Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 12.06.2019/Pykälä 60

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

§ 60

12.06.2019

 

Lausunto pienvenesataman pysyttämisestä ja laajentamisesta sekä valmistelulupa

 

345/11.02.01/2019

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.06.2019 § 60

 

Vs. ympäristösuojelutarkastaja Pilvi Virolainen 6.6.2019

 

Asia

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto dnro ESAVI/20054/2018

 

Lausuntopyyntö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Markku Laurilan ja Kaste-Helmi Laurilan hakemuksesta pienvenesataman pysyttämisestä ja laajentamisesta sekä valmisteluluvasta.

 

Hakemuksen mukainen toiminta

Kohteen sijainti ja kuvaus

 

Kohde sijaitsee Naantalin kaupungin Rymättylässä sijaitsevan Ruolahti nimisen kiinteistön (529-545-1-65) alueella sekä osittain myös yhteisellä vesialueella (529-545-876-1). Ruolahti kiinteistön omistavat Markku ja Kaste-Helmi Laurila yhdessä. Yhteinen vesialue on järjestäytymätön.

Läheisyydessä ei ole maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelualueita tai -kohteita.

Nykytilanne

ELY-keskuksen ilmoituksen mukaan satama edellyttäisi pysyttämislupaa.

Pienvenesatamatoiminta alueella on aloitettu vuonna 1935. Markku ja Kaste-Helmi Laurila ovat ostaneet kyseisen Ruolahti kiinteistön 4.3.2016 päivätyllä kauppakirjalla, jonka jälkeen he ovat jatkaneet pienvenesataman ylläpitämistä. Venepaikkoja on ollut vuodesta 1935 lähtien 42 kappaletta. Alueella oli suoritettu ennen edellä mainittua kauppaa vesijättömaan lunastustoimitus, jonka alueen osalta Laurilat ovat kaivaneet pois ja muuttaneet osan vesijättönä tilaan liitetystä alueesta vesialueeksi, jolle on tarkoitus sijoittaa pääosa uusista venelaitureista ja -paikoista.

Hakemuksen mukaan alueelle on tarkoitus sijoittaa 120 venepaikkaa, joista 49 sijoittuu yhteiselle vesialueelle ja 71 Ruolahti tilan alueelle.

 

Alueelle sijoitetaan yksi uusi ponttonilaituri, joissa on aisapaikat veneille sekä lisäksi pitkin rantapengertä noudattavassa pengerlaiturissa aisapaikkoja. Lisäpaikkojen rakentamisen yhteydessä ei tarvitse suorittaa merkittäviä ruoppaustöitä. Aluerajaus säilyy samana kuin ennen ja olemassa olevan laiturin mitat eivät muutu.

Hakijat pyytävät valmistelulupaa rakennustöiden aloittamiseksi ennen varsinaisen luvan lainvoimasuutta. Laajennustyö on tarkoitus aloittaa niin pian kuin lupamenettely sen sallii. Koko projektin arvioidaan valmistuvan keväällä 2020. Valmistelutoimet rajoittuvat olemassa olevan kiinteän laiturin rakenteiden uudistamiseen, ponttonilaiturin ankkurointiin paikalle sekä rantapenkereen paalutuksen vuoraamisen 50 x 150 mm:n pystylankutuksella.

Vaikutukset vesistöön

 

Hakijan mukaan työ ei aiheuta vesistöoloihin merkittävää muutosta, koska alueella ei tarvitse suorittaa käytännössä lainkaan ruoppaustöitä. Hankkeella ei myöskään ole pitkäaikaisia tai pysyviä vesistön tilaa heikentäviä tai sen käyttöön vaikuttavia vaikutuksia. Alueen valmistuminen parantaa merkittävästi vesiliikenneyhteyksien sujuvuutta. Alue palvelee lähinnä ympäröivän saariston asukkaita ja vapaa-ajan asuntojen yhteysveneliikenteen tarpeita. Alueella on jatkuvasti lisääntyvää kysyntää yhteysvenelaituripaikoista.

 

