Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 29.08.2018/Pykälä 61

Kaupunginvaltuusto	§ 97	16.10.2017
Kaupunginhallitus	§ 383	23.10.2017
Ympäristö- ja rakennuslautakunta	§ 61	29.08.2018

 

Valtuutettu Elina Mälkiän ym. valtuustoaloite Naantalin liittymisestä HINKU-verkostoon

 

885/00.07.01/2017

 

Kaupunginvaltuusto 16.10.2017 § 97

 

Valtuutettu Elina Mälkiä luki ja jätti valtuuston kokouksessa seuraavan 15 valtuutetun allekirjoittaman aloitekirjelmän:

 

"Suomen ympäristökeskus on vuonna 2008 aloittanut 'Kohti hiilineutraalia kuntaa' eli HINKU-hankkeen, jossa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Hanketta ovat sen eri vaiheissa rahoittaneet ympäristöministeriö, Sitra, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö, eri EU-lähteet sekä yrityskumppanit. Hinku-verkostoon liittyminen ja kuuluminen on kunnalle ilmaista.

 

Suomi on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen, jossa mukana olevat osapuolet tuottavat 77 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Nykyiset sitoumukset ja päästövähennyslupaukset eivät riitä maapallon lämpenemisen pysäyttämiseen kahteen asteeseen. Suomi ei voi saavuttaa tavoitteitaan, jollei ilmastotyötä tehdä jokaisessa kunnassa.

 

HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Päästöjä vähennetään erityisesti parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kunnan omien toimintojen lisäksi kunnat voivat vaikuttaa päätöksenteollaan muun muassa maankäytön, energiantuotannon ja liikenteen päästöihin kunnan alueella. Alueen elinkeinoelämä ja asukkaat kutsutaan mukaan yhteistyöhön. HINKUn päätavoite on torjua ilmastonmuutosta, mutta sillä on monia muita positiivisia sivuvaikutuksia. Päästövähennysten ohella tavoitteena on vahvistaa paikallista hyvinvointia esimerkiksi kustannussäästöjen, energiaomavaraisuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Lisäksi hanke tuo positiivista julkisuutta kunnalle ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Hinku-hanke tukee Naantalin strategiaa sen kaikilta osin.

 

HINKU-verkostossa on mukana tällä hetkellä 37 kuntaa. Lähialueen kunnista mukana ovat Uusikaupunki, Masku, Mynämäki, Laitila, Rauma, Loimaa ja uusimpana Eurajoki. Esimerkiksi Uusikaupunki pitää tärkeimpänä perusteena hankkeessa mukana olemisessa aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Raumalla tavoitteena on päästövähennysten lisäksi mm. kilpailukyvyn vahvistaminen, cleantech-osaamisen ja biotalouden kehittäminen sekä alueen elinvoimaisuuden edistäminen. Mynämäessä on mm. innostettu vanhojen omakotitalojen omistajia siirtymään maalämpöön, jolla on ollut myös merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Turku ja Lounais-Suomen Hinku-kunnat ovat haastaneet kaikki Varsinais-Suomen kunnat mukaan tekemään Lounais-Suomesta edelläkävijän hiilineutraaliin yhteiskuntaan.

 

HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Suomen ympäristökeskuksen laatimien HINKU-kriteerien täyttymistä. HINKU-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä, sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. Maakunnan liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus antavat vahvan tukensa tavoitteen toteutumiselle. Hinkukuntien tueksi on perustettu HINKU-foorumi, joka jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä, tukee kuntien ilmastotyötä sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.

 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Naantali aloittaa toimenpiteet HINKU-verkostoon liittymiseksi."

 

Oheismateriaali:

• Aloitteeseen liittyvä lisäselvitys HINKU-verkostosta

 

KAUPUNGINVALTUUSTO:

 

Valtuustoaloite merkittiin vastaanotetuksi.

Kaupunginhallitus 23.10.2017 § 383

 

KAUPUNGINJOHTAJA:

 

Kaupunginhallitus lähettää valtuustoaloitteen teknisten palvelujen sekä elinkeinoasiamiehen valmisteltavaksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

 

KAUPUNGINHALLITUS:

 

Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 29.08.2018 § 61

 

Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 22.8.2018:

 

Taustaa

 

