålandin kiinteistöllä. Mikäli em. vaatimukset huomioidaan, ei Kraftnät Åland Ab:llä ole huomautettavaa hakemuksesta.

 

3. Emännänpolku 3:n asukkaat (2 hlöä) toteavat muistutuksessaan (6.5.2020) mm. seuraavaa:

 

Naantalin kaupunki on kaavoittanut aikoinaan talomme ja naapurustomme ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Lähellä on ollut myös suhteellisen kevyttä teollisuutta sataman toiminnat pois lukien. Luolala on ollut mukava ja yhdeltä osalta luonnonläheinen paikka asua ja yrittää lähellä keskustaa.

 

Läheisestä energiamurskaamosta on aiheutunut ja edelleen aiheutuu valtava melu- ja pölyhaitta asuintalojen sisälle asti. Siellä tai jossain naapurustossa on räjäytelty paljon mikä on tärisyttänyt seiniä talossamme.

 

Moto-Ollin toiminta kivimurskaamona ei ole hyväksyttävää haetulle paikalle koska räjäytystöiden, murskauksen ja kuljetuksenkin kakofonia on jatkuvaa ja sietämätöntä. Kivipölyn määrä tuulen suunnasta riippuen on valtavaa. Välillämme oleva metsä on kohta hakattu alas mikä edes hiukan on sitonut pölyä ja meteliä.

 

4. Naantalin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa mielipiteessään (7.5.2020) seuraavaa:

 

Naantalin Luolalanjärven itäpuoleisen suunnittelualueen luontoarvojen selvitys 2020, sivulla 3 todetaan: "Tutkimusalue (kiinteistö 529-6-1-16) sijaitsee Naantalin Luolalanjärven itäpuolella ja osa alueesta on tasoitettua energiapuun varastointiin käytettyä varastokenttää. Tarkasteltavana oleva kiinteistö sijoittuu vuonna 1985 vahvistetulle asemakaava-alueelle, jonka erityismääräyksenä korttelin T-3 osalta on, että vähintään 20 % korttelialueen pinta-alasta on istutettava tai säilytettävä luonnontilaisena."

 

Ympäristölupahakemuksessa ei käy ilmi, miten tämä erityismääräys tullaan toteuttamaan kiinteistöllä. Luontoarvojen selvityksessä ei myöskään käy selvästi ilmi, mikä osa kiinteistöä on luontoarvoiltaan merkittävin. Havaintoja ei ole esitettynä kiinteistöllä alueellisesti kartalla visualisoituna vaan ainoastaan sanallisesti. Tällöin on vaikea mm. arvioida, millaiset luontoarvot koskevat koko suunnittelualuetta (jota luontoselvitys käsittelee) ja millaiset koskevat pienempää ympäristölupa-aluetta. Yhdistyksemme esittää, että kiinteistön länsiosan kallioalue säilytettäisiin luonnontilaisena. Se suojaa Luolalanjärveltä katsottuna maisemaa, luontopolkua teollisuuden melulta toimien luonnollisena meluvallina sekä turvaa jäljelle jäävän kallioalueen ekologista kokonaisuutta ja yhtenäisyyttä sekä paikallisia luontoarvoja.

 

Ympäristölupahakemuksessa sivulla 28 todetaan, että toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia Luolalanjärveen tai sen käyttöön, kalastoon eikä muihin vesieliöihin. Ympäristölupahakemuksen kohdassa 4.2. kuvataan ympäristölupa-alueen puunkaatoa, pintamaita ja vallin rakentamista. Hakemuksessa ei esitetä, miten toiminnassa otetaan huomioon ja estetään mahdolliset pintavesi- ja maa-ainesvalumat maavallin osalta kohti Luolalanjärveä erityisesti luoteis- ja pohjoissuunnassa, ja millainen vaikutus tällä olisi Luolalanjärven vedenlaatuun.

 

Yhdistyksemme jätti 3.3.2020 Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun esityksen, että Naantalin kaupunki ryhtyisi seuraamaan Luolalanjärven vedenlaatua säännöllisesti ja kattavasti. Esityksestä käy ilmi, että järven vedenlaadun tilan tutkiminen on ollut hajanaista ja uusimman tutkimustiedon olevan vuodelta 2015. Yhdistyksemme esittää edelleen, että Luolalanjärven vedenlaatu tullaan mittaamaan mahdollisimman pikaisesti, jotta saataisiin sen nykytaso selville ennen teollisuusalueen täysimääräistä toteutumista, tällä erää kiinteistön 529-6-1-16 osalta. Seuraamisen tulee olla myös säännöllistä ja kattavaa. Yhdistyksemme saaman vastauksen mukaan resursseja tälle olisi kaupungin taholta mahdollista myöntää vasta talousarvion 2021 käsittelyn yhteydessä.

 

Yhdistys on liittänyt Naantalin kaupungille 3.3.2020 osoitetun esityksen mielipiteeseensä. Esityksessä todetaan mm. seuraavaa:

Luolalanjärven veden laadusta on hajanaisia mittaustuloksia v:sta 1973 alkaen. Happivajausta tai happikatoa on todettu useita kertoja. Vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1953 alkaen. Veden laatua seurattiin kesäkuun 1996 ja helmikuun 1997 välisenä aikana. Järven (25 ha, keskisyvyys 1,6 m, syvin kohta 5,3 m) fosforipitoisuudet olivat ylirehevien järvien tasolla. Järven rehevää tai erittäin rehevää tilaa ilmaisivat myös uposkasvillisuus, kasviplankton, eläinplankton ja pohjaeläimistö. Koekalastuksessa saatiin saaliiksi viisi lajia (ahven, särki, hauki, kymmenpiikki ja ruutana), joista särki oli selvästi vallitseva sekä yksilömäärän että biomassan suhteen. Koeravustuksissa ei saatu yhtään rapua. Suullisen tiedonannon mukaan järvessä on ollut hyvä rapukanta vuoteen 1972, jonka jälkeen ravut ovat hävinneet. Veden laatua on mitattu V-S ELY-keskuksen toimesta 1997-1999. Happikatoja on todettu maaliskuun näytteissä. Naantalin kaupungin ympäristötoimen tilauksesta suoritetussa järven tutkimuksessa otettiin vesi- ja kasviplanktonnäytteitä syvimmältä kohdalta 31.8.2015. Vesi oli sekä fosfori- että klorofyllipitoisuuden perusteella erittäin rehevää, kasviplanktonin biomassan perusteella rehevää. Näkösyvyys oli vain 0.6 m. Veden laatu oli huono, sen hygieeninen tila erinomainen - bakteereista enterokokkien määrä oli vähäinen eikä E. coli bakteereita ollut lainkaan.

 

Vastine

 

Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineenantoon annettujen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden

johdosta. Hakija on toimittanut vastineen (11.5.2020) liitteenä päivitetyn ympäristömelun ja hiukkaspitoisuuden tarkkailusuunnitelman (PR3781-TY07, päivätty 11.5.2020). Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa:

 

Vastine terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon:

 

Moto-Olli Oy:llä (myöhemmin toiminnanharjoittaja) ei ole huomautettavaa lausuntoon. Kivenmurskaustoiminnassa noudatetaan toimintaa koskevaa valtioneuvoston asetusta 800/2010.

 

Toiminnan meluvaikutuksia torjutaan hakemuksessa esitetyllä tavalla toimintojen sijoittelulla sekä tarvittaessa murskeen varastokasoilla.

 

Toiminnan aiheuttaman melun tarkkailemisesta on esitetty päivitetty suunnitelma, joka on tämän vastineen liitteenä.

 

Vastine Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausuntoon:

 

Säiliöautosta tankatessa riskit liittyvät tankkaustilanteeseen. Sen vuoksi tankkausta valvotaan koko ajan. Hakemuksessa on esitetty, miten riskejä hallitaan ja miten mahdollisten vuotojen sattuessa toimitaan.

 

Tankkauspaikan läheisyyteen varataan imeytysainetta, esimerkiksi turvetta, johon mahdollisesti läikkynyt polttoaine voidaan imeyttää. Likaantunut aines kerätään pois ja likaantunut maa kuljetetaan sille tarkoitettuun välivarastoon tai toimitetaan eteenpäin vastaanottopisteeseen asianmukaisesti käsiteltäväksi. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluun sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi mahdollisen vahingon aiheuttamien haittojen leviämisen estämiseksi.

 

Alueen sisääntuloväylälle sijoitetaan opastekyltti, jossa on tarvittavat tiedot alueesta. Tauluun merkitään alueen sijainti (osoite ja koordinaatit) sekä vastuuhenkilön yhteystiedot. Tauluun merkitään lisäksi, minne pitää tehdä ilmoitus onnettomuus- tai vaaratilanteessa.

 

Vastine Kaanaa-Viluluoto-Luolalan asukas- ja yritysyhdistyksen muistutukseen:

 

Hakija haluaa muistuttaa, että Moto-Olli Oy:n kivenmurskaustoiminta ja Energia- ja KierrätysParkki Oy:n bioenergiaterminaalin toiminnat eivät ole samaa tai toisiaan tukevaa toimintaa. Molempien kiinteistöjen esirakentaminen on vaatinut louhintaa ja se on tehty maisematyöluvalla. Kallioisilta tonteilta louhittu kiviaines on murskattu tai suunniteltu murskattavaksi sillä kiinteistöllä, jolta kiviaines on louhittu/louhitaan. Kummankaan kiinteistön loppukäyttö ei ole kivenmurskauspaikka, vaan toisella se on bioenergiaterminaali ja toiselle rakennetaan teollisuushalleja.

 

Moto-Olli Oy:n, EKP:n sekä [kolmannen toimijan] ympäristöluvat eivät voi olla toiminta-ajoiltaan sidottuina siten, että jos yksi toimija tekee työtään, toinen ei voisi tehdä omaansa. Ympäristövaikutusten kannalta tärkeintä on, ettei toiminnoista aiheutuvat ympäristövaikutukset ylitä laissa ja asetuksissa terveysperusteisesti annettuja raja-arvoja esimerkiksi melun ja hiukkaspitoisuuden kannalta.

 

EKP:n bioenergiaterminaalin toiminta-alueen esirakentaminen on kohta valmis ja lupa kivenmurskaukseen on myönnetty vuoden 2016 syyskuussa neljäksi vuodeksi. Näin ollen on epätodennäköistä, että molemmilla kiinteistöillä olisi samaan aikaan kivenmurskausta.

 

Hakija on hakemuksessaan esittänyt toiminta-ajat, joille lupaa haetaan. Kivenmurskaus on tarkoitus saattaa alusta loppuun mahdollisimman nopeasti. Jotta työ saadaan tehtyä, ei ole perusteltua laittaa lupaan usean kuukauden taukoa toiminnalle. Kesäajaksi on esitetty lyhennettyä työpäivää.

 

Lupaa ei ole haettu muualta tuotavan kiviaineksen murskaamiselle. Toiminnanharjoittaja seuraa louhitun, murskatun ja alueelta pois toimitetun kiviaineksen määrää.

 

Moto-Olli Oy on suunnitelmissaan ottanut huomioon sekä hakemuksessaan esittänyt, miten toiminta voidaan järjestää yhteismelun kannalta siten, ettei melutaso aiheuta valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ja asetuksen 800/2010 ohje- ja raja-arvojen ylityksiä. Hakija on lisäksi esittänyt melun ja hiukkaspitoisuuden tarkkailua toiminnan alkamisen jälkeen.

