RSS-linkki
Kokousasiat:http://aleksis.naantali.fi:80/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
http://aleksis.naantali.fi:80/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 11.12.2017/Pykälä 119
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Kaupunginvaltuusto |
§ 119 |
11.12.2017 |
Valtuutettu Mirva Maineen ym. valtuustoaloite päivähoito-oikeuden rajaamisesta luopumiseksi
1055/00.07.01/2017
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 § 119
Valtuutettu Jasper Wilenius luki ja jätti valtuuston kokouksessa seuraavan 16 valtuutetun allekirjoittaman aloitekirjelmän:
"Naantali on tehnyt päätöksen subjektiiviseen päivähoidon rajaamisesta 1.8.2017. Rajaus tarkoittaa, että kotona olevan vanhemman lapsilta rajataan oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa.
Naantali on myös määritellyt tarkkaan, milloin lapset voivat oikeutensa varhaiskasvatukseen käyttää. Päivähoitoa on tarjolla maanantaista perjantaihin klo 8 - 12 tai kolmena päivänä viikossa.
Suomi on pitkään toiminut mallimaana lapsen oikeuksien teemoissa. Oikeus varhaiskasvatukseen tulisi modernissa maailmassa nähdä ennen kaikkea lapsen subjektiivisena oikeutena. Useat tutkimukset painottavat, että joustavat ja riittävät mahdollisuudet varhaiskasvatukseen lisäävät lapsen hyvinvoinnin edellytyksiä eksponentiaalisesti. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan subjektiivisen päivähoidon rajaus ei ole saanut aikaan säästöjä, mutta päiväkotien arkea ne sotkevat tehokkaasti. Perheet ja lapset maksavat kovaa hintaa päätöksestä, joiden tekijät harvemmin ovat varhaiskasvatuksen arjen piirissä eläviä, vaan siitä jo vieraantuneita. Viime kädessä lasku huonosti toimivasta, näennäisesti säästöjä tuottavasta päätöksestä lankeaa lapsillemme.
Oikeutta varhaiskasvatukseen tarkastellaan perinteisesti vanhempien oikeutena saada lapsilleen päivähoitoa oman työelämän tai opiskelujen mahdollistamiseksi. Tämä onkin yksi tärkeä varhaiskasvatuksen elementti. Ilman kunnallista päivähoitoa emme olisi milloinkaan nousseet sadassa vuodessa maailman kärjen tuntumaan naisten tasa-arvossa. Päivähoito on ollut myös äärimmäisen tärkeä kaikkea tasa-arvoa lisäävä tekijä yhteiskunnassamme. Meidän ei ole tarvinnut laittaa lapsiamme kolmevuotiaana kouluun, sillä meillä on ollut maailman paras päivähoito. Subjektiivisen päivähoidon aikakausi merkitsi viimein irtiottoa sosiaalihuollollisesta päivähoidosta. Vanhemmuuden tukeminen on toinen tärkeä varhaiskasvatuksen elementti. Sen merkitys tulee tulevaisuudessa vielä lisääntymään.
Naantalissa on 1 254 varhaiskasvatusikäistä lasta. Varhaiskasvatusta tarjotaan myös kaupungin kerhoissa ja perhekahviloissa. Naantali tarvitsee tulevaisuudessa paljon lisää lapsia ja lapsiperheitä. Vuoden 2018 talousarvioon hyväksyttiin esitys lasten kotihoidon kuntalisän nostosta, yhtenä tärkeänä perusteena perheiden tarve valinnan vapaudesta. Varhaiskasvatusta ja kotihoidon tukea ei ole tarpeen asettaa vastakkain, mutta perheiden aito valinnanvapaus voi toteutua vain, mikäli Naantali luopuu subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta.
Laadukas subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa lapsen elämän hyviä edellytyksiä, perheiden hyvinvoinnin kasvua ja on ennen kaikkea arvovalinta kaupungilta. Sote-ratkaisut ovat toistaiseksi vielä pitkälti lainsäätäjien takana, mutta iso osa hyvinvoinnin edistämisen keinoista on kaupungin tehtävissä nyt ja tulevaisuudessa. Laadukas, monipuolinen ja palveleva varhaiskasvatus on vetovoimatekijä, jota Naantalilla ei ole varaa jättää käyttämättä.
Esitämme, että Naantalin kaupunki luopuu päivähoito-oikeuden rajaamisesta 1.8.2018 lukien."
KAUPUNGINVALTUUSTO:
Valtuustoaloite merkittiin vastaanotetuksi.
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |