Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 14.06.2021/Pykälä 278

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 29.08.2018 § 61

Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 22.8.2018:

Taustaa

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen aiheuttamien globaalien kriisien eh­käi­se­mi­sek­si tulisi ryhtyä ripeästi merkittäviin toimenpiteisiin. Eri asian­tun­ti­jat ovat maailmanlaajuisesti todenneet, että käsissämme on viimeiset het­ket pysäyttää maapallon lämpeneminen yli 1,5 celsiusasteen ja selvästi al­le kahden celsiusasteen, millä saatettaisiin Pariisin ilmastosopimuksen mu­kaan vielä merkittävästi pienentää ilmastonmuutoksen riskejä ja hait­ta­vai­ku­tuk­sia. Tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutoksen huomiotta jät­tä­mi­nen estää myös talouden kasvua.

Kesä 2018 antaa hyvän esimerkin, mi­tä ilmastonmuutos voi tarkoittaa Varsinais-Suomelle: kuivat ja kuumat ke­sät voivat lisääntyä, mistä seuraa ongelmia ravinnontuotannolle ja ter­veys­ris­ke­jä etenkin tietyille väestöryhmille. Talvet voivat muuttua läm­pi­mik­si ja runsassateisiksi ja talvisten ravinnehuuhtoumien lisääntyminen pel­loil­ta vesistöihin aikaansaa Itämeren rehevöitymisongelman jatkumista ja jo­pa pahenemista. Ilmaston muuttuessa luonnon monimuotoisuus on vaa­ras­sa, jolla on ennalta arvaamattomia vaikutuksia myös ihmiskunnalle. Glo­baa­lil­la tasolla seurauksena on sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja kui­vuu­den aiheuttamia kansainvaelluksia ja maiden väliset konfliktit li­sään­ty­vät esimerkiksi juoma- ja kasteluvesivarantojen ehtyessä.

Globaalisti hiilineutraalius tulisi saavuttaa vuoteen 2050 mennessä, mikä tar­koit­taa, että joidenkin maiden, kuten Suomen, tulisi olla lopulta hii­li­po­si­tii­vi­nen toimien siten maapallon hiilinieluna. Ilmastonmuutoksen hil­lit­se­mi­nen Suomessa on tehokkainta kuntatasolla, jossa kunnan tekemät pää­tök­set vaikuttavat suoraan asukkaiden hiilijalanjälkeen muun muassa kiin­teis­tö­jen lämmityksen ja liikenneratkaisujen kautta. Valtion mahdollisuudet liit­ty­vät enemmiltä osin hallinnolliseen ohjaukseen ja normisääntelyyn.

Naantalin kaupunkistrategia

Varsinais-Suomen liitto, Satakuntaliitto ja maakuntien HINKU-kunnat, Tu­run kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ovat julkaisseet Raumalla 6.4.2017 HINKU-haasteen, johon liittyen Naantalin kaupunki vastasi Naan­ta­lin kaupunginhallituksen kokouksessa 5.2.2018 § 40 Varsinais-Suomen lii­ton kyselyyn kaupungin tahtotilasta ja valmiudesta osallistua hii­li­neut­raa­liu­den tavoitteluun. Kaupunki lupasi arvioida kaupunkistrategian päi­vi­tys­työn yhteydessä kaupungin osallistumisen HINKU-hankkeeseen.

Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.6.2018 § 46 kaupungin uu­den strategian "Naantalin kaupunkistrategia 2022" vuosille 2018-2021. Stra­te­gi­aan on kirjattu seuraavaa:

Kärkihanke 3: Kasvava ja vetovoimainen Naantali:

"Naantali tehostaa toimenpiteitä, joilla edistetään - - asumisen laatua. Kau­pun­ki vaalii kaupungin - -luontoympäristön arvokkaita piirteitä sekä to­teut­taa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita toiminnoissaan."

Yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on kirjattu: "Rantojen virkistysarvojen ja lä­hi­ve­sien laadun parantaminen sekä Itämerihaasteen toimenpideohjelman ja Naan­ta­lin ilmastotavoitteet sisältävä ympäristöohjelma".

