Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 13.11.2023/Pykälä 80

Kaupunginhallitus 23.10.2023 § 297     

Valmistelija Talousjohtaja Heli Lähteenmäki

Teoriaa laskennallisesta korosta:

"Pääomaa sitoutuu yrityksessä lähinnä käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan. Korko tarkoittaa rahan hintaa tai pääoman tuottoa. Pääoman käytöstä johtuva korkokustannusten käsittely voidaan kustannuslaskennassa ratkaista seuraavilla periaatteessa vaihtoehtoisilla tavoilla:

1. Kustannuksiin sisällytetään toimintaan sidotun koko pääoman laskennalliset korot.

2. Kustannuksiin sisällytetään vain todella maksetut korot (vieras pääoma) tai

3. Kustannuksiin ei sisällytetä lainkaan korkoja, vaan korot otetaan huomioon esimerkiksi sisällyttämällä ne kate- tai voittotavoitteeseen.

Jos korko otetaan mukaan kustannustekijänä, on koron korkeus määriteltävä. Laskentakorkokantana voidaan pitää sitä keskimääräistä korkoa, jolla yritys saa pääomaa."

Lähde: Johdon laskentatoimen peruskäsitteet, menetelmät ja tekniikat - osa 2, 12.3.2013 Marja-Liisa Tenhunen kauppatieteiden tohtori, KLT-kirjanpitäjä

Naantalissa on noudatettu pitkään yllä mainittua tapaa 1 eli sisäisesti on jaettu sidotun koko pääoman laskennallisia korkomenoja toiminnoille. Korko on vaikuttanut palvelujen yksikköhintoihin, ja se on budjetoitu sisäisenä eränä. Laskennalliset korkotulot ovat kohdistuneet järjestelyeriin hallintopalveluihin. Vastaavia ulkoisia menoja ei ole, eli kyse on puhtaasti sisäisestä laskennallisesta erästä.

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt laskennallista korkoa ja sen tasoa viimeksi 10.9.2012 §57. Päätöksessä viitataan, että kyse on pitkäaikaiselle sijoitukselle maksettavasta korosta, ja se on ollut sidottuna peruskorkoon.

Korko on ollut minimissään 4,5 % ja maksimissaan 7,0 %.

Mikäli organisaation tulonmuodostus tulisi suoritekohtaisen hinnoittelun kautta, kerättäisiin tuotteiden tai palvelujen hinnoissa ulkoisilta asiakkailta laskennallista korkoa sidotusta pääomasta. Kaupungin tulonmuodostus on kuitenkin pääosin verotulopohjaista, ja laskennallinen korko on puhtaasti sisäinen erä.  Kaupungilla ei myöskään ole lainaa tällä hetkellä, josta korkokuluja maksettaisiin ulospäin (laskennallisen koron 2 vaihtoehto).

Sidotun pääoman tuotto kaupunkiorganisaatiossa on melko teoreettinen näkökulma. Tästä syystä ehdotan, että laskennallisen koron osalta siirrytään kohdan 3 mukaiseen malliin vuoden 2024 alusta alkaen eli luovutaan korkojen sisäisestä jaosta toiminnoille.

Kaupungin kokonaisuudessa korot ovat rahoituseriä ulkoisessa laskennassa, mutta niitä ei ole tarpeen vyöryttää palveluille sisäisenä korkona.

Taseyksikön peruspääomalle maksettavaan korkoon tällä päätöksellä ei ole vaikutusta.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että laskennallisen koron sisäisistä kohdentamisesta toiminnoille luovutaan 1.1.2024 alkaen.

Kokouskäsittely Merkittiin, että henkilöstön edustaja Juha Ovaska oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan.

Merkittiin, että talousjohtaja Heli Lähteenmäki oli läsnä asiantuntijana tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan.

Päätös Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginvaltuusto 13.11.2023 § 80      

961/02.02.00/2023    

 

Esittelijä Kaupunginhallitus

Päätösehdotus Kaupunginvaltuusto päättää, että laskennallisen koron sisäisistä kohdentamisesta toiminnoille luovutaan 1.1.2024 alkaen.

Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.