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen aiheuttamien globaalien kriisien ehkäisemiseksi tulisi ryhtyä ripeästi merkittäviin toimenpiteisiin. Eri asiantuntijat ovat maailmanlaajuisesti todenneet, että käsissämme on viimeiset hetket pysäyttää maapallon lämpeneminen yli 1,5 celsiusasteen ja selvästi alle kahden celsiusasteen, millä saatettaisiin Pariisin ilmastosopimuksen mukaan vielä merkittävästi pienentää ilmastonmuutoksen riskejä ja haittavaikutuksia. Tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutoksen huomiotta jättäminen estää myös talouden kasvua. Kesä 2018 antaa hyvän esimerkin, mitä ilmastonmuutos voi tarkoittaa Varsinais-Suomelle: kuivat ja kuumat kesät voivat lisääntyä, mistä seuraa ongelmia ravinnontuotannolle ja terveysriskejä etenkin tietyille väestöryhmille. Talvet voivat muuttua lämpimiksi ja runsassateisiksi ja talvisten ravinnehuuhtoumien lisääntyminen pelloilta vesistöihin aikaansaa Itämeren rehevöitymisongelman jatkumista ja jopa pahenemista. Ilmaston muuttuessa luonnon monimuotoisuus on vaarassa, jolla on ennalta arvaamattomia vaikutuksia myös ihmiskunnalle. Globaalilla tasolla seurauksena on sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja kuivuuden aiheuttamia kansainvaelluksia ja maiden väliset konfliktit lisääntyvät esimerkiksi juoma- ja kasteluvesivarantojen ehtyessä.

 

Globaalisti hiilineutraalius tulisi saavuttaa vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa, että joidenkin maiden, kuten Suomen, tulisi olla lopulta hiilipositiivinen toimien siten maapallon hiilinieluna. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Suomessa on tehokkainta kuntatasolla, jossa kunnan tekemät päätökset vaikuttavat suoraan asukkaiden hiilijalanjälkeen muun muassa kiinteistöjen lämmityksen ja liikenneratkaisujen kautta. Valtion mahdollisuudet liittyvät enemmiltä osin hallinnolliseen ohjaukseen ja normisääntelyyn.

 

Naantalin kaupunkistrategia

 

Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto ja maakuntien HINKU-kunnat, Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ovat julkaisseet Raumalla 6.4.2017 HINKU-haasteen, johon liittyen Naantalin kaupunki vastasi Naantalin kaupunginhallituksen kokouksessa 5.2.2018 § 40 Varsinais-Suomen liiton kyselyyn kaupungin tahtotilasta ja valmiudesta osallistua hiilineutraaliuden tavoitteluun. Kaupunki lupasi arvioida kaupunkistrategian päivitystyön yhteydessä kaupungin osallistumisen HINKU-hankkeeseen.

 

Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.6.2018 § 46 kaupungin uuden strategian "Naantalin kaupunkistrategia 2022" vuosille 2018-2021. Strategiaan on kirjattu seuraavaa:

 

Kärkihanke 3: Kasvava ja vetovoimainen Naantali:

 

"Naantali tehostaa toimenpiteitä, joilla edistetään - - asumisen laatua. Kaupunki vaalii kaupungin - -luontoympäristön arvokkaita piirteitä sekä toteuttaa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita toiminnoissaan."

 

Yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on kirjattu: "Rantojen virkistysarvojen ja lähivesien laadun parantaminen sekä Itämerihaasteen toimenpideohjelman ja Naantalin ilmastotavoitteet sisältävä ympäristöohjelma".

 

Kaupungin uusi strategia tukee HINKU-verkostoon liittymistä. Kaupungin ilmastonmuutoksen vastaista työtä voitaisiin toteuttaa HINKU-hankkeen kautta, jolloin käytössä olisi valtakunnallinen HINKU-verkosto ja voitaisiin samalla hyödyntää SYKEn yhteishankintoja, joita se tarjoaa ensisijaisesti HINKU-kunnille.

 

Taustatietoja HINKU-verkostoon liittymisestä

 

HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää kaupungilta HINKU-kriteerien täyttymistä. Hinku-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. Hinku-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä Hinku-kunta. Hinku-kunnat kuuluvat Hinku-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää Hinku-logoa.

 

Tärkein Hinku-kriteeri on valtuuston päätös siitä, että kunta tavoittelee koko alueellaan 80 %:n kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

 

Tavoite koskee kaikkea kunnan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa toimintaa, ei pelkkää kuntaorganisaatiota. Päästökaupassa mukana olevat laitokset ovat tavoitteen ulkopuolella, koska niiden päästöjä säädellään jo päästökaupassa, mutta tavoitteeseen on sisällytetty kaukolämpö sekä sähkön käyttö, koska niiden päästöihin kunnalla ja asukkailla on hyvät vaikutusmahdollisuudet.

 

Lisäksi kunnan tulee perustaa Hinku-työryhmä sekä nimetä Hinku-yhteyshenkilö. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Yhteyshenkilö toimii tiedonvälittäjänä kunnan ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) välillä.

 

Muita Hinku-kriteerejä:

 

• Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan.

