Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 20.05.2019/Pykälä 173

Liitteet

Turun hallinto-oikeuden vastaselityspyyntö 26.4.2019, sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmää koskevat valitukset

Kaupunginhallitus	§ 293	03.09.2018
Kaupunginhallitus	§ 412	03.12.2018
Kaupunginhallitus	§ 173	20.05.2019

 

Valitus Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan päätöksestä 25.10.2018 koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta Lounais-Suomessa

 

378/10.05.04.01/2018

 

Kaupunginhallitus 03.09.2018 § 293

 

Tekninen johtaja Reima Ojala:

 

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta pyytää lausuntoa siirtymisestä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan toimialueella Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Paraisten, Pöytyän, Raision, Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun kuntien ja kaupunkien alueilla. Jätehuoltolautakunta pyytää asiasta lausuntoja jäsenkunniltaan, jäsenkuntiensa ympäristönsuojeluviranomaisilta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta sekä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä. Lisäksi lausuntoa pyydetään jäsenkuntien ympäristöterveysviranomaisilta.

 

Lausunnossa pyydetään arvioimaan erityisesti jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutuksia ympäristöön, vesiensuojeluun, ympäristöterveyteen ja viranomaistoimintaan.

 

Lausuntoa pyydetään 31.8.2018 mennessä. Sako- ja umpikaivolietteen kuljetusasiaa käsitellään Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan kokouksessa 13.9.2018. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 4.9.2018 asti. Lausuntopyyntö oheistetaan.

 

LIITE B1, KH 3.9.2018

 

Naantalin ympäristö- ja rakennuslautakunta on kokouksessaan 29.8.2018 antanut lausuntonsa siirtymisestä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen. Lautakunnan lausunto on liitetty esityslistaan.

 

Lausuntoa on pyydetty myös jäsenkuntien ympäristöterveysviranomaisilta. Raision terveysvalvontajaosto, joka edustaa Naantalin ympäristöterveysviranomaista, on antanut lausunnon 21.8.2018. Lausunto on osana Raision kaupunginhallituksen käsittelyä. Raision kaupunginhallitus on antanut lausunnon 27.8.2018.

 

LIITE B2, KH 3.9.2018

 

Lausuntopyyntö koskee jätehuoltolautakunnan jäsenkuntia, joissa lietteen kuljetus on järjestetty edelleen vuoden 1993 jätelain mukaisena ns. sopimusperusteisena kuljetuksena. Jätehuoltolautakunnan on tehtävä päätös kuljetusjärjestelmän muuttamisesta nykyisen jätelain (646/2011) mukaisesti joko kunnan (36 §) tai kiinteistönhaltijan (37 §) järjestämään jätteenkuljetukseen. Lausuntopyyntö koskee viemäriverkoston ulkopuolella asumisessa, vapaa-ajan asumisessa ja julkisissa toiminnoissa syntyneiden lietteiden kuljetusta. Lausuntopyyntö ei koske yritystoiminnassa syntyneen sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia. Lietteen kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta jätehuoltomääräysten mukaan tapahtuvaan omatoimiseen lietteenkäsittelyyn maataloudessa tai hyvin pienten lietemäärien kompostointiin kiinteistöllä.

 

Jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus on mahdollista jättää kiinteistönhaltijoiden järjestettäväksi, jos jätelain 37 §:ssä mainitut ehdot täyttyvät:

 

1	Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin;
2	Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
3	Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

 

Alueen jätteenkuljetusjärjestelmistä päätettiin vuonna 2013 alueen jätehuoltolautakunnissa. Tuolloin jätteenkuljetusta päätettiin jatkaa jätelain mukaisena kiinteistönhaltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena sekä tavallisen jätteen että sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Päätökset kumoutuivat Korkeimmassa hallinto-oikeudessa keväällä 2016. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei päätöksissä oltu riittävästi selvitetty, täyttyvätkö kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle jätelaissa asetetut vaatimukset. Päätösten perusteluissa todettiin, että jätteenkuljetusta olisi tarkasteltava jätteenkuljetuksen toimivuuden kannalta alueellisena, erityyppiset kuljetusolosuhteet (ei niinkään kuntarajat) huomioiden ja eri jätejakeiden erityispiirteet huomioiden.

 

Naantalin kaupunginhallitus antoi 18.4.2017 lausunnon Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan pyytäessä alueensa kunnilta ja kaupungeilta lausuntoa jätteenkuljetusjärjestelmästä. Lausunnon mukaan Naantalin kaupungissa oli käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kaupunginhallitus katsoi, että Naantalissa tuli jatkossakin olla käytössä jätelain 32 §:n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Sako- ja umpikaivojen lietteiden osalta kaupunginhallitus piti parhaana pysyä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä, jonka arvioitiin olevan kokonaisuutena myönteisempi vaihtoehto Naantalissa ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

 

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti 23.5.2017 kunnan järjestämisvastuulla olevan kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä ns. kiinteiden jätteiden osalta kiinteistönhaltijan järjestämänä niiden toimialueensa kuntien alueilla, joilla oli käytössä vanhan jätelain mukainen sopimusperustainen jätteenkuljetusjärjestelmä. Lisäksi lautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun jätteenkuljetuksen järjestämisestä ns. märkäjätteiden (umpi- ja sakokaivolietteet) osalta niiden toimialueensa kuntien alueilla, joilla oli käytössä vanhan jätelain mukainen sopimusperustainen jätteenkuljetusjärjestelmä. Päätös on oheistettu.

 

LIITE B3, KH 3.9.2018

 

Päätöksestä on valitettu Turun hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Valituksella ei ole merkitystä tehtäessä päätöstä siirtymisestä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen.

 

Jätehuoltolautakunta ei käsittele sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia Kemiönsaaren kunnassa, sillä siellä lietteen kuljetus on toiminut nykyisen lain mukaisesti kunnan järjestämänä 1.1.2013 lähtien. Jätehuoltoviranomaiselta saatujen tilastotietojen mukaan käsittelyyn toimitetun lietteen määrä kasvoi Kemiönsaarella noin 5 000 m³:sta yli 8 000 m³:iin ja on sen jälkeen ollut vuosittain noin 8 500 m³. Jätehuoltoviranomaisen mukaan rekisteritiedot saadaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kirjattua kattavaksi siten, että kaikki tyhjennykset ovat jätehuoltoviranomaisen tiedossa. Kemiönsaarella lietetyhjennykset on vuodesta 2013 lähtien tehty kerran vuodessa ja harvemmin, mikäli kiinteistö on ilmoittanut, ettei tyhjennyksen tarvetta ole. Kemiönsaaren haja-asutusalueella sijaitsevien asuin- ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöjen lukumäärä ja keskinäinen jakauma on lähes samanlainen kuin Naantalissa.

 

Siirtymisellä kunnan kilpailuttamaan lietteenkuljetukseen olisi monia positiivisia vaikutuksia. Suuri osa lietteestä ei nykyisellään ohjaudu asianmukaiseen käsittelyyn ja Kemiönsaaren kokemusten mukaan asianmukaiseen käsittelyyn päätyvän lietteen määrä lisääntyisi. Kunnan kilpailuttama järjestelmä mahdollistaisi myös nykyistä tilannetta tehokkaamman valvonnan. Nykyisin osa kuljetusyrittäjistä ei ilmoita jätehuoltoviranomaiselle asiakastietoja, joten kuljetusrekisterin tiedot eivät ole ajan tasalla ja luotettavia.

 

Kiinteistöhaltijan järjestämässä lietteen kuljetuksessa vaarana on, että suurin osa syntyvästä lietteestä ei päädy asianmukaiseen käsittelyyn. Viemäriin liittymättömiä kiinteistöjä on paljon saarissa ja ranta-alueilla. On siksi mahdollista, että osa lietteestä päätyy mereen lisäten sen rehevöitymistä. Kemiönsaarella, jossa siirryttiin kunnan kilpailuttamaan järjestelmään, lietteen vuotuinen vastaanottomäärä kasvoi noin kaksinkertaiseksi. Merkittävä osa haja-asutusalueen jätevesihaitoista aiheutuu siitä, että kiinteistön sako- tai umpikaivoja ei tyhjennetä riittävän usein. Saostuskaivojen tyhjentämättä jättäminen aiheuttaa mm. tukoksia jätevesijärjestelmiin ja maaperäkäsittelyn toimimattomuutta. Tästä aiheutuu vesistöjen rehevöitymistä, talousvesikaivojen pilaantumisen vaaraa sekä hajuhaittoja ojissa ja pienvesissä. Kemiönsaaren esimerkin perusteella ei olisi estettä Naantalin osalta siirtyä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivojen lietejätteen kuljetusjärjestelmään. Tällä voisi olla suotuisa vaikutus Saaristomeren tilaan ja jätehuoltoviranomaisen rekisteritietojen ajantasaisuuteen.

 

Sako- ja umpikaivolietettä syntyy kiinteistöillä eri puolilla Naantalin kaupungin aluetta. Siksi kiinteistöittäinen kilpailutus ei välttämättä mahdollista palvelun kehittämistä, esim. raportissa "Sako-ja umpikaivolietteen käsittely Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella" esitetyn kuivaavan kaluston hankintaa. Tällaista kalustoa on käytössä muissa Pohjoismaissa ja niiden avulla voidaan vähentää olennaisesti lietteen mukana kuljetetun veden määrää ja siten myös ympäristön kuormitusta. Matalamman kuiva-ainepitoisuuden omaavalle lietteelle olisi mahdollista kehittää myös muita käsittelymahdollisuuksia kuin jätevedenpuhdistamolle ohjaaminen.

 

Liitteenä on LCA Consulting Oy:n laatima selvitys sako- ja umpikaivolietteen käsittelystä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueella.

 

LIITE B4, KH 3.9.2018

 

Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollosta on koottu aineistoa osoitteeseen www.turku.fi/lietteenkuljetus.

 

Oheismateriaalina ovat seuraavat Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle toimitetut sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta koskevat lausunnot:

 

• Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n lausunto 9.5.2018

• SKAL Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n lausunto 30.5.2018 (lausunnon liitteenä on Rambol Finland Oy:n 21.5.2018 päivätty sako- ja umpikaivolieteselvitys)

• Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n lausunto 7.6.2018

 

Yritysvaikutusten arviointi

 

Tekninen johtaja Reima Ojala ja elinkeinoasiamies Jorma Ranta:

 

Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa vastuulleen kuuluvan jätteen keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöiltä käsittelypaikkaan, hyväksyy jätemaksutaksassa jätemaksujen perusteet ja jätemaksut. Kunnan jätemaksut ovat julkisia ja julkisoikeudellisia. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ainoastaan kunta tai kunnan lukuun toimiva jätteenkuljettaja saa kuljettaa järjestämisvastuulle kuuluvaa jätettä. Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueella Lounais-Suomen Jätehuolto Oy kilpailuttaa kuljetusurakat keskitetysti ja kullakin urakka-alueella kuljetuksista vastaa kilpailutuksen kautta valikoitunut yksityinen kuljetusyrittäjä. Kunnan jätteenkuljetusten kilpailutuksessa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista (348/2007).

Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistönhaltija järjestää itse kiinteistönsä jätteenkuljetukset sopimalla kiinteistön jäteastioiden tyhjentämisestä rekisteröidyn kuljetusyrittäjän kanssa. Kiinteistön haltijan maksama jätemaksu on yksityisoikeudellinen ja perustuu kiinteistönhaltijan ja jätteenkuljetusyrityksen väliseen sopimukseen. Kuljetusyrittäjä maksaa jätteestä kunnan jätetaksan mukaisen jätemaksun tuodessaan jätteen vastaanottoon. Kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen alueella voi toimia samanaikaisesti useampia kuljetuspalveluita tarjoavia kuljetusyrittäjiä.

 

Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on vaatimuksiltaan tiukempi kuin tällä hetkellä voimassa oleva ns. sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Lainsäädännössä on kiinteistön haltijan järjestämälle kuljetukselle asetettu erityisehtoja, joiden täyttymistä jätehuoltoviranomaisen olisi seurattava. Jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluva jätteenkuljetus on mahdollista jättää kiinteistönhaltijoiden järjestettäväksi, jos jätelain 37 §:ssä mainitut ehdot täyttyvät:

 

1	Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin;
2	Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;
3	Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

 

Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n 21.5.2018 päivätyn selvityksen mukaan Naantalin alueella toimii yhdeksän kuljetusyritystä, jotka suorittavat sako- ja umpikaivolietteenkuljetusta.

 

Jos siirrytään kunnalliseen järjestelmään vaihtoehdot nykyisin toimiville jätteenkuljetusyrittäjille ovat seuraavat:

 

• Kaikki nykyiset jätteenkuljetusyritykset jatkavat kilpailutetussa järjestelmässä jossain laajuudessa.
  

• Joku jätteenkuljetusyritys saa kaikki alueet.
  

• Kaikki jätteenkuljetusyritykset menettävät alueensa kokonaan tai osittain uudelle kansainväliselle, kansalliselle tai paikalliselle organisaatiolle.

 

Naantalissa järjestelmän muutos koskisi erityisesti jo 1950-luvulla toimintansa aloittanutta J & T Pajunen Oy:tä. Yritys on 15 henkeä työllistävä perheyritys. Sen päätoimialana on ollut jätteenkuljetus, mutta toiminta on laajentunut myös kappaletavarakuljetuksiin, vesikuljetuksiin, työkoneiden ja työmaatilojen siirtoon sekä maanrakentamiseen ja maa-aineksilla käytävään kauppaan. Jätteenkuljetus on yli 25 % yrityksen liikevaihdosta ja sen kautta yritys saa asiakkailtaan runsaasti myös muita kuljetustoimeksiantoja. Yritys on palkittu vuonna 2017 Vuoden kuljetusliikkeenä valtakunnallisessa kilpailussa.

 

Toimintaansa kasvattaakseen yritys on juuri ostanut kaupungilta noin hehtaarin suuruisen maa-alueen. Jos yritys häviää kilpailutuksessa esim. valtakunnalliselle toimijalle, se vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen toimintaedellytyksiin. Päästessään mukaan mahdolliseen uuteen järjestelmään tilanne pysyisi todennäköisesti ennallaan, koska yritys hoitaa oman arvionsa mukaan jo nykyisellään noin 80 % alueen jätekuljetuksista.

 

Tehokas jätteenkeräys - toteutettiin se millä järjestelmällä tahansa - on Naantalin vetovoiman kannalta tärkeää. Se vaikuttaa asumiseen, mökkeilijöihin ja saariston matkailijoihin, jotka tulevat nauttimaan puhtaasta luonnosta. Saaristomeren puhtaudesta huolehtiminen vaikuttaa positiivisesti lukuisiin elinkeinoihin.

 

Naantalissa nykyään toimiville yrityksille voi uudessa järjestelmässä parhaassa tapauksessa aueta uudet isommat markkinat. Pahimmassa tapauksessa he voivat menettää nykyiset asiakkaansa jopa vuosiksi. Asiakkaiden näkökulmasta kunnalliseen järjestelmään siirtyminen vie valinnanvapausmahdollisuuden, mutta saattaa väliaikaisesti laskea jätekustannuksia.

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

 

1

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

 

• Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n 21.5.2018 päivätyn selvityksen mukaan Naantalin alueella toimii yhdeksän kuljetusyritystä, jotka suorittavat sako- ja umpikaivolietteenkuljetusta.

 

2

jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

 

• Kuljetusliike J&T Pajunen Oy:ltä saatujen tietojen mukaan sakokaivolietettä on Naantalin alueella kuljetettu vuonna 2016 8 452 m³ ja 9 714 m³ vuonna 2017. Kemiön saarella lietteen kuljetus kasvoi noin 5 000 m³:sta yli 8 000 m³:iin, kun siellä siirryttiin kiinteistökohtaisesta kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen. Naantalin alueella sakokaivolietteen kuljetus on jo nyt hyvin kattavaa ja sen alueellinen kehittäminen on edelleen mahdollista.
  

• Jätelain 143 §:n mukaan kunnan jätehuoltoviranomaisen on ylläpidettävä rekisteriä, johon merkitään jätteenkuljetustiedot. Jätelain 39 §:n mukaan jätteen kuljettajan on vuosittain annettava tiedot jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Valvontavastuu on ympäristönsuojeluviranomaisella. Sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, kun huolehditaan siitä, että jätteenkuljettajat toimittavat riittävät tiedot sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksista jätehuoltoviranomaiselle.

 

3

päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

 

• Kunnan järjestämän ja kiinteistökohtaisen lietteenkuljetuksen kustannuseroja kiinteistönomistajalle on vaikea vertailla erilaisten laskutusperusteiden vuoksi.
  

• Vaihtoehtoja nykyisin toimiville jätteenkuljetusyrittäjille ovat seuraavat:

 

• kaikki nykyiset jätteenkuljetusyritykset jatkavat kilpailutetussa järjestelmässä jossain laajuudessa
  

• joku jätteenkuljetusyritys saa kaikki alueet
  

• kaikki jätteenkuljetusyritykset menettävät alueensa kokonaan tai osittain uudelle kansainväliselle, kansalliselle tai paikalliselle organisaatiolle.

 

• Vaarana on, että alueen jätteenkuljetusyritykset menettävät alueensa kokonaan isolle organisaatiolle, joka valtaa markkinat aluksi aggressiivisella hinnoittelulla ja sen jälkeen jää alueen ainoaksi toimijaksi, mikä voi johtaa hintatason nousuun tulevina vuosina.
  

