Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 21.11.2018/Pykälä 85

Liitteet

Ramboll Oy:n lausunto

Ympäristö- ja rakennuslautakunta	§ 75	17.10.2018
Ympäristö- ja rakennuslautakunta	§ 85	21.11.2018

 

Maa-aines- ja ympäristölupa / Merimaskun Murske Oy

 

 

Maa-aines- ja ympäristölupa / Merimaskun Murske Oy

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

 

Vs. ympäristönsuojelutarkastaja Marjut Taipaleenmäki 10.10.2018:

 

ASIA

Päätös maa-aineslain 4 §:n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen.

 

Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla on lainvoimainen maa-aineslupa ja ympäristölupa. Uutta lupaa haetaan toimintaa koskevan määräajan sekä melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajojen pidentämiseen. Lisäksi haetaan lupaa muualta tuotavan kiviaineksen murskaamiseen alueella ja puhtaan maa-aineksen tuomiseen alueen maisemointia varten.

LUVAN HAKIJA

Merimaskun Murske Oy

Rajatie 19

21280 Raisio

Y-tunnus: 1606548-2

 

OTTAMISALUEEN SIJAINTI

Rymättyläntie 833

21160 Merimasku

Kiinteistötunnus: 529-479-1-10

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

 

Maa-aineslain (MaL 555/1981) 4 §:n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Kivenlouhimolla ja siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:ssä mainitun liitteen 1 taulukon kohtien 2 sekä 7 c ja e mukaan.

 

MaL:n 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Luvasta käytetään nimitystä ns. yhteiskäsittelylupa.

LUPAVIRANOMAINEN

Maa-ainesten ottamista koskevan asian ratkaisee maa-aineslain 7 ja 4a §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kivenlouhimon ja murskaamon ympäristölupahakemuksen valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (VNA 713/2014) 2 §:n kohtien 6 a ja b nojalla.

 

MaL 4 a § ja YSL 47 a §:n mukaan samaa ottamishanketta koskeva maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus käsitellään yhdessä ja ratkaistaan pääsääntöisesti samalla päätöksellä. Yhteiskäsittelyluvan ratkaisuvalta on pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella.

 

Naantalin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristö- ja maa-aineslupahakemukset on toimitettu Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2.1.2018. Hakemusta on täydennetty 20.4.2018.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET

Merimaskun kunnan tekninen lautakunta on 14.6.2007 § 33 myöntänyt maa-ainesten ottamisluvan Merimaskun Murske Oy:lle. Turun hallinto-oikeus on 26.9.2008 ja korkein hallinto-oikeus 17.11.2009 antanut valituksia koskevan päätöksen. Lupa on voimassa 10 vuotta ottamisen aloittamisesta.

 

Merimaskun kunnan ympäristölautakunta on 18.3.2008 § 14 myöntänyt Merimaskun Murske Oy:lle ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen. Vaasan hallinto-oikeus on 20.4.2010 ja korkein hallinto-oikeus 1.7.2011 antanut valituksia koskevan päätöksen. Lupa on voimassa 10 vuotta luvan lainvoimaiseksi tulemisesta.

 

Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 13.6.2012 § 58 hyväksynyt Merimaskun Murske Oy:n maa-ainesten ottamistoimintaan liittyvän kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja 15.9.2011 § 108 talousvesikaivojen tarkkailusuunnitelman.

 

Kiinteistön Rihtelä (529-479-1-0) omistajien kanssa on tehty ottamisaluetta koskeva vuokrasopimus 6.2.2000 ja 25.2.2017. Vuokra-alue on noin 2 hehtaarin suuruinen ja vuokra-aika on 11 vuotta siitä päivästä, kun uusi maa-ainesten ottamislupa on tullut lainvoimaiseksi. Vuokraaja pitää kunnossa alueelle johtavan tien ja tie jää maanomistajien hallintaan vuokra-ajan päätyttyä. Liitteenä maavuokrasopimukseen on 20.6.2017 päivätty hyväksyntä murskauslaitoksen sijoittamiseksi maa-ainesten ottoalueelle.

 

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 24.8.2011 myöntänyt luvan maa-ainesottoalueelle johtavan tien liittymän rakentamiseen seututielle nro 189.

ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Vuokra-alue on Merimaskun yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Toiminta-alue sijaitsee Naantalin Merimaskussa Rihtelä-nimisellä tilalla, jonka pinta-ala on 30 hehtaaria. Alue sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä Rymättylään johtavalta kantatieltä nro 189, tien länsipuolella.

 

Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. 480 metrin etäisyydellä on lähin naapuritilalla oleva asuinrakennus, joka sijaitsee ottamisalueesta kaakkoon 350 metrin metsäsuojavyöhykkeen suojaamana. Taattistenjärven ja Leikkistenjärven rannoilla on loma-asutusta, joka sijaitsee lähimmillään noin 550 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. 500 metrin etäisyydellä länteen on Villivuoren luonnonsuojelualue.

 

Ottamisalueelta on otettu kalliokiviainesta syksystä 2011 alkaen. Alueelta on osa pintamaista poistettu, joten alue on pääosin paljasta kalliota ja osin louhosta. Alueen itäpuolella on noin 100 metrin levyinen metsävyöhyke ja muilta osin aluetta rajaa kitukasvuinen kalliometsä.

 

Alueelta vuonna 2017 tehdyn luontoinventoinnin mukaan alue luokitellaan kuivaksi kankaaksi, jonka vallitseva puulaji on mänty. Luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä ei alueella ole. Alueen lounaisosassa on matalia lampareita, joissa kasvaa tatarvita, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi kasviksi. ELY-keskus on kuitenkin arvioinut lampareiden osalta syyskuussa 2017, ettei kyse ole vesilain suojelemista luontotyypeistä ja sama koskee myös lammikoissa eläviä eliölajeja. Lampareet eivät ole luonnontilaisia, koska niiden lähiympäristöstä on pintamaat otettu pois.

 

Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Ottamisalueen keskellä on etelä-pohjoissuuntainen harjanne, josta pintavedet valuvat itään ja länteen.

LAITOKSEN TOIMINTA

Ottamisalue ja ottamistoiminta

 

Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi nykyisellä ottamisalueella. Toiminta käsittää kalliokiven louhinnan sekä louhitun kiviaineksen murskauksen ja varastoinnin. Alueelta otettava kalliokiviaines käytetään pääosin Merimaskun, Rymättylän sekä muiden lähialueiden kiviainestarpeisiin.

 

Paikalta louhittavan kiviaineksen murskaamisen lisäksi haetaan lupaa muualta tuotavan kiviaineksen murskaamiseen alueella. Alueelle tuotaisiin murskattavaksi maksimissaan 1 000 tonnia/vuosi. Kiviaines kuljetettaisiin paikalle yksittäisinä erinä lähialueiden rakennustyömailta. Lisäksi haetaan lupaa tuoda puhtaita maa-aineksia 3000 tonnia alueen maisemointia varten.

 

Kiviaineksen ottamistoiminta ja murskaus on aloitettu loppuvuodesta 2011 voimassa olevan maa-aines- ja ympäristöluvan nojalla. Alueelta on otettu kalliokiviainesta 17000 k-m^3. Alueen itäosa on jo louhittu tasoon + 28,0 m. Pintamaat on osin poistettu ja käytetty aluetta ympäröivän meluvallin rakentamiseen.

 

Ottamisalueen pinta-ala on 1,7 ha. Suunnitelman mukainen kiviaineksen louhintamäärä on noin 120 000 k-m³, joka otetaan 10 vuoden aikana. Vuosittainen ottamismäärä on arviolta noin 12 000 k-m³. Alue louhitaan korkeuteen +28,0 m merenpinnasta, jolloin louhintasyvyys on keskimäärin 9,4 metriä ja enimmillään 14 metriä. Louhitusta alueesta muodostetaan lopputilanteessa vesiallas.

 

Alueella työskentelee yksi henkilö silloin, kun tehdään rikotuksia ja kolme henkilöä, kun murskataan sekä silloin, kun saman päivän aikana panostetaan ja räjäytetään.

 

Louhinta ja murskaus

 

Louhinta-alue louhitaan ottamissuunnitelman mukaan tasoon + 28 m. Louhinta etenee järjestelmällisesti idästä länteen ja myöhemmin keskivaiheilta pohjoiseen ja etelään. Kiviaineksen louhinta suoritetaan poraamalla ja räjäyttämällä. Räjäytykset suoritetaan yleensä korkeintaan 1 kk ennen murskausta ja louhe jää pohjatasolle kasaan. Suurimmat kivilohkareet rikotetaan kaivinkoneella ja iskuvasaralla ennen murskaamista.