• Kunta liittyy työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton väliseen sopimukseen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuinrakennuskantansa asuinkiinteistöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

 

HINKU-työryhmä ja -yhteyshenkilö vastaavat seuraavista tehtävistä:

 

• Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vähentävistä investoinneista. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden talousarviossa.

• Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuosikello, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Vuosikello sisältää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja paikallisten yritysten aktivoimiseen.

• Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet kootaan vuosittain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä Energialoikka-verkkopalvelussa. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saavutetut päästövähennykset. SYKE voi tarvittaessa täydentää tiedot Energialoikkaan.

• Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuosittain hankkeen saavutuksista.

• Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille viestitään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista.

 

Naantalin kaupunki järjesti 30.5.2018 HINKU-tilaisuuden, jossa SYKEn asiantuntija kertoi mm. HINKUun liittymisestä ja kuntien päästölaskelmista, Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia kertoi maakuntatason ilmastotyöstä Varsinais-Suomessa ja Rauman kaupungin HINKU-koordinaattori kertoi Rauman toteuttamasta HINKU-työstä. Kutsu tilaisuuteen oli lähetetty kaupungin johtaville viranhaltijoille, kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsenille sekä kaupungin elinkeinoasiamiehen uutiskirjeen yhteydessä paikallisille yrittäjille. Tilaisuudesta ja sen esityksistä on laadittu tiivistelmä, joka on lähetetty sähköpostitse 19.6.2018 tiedoksi kutsun saaneiden lisäksi kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille tilaisuuden diaesitysten kera.

 

SYKEn tekemien päästölaskelmien mukaan Naantalin kaupungin merkittävimmät päästölähteet ovat energiakulutus ja tieliikenne. SYKEn esityksessä on erilaisia päästöskenaarioita Naantalille.

 

Tiivistelmä HINKU-tilaisuuden sisällöstä sekä diaesitykset ovat esityslistan oheismateriaalina.

 

Vaikutusten arviointi HINKU-verkostoon liittymisestä

 

HINKU-foorumin jäsenenä kunta saa:

 

• osallistua ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkostoon

• kontakteja alan toimijoihin

• tietoa ja tukea päästövähennyksiin

• osallistua erikseen rahoitettaviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin

• näkyvyyttä omalle työlle, tuotteille ja palveluille

 

HINKU-kunnaksi ryhtyminen ei sinänsä maksa mitään, mutta HINKU-työ kuten ympäristöohjelmankin laatiminen ja toimeenpano edellyttävät kaupungilta riittävää resurssointia, toiminnan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. HINKU-ajattelu ja ympäristöystävällinen toimintakulttuuri tulee jalkauttaa kaupungin kaikkiin hallintokuntiin toimialojen johdon ohjauksella, ja budjettiin tulee varata määrärahoja investointeihin esimerkiksi energiasäästötoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tämä tulee tarkoittamaan käytännössä etenkin alkuvaiheessa suurempia kuluja ja runsaampaa työajan käyttöä, mikä maksaa itseään kuitenkin takaisin myöhemmin taloudellisina kulujen säästöinä ja laadukkaan asuinympäristön säilymisenä tai jopa asuinviihtyvyyden paranemisena. Näkyvä ja tuloksellinen ilmasto- ja ympäristöasioiden hoitaminen tekee Naantalista vetovoimaisen kunnan sekä ympäristövastuullisille yrityksille (cleantech) että ympäristötietoisille asukkaille ja matkailijoille.

 

Yrityksille HINKU-hankkeesta on vain hyötyä, sillä toimenpiteet ovat täysin vapaaehtoisia, mutta voivat tuoda taloudellista hyötyä energiasäästöinä ja imagohyötynä.

 

Useat Suomen kunnat ovat jo asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Isommista kaupungeista esimerkiksi Turku on julistanut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä, Vantaa vuoteen 2030 mennessä ja Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Varsinais-Suomen kunnista menestyksellisesti HINKUa ovat hyödyntäneet elinkeinopolitiikassaan ja kunnan imagomarkkinoinnissa ainakin Uusikaupunki ja Rauma. HINKU-kunnilla onkin päästövähennysten ohella tavoitteena vahvistaa paikallista hyvinvointia esimerkiksi kustannussäästöjen, energiaomavaraisuuden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. HINKU-verkostoon kuuluu monia pieniäkin kuntia, joissa resurssit ilmastotyölle ovat luonnollisesti vaatimattomammat kuin isommissa kaupungeissa, mutta siinä on siltikin onnistuttu (esim. alle 10000 asukkaan Iin kunta).

 

HINKU-tavoitteeseen päästään energiatarpeen vähentämisellä, energiatehokkuuden parantamisella, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja hiilivarastoja kasvattamalla.