 

Hakemuksessa on esitetty vallien rakentamisen vaiheet. Meluselvityksessä on esitetty, mitkä vallit tarvitaan melun leviämisen estämiseksi missäkin toiminnan vaiheessa.

 

EKP:n sortunut maavalli, kaukolämpöputken rikkoutuminen, vallin korjaaminen ja muut siihen liittyvät asiat eivät liity Moto-Olli Oy:n hakemaan ympäristölupaan.

 

Hakemuksessa on kirjoitettu seuraavasti: "Kivenmurskaustoiminnan alkuvaiheessa, kun maisematyöluvalla louhittavalla alueella ei ole riittävästi tilaa, lupa-alueella syntynyttä mursketta voidaan toiminnanharjoittajien sopimuksen mukaisesti varastoida väliaikaisesti bioenergiaterminaalin kiinteistön sillä osalla, jolla ei ainakaan tässä vaiheessa ole terminaalitoimintaa." Bioenergiaterminaalin puolella on siis esitetty varastoitavaksi valmista mursketta eli jo murskattua kiviainesta.

 

Hakemuksessa on esitetty vallin rakentaminen luontopolun ja ympäristölupa-alueen

väliin näköesteeksi. Toiminnan melun leviämistä estetään luontopolun suuntaan.

 

Hakemuksessa on kyse kivenmurskauksesta ja tontin 529-6-1-16 valmistelusta asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta varten. Tontti 529-6-1-16 sijaitsee Luolalassa ja sen valmistelu asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen on tehtävä sijaintipaikassaan.

 

Vastine Kraftnät Åland Ab:n muistutukseen:

 

Hakija huomauttaa, että kiinteistöllä 529-6-1-16 ei ole aiemmin ollut kivenmurskaustoimintaa.

 

Hakija on valmis katselmoimaan muistuttajan kiinteistöllä olevan rakennuksen ennen töiden aloittamista. Kiinteistölle sijoitetaan tärinämittari tarpeen mukaan louhinnan ajaksi. Kiinteistöllä 529-6-1-16 tehtyjen räjäytysten aikaisten tärinämittausten tulokset voidaan toimittaa muistuttajalle säännöllisin väliajoin.

 

Hakijalla ei ole tiedossa, millaisille pölypitoisuuksille muuntoasema saa altistua. Hakija kuitenkin päivittää vastineen liitteeksi hakemuksen liitteenä olleen hiukkaspitoisuuden tarkkailusuunnitelman siten, että myös muuntoasemalla mitataan pölypitoisuutta kivenmurskaustoiminnan aikana.

 

Toiminnassa käytetään kastelua pölyämisen ehkäisemiseksi.

 

Vastine Emännänpolku 3:n muistutukseen:

 

Hakija haluaa muistuttaa, että hankkeen tarkoituksena on saattaa kiinteistö, jolle ympäristölupaa haetaan, asemakaavan mukaiseen loppukäyttöön. Ympäristölupa-alueella on merkintä T-3. Se tarkoittaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Ympäristölupa-alue on tarkoitus tasata maisematyöluvalla teollisuushallien rakentamisen pohjaksi. Kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen saattaminen vaatii louhintaa. Alueelta louhittu kiviaines on muun muassa kuljetuksista aiheutuvien päästöjen vuoksi kannattavinta murskata louhintapaikalla.

 

Louhinnalla ja louheen murskauksella mahdollistetaan muistuttajan mainitseman kevyen teollisuuden (teollisuushallien) rakentaminen kiinteistölle. Kiinteistön loppukäyttö ei tule olemaan kivenmurskaamona.

 

Energia- ja KierrätysParkki Oy:n toimintapaikalla eikä muilla Naantalin kaupungin alueella olevilla rakennus- ja louhintatyömailla tai muilla suunnitteilla olevilla hankkeilla ole tekemistä Moto-Olli Oy:n kivenmurskaukselle haettavan ympäristöluvan kanssa. Hakija muistuttaa kuitenkin, että kaupungin virkamiehet joutuvat toimimaan kaavoituksen sekä lakien ja asetusten mukaisesti. Muistuttajan mainitsemalla Isosuon alueella on myös asuinrakennuksia.

 

Muistuttaja mainitsee, että Varsinais-Suomessa riittää kalliota murskattavaksi "korpimailtakin", jossa ei ole asutusta eikä yrittämistä. Hakija painottaa edelleen, että tarkoituksena on saattaa louhittava tontti kaavanmukaiseen käyttötarkoitukseen. Kallion murskaaminen muualla ei edesauta kyseisen tontin käyttämistä.

 

Kivenmurskaustoimintaa säätelee valtioneuvoston asetus 800/2010, jossa on määritelty muun muassa toiminnasta aiheutuvat sallitut melu- ja hiukkaspitoisuustasot. Toiminta järjestetään hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lainsäädäntöä noudattaen.

 

Vastine Naantalin Seudun luonnonsuojeluyhdistyksen mielipiteeseen:

 

Hakija huomauttaa, että Naantalin kaupungin rakennustarkastaja on 1.4.2020 antamallaan päätöksellään § 269 myöntänyt luvan kiinteistön louhinnalle. Louhinnassa noudatetaan maisematyöluvassa annettuja määräyksiä ja louhinta toteutetaan päätöksen mukaisesti. Kiinteistön louhintatyö voidaan näin ollen toteuttaa huolimatta siitä, myönnetäänkö kivenmurskaukselle ympäristölupa vai ei. Näin ollen muistutuksen kohteena olevan luvan käsittelyn yhteydessä ei ole tarpeellista pohtia, mikä osa kiinteistöstä tulisi jättää luonnontilaiseksi.

 

Hakija vastaa puunkaadon, pintamaiden kuorinnan ja maavallin rakentamisen osalta kuten edelliseenkin asiaan. Hakija huomauttaa, että Naantalin kaupungin rakennustarkastaja on 1.4.2020 antamallaan päätöksellään § 269 myöntänyt luvan kiinteistön puunkaadolle, pintamaiden poistamiselle, kallion louhinnalle ja maavallin rakentamiselle. Maisematyöluvan mukaisessa toiminnassa noudatetaan maisematyöluvassa annettuja määräyksiä. Kiinteistön rakentaminen puunkaatoineen ja maavalleineen voidaan näin ollen toteuttaa huolimatta siitä, myönnetäänkö kivenmurskaukselle ympäristölupa vai ei. Näin ollen muistutuksen kohteena olevan luvan käsittelyn yhteydessä ei ole tarpeellista pohtia, mitä maisematyöluvan mukaisesta toiminnasta aiheutuu.

 

Hakija kuitenkin vastaa, että maavallien rakentamiseen käytetään puhdasta maa-ainesta,

josta ei aiheudu pilaantumista. Maavallilta ei aiheudu suoraa pintavaluntaa järveen, eikä sitä kautta hienoaineksen kulkeutumista. Maavalli on suunniteltu maisemoitavan siten, että siihen istutetaan kasvillisuutta. Kasvillisuus sitoo samalla maa-ainesta ja estää mahdollisia maa-ainesvalumia.

 

Hakija ei ota kantaa Naantalin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n Naantalin kaupungille esittämään Luolalanjärven vedenlaadun seuranta-asiaan.

 

Neuvottelut ja tarkastuskäynnit

 

Hakijan kanssa on pidetty neuvottelu kohteella 12.5.2020. Muistio on liitetty lupahakemuksen asiakirjoihin.

 

LIITE B1, YMPRA 27.5.2020

 

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Moto-Olli Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kuuden (6) vuoden määräajaksi. Ympäristöluvanvarainen toiminta sijoittuu osoitteeseen Viestitie, 21100 Naantali, kiinteistötunnus 529-6-1-16.

 

Toimintaa on harjoitettava päätöksen ja hakemuksessa esitetyn sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

 

Lupamääräykset

 

Käsiteltävät materiaalit ja niiden määrä

 

1. Alueen maarakentamisen yhteydessä saa murskata kiviaineksia yhteensä 1 215 000 tonnia siten, että vuosittain tuotettavan kivimurskeen enimmäismäärä on 365 000 tonnia. Ainoastaan kiinteistöltä syntyvää kiviainesta saa murskata.

 

Toiminta-ajat

 

2. Kiinteistöltä louhittavan kiviaineksen murskaustoimintaa saa tehdä 30.6.2025 asti.

 

Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:

 

Kiviaineksen murskausta ja poraaminen:

16.8.-30.5. välisenä aikana maanantaista perjantaihin klo 7-20 ja 1.6.-15.8. välisenä aikana maanantaista perjantaihin klo 7-17

Rikottaminen: maanantaista perjantaihin klo 8-17

Räjäyttäminen: maanantaista perjantaihin klo 8-16

 

Kuormaaminen ja kuljettaminen on sallittu maanantaista perjantaihin klo 6-22 ja 16.8.-30.5. välisenä aikana lauantaisin klo 7-17.

Toimintaa ei saa harjoittaa virallisina pyhäpäivinä (uudenvuodenpäivä, loppiainen, pääsiäisen pyhäpäivät, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä) eikä juhannus- ja jouluaattona.

Melu

 

3. Laitoksen toiminnoista yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä (klo 7.00-22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä (klo 22.00-7.00) ekvivalenttitasoa 50 dB (LAeq). Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon.

 

Toiminnassa tulee huolehtia riittävästä meluntorjunnasta. Kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuvan melun leviämistä on torjuttava 3.3.2020 päivätyssä kiviaineksen louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristömeluselvityksessä PR3781-Y12 ja lupahakemuksessa esitetyillä meluntorjuntamenetelmillä, kuten käyttämällä porauksessa meluvaimennettua poravaunua louhinnan tapahtuessa alueen keski- ja pohjoisosassa ja siirtämällä toiminnan aikana murskauslaitosta kalliorintauksen mukana. Myös melulähteen välittömään läheisyyteen sijoitettavia varastokasoja ja murskaimen kotelointeja, kumituksia tai muita vastaavia ääniteknisesti parhaita meluntorjuntatoimia tulee käyttää tarvittaessa toiminnasta aiheutuvan melun torjuntaan.

 

Melumallinnuksen mukainen kolme (3) metriä korkea meluvalli kiinteistön länsilaidalla tulee olla valmiina ennen kiven murskaustoiminnan aloittamista. Alueen pohjoisosaan tuleva melun torjunnan kannalta riittävän korkea meluvalli tulee olla tehtynä ennen kuin louhinta on edennyt melumallinnuksen mukaiseen kolmanteen vaiheeseen kiinteistön pohjoisosaan.

 

Pöly

 

4. Kiviaineksen murskaustoiminnasta sekä varastokasoista, ajoneuvojen kuormista ja työmaateistä aiheutuva pölyäminen on estettävä riittävän tehokkaalla kastelulla, koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai muilla vastaavilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla pölyntorjuntakeinoilla. Murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan aineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käytettävä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

 

Toiminnasta ilmaan aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM10) ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettua raja-arvoa eikä valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) asetettua ohjearvoa alueilla, joilla oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille eikä muilla lähialueen pölylle häiriöalttiilla kohteilla. Kokonaisleijuma (TSP) ei saa ylittää häiriöalttiilla kohteilla valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) asetettua ohjearvoa.