Hankkeesta on tehty myös selvitys vesialueen tilasta, veden laadusta, meriveden korkeudesta, vesikasvillisuudesta, linnustosta, kalastosta ja kalastuksesta sekä muusta vesi- ja ranta-alueen käytöstä sekä asiantuntija-arvio hankkeen vaikutuksista niihin. Selvityksessä todetaan, että vesikasvillisuudesta, linnustosta ja kalastuksesta ei ole kartoitustietoa. Selvityksen mukaan meriliikenne aiheuttaa painetta meriympäristölle, ja merenhoitosuunnitelman yleiset ympäristötavoitteet, kuten päästöjen, melun ja roskaantumisen vähentäminen, koskevat myös pienveneitä. Venesataman ruoppaamisesta ja pengerryksestä veden tilaan ja laatuun aiheutuneet haitat väistyisivät todennäköisesti pian rakennustöiden päätyttyä, mutta veneliikenne saattaa aiheuttaa pohja-aineksen sekoittumista veteen. Venepaikkojen määrän lisääntymisen johdosta veneliikenne alueella saattaa jonkin verran lisääntyä, mikä voi lisätä jonkin verran lahden keskellä oleskeleviin vesilintuihin kohdistuvaa häiriötä. Kalastoon vaikutukset eivät todennäköisesti ole suuria. Etenkin venesataman lähellä oleville kiinteistöille aiheutuu aiempaa enemmän maisemallista haittaa, ja veneliikenteen ja sen äänien aiheuttama häiriö voi lisääntyä. Myös lahden keskiosassa ja suualueella olevilla ranta- ja vesialueilla veneliikenteen ja sen äänien aiheuttama häiriö saattaa jonkin verran lisääntyä. Selvityksen mukaan, jotta merenhoitosuunnitelman tavoitteita ei vaaranneta, pienvenesataman tulee ottaa huomioon veneilyssä syntyvä talousjäte ja jätevedet sekä öljyjäte ja muut haitalliset jätteet. Veneilylle ei ole vielä asetettu tavoitteita vedenalaisen melun vähentämiseksi, mutta toiminnassa on hyvä olla jo nyt tietoinen siitä, että veneilystä syntyvä melu voi olla haitallista vesiluonnolle.

 

Hakijat ovat ilmoittaneet hankkeesta pääosalle yhteisen vesialueen suurimmista osakkaista, jotka edustavat yhteensä yli puolta vesialueosuuksista. Näillä ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta.

 

Hakija esittää vakuuden suuruudeksi 3000 euroa.

 

Alueen osayleiskaava

 

Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan muutos on vahvistettu vuonna 2008. Siinä Ruolahti on merkitty vesiliikenteen alueeksi (LV), joka on tarkoitettu yleiseen tai yksityiseen käyttöön. Alueelle voidaan rakentaa pieniä venevajoja.

 

Osayleiskaavan yleismääräyksissä on sanottu, että rakennukset, laiturit, lipputangot ja muut rakennelmat on sijoitettava ja toteutettava niin, että ne ovat mereltä katsottuna mahdollisimman huomaamattomia sekä että rantarakennuspaikoilla on rantaviiva sekä rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus säilytettävä luonnonmukaisina.

Julkiset hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.

 

VS. YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:

 

Hakemuksen mukaisesti pienvenesataman venepaikkojen määrä kasvaisi 42 paikasta 120 paikkaan. Aluerajaus pysyy nykyisenä. Ihmistoiminnan vaikutus alueeseen on voimakasta jo nykyisellään, minkä takia lautakunta katsoo, että toiminnan laajentamisesta aiheutuu kohtuutonta haittaa lähiasutukselle sekä ympäristölle, eikä uusien venepaikkojen rakentamista tule puoltaa.

 

Hakemuksen mukaisesti alueella on ollut vuodesta 1935 lähtien 42 venepaikkaa. Nykyisen toiminnan pysyttämisen seurauksena veneliikennemäärissä ei tapahdu kasvua, eikä vesialueen käytössä muutoksia. Lautakunta puoltaa nykyisen pienvenesataman 42 venepaikan pysyttämistä.

 

Olemassa olevan kiinteän laiturin rakenteiden uusiminen tulee tehdä siten ja sellaisena ajankohtana, että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Rakennustyöt tulee ajoittaa lintujen pesimäajan ulkopuolelle.

 

Toiminnan laajentamisesta sekä venepaikkojen määrän lisäämisestä aiheutuisi vesialueelle ja sen lähiympäristölle kohtuutonta haittaa muun muassa lisääntyneen liikenteen ja siitä aiheutuvan melun takia. Etenkin venesataman lähellä oleville kiinteistöille aiheutuisi aiempaa enemmän melu- ja maisemahaittaa. Lisäksi vesiliikenne sekä melutaso lahden keskiosassa ja suualueella olevilla ranta- ja vesialueilla lisääntyisi, mikä voi lisätä vesilintuihin kohdistuvaa häiriötä. Veneliikenteen kasvu lisää myös pohja-aineksen sekoittumista veteen, mikä haittaa muun muassa kalastoa ja vesikasvillisuutta.

 

Lisäksi lautakunta katsoo, ettei hakemuksessa mainittu ilmoitus hankkeesta pääosalle yhteisen vesialueen suurimmille osakkaille ole riittävä, vaan kaikille asianosaisille tulee varata mahdollisuus muistutusten ja mielipiteiden antamiseen vesilain (587/2011) 11 luvun 7 §:n mukaisesti.

 

KOKOUSKÄSITTELY:

 

Merkittiin, että Julia Plathin-Kankare poistui kokouksesta edustusjäävinä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Jääviyden perusteena on Plathin-Kankareen isän

toimiminen asianosaisen lainoppineena avustajana ko.

asiassa.

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Vs. ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.