Kaupungin uusi strategia tukee HINKU-verkostoon liittymistä. Kaupungin il­mas­ton­muu­tok­sen vastaista työtä voitaisiin toteuttaa HINKU-hankkeen kaut­ta, jolloin käytössä olisi valtakunnallinen HINKU-verkosto ja voitaisiin sa­mal­la hyödyntää SYKEn yhteishankintoja, joita se tarjoaa ensisijaisesti HIN­KU-kun­nil­le.

Taustatietoja HINKU-verkostoon liittymisestä

HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää kaupungilta HINKU-kriteerien täyt­ty­mis­tä. Hinku-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hil­lin­tä­toi­mia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toi­min­tan­sa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toi­mi­joi­hin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asuk­kaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ta­voi­tel­laan hiilineutraaliutta. Hinku-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyt­tää nimitystä Hinku-kunta. Hinku-kunnat kuuluvat Hinku-foorumiin ja saa­vat oikeuden käyttää Hinku-logoa.

Tärkein Hinku-kriteeri on valtuuston päätös siitä, että kunta tavoittelee ko­ko alueellaan 80 %:n kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoden 2007 ta­sos­ta vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite koskee kaikkea kunnan rajojen sisäpuolella tapahtuvaa toimintaa, ei pelkkää kuntaorganisaatiota. Päästökaupassa mukana olevat laitokset ovat tavoitteen ulkopuolella, koska niiden päästöjä säädellään jo pääs­tö­kau­pas­sa, mutta tavoitteeseen on sisällytetty kaukolämpö sekä sähkön käyt­tö, koska niiden päästöihin kunnalla ja asukkailla on hyvät vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­det.

Lisäksi kunnan tulee perustaa Hinku-työryhmä sekä nimetä Hin­ku-yh­teys­hen­ki­lö. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toi­min­nas­ta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Yhteyshenkilö toimii tie­don­vä­lit­tä­jä­nä kunnan ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) välillä.

Muita Hinku-kriteerejä:

-          Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kai­kes­sa mer­kit­tä­väs­sä päätöksenteossaan.

-          Kunta liittyy työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kun­ta­lii­ton väliseen sopimukseen, jossa ne sitoutuvat Kunta-alan ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­sen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Kunta-alan ener­gia­te­hok­kuus­so­pi­muk­seen liittyvät kunnat liittävät ensisijaisesti asuin­ra­ken­nus­kan­tan­sa asuinkiinteistöjä koskevaan toi­men­pi­de­oh­jel­maan.

HINKU-työryhmä ja -yhteyshenkilö vastaavat seuraavista tehtävistä:

-          Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vä­hen­tä­vis­tä in­ves­toin­neis­ta. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden ta­lous­ar­vios­sa.

-          Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuo­si­kel­lo, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Vuo­si­kel­lo si­säl­tää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja pai­kal­lis­ten yri­tys­ten aktivoimiseen.

-          Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet koo­taan vuo­sit­tain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä Ener­gia­loik­ka-verk­ko­pal­ve­lus­sa. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mu­kaan saa­vu­te­tut päästövähennykset. SYKE voi tarvittaessa täy­den­tää tiedot Ener­gia­loik­kaan.

-          Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuo­sit­tain hank­keen saavutuksista.

-          Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja met­sä­ta­lous­yrit­tä­jil­le vies­ti­tään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista.

Naantalin kaupunki järjesti 30.5.2018 HINKU-tilaisuuden, jossa SYKEn asian­tun­ti­ja kertoi mm. HINKUun liittymisestä ja kuntien päästölaskelmista, Var­si­nais-Suo­men kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Va­lo­nia kertoi maakuntatason ilmastotyöstä Varsinais-Suomessa ja Rau­man kaupungin HINKU-koordinaattori kertoi Rauman toteuttamasta HIN­KU-työs­tä. Kutsu tilaisuuteen oli lähetetty kaupungin johtaville vi­ran­hal­ti­joil­le, kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja ympäristö- ja ra­ken­nus­lau­ta­kun­nan jäsenille sekä kaupungin elinkeinoasiamiehen uutiskirjeen yh­tey­des­sä paikallisille yrittäjille. Tilaisuudesta ja sen esityksistä on laadittu tii­vis­tel­mä, joka on lähetetty sähköpostitse 19.6.2018 tiedoksi kutsun saa­nei­den lisäksi kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille ti­lai­suu­den diaesitysten kera.