 

Mikäli toiminnasta todetaan aiheutuvan häiritsevää pölyämistä, toiminnanharjoittajan tulee ryhtyä viivytyksettä tarpeellisiin toimiin päästöjen estämiseksi. Pölypäästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa toiminta on keskeytettävä, kunnes vika on korjattu. Tarvittaessa hiukkaspitoisuus tulee varmentaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

 

Päästöt vesiin ja maaperään

 

5. Alueella ei saa varastoida työkoneiden ja laitteiden polttoaineita.

 

Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukitussa tai valvotussa tilassa tiiviillä alustalla siten, etteivät ne poikkeustilanteissakaan pääse leviämään ympäristöön.

 

Koneiden ja laitteiden tankkaus on tapahduttava tiivispohjaisella alustalla.

 

Alueella saa tehdä vain työn jatkumisen kannalta välttämättömät huollot. Työkoneiden ja laitteiden pesu on alueella kielletty.

 

6. Ympäristölupa-alueella muodostuvista työmaa-aikaisista hulevesistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle vaan ne on johdettava hallitusti riittävän kokoisen selkeytysaltaan kautta. Hulevesiä, joita ei voida ohjata selkeytysaltaaseen, on imeytettävä ensisijaisesti omalla kiinteistöllä.

 

7. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä tulee käyttää siten, että niistä ei aiheudu maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

 

Jätteet

8. Jätteistä ei saa aiheutua roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pohja- tai pintavesille eikä muuta ympäristöhaittaa. Jätehuollossa ja vaarallisten jätteiden varastoinnissa on noudatettava jätelainsäädäntöä. Jätteiden muodostumista on pyrittävä ehkäisemään.

 

Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaralliset jätteet on kerättävä erilleen ja välivarastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tiivispohjaisella, suoja-allastetulla alustalla.

 

Vaaralliset jätteet tulee riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka lainvoimaisessa ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Vaarallisten jätteiden kuljetuksista ja siirroista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan vaarallisen jätteen vastaanottajalle.

 

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

 

9. Häiriötilanteista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa tai haittaa terveydelle, on ilmoitettava välittömästi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. Toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi, on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

10. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia ja muuta torjuntakalustoa polttoaine- ja muiden kemikaalivuotojen keräämiseen sekä alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa.

 

11. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä aidoin, lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Sisääntuloväylille tulee sijoittaa mahdollisten onnettomuus- ja vaaratilanteiden varalta opasteet, joista käy ilmi alueen ajoreitit ja yhteystiedot.

 

Toiminnan tarkkailu

 

12. Laitoksen tarkkailu on toteutettava 11.5.2020 päivätyn ympäristömelun ja hiukkaspitoisuuden tarkkailusuunnitelman PR3781-TY07 mukaisesti tämän päätöksen mukaisilla tiedoilla tarkistettuna.

 

Melutason mittaukset tulee tehdä mittaussuunnitelman mukaisten pisteiden lisäksi Luolalanjärven luontopolulla. Hiukkaspitoisuuden mittauspisteillä tulee mitata hengitettävien hiukkasten (PM10) lisäksi kokonaisleijumaa (TSP).

 

Murskaustoiminnasta aiheutuva melu ja pöly on mittautettava ensimmäisen kerran, kun toiminta on käynnistynyt ja on oikeassa laajuudessa. Pölyn ensimmäisen mittausjakson pituus tulee olla vähintään 120 vuorokautta tarkkailupisteellä 5.

 

Melu- ja pölytasojen mittaustulokset on toimitettava viikon ja mittausraportti kuukauden sisällä mittausten suorittamisesta tiedoksi Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli mittauksissa todetaan, että sallittu melutaso tai ilmanlaadun raja-arvo ylittyy, tulee luvanhaltijan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ja raportoida tehdyistä toimenpiteistä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mittaukset tulee uusia viikon sisällä tehtyjen toimenpiteiden jälkeen.

 

13. Alueella muodostuvien hulevesien laatua on tarkkailtava selkeytysaltaan jälkeen otettavilla vesinäytteillä. Näytteistä on tutkittava pH, sähkönjohtokyky, kemiallinen hapenkulutus, kiintoainepitoisuus, kokonaistyppi, öljyhiilivedyt (C10-C40) ja sameus. Vesinäytteet on otettava altaasta poisjohdettavasta vedestä kerran vuodessa syksyllä.

 

Tarkkailutulokset tulee toimittaa viimeistään kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

14. Mittaukset ja selvitykset on tehtävä ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen.

 

15. Edellä velvoitettuja tarkkailuja voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla.

 

16. Laitoksen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Henkilön vaihtuminen tai henkilön yhteystietojen muutokset on ilmoitettava viipymättä.

 

Kirjanpito ja raportointi

 

17. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle.

Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

 

• tiedot vuoden aikana louhitusta ja murskatusta kiviainesmäärästä

• tiedot alueelta muualle poistoimitetusta murskeen määrästä

• tiedot vuoden lopussa varastossa olevasta kiviainesmäärästä (murske ja murskaamaton kiviaines)

• tiedot muualta tuoduista, kiinteistöllä rakenteisiin sijoitetuista maa-ainesmääristä (ainesten alkuperä, laatu ja käyttökohde kiinteistöllä)

• tiedot toiminnassa syntyneestä ja alueelta poistoimitetusta jätteestä (laatu, määrä ja toimituspaikat)

• tiedot toimintajaksojen ajankohdista

• tiedot toiminnassa käytetyistä kemikaaleista ja polttoaineista

• tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista sekä niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä

• yhteenveto tarkkailun mukaisista seurantatiedoista

• suoritetut huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet

• selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista

• mahdolliset toteutetut tai suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa tai sen toiminnassa.

 

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. Raportointitiedot tulee toimittaa valvontaviranomaisen osoittamalla tavalla.

 

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen

 

18. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista, luvan haltijan vaihtumisesta tai toiminnan keskeyttämisestä Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

 

19. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa hyvissä ajoin toiminnan loppumisajankohdasta sekä esittää selvitys alueen siistimisestä ja mahdollisesta puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta.

 

Päätöksen täytäntöönpano

 

Lainvoimaisuus

 

Päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla (Ympäristönsuojelulaki 198 §).

 

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta YSL 199.§

 

Luvan saaja voi aloittaa hakemuksen mukaisen toiminnan tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta (Ympäristönsuojelulaki 199 §).

 

Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai takausvakuutuksena. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

 

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon (Ympäristönsuojelulaki 201 §).

 

PERUSTELUT

 

Ratkaisun perustelut

 

Hakemus koskee ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaista uutta toimintaa. Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Harkintaan ovat vaikuttaneet myös lupakäsittelyn aikana saadut lausunnot, muistutukset ja mielipiteet. Lähtökohtana ratkaisussa on ollut lupahakemus ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi.

 

Tämän päätöksen mukaisesti harjoitettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ja ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaiset edellytykset sijoituspaikan valinnalle. Toiminta ei ole voimassa olevan asemakaavan vastaista eikä toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa tai osayleiskaavassa varattuun tarkoitukseen.

 

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ennalta arvioiden ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

 

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakija on esittänyt toimet melun- ja pölyntorjunnasta sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnasta on laadittu melumallinnus, jossa on laskennallisesti määritetty kiviaineksen murskaustoiminnan melutasoja toiminnan eri vaiheissa. Melumallinnuksen mukaan Moto-Olli Oy:n melutason ohjearvojen (VNA 993/1992) mukaiselle päiväajan keskiäänitason 55 dB(A) tai yöajan keskiäänitason 50 dB(A) melualueille yksin tai yhdessä läheisten toimijoiden kanssa ei jää asuin- tai lomarakennuksia eikä toiminta ylitä melutason ohjearvoa myöskään lähellä sijaitsevalla Luolalanjärven luontopolulla, kun toiminnassa tehdään tarvittavat meluntorjuntatoimet.

 

Ympäristölupa-alueella muodostuvan valmiin kivimurskeen välivarastointi naapurikiinteistöllä 529-6-1-17 ympäristölupa-alueen välittömässä läheisyydessä on tarpeen toiminnan alkuvaiheessa maarakennustyön etenemiseksi sujuvasti ympäristölupa-alueella. Hakijan mukaan tarvetta välivarastoinnille naapurikiinteistöllä on arviolta vuoden ajan. Lyhytaikainen noin vuoden mittainen kiviainestuotteen välivarastointi ei ole luvanvaraista toimintaa. Välivarastoinnin tulee kuitenkin siirtyä ympäristölupa-alueelle heti kun se on työteknisesti mahdollista.

 

Toiminnan aloittamisen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei katsota tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi. Luvanhakija on esittänyt perustelut päätöksen täytäntöönpanolle. Hakemuksen mukaisesti alueen esirakentaminen mukaan lukien sen louhiminen perustuu rakennusvalvontaviranomaisen myöntämään maisematyölupaan. Asetettava vakuus on katsottu riittäväksi mm. laitosalueen siivoamiseen ja toiminnassa syntyneiden jätteiden asianmukaiseen käsittelyyn.

 

Lupamääräysten yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen sijainti, sen yhteys muihin toimintoihin, toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, lähialueen asutuksen ja virkistyskohteen läheisyys, läheinen vesistö (Luolalanjärvi) sekä ympäristönsuojelulain vaatimus käyttää toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun laitos toimii tämän ympäristölupapäätöksen mukaisesti.

 

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

 

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

 

Lupamääräys 1

 

Louhintatyö perustuu kiinteistön maarakentamista varten haettuun maisematyölupaan. Murskattavat kiviainesmäärät vastaavat kiinteistöltä pois louhittavaa kiviainesmäärää ja ovat hakijan esityksen mukaiset.

 

Toiminnanharjoittaja ei ole hakenut lupaa muualta tuotujen kiviainesten murskaukselle kiinteistöllä. Toiminnanharjoittaja aikoo rakentaa maisematyöluvalla kiinteistön pohjoisosaan meluvallin puhtaista maa-aineksista. Kiinteistön pintamaat eivät riitä vallin rakennusmateriaaliksi vaan hakijan esityksen mukaan materiaalia on tarvetta toimittaa valliin myös kiinteistön ulkopuolelta. Muualta tuotujen kiviainesten murskaus kielletään kuitenkin lupapäätöksen selventämiseksi.

 

Lupamääräys 2

Toiminta-ajoissa on huomioitu kesäaikainen luontopolun käyttö koulujen loma-aikojen mukaisesti. Kesällä luontopolun käyttäjiä voi olla arkisinkin aamusta iltaan ja toiminta voi heikentää luontopolun virkistysarvoa etenkin toiminnan aiheuttamasta meluhaitasta johtuen.

 

Kiviaineksen murskaustoiminnassa tulee soveltaa valtioneuvoston asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010), jonka mukaan ympäristöluvassa voidaan erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello 7.00-18.00 välisenä aikana. Toiminnanharjoittaja on esittänyt perustelunaan kuormaukselle ja kuljetukselle, että se on tarpeen satunnaisesti murskeiden poistoimituksia varten. Kuormaus ja kuljetus on rajoitettu kuitenkin kesälauantaiden osalta alueen läheinen virkistyskohde ja läheiset muut häiriintyvät kohteet huomioon ottaen.

 

Lupamääräys 3

 

Toiminnalle on annettu Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) mukaiset raja-arvot. Meluntorjuntaa tulee suorittaa eri menetelmin toiminnasta aiheutuvan meluhaitan minimoimiseksi. Toiminnanharjoittajan teettämän melumallinnuksen mukaan kiinteistön länsilaidalle on tarpeellista toteuttaa kolme metriä korkea meluvalli siten, että sen pohjataso on samalla korkeudella kuin nykyisen kiinteistölle johtavan tien pinta.

