Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 20.03.2019/Pykälä 23

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

§ 23

20.03.2019

 

Lausunto veneiden kiinnityspoijujen ja rantalaitureiden pysyttämisestä Suolaamonkarilla

 

154/10.05.05/2019

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 20.03.2019 § 23

 

Vs. ympäristösuojelutarkastaja Pilvi Virolainen 12.3.2019

 

Turun Pursiseura Ry:n nykyisen toiminnan pysyttäminen kohteessa Suolaamonkari, Pakinainen 529-528-0001-0037

 

Aluehallintovirasto, asian dnro ESAVI/17504/2018

 

Asia

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa Turun Pursiseura ry:n hakemuksesta nykyisen toiminnan pysyttämiseen kohteessa Suolaamonkari, Pakinainen. Lupaa haetaan paikallaan olevien 18 veneen kiinnityspoijun ja rantalaiturin pysyttämiseksi hakijan omistaman saaritilan rannassa. Lisäksi haetaan poijujen pitämiseksi vesilain mukaista vähäistä käyttöoikeutta toisen omistamaan vesialueeseen. Lausunto pyydetään 8.4.2019 mennessä.

 

Hankkeen mukainen toiminta

 

Turun Pursiseura ry on omistanut Suolaamonkari-nimisen kohteen kiinteistöineen vuodesta 1966 alkaen. Kohde on alusta asti ollut seuran saaritukikohtana, jonka käyttöoikeus on seuran jäsenillä. Venekäyntejä saaressa on vuosittain noin 600.

 

Saaressa on kallioon ankkuroidut laiturit ja poijut veneiden kiinnittymistä varten. Poijukiinnitys on ollut käytössä vuodesta 1966 alkaen ja poijujen määrä on pysynyt samana jo 80-luvulta asti. Poijuista 14 sijaitsee saaren lounais-/länsireunalla ja neljä saaren itäisen puolen laiturin edustalla. Nykyinen poijumäärä, jonka pysyttämiseen lupaa haetaan, on pitkän toiminnan aikana havaittu käytännössä välttämättömäksi ja riittäväksi. Laiturit tukeutuvat hakijan omistamaan maa-alueeseen, eivätkä ole vedessä. Laituria on käytettävissä yhteensä noin 115 metriä. Veneiden maksimimäärä on 33 venettä, jolloin vesialueen pinta-ala on arviolta 1 078 m². Normaalisti tukikohdassa on touko-syyskuun välisenä aikana enintään 10-15 venettä kerrallaan. Veneilykauden ulkopuolella loka-huhtikuussa saaressa ei käydä juuri lainkaan. Väriltään punaiset ja materiaaliltaan muoviset 120 litran poijut ankkuroidaan betonipainoilla ja kettingillä pohjaan. Poijut tarkastetaan neljän vuoden välein nostamalla ne ketjuineen ja painoineen ylös, ja tarkastuksen yhteydessä paino, ketju ja sen kiinnitys poijuun sekä painoon tarkastetaan visuaalisesti. Syöpyneet osat uusitaan.

 

Lähistöllä ei kulje sellaista veneväylää tai harjoiteta kalastusta siten, että toiminta vaikuttaisi vesiliikenteeseen tai kalastukseen. Lähistöllä ei myöskään ole asutusta, jonka etuun tai oikeuteen toiminta haitallisesti vaikuttaisi.

 

Hakija on hakenut laitureille toimenpidelupaa Naantalin kaupungin rakennusvalvonnasta.

 

 

 

Kuvaus vesialueesta

 

Suolaamonkari sijaitsee Korvensalmen - Pyytinsalmen itäisessä risteyskohdassa yhteisellä vesialueella. Vesialue on välisaaristoa ja sen ekologinen tila on luokiteltu ympäristöhallinnon pintavesien luokituksessa v. 2015 tyydyttäväksi. Alueella on runsaasti virkistyskäyttöä, kuten veneilyä veneilyväylillä, mökkiläisten väylien ulkopuolista pienveneilyä, virkistyskalastusta sekä säännöllinen yhteysaluksen reitti Suolaamonkarin ohi.

 

Alue kuuluu Airisto-Velkuan kalatalousalueeseen. Se on merkitty Luonnonvarakeskuksen rannikon kalojen poikastuotantoalueiden mallinnuksessa erittäin suotuisaksi silakan lisääntymisalueeksi ja viereisen Pyytin saaren rannassa on perinteinen silakkarysäpaikka. Alueella esiintyy ja pesii tyypillistä saaristolinnustoa.

 

Suolaamonkari ei kuulu suojelualueisiin. Viereinen Pyytin saari kuuluu Pakinaisten saariston Saaristomeren suojelualueita täydentävään Natura 2000 -suojelualueeseen. Veneiden kiinnityspoijut Suolaamonkarin rannassa eivät vaikuta alueen suojeluarvoihin.

 

Alueen osayleiskaava

 

Rymättylän kunnan läntisen saariston osayleiskaava on vahvistettu vuonna 1994. Siinä Suolaamonkari on merkitty suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), minkä mukaan alueella on maisema-arvoja. Alueen ympäristöä muuttavia toimenpiteitä tulee välttää. Rakennusoikeus on siirretty tilakohtaisesti loma-asuntoalueille (RA) 300 m levyiseltä rantakaistalta. Saaren pohjoisosassa merkintä on RA/1, eli kyseessä on loma-asuntoalue, jonne saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 k-m²; yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 25 k-m² sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 k-m². Lisäksi Suolaamonkari on merkitty osayleiskaavassa "ohjeelliseksi yksityiseksi venesatamaksi".

 

Osayleiskaavassa on myös rakentamista koskevissa suosituksissa mainittu, että rakennukset, laiturit, lipputangot ja muut rakennelmat on sijoitettava ja toteutettava niin, että ne ovat mereltä katsottuna mahdollisimman huomaamattomia sekä että rakennuspaikoilla on säilytettävä rantaviiva sekä rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus luonnonmukaisina.

 

Vesilain 3:5 §:n mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon asemakaava. Lisäksi on otettava huomioon, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään maakuntakaavan ja yleiskaavan oikeusvaikutuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista.

 

Julkiset hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.

 

VS. YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:

 

Hakemuksen mukaan poijut ovat olleet käytössä vuodesta 1966 ja poijujen määrä on pysynyt samana. Poijujen pysyttämisen seurauksena veneliikennemäärissä ei sinänsä tapahdu kasvua eikä vesialueen käytössä muutoksia.

 

Hakemuksessa ei ole esitetty, milloin laiturit on rakennettu, eikä laitureiden rakentamiseen tai niiden kunnostukseen ole aikaisemmin haettu toimenpidelupia. Laiturit on rakennettu sellaiselle alueelle, jolle ei ole osoitettu rakennusoikeutta kaavassa. Lisäksi laitureiden sijoittaminen ja toteutus eivät täytä osayleiskaavassa annettuja suosituksia. Mikäli laitureita kunnostetaan tai laajennetaan, voivat hankkeet edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista poikkeamista kaavasta. Poikkeamisen edellytykset arvioidaan kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaan erikseen.

 

Mikäli laitureiden ja poijujen pysyttämiseen myönnetään lupa, tulee niiden vaikutus vesialueeseen ja läheisten suojelualueiden suojeluarvoihin selvittää.

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Vs. ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.