• Viranomaisten toimintaan ei ole isoa eroa, onko jätteen kuljetus kunnan järjestämää tai kiinteistökohtaisesti järjestettyä, kun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja jätehuoltoviranomainen ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin kattavan jätteenkuljetusrekisterin ylläpitämiseksi.

 

Naantalin kaupunginhallitus katsoo edellä mainitusta syistä, että alueella tulisi pysyä lietteenkuljetuksessa kiinteistökohtaisessa järjestelmässä.

 

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

KOKOUSKÄSITTELY:

 

Merkittiin, että tekninen johtaja Reima Ojala oli läsnä kokouksessa asiantuntijana tämän asian käsittelyn ajan.

 

Merkittiin, että kaupunginhallitukselle jaettiin kokouksessa Auto- ja Kuljetustyöntekijäliitto AKT ry:n 3.9.2018 saapunut mielipide jätteenkuljetusjärjestelmästä.

 

Oheismateriaali:

• AKT:n mielipide

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

 

Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

 

Kaupunginhallitus piti kokoustauon tämän asian käsittelyn jälkeen kello 19.05 - 19.14.

Kaupunginhallitus 03.12.2018 § 412

 

Kaupunginlakimies Turo Järvinen:

 

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta päätti 25.10.2018 § 56 sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusasiassa, että lautakunnan toimialueella siirrytään sako- ja umpikaivolietteiden kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa nykyisestä sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta jätelain 36 §:n mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vaiheittain vuosina 2021 - 2026 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kilpailuttamien uusien kuljetusurakoiden alkaessa. Voimassa oleva sopimusperusteinen jätteenkuljetus lakkaa kunnan järjestämään kuljetukseen siirryttäessä. Lisäksi lautakunta päätti, että lietteenkuljetusta järjestettäessä on tärkeää ottaa huomioon lausunnoissa ja kannanotoissa esitetyt näkemykset kilpailutusalueiden koosta ja pien- sekä paikallisyrittäjien mahdollisuuksista osallistua kilpailutukseen.

 

Naantalin kaupungilla on mahdollisuus tehdä päätöksestä kunnallisvalitus Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy 10.12.2018.

 

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta ei päätöstä tehdessään ole voinut osoittaa, että kunnan järjestämä kuljetus olisi lähtökohtaisesti parempi tai halvempi kuin kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Molemmat järjestelmät edellyttävät yhtäläisesti myös valvontaa.

 

Lietteen todellisesta määrästä on pystytty esittämään vain arvioita. Keskenään ristiriitaisten lietemääräarvioiden pohjalta ei ole mahdollista tehdä luotettavaa päätöstä kuljetusjärjestelmän muuttamisesta.

 

Jätelain 37 §:n edellyttämällä tavalla Naantalissa on todistettavasti tarjolla jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin siten, että Naantalin alueella sakokaivolietteen kuljetus on jo nyt hyvin kattavaa ja sen alueellinen kehittäminen on edelleen mahdollista.

 

Liitteenä on valitus Turun hallinto-oikeuteen.

 

LIITE A3, KH 3.12.2018

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kaupunginhallitus päättää valittaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan päätöksestä 25.10.2018 § 56 koskien sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusta liitteenä olevan valituskirjelmän mukaisesti.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti kokouksessa.

 

KOKOUSKÄSITTELY:

 

Merkittiin, että kaupunginlakimies Turo Järvinen oli läsnä kokouksessa asiantuntijana tämän asian käsittelyn ajan.

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti kokouksessa.

Kaupunginhallitus 20.05.2019 § 173

 

Kaupunginlakimies Turo Järvinen:

 

Turun hallinto-oikeus on toimittanut Naantalin kaupungille 2.5.2019 vastaanotetun vastaselityspyynnön koskien Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan lausuntoa sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmäpäätöksestä tehtyihin valituksiin.

 

Vastaselityspyyntö 26.4.2019 jätehuoltolautakunnan valituksineen on oheistettu.

 

LIITE B1, KH 20.5.2019

 

Jätehuoltolautakunnan sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmäpäätöksestä on tehty 17 valitusta.

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kaupunginhallitus merkitsee vastaselityspyynnön tiedokseen ja päättää, ettei anna asiassa vastaselitystä jätehuoltolautakunnan lausuntoon.

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.