 

Lupamääräys 4

 

Kiviaineksen louhinta ja murskaus, murskeen varastointi ja murskausalueen työmaaliikenne aiheuttavat etenkin kuivalla säällä pölyämistä ja tuulisissa olosuhteissa pöly voi levitä laajaltikin ympäristöön ilman tehokkaita pölyntorjuntakeinoja. Pölytason arvioimiseksi on annettu lupaehto hengitettävien hiukkasten pitoisuudesta valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (79/2017) ja valtioneuvoston päätöksen (480/1996) mukaisesti. Lisäksi on annettu lupaehto kokonaisleijuman (TSP) osalta, jotta mahdollisia pölyvaikutuksia voidaan häiriöalttiissa kohteissa riittävästi arvioida.

 

Lupamääräys 5

 

Toiminnanharjoittaja on esittänyt hakemuksessaan, että alueella ei varastoida polttoaineita.

 

Mikäli alueella on tarvetta käyttää voiteluöljyjä ja muita kemikaaleja, on niiden väliaikaiselle säilytykselle alueella annettu määräys maaperän pilaantumisen ennalta ehkäisemiseksi. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi tulee kemikaalien käsittelyssä noudattaa näiden määräysten lisäksi kyseisten aineiden käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja määräyksiä.

 

Alueella ei ole viemäröintiä. Työkoneiden ja laitteiden pesukiellolla ehkäistään maaperän pilaantumista ja pesuvesistä aiheutuvaa vesistökuormitusta.

 

Lupamääräys 6

 

Kiinteistön sade- ja hulevedet ohjautuvat ja imeytyvät hakemuksen mukaan nykyisin osin naapurikiinteistön puolelle. Räjäytysaineiden käytöstä voi aiheutua hulevesiin typpipäästöjä ja kiintoaineen muodostus voi olla merkittävää murskaustoiminnan aikana. Typpipitoisilla hulevesillä voi olla rehevöittävä vaikutus lähellä sijaitsevaan ennestään rehevään ja maakunnallisesti arvokkaaseen lintuvesistöön. Vesien johtaminen tulee hoitaa hallitusti, jotta kiintoaineita voidaan jossain määrin laskeuttaa ja toiminta-alueelta ympäristöön pääsevää vedenlaatua seurata. Muilta osin hulevedet tulee pyrkiä imeyttämään oman kiinteistön puolelle.

 

Selkeytysallas tulee mitoittaa vastaamaan koko sitä alaa, miltä vesiä altaaseen johdetaan. Hyvällä etukäteissuunnittelulla voidaan työmaa-aikaiset hulevedet hoitaa mahdollisimman hallitusti.

 

Lupamääräys 7

 

Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineiden valinnoissa ja käyttömäärissä sekä räjähteiden käyttömäärissä on tarpeen ottaa huomioon etenkin lähellä sijaitseva vesistö.

 

Lupamääräys 8

 

Jätelaissa on säädetty velvollisuudesta noudattaa etusijajärjestystä. Jätelain mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on hyödynnettävä ja jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet ja kemikaalit voivat olla kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia vaarallisia terveydelle tai ympäristölle, mikä tulee huomioida niiden käsittelyssä ja varastoinnissa.

Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirjaa koskevat tarkemmat määräykset on annettu jätelaissa ja valtioneuvoston asetuksessa jätteistä.

 

Lupamääräys 9

 

Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 123 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi toimivaltaiselle viranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tai luvan noudattamiseen.

 

Lupamääräys 10

 

Toiminnassa tulee huolehtia riittävistä toimista, joilla ehkäistään maaperän, pohja- ja pintavesien pilaantumisen riski. Pilaantumisen aiheuttaja on vastuussa aiheuttamastaan haitasta.

 

Lupamääräys 11

 

Lupamääräyksellä pyritään rajoittamaan ulkopuolisten pääsyä alueelle ja ehkäisemään siten ilkivaltaa ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa pilaantumisen vaaraa. Louhinnassa muodostuvat rintaukset ja niistä aiheutuva terveysriski eli putoamisvaara on otettu huomioon maisematyöluvassa. Pelastuskaluston opastaminen alueelle ja liikkuminen alueen sisällä tulee ottaa huomioon mahdollisten onnettomuus- ja vaaratilanteiden varalta.

 

Lupamääräykset 12-16

 

Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

Määräys melu- ja pölymittauksista on annettu valvonnallisista syistä, jotta voidaan varmistua melun- ja pölyntorjuntatoimien riittävyydestä. Melutarkkailua on täydennetty luontopolun mittauspisteellä, jotta voidaan varmentaa meluntorjunnan riittävyys myös läheisen luontopolun virkistyskäytön kannalta. Toiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi pölytarkkailua on täydennetty läheisen konvertteriaseman osalta. Sähkön konvertteriaseman mittauspisteen ensimmäinen mittausjakso on pidempi, jotta se on riittävä alueen pölytilanteessa tapahtuvien muutosten havainnoimiseksi. Ensimmäisen mittausjakson tulosten perusteella voidaan tarvittaessa vielä säätää seuraavien mittausjaksojen kestoa ja ajankohtaa konvertteriaseman kannalta riittäväksi.

 

Selkeytysaltaan jälkeen otettavilla vesinäytteillä voidaan seurata toiminnan vaikutuksia vesistöön ja analyysitulosten perusteella mahdollisesti ryhtyä tarvittaviin toimiin.

Näytteiden ottoa ja analysointia koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 209 §:ään, jonka mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

 

Lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaan tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa ympäristönsuojelulain 89 §:n nojalla kehottaa tekemään muutoshakemuksen tarkkailusta saatujen tulosten perusteella lupaviranomaiselle.