SYKEn tekemien päästölaskelmien mukaan Naantalin kaupungin mer­kit­tä­vim­mät päästölähteet ovat energiakulutus ja tieliikenne. SYKEn esi­tyk­ses­sä on erilaisia päästöskenaarioita Naantalille.

Tiivistelmä HINKU-tilaisuuden sisällöstä sekä diaesitykset ovat esityslistan oheis­ma­te­ri­aa­li­na.

Vaikutusten arviointi HINKU-verkostoon liittymisestä

HINKU-foorumin jäsenenä kunta saa:

-          osallistua ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden ver­kos­toon

-          kontakteja alan toimijoihin

-          tietoa ja tukea päästövähennyksiin

-          osallistua erikseen rahoitettaviin tutkimus- ja ke­hi­tys­hank­kei­siin

-          näkyvyyttä omalle työlle, tuotteille ja palveluille

HINKU-kunnaksi ryhtyminen ei sinänsä maksa mitään, mutta HINKU-työ ku­ten ympäristöohjelmankin laatiminen ja toimeenpano edellyttävät kau­pun­gil­ta riittävää resurssointia, toiminnan suunnitelmallisuutta ja pit­kä­jän­tei­syyt­tä. HINKU-ajattelu ja ympäristöystävällinen toimintakulttuuri tulee jal­kaut­taa kaupungin kaikkiin hallintokuntiin toimialojen johdon ohjauksella, ja bud­jet­tiin tulee varata määrärahoja investointeihin esimerkiksi ener­gia­sääs­tö­toi­men­pi­tei­den toteuttamiseksi. Tämä tulee tarkoittamaan käy­tän­nös­sä etenkin alkuvaiheessa suurempia kuluja ja runsaampaa työajan käyt­töä, mikä maksaa itseään kuitenkin takaisin myöhemmin taloudellisina ku­lu­jen säästöinä ja laadukkaan asuinympäristön säilymisenä tai jopa asuin­viih­ty­vyy­den paranemisena. Näkyvä ja tuloksellinen ilmasto- ja ym­pä­ris­tö­asioi­den hoitaminen tekee Naantalista vetovoimaisen kunnan sekä ym­pä­ris­tö­vas­tuul­li­sil­le yrityksille (cleantech) että ympäristötietoisille asuk­kail­le ja matkailijoille.

Yrityksille HINKU-hankkeesta on vain hyötyä, sillä toimenpiteet ovat täysin va­paa­eh­toi­sia, mutta voivat tuoda taloudellista hyötyä energiasäästöinä ja ima­go­hyö­ty­nä.

Useat Suomen kunnat ovat jo asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita il­mas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi. Isommista kaupungeista esimerkiksi Turku on ju­lis­ta­nut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä, Vantaa vuo­teen 2030 mennessä ja Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Var­si­nais-Suo­men kunnista menestyksellisesti HINKUa ovat hyödyntäneet elin­kei­no­po­li­tii­kas­saan ja kunnan imagomarkkinoinnissa ainakin Uusikaupunki ja Rauma. HINKU-kunnilla onkin päästövähennysten ohella tavoitteena vah­vis­taa paikallista hyvinvointia esimerkiksi kustannussäästöjen, ener­gia­oma­va­rai­suu­den ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. HIN­KU-ver­kos­toon kuuluu monia pieniäkin kuntia, joissa resurssit ilmastotyölle ovat luonnollisesti vaatimattomammat kuin isommissa kaupungeissa, mut­ta siinä on siltikin onnistuttu (esim. alle 10000 asukkaan Iin kunta).

HINKU-tavoitteeseen päästään energiatarpeen vähentämisellä, ener­gia­te­hok­kuu­den parantamisella, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja hii­li­va­ras­to­ja kasvattamalla.

Esimerkkejä mahdollisista HINKU-toimenpiteistä Naantalissa

-          Öljylämmityksestä luopuminen ja vaihtaminen uusiutuvaan läm­mi­tys­muo­toon (ilmalämpöpumppu, maalämpö, aurinkolämpö) kau­pun­gin kiinteistöissä

-          Aurinkosähköjärjestelmien asentaminen kaupungin kiin­teis­töil­le

-          Kunnan kiinteistöjen käytön tehostaminen ja optimointi (esim. kou­lu­ti­lo­jen käyttö iltaisin ja kesäisin)

-          Kaupungin autokannan vaihtaminen sähköautoihin ja käytön te­hos­ta­mi­nen