 

Esimerkkejä mahdollisista HINKU-toimenpiteistä Naantalissa

 

• Öljylämmityksestä luopuminen ja vaihtaminen uusiutuvaan lämmitysmuotoon (ilmalämpöpumppu, maalämpö, aurinkolämpö) kaupungin kiinteistöissä

• Aurinkosähköjärjestelmien asentaminen kaupungin kiinteistöille

• Kunnan kiinteistöjen käytön tehostaminen ja optimointi (esim. koulutilojen käyttö iltaisin ja kesäisin)

• Kaupungin autokannan vaihtaminen sähköautoihin ja käytön tehostaminen

• Sekä kunnan sisäisen, että seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen, liityntäpysäköinti mukaan lukien

• Paikallisen palvelutarjonnan parantamisen edistäminen kunnan rajat ylittävän liikenteen vähentämiseksi

• Kevyen liikenteen kehittäminen ja talvipyöräilyn mahdollistaminen

• Hankintojen kilpailutuskriteerien kehittäminen ja innovatiivisten hankintojen mahdollistaminen

• Metsien säilyttäminen hiilinieluna

• Jättömaiden hyödyntäminen maankäytössä ja neitseellisten maa-alueiden säilyttäminen koskemattomina

• Kiertotaloushankkeiden edistäminen maankäytössä

• Kierrätyksen parantaminen kaupungin omassa toiminnassa

• Päästölaskelmien tarjoaminen paikallisille yrityksille Rauman kaupungin esimerkin tavoin

• Kasvispainotteinen ruokavalio kouluihin ja päiväkoteihin ja ruokahävikin pienentämistoimenpiteet

• Puurakentamisen suosiminen

• Asukkaiden neuvonta ympäristöystävällisiin arjen valintoihin

 

Elinkeinoasiamiehen lausunto (17.8.2018), jonka ovat hyväksyneet myös Naantalin Yrittäjät ry ja Rymättylän yrittäjät ry:

 

Kasvihuonekaasujen vähentäminen on keskeinen edellytys ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Hinku-aloitteessa kiinnitetään näin huomio tärkeään asiaan ja sen jalkauttamiseen kaupungin ja kaupunkilaisten tasolle.

 

Yritykset pyrkivät luontaisesti toimimaan mahdollisimman säästeliäästi, mikä tukee myös hiilineutraalisuustavoitetta. Esimerkiksi kuljetukset pyritään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti ja keskitetysti. Paikallisella tasolla ei voida asettaa yrityksille sellaisia velvoittavia ympäristövaatimuksia, joille ei ole lainsäädännöllistä perustaa.

 

Hiilineutraalisuutta voitaisiin Naantalissa edistää mm. seuraavin toimin, joista osa on jo käynnissä:

 

• Kauppahankkeiden (laajennus- ja uudishankkeet) edistäminen. Naantalin kaupunki menettää potentiaalisesta ostovoimastaan vuosittain miljoonia euroja, kun ihmiset menevät hakemaan eri tuotteita ja palveluita muualta. Tämä merkitsee myös tuhansien autojen viikoittaista liikennettä ja niiden aiheuttamia päästöjä, joita voidaan vähentää omaa palvelutuotantoa edistämällä. Kauppahankkeiden edistämisellä tuetaan myös paikallisten erikoisliikkeiden säilymistä.

• Joukkoliikenteen kehittäminen. 18-vuotta täyttäneistä yhä harvempi suorittaa ajokortin. Heille joukkoliikenne on osin ympäristötietoinen valinta. Joukkoliikenteen kehittämisellä paitsi turvataan yritysten työvoiman saantia ja työvoiman liikkuvuutta, niin sillä voidaan myös edistää uusien asukkaiden saantia Naantaliin.

• Pyöräilyreitistön kehittäminen. Maantieteellisestä sijainnista johtuen pyöräilykausi on Naantalissa pitkä. Pyöräilyn edistämisellä lisätään paikallisten ihmisten ympäristöystävällistä liikkumista. Pyöräilyreittien kehittäminen tukee myös saaristomatkailun kehittämiseen liittyviä tavoitteita.

 

Suhtaudun positiivisesti Naantalin nimeämiseen Hinku -kunnaksi sillä edellytyksellä, että siihen liittyvillä toimenpiteillä ei haitata elinkeinotoiminnan kehittymistä kaupungin eri osissa.

 

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Naantalin kaupunki ryhtyy HINKU-kunnaksi ja tavoittelee koko alueellaan 80 %:n kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. HINKU-verkostoon liittymisestä päättää Naantalin kaupunginvaltuusto.

 

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

 

Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

 

Merkittiin, että Markku Tuuna ja Julia Plathin-Kankare poistuivat tämän asian käsittelyn jälkeen.