 

Louhimalla kalliosta irrotettu kiviaines murskataan siirrettävällä tela-alustaisella kaksivaiheisella (leuka- ja kartiomurskain) murskauslaitoksella. Murskauslaitos sijoittuu syntyvään louhokseen. Murske seulotaan eri murskelajeiksi ja varastoidaan kasoissa toiminta-alueella. Murskeen varastokasat sijoitetaan aluksi puhdistetulle kalliolle ja myöhemmin louhitulle pohjatasolle. Varastointiaika on riippuvainen murskeen menekistä (1-2 vuotta). Varastokasojen sijoittelulla pyritään estämään laitoksesta tulevan melun ja pölyn leviämistä.

 

Ottamisalueelle sijoitetaan louhintaan, murskaukseen, rikotukseen ja kuormaukseen tarvittavaa maarakennuskalustoa kulloinkin ajankohtaan sopiva määrä.

 

Alueelta poistettuja pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä käytetään ottamisalueen ympärillä meluesteinä.

 

Esitetyt toiminta-ajat

Murskaus- ja louhintatoiminta tapahtuu kymmenen vuoden aikana v. 2018-2028. Toiminta on jaksottaista. Louhintaa ja murskausta tehdään 1-2 kuukauden jaksoissa syys-maaliskuussa. Louhintaa tehdään 1-3 viikkoa ja murskausta 4-8 viikkoa vuodessa. Mursketta kuljetetaan ympäri vuoden. Töitä tehdään yleensä yhdessä vuorossa lukuun ottamatta murskausta, jota esitetään tehtäväksi kahdessa vuorossa.

 

Eri melulähteiden melupäästöt ovat voimakkuudeltaan toisistaan eroavia ja näin ollen niitä tarkastellaan toisistaan erillään. Lupahakemuksessa esitetyt toiminta-ajat noudattavat murskauksen, porauksen ja rikotuksen osalta Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (VNA kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) esitettyjä aikarajoja ja räjäyttämisen sekä kuormaamisen ja kuljetuksen osalta esitetyt aikarajat ovat hieman asetuksen aikarajoja tiukemmat. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräinen toiminta-aika (h/a) sekä lupahakemuksen mukaiset, asetuksen 800/2010 mukaiset ja voimassa olevan luvan mukaiset eri työvaiheiden aikarajat.

 

 

Toiminta	Keskimääräinen toiminta-aika (h/a)	Lupahakemus ma-pe	Asetus 800/2010 ma-pe	Voimassaoleva lupa ma-pe
Murskaaminen	120	7-22	7-22	7-17
Poraaminen	80	7-21	7-21	7-17
Rikotus	100	8-18	8-18	7-17
Räjäyttäminen	8	12-18	8-18	10-17
Kuormaaminen ja kuljetus	120	7-22	6-22	7-17
Kuormaaminen ja kuljetus lauantaisin	10	9-16	7-18	-

 

Murskaamisen aikarajan jatkamista nykyisestä klo 22 saakka perustellaan kaksivuorotyöllä ja lauantaisin tehtävää kuormausta ja kuljetusta kotitalouksien viikonloppuisin tapahtuvalla rakennustoiminnalla. Kuormaamis- ja kuljetusajan pidennystä on tarkasteltu erillisessä selvityksessä murskeen lastausajan pidennyksen aiheuttamasta muutoksesta ympäristön melutasoon. Selvityksessä todetaan, että lastaustoiminnan aiheuttama ympäristömelu suhteessa muun murskaustoiminnan aiheuttamaan meluun on hyvin pieni, eikä lastaustoiminnan ajallisella pidentämisellä ole päiväajan keskiäänitasoa nostavaa vaikutusta louhosta ympäröivällä alueella.

 

Raaka-aineet, polttoaineet sekä kemikaalit ja niiden varastointi

 

Seuraavassa taulukossa on esitetty alueelta louhittavan kiviaineksen ja muiden toiminnassa käytettävien raaka-aineiden vuosittaiset määrät:

 

Raaka-aineet	Keskimääräinen kulutus/a	Maksimikulutus/a	Varastopaikka
Toiminta-alueella tuotettava kiviaines	10 000 t	30 000 t	ottoalue
Muualta tuotava kiviaines		1 000 t	ottoalue
Kevyt polttoöljy	8 m3	24 m 3	porauksen ja murskauksen aikana
Öljyt	15 l	60 l	ei varastoida alueella
Voiteluaineet	20 kg	45 kg	ei varastoida alueella
Vesi	20 m3	60 m3	ottokuopan pohja
Räjähdysaineet	3 t	9 t	ei varastoida alueella

 

Alueella ei varastoida poltto-, voitelu- eikä räjähdysaineita lukuun ottamatta murskauksen aikana käytettävää kevyttä polttoöljyä, joka varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä.

 

Toiminnassa käytettävä kasteluvesi otetaan ottokuopan pohjalta. Vettä käytetään murskeen kasteluun noin 1 litra/1 tonni kiviainesta.

 

Liikenne

 

Alueen liikenne kulkee Rymättylä-Naantali seututieltä nro 189 yksityistietä pitkin toiminta-alueelle. Alueelle johtava yksityistie on karkeamurskepintainen. Päivittäinen liikennemäärä vaihtelee tuotantotilanteesta ja murskeen menekistä riippuen ollen enimmillään 30 käyntiä vuorokaudessa. Tien kunnossapidosta vastaa Merimaskun Murske Oy ja tie jää maanomistajan hallintaan vuokra-ajan päätyttyä. Liittymän rakentamisesta seututielle on tehty erillinen sopimus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

 

Energiankulutus

 

Murskaimissa on omat moottorit. Polttoaineena on kevytpolttoöljy ja tarvittava sähkö tuotetaan aggregaatilla.

 

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen sekä arvio ympäristövaikutuksista

 

Melu

 

Louhinnassa ja kiven käsittelyssä on useita melulähteitä, joiden melupäästöt ovat voimakkuudeltaan toisistaan eroavia. Melua ja tärinää aiheuttavia työvaiheita ovat poraus, räjäytykset, kiven rikotus ja murskaus. Lisäksi melua syntyy kiviaineksen lastauksesta ja kuljetuksesta. Louhinnassa käytettävien koneiden käyntiäänet ja porauksen melu ovat tasaisia. Murskauslaitoksen ja rikottimen melu voivat lähietäisyydellä olla impulssimaisia, samoin kiven käsittelyyn liittyvä kolina. Impulssimaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa.

 

Ennen toiminnan aloittamista on toiminnan aiheuttamaa melutasoa ja melun leviämistä arvioitu laskennallisesti melumallein vuonna 2004 ja saatuja laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Laskentatulosten mukaan toiminnasta ei aiheudu häiriintyviin kohteisiin päiväajan ohjearvoa 55 dB(A) ylittäviä melutasoja lukuun ottamatta toiminnan aloitusta.

 

Nykyisen toiminnan aikana on meluhaittoja rajoitettu rakentamalla meluvalli alueen itä- ja eteläpuolelle. Länteen päin melua on vaimennettu varastokasojen sijoittelulla.

 

Toiminnan ollessa käynnissä, on melua mitattu lähimmillä häiriöille alttiilla kohteilla vuosina 2011, 2012 ja 2013. Vuonna 2011 tehdyssä mittauksessa melun keskiäänitaso alitti ympäristöluvassa annetut määräysarvot yhtä mittauspistettä lukuun ottamatta. Yhdessä mittauspisteessä keskiäänitaso ylittyi rikotuksen impulssimaisesta äänestä johtuen. Vuoden 2012 mittauksessa keskiäänitasot alittuivat, mutta rikotin ei tuolloin ollut käytössä. Vuoden 2013 mittauksen aikana toiminta oli täydessä käynnissä, jolloin toiminnassa olivat murskain ja pyöräkuormaaja. Lisäksi tehtiin isojen kivien rikotusta ja valmista mursketta siirrettiin pyöräkuormaajalla. Kiviaineksen murskaus ja rikotus oli tuolloin siirretty louhoksen sisälle aiempaa alemmalle tasolle, joten louhoksen seinämät ja alueen itä- ja eteläpuolelle rakennetut melusuojavallit estivät melun leviämistä kaikkiin suuntiin. Mitatut melutasot alittivat selvästi ympäristöluvassa määrätyt melutason arvot kaikissa mittauspisteissä eikä melu ollut impulssimaista.

 

Murskauksessa syntyvää melua voidaan vähentää kuljettimien koteloinnilla, murskekasojen sijoittelulla sekä suorittamalla murskaus mahdollisimman lähellä louhintarintauksia, niiden suojassa. Tehdyistä mittauksista käy ilmi meluvallien, murskekasojen sijoittelun ja louhoksen reunojen melun leviämistä estävä vaikutus, eikä lähimmillä asuinrakennuksilla todettu lupamääräyksen ylittäviä melutasoja.

 

Tärinä

 

Tärinää ympäristössä aiheutuu louhintaräjäytyksistä. Ennen louhinnan räjäytysten aloittamista on vuonna 2011 tehty kiinteistökatselmukset rakennuksissa, jotka sijaitsevat alle 600 metrin etäisyydellä toiminta-alueen rajasta. Toiminnan aloittamisen jälkeen on tehty tärinämittauksia vuonna 2011 kolmessa asuinrakennuksessa ja vuonna 2017 yhdessä asuinrakennuksessa. Raja-arvot eivät ylittyneet mittauspisteissä.