-          Sekä kunnan sisäisen, että seudullisen joukkoliikenteen ke­hit­tä­mi­nen, liityntäpysäköinti mukaan lukien

-          Paikallisen palvelutarjonnan parantamisen edistäminen kun­nan rajat ylit­tä­vän liikenteen vähentämiseksi

-          Kevyen liikenteen kehittäminen ja talvipyöräilyn mah­dol­lis­ta­mi­nen

-          Hankintojen kilpailutuskriteerien kehittäminen ja in­no­va­tii­vis­ten han­kin­to­jen mahdollistaminen

-          Metsien säilyttäminen hiilinieluna

-          Jättömaiden hyödyntäminen maankäytössä ja neitseellisten maa-aluei­den säilyttäminen koskemattomina

-          Kiertotaloushankkeiden edistäminen maankäytössä

-          Kierrätyksen parantaminen kaupungin omassa toiminnassa

-          Päästölaskelmien tarjoaminen paikallisille yrityksille Rauman kau­pun­gin esimerkin tavoin

-          Kasvispainotteinen ruokavalio kouluihin ja päiväkoteihin ja ruo­ka­hä­vi­kin pienentämistoimenpiteet

-          Puurakentamisen suosiminen

-          Asukkaiden neuvonta ympäristöystävällisiin arjen valintoihin

Elinkeinoasiamiehen lausunto (17.8.2018), jonka ovat hyväksyneet myös Naan­ta­lin Yrittäjät ry ja Rymättylän yrittäjät ry:

Kasvihuonekaasujen vähentäminen on keskeinen edellytys ilmaston läm­pe­ne­mi­sen pysäyttämiseksi. Hinku-aloitteessa kiinnitetään näin huomio tär­ke­ään asiaan ja sen jalkauttamiseen kaupungin ja kaupunkilaisten ta­sol­le.

Yritykset pyrkivät luontaisesti toimimaan mahdollisimman säästeliäästi, mi­kä tukee myös hiilineutraalisuustavoitetta. Esimerkiksi kuljetukset pyritään to­teut­ta­maan mahdollisimman tehokkaasti ja keskitetysti. Paikallisella ta­sol­la ei voida asettaa yrityksille sellaisia velvoittavia ympäristövaatimuksia, joil­le ei ole lainsäädännöllistä perustaa.

Hiilineutraalisuutta voitaisiin Naantalissa edistää mm. seuraavin toimin, jois­ta osa on jo käynnissä:

-          Kauppahankkeiden (laajennus- ja uudishankkeet) edis­tä­mi­nen. Naan­ta­lin kaupunki menettää potentiaalisesta ostovoimastaan vuo­sit­tain miljoonia euroja, kun ihmiset menevät hakemaan eri tuotteita ja pal­ve­lui­ta muualta. Tämä merkitsee myös tuhansien autojen vii­koit­tais­ta lii­ken­net­tä ja niiden aiheuttamia päästöjä, joita voidaan vä­hen­tää omaa pal­ve­lu­tuo­tan­toa edistämällä. Kauppahankkeiden edis­tä­mi­sel­lä tuetaan myös pai­kal­lis­ten erikoisliikkeiden säilymistä.

-          Joukkoliikenteen kehittäminen. 18-vuotta täyttäneistä yhä har­vem­pi suo­rit­taa ajokortin. Heille joukkoliikenne on osin ym­pä­ris­tö­tie­toi­nen va­lin­ta. Joukkoliikenteen kehittämisellä paitsi turvataan yritysten työ­voi­man saantia ja työvoiman liikkuvuutta, niin sillä voidaan myös edis­tää uu­sien asukkaiden saantia Naantaliin.

-          Pyöräilyreitistön kehittäminen. Maantieteellisestä sijainnista joh­tuen pyö­räi­ly­kau­si on Naantalissa pitkä. Pyöräilyn edistämisellä lisätään pai­kal­lis­ten ihmisten ympäristöystävällistä liikkumista. Pyöräilyreittien ke­hit­tä­mi­nen tukee myös saaristomatkailun kehittämiseen liittyviä ta­voit­tei­ta.

Suhtaudun positiivisesti Naantalin nimeämiseen Hinku -kunnaksi sillä edel­ly­tyk­sel­lä, että siihen liittyvillä toimenpiteillä ei haitata elinkeinotoiminnan ke­hit­ty­mis­tä kaupungin eri osissa.

YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ:

Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le, että Naantalin kaupunki ryhtyy HINKU-kunnaksi ja ta­voit­te­lee koko alueellaan 80 %:n kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­vä­hen­nys­tä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. HIN­KU-ver­kos­toon liittymisestä päättää Naantalin kau­pun­gin­val­tuus­to.

YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA:

Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

Merkittiin, että Markku Tuuna ja Julia Plathin-Kankare poistuivat tämän asian käsittelyn jälkeen.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 27.01.2021 § 5    

Valmistelija   Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 14.1.2021:

Kaupunginhallitus päätti ympäristöohjelman hyväksymispäätöksen yhteydessä 24.2.2020 § 49, että kaupunginhallitukselle tehdään selvitys Hinku-verkostoon liittymisen vaikutuksista ja sitoumuksista, ja että kaupunginhallitus käsittelee Hinku-verkostoon liittymistä 30.6.2020 mennessä erikseen.

Selvityksenä asiasta kaupungin luottamushenkilöille järjestettiin 5.11.2020 HINKU-tilaisuus, jossa illan asiantuntijoina toimivat Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, Benviroc Oy:n CO2-raporttipalvelun asiantuntija ja Laitilan kaupungin Hinku-yhdyshenkilö. Hinku-tilaisuudesta on laadittu muistio, johon on liitetty illan esitysmateriaali. Luottamushenkilöille on järjestetty myös mahdollisuus katsoa tilaisuus tallenteena jälkikäteen.

Esittelijä Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Naantalin kaupunki liittyy Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen Hinku-verkostoon ja ryhtyy HINKU-kunnaksi. HINKU-verkostoon liittymisestä päättää Naantalin kaupunginvaltuusto. Vuoden 2022 talousarvioon varataan määräraha projektiluonteiselle henkilöresurssille kaupungin Hinku-työn käynnistämiseksi.

Kokouskäsittely Julia Plathin-Kankare ehdotti, että lautakunta pyytää selvittämään henkilöstöresurssin keston ja kustannukset sekä palaa asiaan seuraavassa kokouksessa, sen jälkeen, kun nämä asiat ovat tiedossa.

 Pekka Sevon jätti kirjallisen kannanoton HINKU-toimenpiteistä jatkovalmistelua varten.

Päätös Lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun Julia Plathin-Kankareen ehdotuksesta yksimielisesti Pekka Sevonin ja Kimmo Mäntysalon kannattamana.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 21.4.2021 § 32     

92/00.01.02.03/2021     

Valmistelija  Ympäristöpäällikkö Saija Kajala 13.4.2021

Esittelijä  Ympäristöpäällikkö

Päätösehdotus Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Naantalin kaupunki liittyy Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen Hinku-verkostoon ja ryhtyy HINKU-kunnaksi. HINKU-verkostoon liittymisestä päättää Naantalin kaupunginvaltuusto. Vuoden 2022 talousarvioon varataan 23 400 euron määräraha 6 kuukauden projektiluonteiselle henkilöresurssille kaupungin Hinku-työn käynnistämiseksi

Kokouskäsittely Pekka Sevon esitti eriävän mielipiteen koskien 29.8.2018 § 61 asian käsittelyssä mainittuja esimerkkitoimenpiteitä. Toimenpide-ehdotukset ovat huonosti harkittuja. Vrt. edellisen kokouksen kirjallinen kannanotto.

Päätös  Ympäristöpäällikön päätösehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus 14.06.2021 § 278     

800/11.03.06/2021      

  Esityslistan liite:

-          Ympäristö- ja rakennuslautakunnan jäsen Pekka Sevonin kannanotto 27.1.2021.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.4.2021 § 42 on merkitty tiedoksi teknisten palveluiden antama selvitys valtuutettu Elina Mälkiän ym. valtuustoaloitteeseen Naantalin liittymisestä HINKU -verkostoon ja merkitty aloite loppuun käsitellyksi.

Esittelijä Kaupunginjohtaja

Päätösehdotus Kaupunginhallitus  päättää liittyä "Kohti hiilineutraalia kuntaa" -hankkeen HINKU-verkostoon ehdolla, että kaupunginvaltuusto myöntää hankkeen käynnistämiseen vaadittavan 23 400 euron määrärahan vuoden 2022 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Päätös Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle.