Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 30.01.2019/Pykälä 6

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

§ 6

30.01.2019

 

Lausunto Saariston Siipikarja Oy:n hakemuksesta siipikarjakasvattamon toiminnan laajentamiseksi ja ympäristöluvan tarkistamiseksi uusien BAT-päätelmien vuoksi

 

831/11.02.00/2017

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 30.01.2019 § 6

 

Vs. ympäristönsuojeluntarkastaja Pilvi Virolainen 23.1.2019:

 

Aluehallintovirasto, asian dnro ESAVI/18997/2018

 

Asia

 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa Saariston Siipikarja Oy:n hakemuksesta siipikarjakasvattamon toiminnan laajentamiseksi ja ympäristöluvan tarkistamiseksi uusien BAT-päätelmien (paras käyttökelpoinen tekniikka) vuoksi. Erityisesti lausuntoa pyydetään jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Lausuntoa pyydetään 9.1.2019 mennessä. Lisäaikaa on myönnetty 31.1.2019 saakka.

 

Hakemuksen mukainen toiminta

 

Saariston Siipikarja Oy hakee ympäristöluvan tarkistamista uusien BAT-päätelmien vuoksi ja ympäristölupaa siitosmunien tuotannon ja kananuorikoiden kasvattamisen laajentamiseen. Nykyiselle toiminnalle, 39 999 kananuorikon ja 14 958 munivan kanan eläinsuojalle, on 13.6.2012 myönnetty ympäristölupa. Laajennuksen jälkeen tilan enimmäiseläinpaikkamäärä on yhteensä 68 999 kananuorikkoa ja 20 000 munituskanaa. Laajennusten vuoksi tilalle rakennetaan yksi uusi siitosmunittamo sekä yksi lattiakasvattamo. Laajennuksen jälkeen toiminnasta muodostuu lantaa yhteensä noin 1 835 m³/vuosi. Tilalla on 4 541 m³ lannanvarastointitilat, jotka ovat kaikki katettuja ja varustettu betonilattialla. Eläinsuojien pesuvedet imeytetään lantaloissa olevaan lantaan ja turpeeseen tai johdetaan saostuskaivojen kautta maahan imeytykseen.

 

Lisäselvitys

 

Toiminnanharjoittaja antoi 29.1.2019 jätevesien osalta lisäselvityksen, jossa on mm. esitetty kartassa saostuskaivojen sekä imeytyskentän sijainti. Lisäselvityksen mukaan kasvattamoista pesuvedet johdetaan saostuskaivoihin, joista jätevedet johdetaan ojaan. Siitoskanaloista jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta peltoimeytykseen.

 

Lisäselvityksessä esitetään, että Saariston Siipikarja Oy tyhjentää sakokaivoja säännöllisesti ja hoitaa sakokaivojen jäteveden sijoittamisen peltoon lietelantalevittimellä vain lannanlevitysaikana. Jätevesi siirretään imeytettäväksi kuivalannan joukkoon lantalaan, jos pesu suoritetaan lannanlevitysajan ulkopuolella.

 

VS. YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:

 

Hakemuksen mukaan eläinsuojien pesuvedet imeytetään lantaloissa olevaan lantaan ja turpeeseen tai johdetaan saostuskaivojen kautta maahan imeytykseen. Pesuvesiä muodostuu siitosmunittamoista kerran vuodessa ja kasvattamoista 2-3 kertaa vuodessa. Hakijan mukaan pesemiseen ei käytetä kemikaaleja.

 

Hakemuksessa pesuvesien käsittely on esitetty puutteellisesti, eikä hakemuksesta käy ilmi esimerkiksi saostuskaivojen teknisiä tietoja tai imeytyskentän sijaintia. Hakemuksessa eikä lisäselvityksessä ei ole esitetty, että saostuskaivoilla saavutetaan riittävä puhdistustulos, joka mahdollistaa jäteveden levittämisen peltoon. Edellä mainituista syistä saostuskaivoja ja peltoimeytystä eikä ojaan johtamista nähdä riittävänä pesuvesien käsittelyjärjestelmänä.

 

Kun otetaan huomioon toiminnan sijainti meren ja luonnonsuojelualueen läheisyydessä, tulee pesuvedet siipikarjan tehokasvatuksen parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti johtaa ensisijaisesti erilliseen säiliöön ja/tai käsitellä. Mikäli pesuvedet käsitellään tilalla, tulee käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta ja saavutettavasta puhdistustasosta varmistua. Pesuvedet tulee pitää erillään muista jätevesistä, kuten talousjätevesistä ja sadevesistä.

 

Mikäli pesuvesien hyödyntäminen viljelyspellolla sallitaan, jätevesienkäsittelyjärjestelmän tulee saavuttaa riittävä puhdistustaso. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huolloista, säiliöiden ja saostuskaivojen tyhjennyksistä sekä tehdyistä näytteenotoista.

 

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti peltojen valumariskit tulee arvioida ja lannan levitystä on vältettävä, mikäli valumariski voi olla huomattava. Pellot, joille lantaa ja jätevesiä levitetään, tulee tarkastaa säännöllisesti, jotta voidaan havaita merkkejä valumista ja reagoida tarvittaessa asianmukaisesti. Lannanlevityksessä tulee ottaa huomioon Naantalin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 11 §:n mukaiset vaatimukset levittämisestä sekä suojavyöhykkeiden leveyksistä, joihin lantaa ei tule levittää. Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeen tulee olla leveydeltään vähintään 10 metriä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta, pohjaveden virtausolosuhteista ja maalajista riippuen jättää vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke.

 

Lannan varastointitilavuuden tulee olla riittävä ja laajennushankkeiden osalta se tulee mitoittaa vastaamaan 12 kuukauden aikana kertyvää lantamäärää eläinten/eläinpaikkojen enimmäismäärän mukaan laskettuna.

 

Tämän asian osalta pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa.

 

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Vs. ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.