 

Tärinän raja-arvojen valvomiseksi ja sopivien poraus-, panostus- ja sytytystapojen suunnittelua ja toteutusta varten suoritetaan koko louhintatyön ajan jatkuvaa tärinän valvontaa. Räjäytysten suorittamisen ajankohdasta ilmoitetaan kaikille alle 1000 metrin säteellä toiminta-alueesta sijaitseville asuinkiinteistöille.

 

Päästöt ilmaan

 

Pölyämistä aiheutuu pintamaiden poiston, louhinnan, murskauksen ja kiviaineksen kuljettamisen yhteydessä.

 

Louhinnassa käytettävä porakalusto on suojattu pölynimulaitteistoin. Murskauksen yhteydessä pölyämistä aiheutuu lähinnä murskatun kiviaineen tipahtaessa kuljettimelta kasalle. Murskaimissa pudotuskohdat on koteloitu. Murskauksen yhteydessä murskeeseen ruiskutetaan vettä ja varastokasoja kastellaan pölyämisen estämiseksi.

 

Liikenteestä aiheutuvaa alueen pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelemalla. Varastokasat estävät osaltaan alueella syntyvän pölyn leviämistä. Toiminnalliset ja työtekniset seikat asettavat kuitenkin rajoituksia varastokasojen sijoittelulle.

 

Muut ilmapäästöt aiheutuvat räjähdysaineista ja työkoneista. Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnasta syntyy seuraavia päästöjä ilmaan:

 

Hiukkaset	0,15-0,45 t/a
Typen oksidit (NOx)	0,15-0,45 t/a
Rikkioksidi (SO2)	0,02-0,06 t/a
Hiilidioksidi (CO2)	0,02-0,06 t/a

 

Jätteet ja niiden käsittely

 

Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte (noin 500 kg/a) toimitetaan jäteasemalle ja jäteöljy (15-60 kg/a) toimitetaan välittömästi koneiden huollon jälkeen jäteöljyn vastaanottopaikkaan.

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

 

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan kaivannaisjätettä syntyy yhteensä 2800 m³ktr, josta pintamaata on 2000 m³ktr ja kantoja ja hakkuutähteitä 800 m³ktr. Kaivannaisjätealueen pinta-ala on 0,5 ha. Kaivannaisjätteitä käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin. Kaivannaisjätteet poistetaan kaivannaisjätealueelta maa-ainesten ottoalueen maisemoinnin yhteydessä ja jätealue maisemoidaan ottoalueen maisemoinnin yhteydessä.

 

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

 

Toimintoihin liittyy polttonesteiden ja kemikaalien käyttöä, johon ilman riittäviä suojaamistoimenpiteitä liittyy myös mahdollisuus maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen. Maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi öljyjä ja voiteluaineita ei varastoida alueella. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan alueella vain porauksen ja murskauksen aikana kaksoisvaippasäiliössä.

 

Louhinnan aiheuttamia mahdollisia vaikutuksia pohjavesiin tarkkaillaan porakaivojen veden laadun tarkkailun avulla. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on 15.9.2011 hyväksynyt talousvesikaivojen tarkkailusuunnitelman. Ottamisalueesta 800 metrin etäisyydellä sijaitsevat porakaivot on kartoitettu ja niiden veden laatu selvitetty ennen toiminnan aloittamista vuonna 2011.Ottamisalueesta 600 metrin etäisyydellä sijaitsevien talousvesikaivojen (8 porakaivoa) veden määrää ja laatua on suunnitelmallisesti tarkkailtu. Talousvesikaivoista on otettu vesinäytteitä vuosina 2011, 2012 ja 2017. Tulosten mukaan veden tutkitut ominaisuudet täyttivät useimmissa tapauksissa Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 401/2001 yksittäisen kotitalouden talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Joissakin kaivovesissä esiintyi väriä, joka yleensä johtuu värillisistä orgaanisista yhdisteistä kuten humushapoista. Näissä tapauksissa veden värillisyys ei aiheuta terveydellistä haittaa. Joidenkin kaivojen vesissä esiintyi arseenia ja fluoridia, joiden alkuperää ei ole arvioitu mittausraporteissa.

 

Jätevedet ja hulevedet

 

Alueella ei synny jätevesiä.

 

Ottamiskuoppa toimii hulevesien selkeytysaltaana. Vesi kuopasta pumpataan 100 metrin etäisyydellä ottoalueesta itään sijaitsevaan pelto-ojaan.

 

Tarkkailu

 

Laitoksen käyttötarkkailua tehdään laitoksen toiminnan aikana. Toiminnasta pidetään toimintapäiväkirjaa, josta ilmenevät toiminta-aika ja tuotantomäärät sekä toimintahäiriöt. Laitoksen käyttäjät tarkkailevat aluetta myös silmämääräisesti mahdollisten päästöjen havaitsemiseksi.

 

Päästö- ja vaikutustarkkailua on tehty voimassa olevien lupapäätösten edellyttämällä tavalla, melu-, tärinä- ja kaivovesitarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Mittausmenetelmät, -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus on esitetty mittausraporteissa ja tarkkailusuunnitelmissa.

 

Luvan hakijan esitys tarkkailuksi

 

Luvan hakija esittää, että melutasojen tarkkailua ei tarvitsisi jatkaa, koska melumittauksissa ei ole todettu melutasosta annettujen lupamääräysten ylityksiä lähimmillä häiriöille alttiilla kohteilla. Louhinnan edetessä murskain ja rikotin on ollut mahdollista sijoittaa louhoksen pohjalle, jolloin louhoksen seinämillä on ollut selvä melun vaimennusvaikutus.

 

Luvan hakija esittää, että tärinämittauksia ei tarvitsisi jatkaa lukuun ottamatta yhtä mittauspistettä. Tärinää on mitattu suunnitelmallisesti ja mittauksissa on todettu tärinän olevan arvioitua vähäisempää. Rakennuskatselmukset on tehty 600 metrin etäisyydellä ottoalueesta ja katselmuksia esitetään tehtäväksi tarvittaessa toiminnan aikana.

 

Luvan hakija esittää, että kaivovesien vedenlaadun tarkkailua jatketaan siten, että kaivovesinäytteet otetaan kolmen vuoden välein porakaivoista, jotka sijaitsevat alle 600 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Kaivovesinäytteistä esitetään määritettäväksi koliformiset bakteerit, Escherichia coli, sameus, pH, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, KMn04-luku, kloridi, ammonium, nitraatti, nitriitti, fluori, haju, maku ja väri. Arseeni määritetään ottotoiminnan päätyttyä. Näytteet ottaa ulkopuolinen näytteenottaja ja tulokset analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa.

 

Toimintaan liittyvät riskit ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi

 

Louhinnan riskien hallintaa varten laaditaan erikseen turvallisuusmääräysten edellyttämät suunnitelmat ja noudatetaan louhintaa koskevia turvallisuusmääräyksiä. Työkoneet, laitteet ja murskauslaitos pidetään jatkuvasti turvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa.

 

Työkoneisiin ja murskauskalustolle tehdään vain välttämättömät huollot laitosalueella. Autoja, työkoneita tai murskauskalustoa ei pestä laitosalueella. Polttoaineen varastointiin liittyy riski polttoaineen pääsystä maaperään ja pohjaveteen. Riskin minimoimiseksi polttoaine varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Koneet ja laitos tarkastetaan päivittäin, jotta mahdolliset vuodot havaitaan mahdollisimman pian ja voidaan korjata niin, etteivät ne aiheuta maaperän pilaantumista. Tarvittaessa laitos pysäytetään osin tai kokonaan, jos työkoneisiin tulee öljy- tai polttoainevuotoja. Öljyvahinkojen varalta alueelle varataan imeytysturvetta tai vastaavaa imeytysainetta ja öljyntorjuntatyövälineitä.

 

Räjähdysaineita ei säilytetä työmaalla. Räjäytysten suorittamisen ajankohdasta ilmoitetaan kaikille alle 1000 metrin säteellä toiminta-alueesta sijaitseville asuinkiinteistöille.

 

Murskauslaitoksen melu- tai pölysuojauksen rikkoutuminen voi aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä. Laitoksen käyttäjät tarkkailevat jatkuvasti laitoksen toimintaa ja häiriötilanteessa laitos pysäytetään osin tai kokonaan. Toimintaa jatketaan vasta sitten, kun suojaukset on korjattu.

 

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta ja parhaista käytännöistä (BEP)

 

Porakoneet on varustettu pölynimulaitteistoin ja murskainten pudotuskohdat on koteloitu. Murskauksen yhteydessä murskeeseen ruiskutetaan vettä ja teitä sekä varastokasoja kastellaan pölyämisen estämiseksi. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Hakija käyttää hyvin huollettuja laitteita.

 

Alueen maisemointi ja jälkihoito

 

Louhinnan edetessä luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:1,5 suunnitelmapiirustusten mukaisesti porraslouhinnalla ja kallion päältä poistetuilla pintamailla. Luiskat metsitetään. Ottamisalueen pohja tasataan tasoon + 28 m. Tie ottamisalueen rajalle jätetään metsätalouden käyttöön. Kaivutoiminnan päätyttyä länsipuolen kallioalueelta vetensä saava 1,7 ha pintavesiallas jätetään vesistöksi virkistyskäyttöön ja maanviljelyksen kastelutarpeisiin.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Lupahakemuksesta on kuulutettu Naantalin kaupungin ilmoitustaululla 29.5.2018-28.6.2018 ja kaupungin internet-sivuilla. Rannikkoseutu -lehdessä on julkaistu kuulutus 1.6.2018. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä Naantalin kaupungin palvelupisteessä kuulutusajan. Asianosaisille on lähetetty 28.5.2018 päivätty tiedoksianto lupahakemuksen vireilläolosta.

 

Tarkastukset

 

Luvan hakijan kanssa on pidetty lupahakemusta koskeva neuvottelu 11.9.2018 ja kiinteistöllä on suoritettu tarkastus 8.10.2018. Neuvottelusta ja tarkastuksesta on laadittu muistiot, jotka on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

 

Lausunnot

 

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta.

 

Raision kaupungin terveysvalvontajaosto (Naantalin kaupungin terveydensuojeluviranomainen), 12.6.2018 § 27:

 

" Merimaskun Murske Oy:n toiminnan jatkamiselle ja sen hakemalle ympäristö- ja maa-ainestenottoluvalle ei ole terveydensuojelullista estettä, mikäli toiminnassa noudatetaan kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta asetettuja vaatimuksia (VnA 800/2010). Toiminnasta ei ole tullut valituksia tai huomautuksia terveysvalvontaan.

 

Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee mitata tarvittaessa.

 

Lähialueen talousvesikaivotarkkailua tulee jatkaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti."

 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 20.6.2018:

 

"Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen mukaiselta alueelta on mahdollista maiseman-, luonnon- ja vesiensuojelun kannalta.

 

• Ottamisalueen luiskiin ja pohjalle ei saa läjittää orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. Orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan muodostettavan vesialtaan ulkopuolisten alueiden maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

• Kaivualueen jyrkät rintaukset tulee loiventaa tai pengertää. Alueen turvallisuuden parantamiseksi suositellaan, että kohteen maisemoinnissa käytettävä pääasiallinen reunaluiskien kaltevuus olisi 1:2 tai loivempi. Näin huomioitaisiin paremmin myös alueen mahdollinen tuleva virkistyskäyttö.

• Louhosalueen kuivatusjärjestelyistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä kuivatusveden virtausreitin varrella oleville maanomistajille. Tarvittaessa kuivatusvedet on johdettava laskeutusaltaan kautta.

• Ottamis- ja murskaustoiminnan vaikutuksia lähialueen talousvesikaivoihin sekä ottamistoiminnan melu-, pöly- ja tärinävaikutuksia on tarkkailtava. Tarkkailua voidaan tehdä hakemuksessa esitetyn mukaisesti.

• Maa-ainesasetuksen (926/2005) mukaisesti luvan hakijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolon aikana, jollei niiden suorittamiselle erikseen anneta muuta määräaikaa."

 

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, 29.6.2018:

 

"Hakemuksen mukaan kevyen polttoöljyn varastointi alueella järjestetään kaksoisvaipallisissa tai suoja-altaallisissa säiliöissä. Mikäli kevyen polttoöljyn enimmäisvarastointimäärä ylittää 10 tonnia, tulee toiminnanharjoittajan tehdä pelastusviranomaiselle ilmoitus vaarallisten kemikaalien vähäisestä käsittelystä ja varastoinnista (L 390/2005, VnA 685/2015).

 

Polttonesteiden varastosäiliöt tulee tilavuudesta riippumatta varustaa ylitäytön estimillä ja laponestolla. Alueelle tulee varata riittävä alkusammutuskalusto sekä välineistöä mahdollisten kemikaalivuotojen torjuntaan ja talteenottoon.

 

Muilta osin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusviranomaisella ei ole lausuttavaa Merimaskun Murske Oy:n ympäristölupahakemukseen."

 

Muistutukset

 

AA asiakumppaneineen (25 allekirjoittanutta) on jättänyt 27.6.2018 seuraavan muistutuksen:

 

"Vastustamme jyrkästi kaikkia nykyisiin ehtoihin tulevia muutoksia. Kesken lupaa ei voida muuttaa oikeuden päättämiä ehtoja. Nykyinen lupa on voimassa 30.6.2021 asti. Pitkän käsittelyn aikana tehtiin muutosehdotuksia puolesta ja vastaan ja korkein hallinto-oikeus on harkinnut nykyiset ehdot ja hyväksynyt ne.

 

1. Louhoksen toiminta-aikoja ei saa muuttaa. Nämä haetut muutokset ovat rajuja ja vastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Louhintaa, porausta, rikkomista, murskausta ja seulontaa saa tehdä syys-maaliskuu (1.9.-31.3.) välisenä aikana vuosittain enintään kahden kuukauden ajan yhdessä tai useammassa jaksossa. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin kello 7.00-17.00 välisenä aikana. Räjäytyksiä alueella saa suorittaa maanantaista perjantaihin kello 10.00-17.00 välisenä aikana. Kuormaus- ja kuljetustoimintaa saa harjoittaa alueella ympäri vuoden maanantaista perjantaihin kello 7.00-17.00. Arkipyhinä edellä mainitut työt on kielletty. Näistä ajoista ja määräyksistä on pidettävä kiinni.

2. Kivi- ja maa-ainesta ei saa tuoda muualta. Eikä alueella saa valmistaa päällystysmassoja.

3. Määräysten ja ehtojen noudattamista on valvottava.
   - ilmoitukset räjäytyksistä puutteellisia (1000 m säteellä toiminta-alueesta asuvat).
   - toimintaa harjoitetaan toistuvasti toiminta-aikojen vastaisesti.

4. Kaivovesien tutkinta. Onko suoritettu määräysten mukaisesti?

5. Murskainta ei saa siirtää. Melumittaukset ovat silloin virheellisiä.

6. Meluvalli koko alueen ympäri.

7. Melu- ja pölymittaukset tehtävä uudestaan.

8. Asutuksen uudelleen kartoitus. Asutusta on tullut lisää."

 

Muistutuksen liitteinä ovat ympäristö- ja maa-aineslupia koskevat Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset, ympäristölupaa koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös sekä muistuttajien nimilista allekirjoituksineen.

 

Luvan hakijan vastine

 

Merimaskun Murske Oy on 31.7.2018 jättänyt muistutukseen seuraavan vastineen:

 

" Vanha lupa korvataan uudella luvalla ja vanha kumotaan sekä lupamääräykset arvioidaan uudestaan tämän päivän tietojen ja määräysten perusteella.

 

1. Toiminta-ajat perustuvat valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (Muraus-asetus) määriteltyihin toiminta-aikoihin, eikä ole erityisiä syitä rajoittaa toiminta-aikoja asetusta ankarammin.

2. Tuotava maa-aines tuodaan maisemoinnin tarpeisiin. Louhoksen tuonti alueelle palvelee kestävää kehitystä, jotta louhosta ei läjitetä ympäri saaristoa niin kuin aikaisemmin on tehty.

3. Kaupunki suorittaa valvonnan.

4. Kaivovesien tutkinta on suoritettu kaupungin valvonnassa ja ne on hyväksytty.

5. Meluarvioinnissa on käytetty normaalia tapaa sijoitella melulähteet ympäri aluetta, jotta saadaan kattavat melulaskennat. Tehdyissä mittauksissa on meluarvot alitettu reilusti.

6. Meluarvioissa on huomioitu nykyiset meluvallit ja melumittausten mukaan lisävallit eivät ole tarpeellisia.

7. Tehdyt mittaukset on tehty suunnitelmien mukaan ja niissä todettiin raja-arvojen alittuneen.

8. Asutuksia on tullut tietojemme mukaan muutama lisää noin 700 metrin etäisyydelle toisten kiinteistöjen taakse ja ne huomioidaan vesitutkimuksissa ja räjäytysilmoituksissa.
   

AA ei voi antaa lausuntoa nimilistassa esiintyvien ihmisten puolesta ilman valtakirjaa. Nimilistaan voitaisiin tällä tavalla nimetä ihmisiä näiden tietämättä lausunnonantajiksi."

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ

 

Naantalin kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Merimaskun Murske Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen maa-ainesluvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kalliokiven louhintaan ja murskaukseen Naantalin kaupungissa sijaitsevalle kiinteistölle Rihtelä RN:o 1-10 (kiinteistötunnus 529-479-1-10).

 

Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa harjoitettava lupahakemuksen, ottamissuunnitelman sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti.

 

LUPAMÄÄRÄYKSET

 

Toiminnan aloitus ja vakuudet

 

1.	Ennen toiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä.
2.	Ottamisalueen rajat tulee olla merkittyinä maastoon ennen toiminnan aloittamista sekä toiminnan aikana. Louhoksen reuna on suojattava aidalla. Alueen ympäristöön tulee sijoittaa louhoksen reunasta ja räjäytystyöstä kertovia varoitustauluja.   Luvaton liikkuminen ottamisalueella on estettävä kieltotauluilla, ja mahdollisista vaaroista on tiedotettava varoituskyltein ja estein. Laitosalueelle pääsy on estettävä lukittavin portein tai puomein sekä aitaamalla laitosalue tarpeellisilta osin.
3.	Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty. Vakuuden määrä on ilmoitettu luvan kohdassa Maksut ja niiden määräytyminen.

 

Ottamisalue sekä ottamis- ja tuotantomäärät

 

4.	Maa-aineksen ottaminen on suoritettava säästeliäästi ja taloudellisesti sekä myös muilta osin kestävän käytön periaatteiden mukaisesti.   Ottamissuunnitelman mukaiselta 1,7 ha louhinta-alueelta saa ottaa kalliokiviainesta enintään 120 000 k-m3. Ottamisen saa ulottaa tasolle + 28,0 (N2000). Ottosyvyyden valvomiseksi ottoalueella tulee olla riittävä määrä korkeuspisteitä sidottuna korkeusjärjestelmään N2000. Korkeuspisteiden on oltava kiinteitä ja niiden pitää olla havaittavissa päivittäisessä työskentelyssä.   Louhinnan edetessä kaivualueen jyrkät rintaukset tulee loiventaa tai pengertää.
5.	Alueella saa murskata alueelta louhitusta kiviaineksesta kivimursketta. Murskattu kiviaines voidaan varastoida alueella.
6.	Alueelle saa tuoda muualta kiviaineksia murskattavaksi enintään 1000 tonnia vuodessa. Alueelle saa tuoda maisemointiin käytettäviä puhtaita maa-aineksia enintään 3000 tonnia luvan voimassaoloaikana.   Ottamisaluetta ei saa käyttää muualta tuotujen maa- ja kiviainesten varasto- tai sijoituspaikkana.

 

 

Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi

 

Toiminta-aika

 

7.

Toimintaa voidaan harjoittaa vuosittain 1.9.-31.3. välisenä aikana enintään kahden kuukauden ajan yhdessä tai useammassa jaksossa.   Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin.   Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:   Murskaaminen ja seulonta: klo 7.00-19.00 Poraaminen: klo 7.00-17.00 Rikotus: klo 8.00-17.00 Räjäytykset: klo 10.00-17.00 Kuormaaminen ja kuljetukset: läpi vuoden maanantaista perjantaihin klo 7.00-18.00 ja lauantaisin 9.00-16.00.   Pyhäpäivinä ja arkipyhinä ja niiden aattoina kaikki edellä mainitut työt on kielletty. Murskaamista ja poraamista ei saa tehdä saman aikaisesti.   Häiritsevin toiminta tulee rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi aamulla ja illalla.

 

Melu ja tärinä

 

8.	Toiminnasta syntyvä melu, työmaa-alueen liikenne mukaan lukien, ei saa lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyä ulkomelun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja luonnonsuojelualueella päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 dB. Iskumaisen tai kapeakaistaisen melun erityinen häiritsevyys on otettava huomioon lisäämällä mittaus- ja laskentatulokseen 5 dB verrattaessa mittaus- tai laskentatulosta annettuun raja-arvoon.
9.	Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Murskausaseman sijainnilla sekä murskekasojen ja pintamaiden sijoittelulla sekä louhinnan etenemissuunnan valinnoilla on pyrittävä minimoimaan meluvaikutusten leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava.
10.	Räjäytystyössä ja räjähteiden käsittelyssä tulee noudattaa niistä annettuja säädöksiä. Räjäytyksistä ei saa aiheutua vaurioita rakennuksille eikä olemassa olevien teiden rakenteisiin.   Räjäytysten suorittamisesta ja ajankohdasta on ilmoitettava kaikille alle 1000 metrin säteellä toiminta-alueesta sijaitseville asuinkiinteistöille viimeistään 24 tuntia ennen räjäytysten suorittamista.

 

Päästöt ilmaan

 

11.	Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä häiritsevää lyhytaikaista tai jatkuvaa pölyämistä. Louhinnasta ja kiven murskaustoiminnasta ilmaan pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus ulkoilmassa lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) asetettuja raja-arvoja.
12.	Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Alueen rintauksilla, murskausaseman sijoituksella ja rakenteilla, tuotekasojen sijoituksella, kastelulla tai muilla pölyntorjuntakeinoilla tulee rajoittaa pölyämistä ja muita hiukkaspäästöjä. Putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi.   Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa.   Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat sekä työkoneiden liikkuma-alueet ja työmaatiet on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä.
13.	Pölyntorjuntalaitteita ja -menetelmiä on tarkkailtava päivittäin. Toiminta on keskeytettävä pölynsidontaan liittyvien toimintahäiriöiden tai laitteiden rikkoontumisen ajaksi ja toimintaa voidaan jatkaa vasta, kun vika on korjattu.

 

Jätteet ja jätehuolto

 

14.

Jätteiden syntyä tulee ehkäistä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista. Laitoksen toiminta-alueella ei saa varastoida ylimääräistä kalustoa, romuja tai maisemointiin soveltumatonta maa-ainesta eikä muualta tuotua jätteeksi luokiteltavaa tavaraa.

15.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäviksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen ja muut jätteet yhdyskuntajätteen loppusijoituspaikkaan.   Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.   Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä, ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ne on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle, ja vaarallisten jätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirjat. Vaarallisia jätteitä ei saa säilyttää kiinteistöllä yli yhtä vuotta.

 

Kaivannaisjätehuoltosuunnitelma

 

16.

Toiminnanharjoittajan on noudatettava hakemuksen ja ottamissuunnitelman mukaista kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa. Suunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Jos kaivannaisjätteiden määrä tai laatu taikka kaivannaisjätteiden käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, on ympäristölupaa muutettava siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään.

 

Polttoaineiden varastointi, maaperän sekä pohja- ja pintaveden suojelu

 

17.	Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään, pohjaveteen tai vesistöihin on estettävä kaikissa olosuhteissa.   Alueella saa varastoida polttoainetta ainoastaan siellä käytettäviä koneita varten. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja laponestolla ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.   Polttoaineen varastointi- ja tankkauspaikan maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Polttoaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä.
18.	Alueella saa tehdä vain niitä huolto- ja korjaustoimenpiteitä, jotka ovat laitoksen normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneiden huoltoja, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään.   Kuljetuskaluston tankkaaminen ja huoltotyö on alueella kielletty. Alueella ei saa suorittaa koneiden pesua. Vuotavia koneita ei saa käyttää.   Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia polttoainesäiliöiden kunnosta ja toimivuudesta kaikissa olosuhteissa. Mahdolliset laitteissa ilmenevät onnettomuusvaaraa aiheuttavat viat tai puutteet tulee korjata viipymättä.
19.	Laitoksella tulee olla riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Imeytysmateriaalin tulee olla sijoitettuna siten, että se on käytettävissä välittömästi vuodon sattuessa. Vuotaneet aineet tulee kerätä talteen viipymättä.
20.	Kaivualueen lammikoituminen on estettävä louhimalla pohjataso siten, että alueella muodostuvat pintavedet kulkeutuvat hallitusti alueen ulkopuolelle. Mikäli alueelle toiminnan aikana kertyy pintavesiä ennakoitua enemmän, on pintavedet kerättävä yhteen ja tarvittaessa valvontaviranomaisen määräämällä tavalla johdettava pois alueelta. Louhosalueen kuivatusjärjestelyistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle eikä kuivatusveden virtausreitin varrella oleville kiinteistöille. Ojan tekemisestä tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan on sovittava maanomistajan kanssa.

 

Tarkkailu

 

21.	Toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava toiminnan aikana päivittäin aistinvaraisesti sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan ympäristöhaittaa, valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään tarvittavia mittauksia.
22.	Toiminnan aiheuttamaa melua on mitattava lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa puolueetonta asiantuntijaa käyttäen. Mittaukset on tehtävä kuukauden kuluessa tämän luvan mukaisen toiminnan aloittamisesta silloin, kun laitos on täydessä käynnissä normaalitilanteessa. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen mittausajankohtaa.   Mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.   Mittaustuloksissa tulee ottaa huomioon melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus. Mittaustulokset tulee toimittaa valvontaviranomaiselle viikon kuluessa niiden valmistuttua ja mittausraportti sekä mahdolliset toimenpide-ehdotukset viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista.   Mikäli mittauksissa todetaan melutasosta annettujen määräysten ylityksiä, tulee välittömästi ryhtyä toimiin melun vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset. Valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan tekemään lisämittauksia tarvittaessa.
23.	Kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuvaa hiukkaspitoisuutta on tarkkailtava. Murskaustoiminnan aiheuttama hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuus on mitattava lähimpien pölypäästöille altistuvien kohteiden piha-alueelta puolueetonta asiantuntijaa käyttäen. Mittaukset on tehtävä kuukauden kuluessa tämän luvan mukaisen toiminnan käynnistyttyä silloin, kun laitos on täydessä käynnissä normaalitilanteessa. Mittaussuunnitelma on toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kaksi viikkoa ennen mittausajankohtaa.   Mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.   Mittaustulokset on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle ja mittausraportti sekä mahdolliset toimenpide-ehdotukset viimeistään kuukauden kuluttua mittauksista.   Mikäli mittaustuloksissa todetaan lupamääräysten ylityksiä, tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Tehtyjen toimien jälkeen tulee suorittaa uusintamittaukset.   Mittaustulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen päättää hengitettävien hiukkasten tarkkailun jatkamisesta ja laajuudesta.
24.	Talousvesikaivojen vesimäärän ja vedenlaadun seurantaa on jatkettava 15.9.2011 hyväksytyn talousvesikaivojen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaan tulee sisällyttää ne ottamisalueesta alle 600 metrin etäisyydellä sijaitsevat talousvesikaivot, jotka on otettu käyttöön tarkkailusuunnitelman hyväksymisen jälkeen sekä alueelle mahdollisesti ottamisaikana käyttöön otettavat uudet kaivot. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa tulosten valmistuttua.
25.	Louhinnan räjäytysten aiheuttamaa tärinän mittausta on jatkettava lupahakemuksen liitteenä olevan 29.11.2011 päivätyn louhintatyön "Tärinämittaus- ja talousvesikaivojen näytteenottosuunnitelman" mukaisesti. Suunnitelmaan tulee sisällyttää alle 600 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsevat uudet rakennukset ja tehdä niissä kiinteistökohtaiset rakennuskatselmukset. Rakennuskatselmuksia tulee tehdä toiminnan aikana myös alueelle rakennettavissa uusissa rakennuksissa.

 

Häiriö- ja onnettomuustilanteet

 

26.	Toiminnanharjoittajan on varauduttava häiriötilanteisiin ja perehdytettävä alueella työskentelevät niiden varalle. Toiminnanharjoittaja on huolehdittava, että työntekijät ja mahdolliset aliurakoitsijat ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristöluvan velvoitteista.   Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
27.	Laitteiden ja rakenteiden kunnosta sekä huollosta on huolehdittava. Mikäli laitteistoihin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen ehkäisemiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet tulee saattaa normaalikuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.
28.	Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle laitosalueella tulee olla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja työkaluja mahdollisten polttoaine- tai öljyvuotojen leviämisen estämiseksi ja vuotaneiden aineiden talteen keräämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on välittömästi kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
29.	Häiriötilanteista ja muista merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa tai vaaraa terveydelle, on viivytyksettä ilmoitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveysvalvontaviranomaiselle. Öljyvahingon osalta on ilmoitettava myös pelastusviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi.

 

Kirjanpito ja raportointi

 

30.

Louhinta- ja murskaustoiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava lupaviranomaiselle.   Jokaisen louhinta- ja murskausjakson alkamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kahta viikkoa ennen toiminnan aloittamista.   Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä merkittävistä tapahtumista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

31.

Toiminnanharjoittajan on vuosittain, helmikuun loppuun mennessä toimitettava Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellisen vuoden toimintaa koskeva vuosiyhteenveto, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot:   eri työvaiheiden toimintajaksot ja -ajat räjäytysten ajankohdat louhitun ja murskatun kiviaineksen määrät ja varastotilanteet muualta murskattavaksi tuodun kiviaineksen määrä ja paikka, josta kiviaines on peräisin muualta alueen maisemointiin tuodun puhtaan maa-aineksen määrä ja paikka, josta maa-aines on peräisin polttoaineen laatu- ja kulutustiedot toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain ja niiden toimituspaikat häiriö- ja poikkeustilanteet ja niiden korjaustoimenpiteet mahdolliset toimintaa koskevat valitukset suoritetut tarkkailutoimenpiteet ja tarkkailutulokset   Kirjanpito sekä muut toimintaan ja jätteisiin liittyvät asiakirjat on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.   Maa-ainesten vuotuisesta ottamismäärästä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ottamisilmoitus tehdään myös silloin, kun maa-ainesten ottaminen on keskeytynyt tai päättynyt.

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka

 

32.	Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava laitoksen toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon laitehankintojen ja uudistusten yhteydessä.

 

Toiminnan muutokset ja lopettaminen

 

33.

Toiminnassa tapahtuvista pysyvistä tai pitkäaikaisista keskeyttämisistä, toiminnan muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta sekä toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden toiminnanharjoittajan on ilmoitettava kirjallisesti vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

 

 

Alueen jälkihoito ja maisemointi

 

34.	Toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä turvallisuusriskiä. Toiminnan loputtua alueelta on poistettava toiminnassa syntyneet jätteet ja laitteet ja alue on siivottava.
35.	Kohteen maisemoinnissa käytettävä reunaluiskien kaltevuus on oltava 1:2 tai loivempi. Luiskat tulee metsittää tai niihin tulee istuttaa pensaskasvillisuutta.   Orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan muodostettavan vesialtaan ulkopuolisten alueiden maisemoinnissa maan pintakerroksessa. Maisemoinnissa tulee varmistaa, ettei humuspitoista pintamaata huuhtoudu lammikkoon.   Maisemointia varten mahdollisesti muualta tuotavien maa-aineksien on oltava puhtaita ja tarkoitukseen sopivia. Maisemointiin käytettävien maa-ainesten puhtaus on tarvittaessa osoitettava analyysein ja tulokset on esitettävä valvontaviranomaiselle.   Toiminnanharjoittajan on puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista esitettävä valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi päivitetty, yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja alueen jälkihoidosta.
36.	Kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet tulee toteuttaa luvan voimassaoloaikana.   Kun maa-ainesten otto tai luvan voimassaolo on päättynyt, tulee toiminnanharjoittajan pyytää valvontaviranomaiselta lopputarkastusta viimeistään kuukauden kuluttua em. ajankohdista.

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa maa-aineslain 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa; ottamisesta ei aiheudu maa-aineslaissa tarkoitetun kauniin maisemakuvan turmeltumista eikä erikoisen luonnon esiintymän tuhoutumista, laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä tärkeän pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Arvioitaessa maa-ainesluvan myöntämisen edellytyksiä otetaan huomioon vain varsinaisesta ottamistoiminnasta ympäristölle aiheutuva haitta. Se seikka, aiheutuuko otetun kiviaineksen murskauksesta naapureille kohtuutonta rasitusta tai terveydellistä haittaa ratkaistaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa.

 

Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 49 §:n ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa otetaan huomioon myös asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka.

 

Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelyssä luvan myöntäminen edellyttää, että sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

 

Ottamisalue sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä arvokkaaksi luokitellusta Villivuoren kallioalueesta, mutta ei muodosta Villivuoren kallioalueen kanssa yhtenäistä kalliokokonaisuutta. Ottamisalueen kallioaluetta ei ole osoitettu maisema- tai luontoarvojen perusteella arvokkaaksi kallioalueeksi. Ottamisalue on alun perin ollut pääosin paljasta kallioaluetta, mutta nyt jo osin louhittu. Alueen ympärillä on osittainen metsävyöhyke. Alueella ei ole muinaisjäännöksiä.

 

Lähin vakituinen asunto sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä ottamisalueen koillispuolella ja muita asuinrakennuksia on ottamisalueen koillis- ja kaakkoispuolella. Taattistenjärven ja Leikkistenjärven rannoilla on loma-asutusta, joka sijaitsee lähimmillään noin 550 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Toiminnan aiheuttamaa melutasoa ja melun leviämistä ympäristöön on ennen toiminnan aloittamista mallinnettu ja toiminnan aikana mitattu. Mittaustulosten mukaan melusta ei ole aiheutunut melutasoja koskevien lupamääräysten ylityksiä. Melusta aiheutuvaa haittaa on vähennetty toiminta-aikoja rajoittamalla sekä lupamääräyksillä, joilla saadaan aikaan melun vaimennusvaikutuksia ja estetään melun leviämistä. Pölyämisen estämiseksi on annettu lupamääräyksiä, joilla pölyhaittaa saadaan rajoitettua niin, ettei pölyhaitta lähimmillä asuinkiinteistöillä eikä luonnonsuojelu- ja virkistysalueilla ole kohtuuton. Talousvesikaivojen veden laadun ja määrän suojelemiseksi on annettu lupamääräyksiä, joissa edellytetään kaivojen veden laadun ja määrän suunnitelmallista tarkkailua.