 

Lupamääräys 17

 

Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Raportointitietojen avulla valvontaviranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

 

Lupamääräys 18

 

Luvanhaltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa.

 

Lupamääräys 19

 

Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaisesti luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Toiminnan lopettamista koskevalla määräyksellä varmistetaan viranomaisen tiedonsaanti sekä ehkäistään ympäristön pilaantumista ja terveyshaittojen syntymistä toiminnan loputtua.

VASTAUS LAUSUNNOISSA, MUISTUTUKSISSA JA MIELIPITEISSÄ ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

 

Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt vaatimukset ja muut seikat on otettu pääasiassa huomioon päätöksen lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

 

Viitaten tärinästä annettuihin kannanottoihin, tärinä liittyy maisematyöluvan mukaiseen louhintatyöhön. Toiminnanharjoittaja on yksityisoikeudellisessa vastuussa aiheuttamistaan haitoista ja velvollinen todentamaan tarvittaessa, että haittaa ei toiminnasta aiheudu. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävistä rakennusten katselmoinneista ennen suoritettavia räjäytystöitä sekä räjäytystöiden aikaisista tärinämittauksista ja niistä raportoinnista toiminnan vaikutusalueella sijaitsevissa tärinälle herkissä kohteissa.

 

Lupaharkinnassa on otettu huomioon valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen ja -murskaamojen ympäristönsuojelusta (VnA 800/2010) ja siinä asetetut vaatimukset ja annettu osittain tätä tiukemmat lupaehdot mm. toiminta-aikojen suhteen häiriintyvien kohteiden läheisyyden vuoksi.

 

Moto-Olli Oy:n kivenmurskaustoiminta murskattavan louheen muodostumispaikalla vähentää louheen pois kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Lupa on myönnettävä, kun ympäristölainsäädännön mukaiset edellytykset katsotaan täyttyvän annettujen selvitysten perusteella.

 

Moto-Olli Oy:n kiinteistön esirakentamiseen liittyvä kivenmurskaustoiminta on muista alueen toiminnoista erillinen toiminto, mutta ympäristövaikutusten tarkkailun osalta päätöksessä on otettu huomioon mahdolliset yhteisvaikutukset muiden toimijoiden kanssa. Energia- ja KierrätysParkki Oy:n kivenmurskaustoiminta on loppumassa syyskuun loppuun 2020 mennessä. Läheisen kolmannen toimijan tontin esirakentamiseen liittyvä kiviaineksen murskaustoiminta on samoin päättymässä vuoden 2021 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan teettämän melumallinnuksen perusteella yhteisvaikutukset läheisen bioenergiaterminaalin kanssa eivät ylitä melutasolle asetettuja lupaehtoja. Energia- ja KierrätysParkki Oy:n kiinteistöllä tullaan välivarastoimaan toiminnan alkuvaiheessa vain valmista kiviainesmursketta. Energia- ja KierrätysParkin toimintaa koskevat meluvallit ja haketushallit eivät ole Moto-Olli Oy:n ympäristöluvassa käsiteltäviä asioita.

 

Läheisten häiriintyvien kohteiden kannalta ympäristömelun kohtuuttomuutta on arvioitu suhteessa Valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992).

 

Kraftnät Åland Ab ei ole antanut tarkempaa ohjeistusta siitä, minkä tyyppisiä parametreja olisi tarpeen konvertteriasemalla mitata, mutta mitattavat parametrit antanevat riittävästi suuntaa pölytilanteesta kohteessa. Viitaten vaatimukseen koko toiminta-ajan kestävistä jatkuvatoimisista mittauksista läheisellä konvertteriasemalla, ensimmäisestä mittausjaksosta saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida, onko aihetta tulevia mittausjaksoja lisätä ja/tai pidentää.

 

Asemakaavan mukainen erityismääräys koskien istutettavaa tai luonnontilaisena säilytettävää korttelialueen pinta-alaa on tullut arvioida louhintaa ja puiden kaatoa koskevan maisematyöluvan yhteydessä.

 

Yhdistyksen mielipiteeseensä liittämä, kaupungille osoitettu esitys Luolalanjärven tarkkailemiseksi sisältää hyvää taustatietoa Luolalanjärvestä päätöksenteon pohjaksi. Esitys itsessään käsitellään erikseen.

 

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

 

Päätöksen voimassaolo

 

Tämä päätös on voimassa määräajan 30.6.2026 asti.

 

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

 

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava (Ympäristönsuojelulaki 70 §).

 

Sovelletut säännökset

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 10, 11-12, 14-17, 19-20, 27, 29, 34, 48-49, 52-53, 58, 62, 65-66, 70, 83, 85, 87, 89, 94, 123, 133-134, 140-142, 190-191, 198-199, 209 §, liite 1

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 14-15 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12-13, 15-17, 20, 29, 72, 118-121 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 §

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996)

 

KÄSITTELYMAKSU

 

Käsittelymaksu on 3685 euroa.

 

Asian käsittelystä peritään maksu, joka määräytyy Naantalin kaupunginhallituksen 30.9.2019 § 299 vahvistaman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3.1 §:n mukaisesti.

 

TIEDOTTAMINEN

 

Päätös

 

Moto-Olli Oy

Raision kaupungin terveysvalvontajaosto

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

 

Päätöksestä tiedottaminen

 

Asianosaiset kuulemislistan mukaisesti

Muistutuksen ja mielipiteen ilmaisseet

 

Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ilmoittaa päätöksestä julkaisemalla kuulutus ja päätös Naantalin kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.naantali.fi. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi Rannikkoseutu-lehdessä.

 

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

 

Päätöksen antopäivä on 5.6.2020.

 

MUUTOKSENHAKU

 

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutoksenhakuohje on pöytäkirjan liitteenä.

 

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.