 

Toiminnalla on lainvoimainen maa-ainesten ottamislupa ja ympäristölupa. Korkein hallinto-oikeus on maa-aineksen ottamislupaa koskevassa ratkaisussaan (2009) arvioinut, että ottamissuunnitelma ja lupamääräykset huomioon ottaen ottaminen on järjestetty niin, että maa-ainesluvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Korkein hallinto-oikeus on louhintaa ja murskausta koskevassa ympäristölupapäätöstä koskevassa ratkaisussaan (2011) arvioinut, että ottaen huomioon etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja annetut lupamääräykset ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

 

Toiminnan luonne ja toimintaympäristö eivät ole muuttuneet korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen jälkeen. Hakija on esittänyt uutta maa-aineslupaa hakiessaan asianmukaisen hakemuksen ja ottamissuunnitelman. Hakemuksen, ottamissuunnitelman ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna maa-ainesten ottamisen voidaan katsoa olevan maa-aineslain mukaista. Kun otetaan huomioon etäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ja päätöksessä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta ja sitä lupamääräysten mukaan harjoitettuna ei aiheudu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua haittaa. Näin ollen myös ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

 

Lupamääräysten yleiset perustelut

 

Toimittaessa tässä päätöksessä edellytetyllä tavalla noudattaen annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

 

 

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

 

Määräykset 1-3

 

Maa-ainesten ottamisalue tarkastetaan ennen uuden ottamistoiminnan aloittamista, jotta voidaan varmistua, että valvonnassa tarvittavat merkinnät on asennettu. Varotoimenpiteitä koskevat lupamääräykset ovat tarpeen turvallisuuden huomioimiseksi. Vakuudella varmistetaan jälkitoimenpiteiden loppuun saattaminen.

 

Määräykset 4-6

 

Ottamisalue, ottomäärät ja tuotantomäärät ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset. Kaivusyvyyttä koskevat lupamääräykset on määritetty pohjaveden sekä lähialueen suojelemiseksi. Naantalin kaupunki käyttää N2000 -korkeusjärjestelmää, joten valvonnan helpottamiseksi on luvanhaltija velvollinen tarkastamaan ottosuunnitelmassa esitettyjen karttapiirrosten sekä leikkauskuvien olevan oikeassa korkeusjärjestelmässä sekä käyttämään tätä myös maastoon merkinnässä.

 

Muualta tuotavan kiviaineksen murskaaminen on sallittu. Tehokkaalla murskaimella sallitun 1000 tonnia/vuosi murskaaminen kestää 1-2 päivää murskeen karkeusasteesta riippuen. Suhteessa murskauksen kokonaisaikaan tämän ei voida katsoa aiheuttavan ympäristövaikutusten lisääntymistä. Valvontaviranomaiselle muualta murskattavaksi tuodun kiviaineksen määrä ja lähtöpaikka raportoidaan vuosittain lupamääräyksen 31 mukaisesti. Alueelta otettavat pintamaat eivät riitä alueen maisemointiin, joten puhtaita maa-aineksia voidaan tuoda muualta.

 

Määräys 7

 

Toiminnan aiheuttamien meluhaittojen vähentämiseksi on määrätty sallituista toiminta-ajoista. Eri melulähteiden melupäästöt ovat voimakkuudeltaan toisistaan eroavia. Eri lähteiden toiminta-ajoissakin on eroavuuksia, osa on käynnissä päivittäin ja osa harvemmin. Näin ollen melulähteitä tarkastellaan toisistaan erillään ja työvaiheiden aikarajat ovat erilaisia. Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 on annettu melua aiheuttaville työvaiheille aikarajat silloin kun toiminta sijoittuu alle 500 metrin etäisyydelle melulle alttiista kohteesta.

 

Päätöksessä annetut aikarajat ovat osin tiukemmat kuin asetuksen 800/2010 aikarajat. Asetuksen mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista ankarampia määräyksiä kuin asetuksessa on annettu. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle hiljaiseen ääniympäristöön, jossa toiminnan aiheuttama melu voi olla hyvinkin häiritsevää. Ääniympäristön laadun turvaamiseksi on työvaiheiden aikarajoja rajoitettu asetuksessa annettuja rajoituksia ankarammin. Lauantaisin tehtävät kuormaukset ja kuljetukset sallitaan kotitalouksien rakennustoiminnan vuoksi.

 

Määräykset 8-9

 

Melutasoista annetut määräykset vastaavat melutasojen ohjearvoista annettua Valtioneuvoston päätöstä (993/1992). Määräyksen raja-arvoja noudattamalla toiminta ei aiheuta kohtuutonta meluhaittaa lähimmissä häiriöille alttiissa kohteissa. Toiminnan aikana on tehty melumittauksia eivätkä mittauksin todetut melutasot ole ylittäneet Valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja. Laitoksella on melua torjuttu sekä melupäästöjä vähentämällä että äänen etenemistä estämällä. Murskauslaitos on sijoitettu alas louhokseen ja laitteet ovat osin koteloituja. Alueen ympärille on rakennettu meluvalli ja murskekasat pyritään sijoittamaan siten, että myös ne toimivat tehokkaina meluesteinä.

 

Määräys 10

 

Tärinähaitan osalta toiminnanharjoittaja on sitoutunut tekemään rakennusten katselmoinnit ja tärinämittaukset. Tärinästä ei ole erikseen annettu lupamääräyksiä. Räjäytystöiden osalta ympäristönsuojeluviranomainen ei ole toimivaltainen viranomainen. Turvallisuus- ja räjäytyssuunnitelmista säätävä valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) on annettu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla.

 

Määräykset 11-13

 

Määräyksillä estetään pölyämisestä aiheutuvien terveyshaittojen ja ilmanlaatua heikentävien päästöjen syntyminen. Pölyntorjunnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Sijoittamalla pölyävät laitteistot ja varastokasat parhaalla mahdollisella tavalla, voidaan pölyn haittavaikutuksia vähentää. Kastelu on tehokas keino pölynsidonnassa. Pölyn torjunnassa laitteistojen kunnossapidolla on keskeinen merkitys.

 

Toiminnanharjoittaja on velvollinen noudattamaan Valtioneuvoston asetusta ilmanlaadusta, jossa on terveysperusteisesti annettu raja-arvot hengitettäville ja pienhiukkasille.

 

Määräykset 14-16

 

Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain tavoitteiden toteuttamiseksi. Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Määräyksillä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden varastointi ja kuljetus on asianmukaista. Toiminnassa syntyy myös kaivannaisjätettä, jonka jätehuollosta on huolehdittava kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kaivannaisjätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on tarpeen kaivannaisjätettä koskevan valtioneuvoston asetuksen valvomiseksi.

 

Määräykset 17-19

 

Määräykset on annettu maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Toimintoihin liittyy polttonesteiden ja kemikaalien käyttöä, johon ilman riittäviä suojaustoimia liittyy myös mahdollisuus maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely on järjestettävä asianmukaisesti. Mikäli suurikokoisten koneiden välttämätöntä huoltoa joudutaan alueella tekemään, tulee varata imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät vuotojen pääsyn maaperään ja pohjaveteen.

 

Määräys 20

 

Louhokseen kerääntyvistä ja sieltä pumpattavista vesistä aiheutuvat haitat on ehkäistävä. Koneet ja laitteet tulee pitää erillään kasteluvesiä keräävästä alueesta, jotta öljyisiä vesiä ei joudu maastoon.

 

Määräys 21

 

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Mikäli ilmenee, että toiminnasta aiheutuu esim. melu- tai pölyhaittaa tai maaperän pilaantumista, on valvontaviranomaisella mahdollisuus määrätä tarvittavista lisätutkimuksista.

 

Määräykset 22-23

 

Melu- ja pölymittauksin voidaan varmistua toteutettujen torjuntatoimien riittävyydestä. Asetuksen 800/2010 mukaan melua ja pölyä on tarkkailtava, jos toiminnan etäisyys melulle ja pölylle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä. Tarkkailuvelvollisuudesta voidaan poiketa, jos toiminnanharjoittaja voi luotettavalla tavalla osoittaa, että asetuksessa asetetut arvot melulle ja pölylle eivät ylity. Toiminnan melutasoja on mallinnettu ennen toiminnan aloittamista ja mitattu toiminnan ollessa käynnissä eikä mitattuja melutason ylityksiä ole ollut. Kuitenkin on perusteltua mitata melutasot uuden lupakauden alussa ja tarvittaessa meluntorjuntatoimien riittävyyden varmistamiseksi. Hiukkasmittauksia ei ole tehty, joten asetuksen 800/2010 edellyttämällä tavalla mittaukset tulee tehdä. Lähin asutus sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä ja noin 550 metrin etäisyydellä on useita loma-asuntoja. Mittausten ja tutkimusten laadunvarmistuksesta säädetään ympäristönsuojelulain 209 §:ssä.

 

Määräykset 24-25

 

Talousvesikaivojen tarkkailusuunnitelman on Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta hyväksynyt 15.9.2011. Suunnitelman mukaista tarkkailua on syytä jatkaa kaivojen veden laadun tarkkailemiseksi ja suojelemiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt tarkkailun jatkamista.

 

Määräykset 26-29

 

Häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen on tärkeää, jotta ympäristö- ja muut haitat voidaan estää ja onnettomuuden sattuessa ryhtyä välittömiin korjaus- ja torjuntatoimiin, jolloin haittavaikutukset voidaan minimoida. Vahinkojen ja onnettomuuksien varalta tulee laitoksella olla materiaalia ja välineitä torjuntatoimiin. Vahinkotilanteissa viranomaisille tiedottaminen on tarpeen, jotta voidaan arvioida mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet.

 

Määräykset 30-31

 

Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen laitoksen toiminnan ja luvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Saamiensa tietojen avulla lupaviranomainen voi myös seurata mahdollista luvan tarkistamisen tai uuden luvan hakemisen tarvetta. Jätelain mukaan kirjanpitotiedot on säilytettävä kuusi vuotta. Maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan ilmoitus ottamisesta on tehtävä tammikuun loppuun mennessä.

 

 

Määräys 32

 

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Kun toimintaa harjoitetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntäen, voidaan ympäristönsuojelun tasoa parantaa ja ehkäistä mahdollisten haittojen syntymistä. Jos ympäristöhaittoja voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.

 

Määräys 33

 

Toiminnan olennainen muuttuminen edellyttää luvan tarkistamista ja sen vuoksi on tärkeää saada tieto muutoksista valvontaviranomaiselle.

 

Määräykset 34-36

 

Alueen jälkihoidosta on huolehdittava ottamissuunnitelman mukaisesti. Alueelta tulee poistaa mm. koneet ja laitteet sekä jätteet, mahdollisesti pilaantunut maaperä puhdistaa ja huolehtia alueen turvallisuudesta. Lopettamista koskeva hakemuksessa esitettyä tarkempi lopettamissuunnitelma on tarpeen esittää ennen lopettamistoimenpiteiden tekemistä. Lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on todettava lopputarkastuksessa.

 

Lausuntojen ja muistutuksen huomioon ottaminen

 

Annetut lausunnot ja muistutus on soveltuvin osin otettu huomioon lupamääräyksissä.

 

ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon melu-, pöly- ja tärinämittauksia sekä talousvesikaivojen tarkkailua koskevissa lupamääräyksissä sekä toiminnan lopettamista ja jälkihoitoa koskevissa määräyksissä.

 

Raision kaupungin terveysvalvontajaoston lausunto on otettu huomioon melumittausta ja talousvesikaivojen tarkkailua koskevissa määräyksissä. Päätöksen lupamääräyksissä on sovellettu valtioneuvoston asetusta 800/2010.

 

Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunto on otettu huomioon polttoaineiden varastointia, maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelua koskevissa määräyksissä.

 

Muistutuksessa vastustetaan voimassaolevien lupien lupamääräysten muuttamista. Lupamääräykset ovat osin samoja kuin aiemmissa luvissa. Osin määräyksiä on täsmennetty ja muutettu vastaamaan aiempien lupien voimaan tulon jälkeen annetun Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksia. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat ovat osin Valtioneuvoston päätöksen 800/2010 mukaiset ja osin määräyksissä on otettu huomioon muistutuksessa esitetyt aikarajat. Lupahakemuksessa mainittuja päällystysmassoja ei tehdä tämän luvan nojalla.

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) § 2, 5-12,14-17, 19-20, 22, 27, 34,39, 42-44, 47a - 49, 52-54, 58-62, 66,70,83-85, 87, 90, 94, 96, 111-114, 123, 167-168, 170, 190-191, 205

 

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) § 2-4,6, 11-15, 18

 

Maa-aineslaki (555/1981) § 1, 3-7, 10 -16, 16 b, 19-21, 23-23b

 

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) § 1-4, 6-9

 

Jätelaki (646/2011) § 8, 12, 13, 15-17, 29, 118-120

 

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010)

 

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) § 1-4, 6-8,12-13, 16

 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) § 17

 

Valtioneuvoston päätös melutaso ohjearvoista (993/1992)

 

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (79/2017)

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

Päätös on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen.

 

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET

 

Tällä päätöksellä korvataan Merimaskun kunnan teknisen lautakunnan 14.6.2007 (KHO 17.11.2009) myöntämä maa-aineslupa ja 18.3.2008 (KHO 1.7.2011) myöntämä ympäristölupa.

 

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan säännöksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

MAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Lupahakemuksen maksut ja vakuus määräytyvät maksun määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaan. Naantalin kaupunginhallitus on hyväksynyt maa-ainestaksan 20.10.2014 § 405 ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 20.10.2014 § 406.

 

Vakuus

 

Hakijan tulee ennen maa-ainesten ottamista asettaa lupamääräysten noudattamiseksi vakuus.

 

Maa-ainesvakuus on 35 000 euroa, joka on luvan hakijan esityksen mukainen. Vakuuden tulee olla voimassa vuoden ajan lupapäätöksen viimeisestä voimassaolopäivästä. Vakuus tulee toimittaa 30 vuorokauden kuluessa päätöksen antamisesta. Vanhan luvan vakuus palautetaan, kun uusi vakuus on toimitettu. Vakuus palautetaan lupa-ajan ja lopputarkastuksen jälkeen, kun jälkihoito ja maisemointi on asianmukaisesti suoritettu ja hyväksytty.

 

Lupahakemuksen maksut

 

Tarkastusmaksu	465 €
Maa-ainesmäärän mukaan 0,027 €/m3 x 120 000 m3	3 240 €
Ottamisalueen pinta-alan mukaan 220 € x alkava ha 1,7	440 €
Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa, 50%: (3630 € + 3630 €) x 0,5	3630 €
Vakuuden hyväksyminen	220 €
Yhteensä	7995 €

 

Tämän maa-aines- ja ympäristöluvan käsittelymaksuksi tulee 7995 euroa. Lupamaksu laskutetaan, kun asiaa koskeva päätös on annettu.

 

Valvontamaksut

 

Ottamissuunnitelman sekä ympäristöluvan valvonta tehdään valvontasuunnitelman mukaisesti ja valvonnasta perittävät maksut määrätään kulloinkin voimassa olevan taksan mukaan.

 

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Päätös kirjallisena

Merimaskun Murske Oy

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Muistuttajat

 

Päätös sähköpostilla

Raision kaupungin terveysvalvontajaosto

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

 

Ilmoitus päätöksestä kirjallisena

Toiminnan sijaintipaikan naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilletulosta

 

 

Päätöksestä ilmoittaminen

Päätöksestä kuulutetaan Naantalin kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla.

 

MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

 

LIITE A3, YMPRA 17.10.2018, Sijaintikartta

 

PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN

 

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 24.10.2018.

 

LIITTEET	Valitusosoitus
	Sijaintikartta

 

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

 

Vs. ympäristönsuojelutarkastaja Marjut Taipaleenmäki:

 

Ramboll Oy:n asiantuntijalta on pyydetty lausunto louhinnan mahdollisista vaikutuksista Leikkistenjärveen ja Taattistenjärveen. Louhinta sijaitsee huomattavasti järvien pintojen tasoa korkeammalla, joten lausunnon mukaan ei virtausta järvistä louhokseen tule syntymään. Louhoksen etäisyys Leikkistenjärveen ja Taattistenjärveen on lähes 1 km. Lupamääräyksessä 24 määrätään kaivovesien tarkkailusta, jolla varmistetaan pohjaveden puhtaus.

 

Päätökseen lisätään lupamääräys 24 a, joka kuuluu seuraavasti:

 

Alueelta ojaan johdettavasta pintavedestä on kolmen vuoden välein otettava näyte, josta on tutkittava ainakin pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus (CODMn) sekä öljyhiilivedyt C10 - C40 (aistinvaraisesti, ja havaittaessa laboratorionäyttein). Ensimmäinen näyte on otettava vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Näytteenotto on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ja analysointi akkreditoidussa laboratoriossa. Tutkimustulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua valvontaviranomaiselle.

 

Määräyksen 24 a perustelut: Toiminnan aikaisella pintavedenlaadun tarkkailulla saadaan tietoa toiminnan ja muualta tuotujen murskattavien louheiden vaikutuksista lähiympäristön pintavesien laatuun. Pintavesien laatua ei ole tutkittu ennen toiminnan aloittamista, joten vertailukohtaa lähtötilanteesta ei ole.

 

Lausunto on liitteenä.

 

LIITE A1, YMPRA 21.11.2018

 

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Lautakunta hyväksyy kokouksessa 17.10.2018 esitetyn Merimaskun murske Oy:n ympäristöluvan täydennettynä kokouksessa 21.11.2018 esitetyllä määräyksellä 24 a perusteluineen. Lupa annetaan julkipanon jälkeen.

 

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Ympäristöpäällikön ehdotus hyväksyttiin.